Asia

Turun kaupungin kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus on jättänyt Turun kaupungin ympäristönsuojeluun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Turun Pitkämäen kaupunginosan Pukkilan kaava-alueella koskien Pukkilanpolun, Kaakelikujan, Inkilänkadun ja Klinkkerikadun katualueita, osoitteen Inkilänkatu 5 teollisuustonttia ja useita puistoalueita. Alueet sijaitsevat kiinteistöillä 853-74-74-1-M202, 853-74-74-16-M501, 853-74-9903-0, 853-74-9901-0 ja 853-74-74-29-M-501.

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Pukkilanpolun, Kaakelikujan, Inkilänkadun ja Klinkkerikadun katualueet sekä osoitteen Inkilänkatu 5 teollisuustontti ja useita puistoalueita, Turku

Kiinteistö:

853-74-74-1-M202

853-74-74-16-M501

853-74-9903-0

853-74-9901-0

853-74-74-29-M-501

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki (0204819-8)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 7.3.2023, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 1855-2023). Ilmoitukseen toimitettu karttaliite sekä samalla tarkennettu aluetta 5.4.2023.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Turun kaupunki, Pukkilan entisen kaakelitehtaan alue: Sitowise Oy, 31.1.2023, projektinumero YKK67403

• Liite 1. Ote asemakaavasta
• Liite 2 Naapurikiinteistöt ja niiden omistajien yhteystiedot
• Liite 3. Tulosten yhteenvetotaulukko
• Liite 4. Valokuvia kohteelta
• Liite 5. Laboratorion analyysiraportit
• Piirustus 1. Aiemmat tutkimuspisteet
• Piirustus 2. Tutkimuspisteet 2022, Klinkkerikatu
• Piirustus 3. Tutkimuspisteet 2022, Inkilänkatu ja teollisuusrakennusten kortteli
• Piirustus 4. Tutkimuspisteet 2022, Kaakelikuja
• Piirustus 5. Tutkimuspisteet 2022, Pukkilanpolku ja Massatehtaanpuisto

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Turun kaupungin ympäristönsuojelu on antanut Kiinteistöosakeyhtiö Pitkämäki Perustetttava yhtiö 1:lle (1475920-2) yrityksen omistuksessa olleita Pukkilan vanhalla tehdasalueella sijainneita maa-alueita koskevan pima-päätöksen 2.8.2021 (dnro 11356–2020). Päätös perustuu maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmaan (Royaltor Oy, 21.7.2021). Päätöksessä on hyväksytty ilmoitusalueelle riskiarvioperusteisesti määritetyt kunnostustavoitteet.

Turun kaupungin ympäristönsuojelu on 21.9.2022 (dnro 6641-2022) antanut Senaatti-Kiinteistöille pima-päätöksen edellisen alueen ulkopuolelle jääneelle Pukkilan vanhan teollisuusalueen vieressä olevalle osoitteessa Inkilänkatu 9 sijaitsevalle kiinteistölle 853-74-91-2. Päätös perustuu maaperän kunnostussuunnitelmaan (Senaattikiinteistöt, Turku Pukkila, kunnostussuunnitelma, WSP Oy, 215078111, 22.8.2022). Myös tälle pima-päätösalueelle on hyväksytty Royaltor Oy:n riskiarvion (21.7.2021) mukaiset riskiarvioperusteisesti määritetyt kunnostustavoitteet.

Tähän ilmoitukseen kuuluvat alueet sijaitsevat aiempien pima-päätösalueiden ulkopuolella. Tämän ilmoituksen kohteena oleville alueille on laadittu oma riskinarvio.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohdealueiden läheisyydessä on toiminut Pukkilan kaakelitehdas vuosina 1899–2015. Tehtaalla on tehty pääasiassa kaakeleita ja maaperää pilaavaa toimintaa ovat olleet öljylämmitteisten uunien polttoaineiden varastointi, tankkaustoiminta, lasitteen varastointi ja käyttö, korjaamotoiminta sekä vaarallisten jätteiden varastointi. Lisäksi kohteelle on läjitetty merkittäviä määriä toiminnan yhteydessä syntynyttä kaakelijätettä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistön käyttötarkoitus on muuttumassa. Kohdealueet sijoittuvat 24.8.2020 vahvistetulle Pitkämäen kaupunginosan asemakaava-alueelle Pukkila 853 19/2017 ja hieman sen ulkopuolelle.

Ilmoituksen kohteena oleva kiinteistön 853-74-74-1 määräala M202 on kaavoitettu tiealueeksi, kiinteistön 853-74-74-16 määräala M501 teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), kiinteistö 853-74-9903-0 osa Massatehtaanpuiston lähivirkistysalueeksi, jossa ympäristö säilytetään luonnontilaisen (VL-1/s), kiinteistön 853-74-9901-0 osa Kaakelikujaksi ja kiinteistön 853-74-74-29 määräala M501 Massatehtaanpuistopuisto lähivirkistysalueeksi ja osa Pukkilanpoluksi.

Massatehtaanpuisto alueella kasvillisuuden hoidon tulee tapahtua hoitosuunnitelman mukaan. Osa alueesta on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää ketona säilytettävä alueen osaa (luo-1). Alueella ei saa suorittaa maa-ainesten läjitystä, puiden istutusta tai muuta viherrakentamista niin, että alueen ominaispiireiden säilyminen vaarantuu.

Kohdealueet ovat nykyisessä käytössä lähinnä katuja (Klinkkerikatu, Inkilänkatu, Kaakelikuja) ja lähivirkistysalueita ja kohteen koillisosassa on päällystämätön ja varastointikäytössä oleva kenttä. Lounaisosassa on asfaltoitu piha-alue. Tulevassa käytössä kohdealueet tulevat olemaan katualueilta, lähivirkistysalueita ja teollisuusrakennusten käytössä olevaa aluetta.

Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Alueella tehtiin luontoselvityksiä kaavoituksen yhteydessä. Pukkilan kaava-alueen eteläosissa todettiin monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita (Luo-alue). Kaava-alueen lounaiskulmassa Kähärinmäen kallioalueella tämän ilmoituksen mukaisella alueella on ketolaikkuja, jotka edustavat uhanalaisia luontotyyppejä, lisäksi alueella on erittäin uhanalaisia karuja kallioketoja. Kähärinmäen kedoilla esiintyy mm. lukuisia kalkkivaikutteisiin kasvupaikkoihin sitoutuneita lajeja. ketojen putkilokasvilajeista uhanalaisiksi on luokiteltu kevätsara ja keltamatara, jotka molemmat ovat uhanalaisia vaarantuneita lajeja. Lisäksi silmällä pidettäväksi lajiksi on luokiteltu ketoneilikka. Alueellisesti uhanalaiseksi on luokiteltu kanervasara (Asemakaavanmuutos, asemakaavatunnus 19/2017, 30.1.2020).

Pukkilan kaava-alueen länsi- ja lounaisreunaa puistoalueella (VP-1), jolle saa sijoittaa hulevesien viivästysaltaita ja ojia puiston muuhun toimintaan sovittaen, kulkee Saukonoja, joka on kaavavaiheen luontoselvityksessä määritetty vesilain mukaista noroa lähellä olevaksi vesiluontokohteeksi.

Maaperä

Kaava-alueen pohjoisosan maanpinta on tasolla +7…7,5. Maanpinta on melko tasainen laskien hieman alueen länsipuolella kulkevaa Saukonojaa kohden. Maaperän pintakerros on pohjoisemmilla kohdealueilla noin 1,5 m paksuudella täyttömaita sekä sen alla noin 27 metriä savea. Maanpinta nousee kohti kohteen pohjois- ja eteläpuolella kohoavia kalliomäkiä.

Kohdealueet sijaitsevat kaava-alueen eri osilla.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin 3,5 kilometrin päässä sijaitseva Huhtamäen pohjavesialue (02285304).

Kohteella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on havaittu orsi- ja pohjavettä vain pistemäisesti. Alueen pohjavesi virtaa savikerroksen alapuolisessa maaperässä, joskaan virtaussuunnasta ei ole tietoa (Golder Associates Oy 2015). Osittain paineellinen pohjavesi sijaitsee yli 20 metrin syvyydellä maanpinnasta (Turun kaupunki, päätöspöytäkirja 2.8.2021).

Talven 2022 tutkimuksissa kiinteistön 853-74-74-16 teollisuusrakennusten alueella havaittiin koekuopassa SWKK5 vettä savikerroksen päällä. Koekuoppa tehtiin puretun rakennuksen kohdalle, jonka täyttömaa oli hyvin vettä läpäisevää.

Lähin pintavesistö, Aurajoki, sijaitsee kaakossa noin 1,7 km etäisyydellä kohteesta.

Alueella kulkee vesilain mukaiseksi vesiluontokohteeksi määritetty Saukonoja, joka laskee Kuninkojan kautta mereen sataman alueella noin 2,4 kilometrin päässä alueelta.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Pukkilan alueella on tehty useita ympäristöteknisisä tutkimuksia vuosina 1997–2020. Tutkimusten perustella kohdealueen maaperässä esiintyy valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina arseenia ja kobolttia, alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina lyijyä ja polyaromaattisia hiilivetyjä sekä ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina kuparia ja sinkkiä.

Vuonna 2022 ilmoituksen kohdealueilla tehdyissä tutkimuksissa (Sitowise Oy) kaivinkonekuoppia tehtiin kiinteistön 853-74-74-16 teollisuusrakennusten korttelialueelle ja kiinteistön 853-74-9903-0 eteläosan virkistysalueelle. Lisäksi Klinkkerikadun, Inkilänkadun, Kaakelikujan ja Pukkilanpolun alueelle tehdään kairauksia. Lisätutkimuksia ei tehty kiinteistön 853-74-9903-0 koillisosan lähivirkistysalueelle korkeuserojen ja tiheän puuston vuoksi.

Tutkimuksissa todettiin pistemäisesti raskasmetalleja (antimoni, arseeni, elohopea, kromi, kupari, lyijy, sinkki), polyaromaattisia hiilivetyjä (bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(k)fluoranteeni, fenantreeni, fluoranteeni) ja öljyhiilivetyjä C₁₀-C₂₁.

PAH-yhdisteitä esiintyi Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina vain kiinteistön 853-74-9903-0 eteläosan lähivirkistysalueella. Lisäksi yksi bentso(a)pyreenin kynnysarvon ylittävä pitoisuus todettiin Kaakelikujalla.

Öljyhiilivetyjä esiintyy Vna 214/2007 kynnysarvon ylittävinä pitoisuuskina Pukkilankujalla ja Klinkkerikadulla. Kiinteistön 853-74-74-16 teollisuusrakennusten korttelialueella öljyhiilivetyjen C₁₀-C₂₁ pitoisuus ylittää myös ylemmän ohjearvon.

Raskasmetalleja todettiin vähintään kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksia kaikilla muilla alueilla paitsi Kaakelikujalla. Pitoisuudet olivat pääosin kynnysarvotasolla. Raskasmetallien alemman ja ylemmän ohjearvon ylityksiä todettiin molempia kolme.

Suurin osa todetuista arseenipitoisuuksista vastasi Turun taajama-alueen suurimpia suositeltuja taustapitoisuuksia (SSTP). Neljässä näytteessä todettiin taustapitoisuuden ylittäviä arseenipitoisuuksia.

Jätejakeita (tiili, betoni ja muu rakennusjäte 1-2 tilavuus-%) esiintyi kaikkialla muilla alueilla paitsi Pukkilankujalla.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kohdealueilla pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio on tehty alueen olosuhteiden poikkeamisesta johtuen aluekohtaisesti ja tulevaan käyttöön perustuen. Arviota laadittaessa rakennussuunnittelu ei ollut siinä vaiheessa, että käytössä olisi ollut tarkempia rakennussuunnitelmia ja tiedossa olisi siten ollut, missä määrin maa-ainesta tullaan poistamaan rakentamisen vuoksi tai tuleeko haitta-ainepitoisille alueille täyttöjä. Riskinarviossa on siten oletettu, että täyttöjä ei tule ja että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei poisteta.

Kohdealueet tulevat olemaan katualueita, lähivirkistysalueita ja teollisuusrakennusten aluetta. Kyseisten kohdealueiden maankäyttö on epäherkkää, mutta yleisesti Pukkilan alueella tulee olemaan asuinkäyttöä. Kohteella on luonnonolosuhteiltaan herkkiä kohteita kuten äärimmäisen uhanalaisia kalkkivaikutteisia ketoja ja erittäin uhanalaisia karuja kallioketoja sekä vesilain mukaiseksi luontokohteeksi määritetty Saukonoja. Alueella ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä.

Todetut raskasmetallit luokitellaan veden mukana kulkeutumattomiksi ja lisäksi ne ovat haihtumattomia alkuaineita. Mikäli raskasmetalleille altistutaan toistuvasti ja pitkäkestoisesti, ne voivat aiheuttaa esimerkiksi munuaisvaurioita. Arseeni ja kromi (kuudenarvoinen) luokitellaan syöpää aiheuttavasi aineeksi.

Todetut PAH-yhdisteet luokitellaan hyvin niukkaliukoisiksi tai niukkaliukoisiksi sekä kulkeutumattomiksi sekä hyvin heikosti tai heikosti haituviksi. PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytystä, ihon punoitusta ja valolle herkistymistä. Mikäli PAH-yhdisteille altistutaan toistuvasti ja pitkäkestoisesti, ne voivat aiheuttaa perimämuutoksia ja syöpää.

Fraktioanalyysin mukaan todettu Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen C₁₀-C₂₁ pitoisuus 2400 mg/kg muodostui suurelta osin alifaattisista jakeista C₁₆-C₃₅ (54 % ja C₁₂-C₁₆ (30 %). Kyseiset jakeet luokitellaan hyvin niukkaliukoisiksi ja ne sitoutuvat maaperän partikkeleihin. Jakeet ovat haihtuvia tai heikosti haihtuvia.

Katualueet (Klinkkerikatu, Inkilänkatu, Kaakelikuja, Pukkilanpolku)

Katualueilla todettiin arseeni, antimonia, kobolttia, kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, bentso(a)pyreeniä sekä öljyhiilivetyjä C₁₀-C₄₀. Öljyhiilivetypitoisuudet C₁₀-C₄₀ muodostuivat raskaista jakeista ja olivat kynnysarvotasolla. Haitta-ainepitoista maaperää tulevat peittämään katualueella haitta-aineettomat kadun rakennekerrokset ja asfaltti, jotka estävät maa-aineksen pölyämisen ja haitta-aineiden kulkeutumisen pölyävän aineksen mukana. Koska haitta-aineet sijaitsevat rakennekerrosten alapuolella, joten pintavaluntaa ei pääse syntymään eikä vettä imeytymään maaperään, joten haitta-aineiden ei arvioida pääsevän kulkeutumaan vajoveden mukana. Haitta-aineita ei esiinny orsi- tai pohjavesikerroksessa (eikä niiden arvioida kulkeutuvan sinne), joten orsi- tai pohjaveden mukana kulkeutumista ei arvioida tapahtuvan.

Katualueilla ei todettu haihtuvia aineita, joten kaasufaasina kulkeutumista ei tapahdu. Koska katualueet ovat asfaltoituja suoran ihokosketuksen ja ruuansulatuselimistön kautta altistumisen ei katsota olevan mahdollinen altistumisreitti. Eläinten ei katsota pääsevän altistumaan katualueiden haitta-aineille, koska haitta-aineet ovat rakennekerrosten alla. Katualueiden ei katsota olevan mikrobien ja muiden maaperäeliöiden kannalta sellainen lajirikas elinympäristö, että altistuminen vähenisi merkittävästi tai mikrobiologiset prosessit häiriintyisivät merkittävästi.

Teollisuusrakennusten korttelialue

Teollisuusrakennusten korttelialueella on todettu kuparia, lyijyä ja öljyhiilivetyjen keskitisleitä C₁₀-C₂₁. Suurin osa korttelista on varattu rakennuksille. Alueen länsireunalle on kaavoitettu puurivi ja pohjoisreunalle kapea istutettava alue. On hyvin epätodennäköistä, ettei alueen maanpintaa peitettäisi esimerkiksi asfaltilla. Rakennus, kasvukerrokset ja päällysteet tulevat estämään maan pölyämisen ja haitta-aineiden kulkeutumisen sitä kautta. Pintavaluntaa ei myöskään pääse muodostumaan eikä vajovettä. Mikäli päällyste läpäisee vettä, vajovettä voi muodostua. Todetut haitta-aineet ovat kuitenkin niukkaliukoisia tai hyvin niukkaliukoisia, mikä rajoittaa vajoveden mukana kulkeutumista.

Teollisuusrakennusten korttelialueella todettiin öljyhiilivetyjä C₁₀-C_21, joihin sisältyy haihtuvia fraktioita. Öljyhiilivedyt sijaitsevat alueella, jolle on kaavassa merkitty rakennus, jolloin niiden kulkeutuminen rakennuksen sisäilmaan on mahdollista rakennuksen perustamistavasta tai maan poistamisesta tai korottamisesta riippuen. Kyseisten haitta-aineiden osalta pölyn ja veden mukana kulkeutumisen riski arvioidaan merkityksettömäksi. Tässä vaiheessa öljyhiilivetyjen sisäilmaan kulkeutumisen riskiä ei voida arvioida.

Arvioitiin kuitenkin, että aineet eivät kulkeudu merkittävästi maaperästä, joten aineille voi altistua ainoastaan kohdealueella. Koska rakennus, kasvukerrokset ja päällysteet peittävät maaperän, altistuminen estyy myös suoraan koskettamalla kuten ruuansulatuksen välityksellä. Eläinten ei katsota pääsevän altistumaan katualueiden haitta-aineille, koska haitta-aineet ovat rakennekerrosten alla. Katualueiden ei katsota olevan mikrobien ja muiden maaperäeliöiden kannalta sellainen lajirikas elinympäristö, että altistuminen vähenisi merkittävästi tai mikrobiologiset prosessit häiriintyisivät merkittävästi.

Kiinteistön 853-74-9903-0 koillisosan lähivirkistysalue

Alueella on todettu lyijyä. Alueen haitta-ainepitoista maaperää peittää kasvillisuus, joka estää haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämisen ja haitta-aineiden kulkeutumisen pölyävän maa-aineksen mukana. Lisäksi pölyämistä estää lumi, jää sekä maaperän kosteus useina kuukausina. Haitta-aineet esiintyvät kasvillisuuden peittämällä alueella, joten haitta-ainepitoista pintavaluntaa ei pääse muodostumaan. Sade- ja sulamisvedet pääsevät imeytymään maaperään ja muodostavat vajovettä. Lyijy on heikosti veteen liukenevaa, joten vajoveden mukana kulkeutuminen arvioidaan vähäiseksi. Haitta-aineita ei todettu orsi- tai pohjavesikerroksessa, eikä niiden arvioida kulkeutuvan maaperässä alaspäin orsi- ja ohjavesikerrokseen.

Haihtuvia haitta-aineita ei todettu.

Todettu lyijyn pitoisuus ylittää suuramman hyväksyttävän terveysperusteiden pitoisuuden herkän maankäytön alueella (SHP_ter-arvo). Haitta-aineet eivät kulkeudu maaperässä. Lyijylle voi altistua vain suoran ihokosketuksen tai ruuansulatuselimistön välityksellä alueella, jolla sitä esiintyy. Alueella ei kuitenkaan oleskella pitkäkestoisesti ja toistuvasti siten, että lyijypitoista maa-ainesta joutuisi iholle ja ruuansulatuselimistöön riskiä aiheuttavia määriä. Lyijystä ei siten arvioida aiheutuvan terveysriskejä.

Todettu lyijyn pitoisuus alittaa herkän maankäytön alueelle asetetun suurimman hyväksyttävän ekologisin perustein määritetyn pitoisuuden, joten sen arvioitaan olevan eliöstön kannalta hyväksyttävää. Lisäksi lyijyn esiintyminen pienellä alueella vähentää ekologista riskiä, sillä eläinten reviirit ovat laajoja ja altistuminen haitta-aineille siten satunnaista. Haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan riskiä kasveille, koska ne ovat olleet maaperässä pitkään. Alueen kaavamerkintä luo-2 tarkoittaa, että alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, jolla sijaitsee lehtomainen metsikkö. Metsiköstä ei saa poistaa jaloja lehtipuita, pensaskerrosta ja lahopuuta niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Lehdon kenttäkerroksen kasvillisuus tulee säilyttää. Maaperässä olevien haitta-aineiden poistaminen massanvaihdolla aiheuttaisi todennäköisesti suuremman riskin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeälle alueelle kuin haitta-aineiden jääminen maaperään.

Kiinteistön 853-74-9903-0 eteläosan lähivirkistysalue

Alueella on todettu elohopeaa, lyijyä, sinkkiä, bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia ja fluoranteenia. Alueen haitta-ainepitoista maaperää peittää kasvillisuus. Kasvillisuus estää haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämisen ja haitta-aineiden kulkeutumisen pölyävän maa-aineksen mukana. Lisäksi pölyämistä estää lumi, jää sekä maaperän kosteus, joita Suomen olosuhteissa esiintyy useina kuukausina vuodesta.

Haitta-aineet ovat kasvillisuuden peittämällä maa-alueella, joten haitta-ainepitoista pintavaluntaa ei pääse muodostumaan. Sade- ja sulamisvedet pääsevät imeytymään maaperään ja muodostavat vajovettä. Todetut haitta-aineet ovat heikosti veteen liukenevia, joten vajoveden mukana kulkeutuminen arvioidaan vähäiseksi. Haitta-aineita ei todettu orsi- tai pohjavesikerroksessa eikä niiden arvioida kulkeutuvan orsi- ja pohjavesikerrokseen.

Haihtuvia haitta-aineita ei todettu.

Elohopeaa, lyijyä, sinkkiä, bentso(a)antraseenia ja bentso(k)fluoranteenia todettiin Vna 214/2007 alemman ohjearvon alittavina pitoisuuksina. Alemmat ohjearvot on asetettu siten, että ne alittavista pitoisuuksista ei aiheudu terveysriskejä. Alueen maaperässä on lisäksi todettu bentso(a)pyreeniä, fenantreenia ja fluoranteenia, jotka bentso(a)pyreeniä lukuun ottamatta alittavat herkälle maankäytölle asetetun terveysperusteisen pitoisuuden (SHP_ter-arvo).

Haitta-aineiden ei arvioitu kulkeutuvan merkittävästi maaperässä, joten niille voi siten altistua vain suoran ihokosketuksen tai ruuansulatuselimistön välityksellä (niillä alueilla, joilla niitä esiintyy). Kasvillisuus vähentää kontaktia haitta-ainepitoiseen maaperään ja altistuminen edellyttäisi kasvillisuuden poistamista. Lähivirkistysalueella saattaa oleskella virkistyskäyttäjiä, mutta on epätodennäköistä, että siellä oleskeltaisiin pitkäkestoisesti ja toistuvasti siten, että kasvillisuutta poistettaisiin ja haitta-ainepitoista maa-ainesta joutuisi iholle ja ruuansulatuselimistöön riskiä aiheuttavina määrinä. Vaikka bentso(a)pyreenin pitoisuus ylitti Vna 214/2007 alemman ohjearvon ja SHP_ter-arvon, siitä eikä muista alueella todetuista haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan terveysriskiä.

Alueen maaperässä todettujen haitta-aineiden osalta on todettu, että Vna 214/2007 alemmat ohjearvon on asetettu siten, että ne alittavista haitta-aineiden pitoisuuksista ei aiheudu ekologisia riskejä. Bentso(a)pyreenin, fenantreenin ja fluoranteenin pitoisuudet alittavat niille asetetut ekologisin perustein määritetyt pitoisuudet (SHP_eko). Koska todetut pitoisuudet alittavat SHP_eko-arvot, niiden arvioidaan olevan eliöstön kannalta hyväksyttäviä. Lisäksi lyijyn esiintyminen pienellä alueella vähentää ekologista riskiä, sillä eläinten reviirit ovat laajoja ja altistuminen haitta-aineille siten satunnaista. Haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan riskiä kasveille, koska ne ovat olleet maaperässä pitkään.

Alueen kaavamerkintä luo-1 tarkoittaa, että alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä ketona säilytettävä alueen osa. Alueella ei saa suorittaa maa-ainesten läjitystä puiden istutusta tai muuta viherrakentamista niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Maaperässä olevien haitta-aineiden poistaminen massanvaihdolla aiheuttaisi todennäköisesti suuremman riskin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeälle alueelle kuin haitta-aineiden jääminen maaperään.

Riskien todennäköisyys

Yleisesti ottaen kohdealueen maaperän haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvat kulkeutumis-, terveys- ja ekologiset riskit arvioidaan pieniksi ja epätodennäköisiksi.

Teollisuusrakennusten korttelialueella esiintyvistä öljyhiilivedyistä aiheutuvaa sisäilmariskiä ei voitu arvioida käytössä olevien tietojen vähyyden vuoksi.

Koillisosan lähivirkistysaluetta ei päästy tutkimaan maaston korkeuserojen ja tiheän puuston vuoksi, mikä aiheuttaa epävarmuutta pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin. Epävarmuutta tasapainottaa se, että alueella ei ole arvioitu olevan reittejä, joiden kautta haitta-aineille pääsisi altistumaan merkittävästi. Alueella ei myöskään ole leikki- tai ulkoliikuntapaikkaa tai vastaavia rakenteita.

Kunnostuksen tarve

Kestävyyden näkökulmasta kaivun rajoittaminen välttämättömään ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen tai käsitteleminen hyödyntämiskelpoisiksi on yleensä toivottavaa. Maa-ainesten loppusijoitusta kaatopaikoille tulee aina välttää. Kaivun rajoittaminen välttämättömään vähentää työkoneista ja kuljetuskalustosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi neitseellisen täyttömaantarve on tällöin pienempi.

Arvioinnin perusteella kohdealueen maaperällä ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta. Teollisuusrakennusten korttelialueella esiintyvistä öljyhiilivedyistä aiheutuvaa sisäilmariskiä ei voitu arvioida rakennusteknisten tietojen vähyyden vuoksi.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Alueilla tullaan rakentamisen yhteydessä tekemään kaivutöitä, jotka voivat kohdistua haitta-ainepitoiseen maaperään. Koska alueilla ei arvioida olevan riskeihin perustuvaa maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta, kaivutyöt ehdotetaan tehtäviksi rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Edelleen ehdotetaan, että alueilla tehtäviä kaivutöitä varten ei aseteta numeerisia kunnostustavoitteita.

Edellä esitetyistä kunnostustavoitteista ehdotetaan rajattavaksi pois kiinteistön 853-74-74-16 teollisuusrakennusten korttelialueella todetut öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀ (tutkimuspiste SWKK1/0,6-1,1m, pitoisuus 2000 mg/kg). Öljyhiilivetyjen osalta ehdotetaan, että riksit arvioidaan, kun saatavilla on kohdekohtainen rakennussuunnitelma. Riskinarvion perusteella esitetään kiinteistöllä 853-74-74-16 esiintyville öljyhiilivedyille kohdekohtaiset kunnostustavoitteet.

Alueelle jää siten Vna 214/2007 kynnysarvot ja alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Mikäli alueelta poistetaan haitta-ainepitoista maata, tulee olla yhteydessä ympäristötekniseen asiantuntijaan. Ympäristötekninen asiantuntija varmistaa, että maa-aineksen loppusijoitus tapahtuu vastaanottopaikalle, jolla on lupa vastaanottaa haitta-ainepitoista maa-ainesta. kaivutyöt edellyttävät ilmoitusta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta.

Mikäli kohdealueiden maankäyttö muuttuu herkemmäksi, tulee kulkeutumis- terveys- ja ekologiset riskit arvioida uudelleen muutokset huomioiden.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallisesti ennen töiden aloittamista. Samalla ilmoitetaan kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä urakoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä urakoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä työn aikataulu.

Maa-aines kaivetaan rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa.

Kunnostustyön seurannasta ja näytemittauksista vastaa kohteelle valittu ympäristötekninen valvoja. Ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutyötä ja massojen loppusijoittamista tutkimustulosten sekä tarkkailunäytteisen avulla.

Kunnostuksesta vastaava vastaa yhdessä ympäristöteknisen valvojan kanssa tarvittavasta tiedottamisesta.

Kohteella tehtävissä mittauksissa käytetään PetroFlag-analyysejä (öljyhiilivedyt) ja XFR-kenttämittaria (raskasmetallit). Osa kenttämittareilla määritetyitä tarkkailunäytteiden pitoisuuksista varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa analysoidaan alueesta riippuen öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, Vna 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä PAH-yhdisteet. Mikäli massoissa todetaan aistinvaraisesti tai kenttämittareilla havaittavaa poikkeavuutta, näytteitä otetaan tiheämmin.

Eri pitoisuustasot pidetään kaivettaessa erillään. Kaivetut maa-ainekset, joissa esiintyy Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Alueelle varataan välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan tarvittaessa varastoida esimerkiksi laboratoriotulosten valmistumisen ajaksi. Välivarastoitavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset varastoidaan lähtökohtaisesti asfaltoidulla alueella suojapeitteellä peitettynä. Mikäli haitta-ainepitoisia massoja välivarastoidaan maapohjalla, välivarastoalueen maaperän tila varmistetaan näytteenotolla ja tarvittaessa kunnostetaan varastoinnin päätyttyä.

Mikäli maaperässä todetaan jätettä, ne lajitellaan ja toimitetaan lajiteltuna soveltuville jäteasemille. Mikäli jätettä ei voi erotella maa-aineksesta, sovitaan vastaanottopaikan kanssa jätteellisen maa-aineksen toimittamisesta erikseen.

Kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen

Maa-ainekset, joiden pitoisuudet alittavat Vna 214/2007 alemmat ohjearvot, voidaan myös hyödyntää kohdealueilla. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia voidaan hyödyntää vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa eli orsi- ja pohjavesikerrosten yläpuolella. Hyödynnettävien haitta-ainepitoisten maakerrosten yläpuolella tulee olla 0,5 m paksuinen kerros haitta-aineettomia maa-aineksia tai muita rakennekerroksia. Haisevia ja jätteellisiä maa-aineksia ei hyötykäytetä.

Hyödynnettävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista tulee ottaa edustavia näytteitä ja haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää laboratoriossa. Alueet ja syvyydet, joilla haitta-ainepitoisia maa-aineksia hyödynnetään, tulee dokumentoida ja esittää kunnostuksen loppuraportissa.

Kuljetus

Haitta-ainepitoista maa-ainesta kuljettavan toiminnanharjoittajan tulee olla hyväksytty jätehuoltorekisteriin.

Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormille laaditaan sähköiset siirtoasiakirjat. Jos sähköisten siirtoasiakirjojen käyttö ei ole mahdollista, kuormat varustetaan paperisilla siirtoasiakirjoilla. Siirtoasiakirjoihin merkitään EWC-koodit 170503* tai 170504. Siirtoasiakirjat viedään SIIRTO-rekisteriin. Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään kunnostuksen loppuraporttiin. Ympäristötekninen valvoja tai kunnostuksesta vastaava taho säilyttää mahdollisia paperisia asiakirjoja kolme vuotta kunnostuksen päättymisestä.

Kuljetuskaluston renkaat puhdistetaan ennen työalueelta poistumista, jos niihin on tarttunut haitta-ainepitoista maa-ainesta.

Vesien käsittely

Vesien johtamisestä jätevesiviemäriin sovitaan tarvittaessa Turun vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Mikäli vettä johdetaan hulevesiviemäriin, sen johtamisesta sovitaan Turun kaupungin kaupunkirakentamisen ja ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutöitä ja massojen loppusijoitusta ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kaivutöiden aikana otettavien näytteiden ja niille tehtävien mittausten ja analyysien perusteella. Mikäli massoissa todetaan aistinvaraisesti tai kenttämittareilla havaittavaa poikkeavuutta, näytteitä otetaan tiheämmin.

Kohteella tehtävissä mittauksissa käytetään PetroFlag-analyysejä (öljyhiilivedyt) ja XFR-kenttämittaria (raskasmetallit). Osa kenttämittareilla määritetyitä tarkkailunäytteiden pitoisuuksista varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa analysoidaan alueesta riippuen öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, Vna 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä PAH-yhdisteet.

Kaivun jälkeen kaivantojen pohjien ja seinämien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa alueesta riippuen öljyhiilivedyt C₁₀-C_40, Vna 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä PAH-yhdisteet.

Kunnostuksen lopputulos esitetään pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportissa.

Kunnostustyö katsotaan päättyneeksi, kun maa-aines on poistettu rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Viimeistely tehdään myöhemmin laadittavan rakennussuunnitelman mukaisesti.

Mikäli kaivualueiden seinämiin tai pohjaan jää Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin huomioverkko. Eristerakenteilla ei arvioida olevan tarvetta, sillä kohteessa ei ole todettu kulkeutuvia haitta-aineita. Mikäli kunnostuksen aikana todetaan kulkeutuvia haitta-aineita, joita ei voida poistaa, suunnitellaan kohteeseen soveltuva eristysrakenne ja keskustellaan eristyksestä ympäristöviranomaisen kanssa.

Jälkiseurannan tarve esitetään arvioitavaksi kunnostuksen päätyttyä, kun mahdolliset jäännöspitoisuudet ovat tiedossa.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli massamäärät kasvavat huomattavasti oletetusta, massamäärien ylityksestä ilmoitetaan tilaajalle ja varmistetaan massojen loppusijoituspaikan kapasiteetti.

Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, työ keskeytetään ja havainnosta ilmoitetaan tilaajalle ja ympäristönsuojeluun. Kunnostusta jatketaan viranomaisen ohjeiden mukaisesti. Mikäli maaperässä havaitaan merkittävästi voimakkaampia haitta-ainepitoisuus kuin ennalta oli tiedossa, massoista otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte, joka toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi ja havainnosta ilmoitetaan tilaajalle ja ympäristönsuojeluun. Ylimääräinen kunnostustarve ja massamäärä arvioidaan jka massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan.

Mikäli kunnostustavoitteita ei syystä tai toisesta saavuteta. Selvitetään haitta-ainepitoisuudet, esiintymismatriisi (vesi, kaasu, maa-aines jne) sekä esiintymislaajuus ja -syvyys. Jatkotoimenpiteistä (eri menetelmä, eristysratkaisu, riskinarviointi jne) neuvotellaan tilaajan ja viranomaisen kanssa.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostettava alue aidataan ja alueelle tehdään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovat kyltit. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään. Alueella työskentelevillä ja vierailevilla tulee olla asianmukaiset suojavaatteet, vähintään kypärä, huomioliivi ja turvakengät sekä tarvittaessa hiukkassuojain P3. Normaalin maarakennustyömaan työsuojelunäkökohtien lisäksi kohteen kunnostuksessa on huomioitava alueella todetut haitta-aineet. Terveysriskinä kunnostuksen aikana on haitta-aineiden kulkeutuminen pölyn mukana ruuansulatus- ja/tai hengityselimiin ja iholle. Lisäksi pitkäaikainen, suora ihokosketus haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen voi aiheuttaa ihoärsytystä ja haitta-aineen kulkeutumista elimistöön. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kanssa työskenneltäessä käytetään suojakäsineitä ja käsien pesuun kiinnitetään huomiota. Suojavarusteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua.

Työmaalle varataan ensiapuvälineet sekä silmähuuhde. Haitta-ainepitoisen maan kaivualueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään. Haitta-ainepitoisten massojen välivarastointialueiden maaperä suojataan tai tutkitaan ja tarvittaessa kunnostetaan työn päätyttyä.

Sääolosuhteet, kuten kuivuus, voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Tarvittaessa kasalla olevia haitta-ainepitoisia massoja pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi. haitta-ainepitoisen maa-aineksen leviäminen sadevesien mukana estetään tarvittaessa perittämällä mahdolliset maa-aineskasat.

Kiintoainetta sisältävien kaivantovesien esiintymiseen varaudutaan ennalta.

Kirjanpito

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutöiden aikana kirjanpitoa: alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, otetuista näytteistä ja analyysituloksista, jäännöspitoisuuksista, täyttöihin hyötykäytetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisen maaperän kaivannoista poisjohdetuista kaivantovesistä, huomio- ja eristerakenteista sekä muista havainnoista ja poikkeamista sekä syistä niihin.

Kaivutöiden valmistuttua työstä laaditaan ympäristönsuojeluun toimitettava loppuraportti, jossa esitetään vähintään: kaivutyön toteutus- ja aikataulu, haitta-ainepitoisen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet, tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, kaivutöiden aikainen näytteenotto ja analyysitulokset, jäännöspitoisuudet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, tiedot hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maista sekä mahdollinen vesienkäsittely.

Kunnostuksen aikataulu

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutyöt aloitetaan vuonna 2023.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Ilmoitusalueiden (liitekartalla 1) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa ja kunnostussuunnitelmassa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​​ Alueelta voidaan kaivaa maa-aineksia rakentamisen edellyttämässä laajuudessa kunnostussuunnitelman (Pukkilan entisen kaakelitehtaan alue, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Sitowise Oy, 31.1.2023, YKK67403) mukaisesti. Mikäli maaperä kaivualueen ulkopuolella on eri puhtaustasoa (ylittää Vna 214/2007 alemmat ohjearvot), tulee kaivurajapinnalle asettaa erottava rakenne.

Maata muokkaavat toimenpiteet kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi (luo-1 ja luo-2) merkityillä alueilla ovat kiellettyjä. Alueella mahdollisesti suunniteltavista luontotyyppiä tukevista hoitotoimenpiteistä tulee erikseen sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa.

Kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) kaivu-urien täytöt, erityisesti linjan yläpuolinen osuus ja metrin etäisyys molemmilla sivuilla, tulee toteuttaa rakennusteknisesti soveltuvilla maa-aineksilla, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä Vna 214/2007 alempia ohjearvoja. Kaivu-uran ollessa kapeampi, pilaantumattomasta materiaalista tehtävä alue voi olla kapeampi, kuitenkin vähintään kaivu-uran leveys. Mikäli maaperä kaivuu-uran ulkopuolella on eri puhtaustasoa, tulee kaivu-ura erottaa soveltuvalla erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.

Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen (ja puhdistamisen) laajuudessa. Tarpeen mukaan kaivun yhteydessä havaittavien poikkeavien jätejakeiden haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet tulee tarkemmin tutkia ja niiden poistamistarve arvioida.

Teollisuusrakennusten korttelialueella öljyhiilivedyistä aiheutuva riski tulee erikseen arvioida rakennusteknisten suunnitelmien varmistuttua.

Mikäli puhdistustyön yhteydessä alueen maaperässä todetaan suurempia pitoisuuksia tai muita haitta-aineita kuin aiemmin riskinarviossa on huomioitu tai maankäyttö kohteessa muuttuu, tulee riskinarvio päivittää.

Mahdolliset tarkennetut riskinarviot tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun hyväksyttäväksi.

2.​ ​ Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

3.​​ Kenttämittarein tulee mitata ainakin raskasmetallien ja arseenin pitoisuutta sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta. Myös muita haitta-aineita tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä saadaan viitteitä.

​Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet (öljyhiilivedyt C₁₀-C_40, Vna 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä PAH-yhdisteet), joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

​Mikäli alueella havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein.

Maa-ainesten luokittelu

4.​​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Kohteesta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ja jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät ja maa-aines saa jätejäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.

​Maa-ainesten käsittely ja hyötykäyttö

5.​​ ​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä.

​Kaivettu pilaantuneeksi luokiteltava maa-ainesjäte (ylittää Vna 214/2007 alemmat ohjearvot) on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

​Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

​Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli maa-ainekset ovat rakennusteknisesti soveltuvia eivätkä sisällä jätejakeita. Hyötykäyttö on mahdollista vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa, eli orsi- ja pohjavesikerrosten yläpuolella. Hyödynnettävän haitta-ainepitoisen maakerroksen yläpuolella tulee olla 0,5 m paksuinen kerros haitta-aineettomia maa-aineksia tai muita rakennekerroksia. Haisevia tai jätteellisiä maa-aineksia ei voida hyötykäyttää. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

​Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa kyseistä jätettä.

​Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä jätteetöntä ja pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Muut määräykset

6.​ ​​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivutyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat ja raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla riittävä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista.

Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun haitta-ainepitoisuudeltaan Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävää tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

7.​ ​ Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen jätelain (646/2011) 121 ja 121 a §:n mukainen sähköinen siirtoasiakirja (tarvittaessa paperinen). Siirtoasiakirjassa tulee sisältää Valtioneuvoston asetuksen (978/2021) 40 §:ssä velvoitetut tiedot valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot (mm. jätteen laji, laatu, määrä, alkuperä, toimituspaikka ja –päivämäärä sekä kuljettaja). Siirtoasiakirjojen tiedot tulee jätelain 121 b §:n mukaisesti viipymättä toimittaa 142 § 1 momentin 4 kohdan mukaiseen siirtoasiakirjarekisteriin.

Siirtoasiakirjan tulee olla luettavissa jätteen siirron aikana ja siinä olevien tietojen on oltava saatavissa kaikille siirtoon osallistuville. Jätteen haltijan on vahvistettava siirtoasiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuus, jätteen kuljettajan jätteen kuljetettavaksi ottaminen ja vastaanottajan jätteen vastaanotto sähköisellä allekirjoituksella, sähköisellä leimalla tai muulla luotettavalla sähköisellä todistusmenetelmällä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirjan tiedot kolmen vuoden ajan siirron päättymisestä. Kopiot tiedoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.​ ​ Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä ja purkujätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

9.​ ​ Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa, puhdistustapaa tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

​10.​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa alueella tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.

​11.​ Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivutöiden ja puhdistamisen aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi työn ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​12. Alueelta poistettavien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tulee huolehtia. Maaperässä olevista rakentamisen (ja puhdistamisen) edellyttämän kaivuun ulkopuolisista jätteistä ja niiden mahdollisesta poistamistarpeesta tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.

​13.​ Ennen maarakennustöiden aloittamista, tulee työmaan hulevesien käsittely suunnitella Turun kaupungin rakennusjärjestyksen ja työmaavesioppaan mukaisesti.

Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

​Mikä kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

​Mikäli kaivantovettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

​14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteuttava siten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Mikäli haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan maapohjalla, tulee välivarastointialueen maaperän tila varmistaa näytteenotolla.

​Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida puhdistusalueen ulkopuolella.

​15. Ennalta arvaamattomista tilanteista ja mahdollisista alueelle jäävistä kulkeutuvista haitta-ainepitoisuuksista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun.

​Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

16.​​ Alueen kaivutöistä laaditaan hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• aikataulu
• käytetyt laadunvarmennusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen ja hyötykäytettyjen maamassojen määrät, haitta-ainepitoisuudet, toimituspaikat, yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• alueella käytettyjen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, sijoituspaikat
• jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit kartalla ja analyysitulokset, yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely
• kaivualueet
• arvio kunnostustavoitteiden ja määräysten toteutumisesta
• maaperään mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja mahdolliset muut riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet
• jatkotutkimusten ja tarkkailujen tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet

Kunkin osa-alueen loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

​Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

​Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

​Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että kohteessa ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaista puhdistustarvetta esitetyissä maankäyttömuodoissa. Ainakin katu- ja teollisuusalueilla tullaan kuitenkin tekemään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen kaivuuta rakentamisen yhteydessä. Kyseiset maa-ainekset saattavat sisältää jonkin verran myös jätejakeita. Päätös on annettu myös kyseisten maa-ainesten kaivamisen ja mahdollisesti tarvittavan pilaantuneen maaperän puhdistamisen mahdollistamiseksi. Kun suunnitelmat tarkentuvat teollisuusalueen osalta tai saadaan tarkempia tietoja maaperän haitta-ainepitoisuuksista, tulee riskinarvio ja tarpeen mukaan myös kunnostussuunnitelma päivittää sekä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun hyväksyttäväksi.

​Kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi (luo-1 ja luo-2) merkityillä alueilla ei ennakkotutkimuksissa riskinarvioperusteisesti arvioituna todettu varsinaista puhdistustarvetta, eikä alueella tule tehdä minkäänlaisia kaivutöitä. Alueella saa toteuttaa ainoastaan kyseistä luontotyyppiä tukevia hoitotoimenpiteitä ja näistä toimenpiteistä tulee aina erikseen sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa, jotta ympäristönsuojeluviranomainen voi varmistaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnon arvojen säilymisen.

​Määräyskohtaiset perustelut

Ilmoitusalueella sijaitseville Pukkilan asemakaavan mukaisille alueille on suunnitteilla teollisuuskäyttöä, tiealueita sekä puistoja. Ennakkotutkimusten ja riskinarvion perusteella alueella ei ole puhdistustarvetta eikä alueelle asetettu varsinaisia kunnostustavoitteita. Alueella tullaan kuitenkin rakentamisen yhteydessä katu- ja teollisuusalueilla kaivamaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Teollisuusalueen tarkempaa kunnostustarvetta tulee vielä tarkentaa maankäytön suunnitelmien tarkentuessa.

​Rakennustöiden yhteydessä kaivettavat Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainekset pitää toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Täytöissä voidaan käyttää ainoastaan pilaantumattomia (haitta-ainepitoisuudet alle Vna 214/2007 alempien ohjearvojen) maa-aineksia. Samoin kunnallisteknisten johtojen alueen täytöille on työturvallisuuden vuoksi edellytetty pilaantumattomien maa-ainesten käyttöä ja samalla on määrätty myös täyttöjen erottamisesta muusta puhtaustasosta/rakenteesta.

​Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeillä alueilla (luo-1 ja luo-2) ei todettu varsinaista puhdistustarvetta, eikä alueella luonnonsuojelusyistä sallita myöskään muita kaivuita. Alueella luontotyyppiä tukevia hoitotoimenpiteitä tulee aina erikseen sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa, jotta ympäristönsuojeluviranomainen voi varmistaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnon arvojen säilymisen.

​Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun laajuudessa. Lisäksi on annettu määräys poikkeavien jätejakeiden tutkimisesta, jotta voidaan varmistua siitä, ettei jätteistä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa.

​Teollisuusalueen osalta puhdistustarvetta ja riskiä täytyy vielä uudelleen arvioida, sillä maankäytölliset suunnitelmat olivat riskiarviota tehtäessä vielä keskeneräiset. Samoin mikäli alueella todetaan kaivutöiden yhteydessä vielä haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu tai maankäytön suunnitelmat muuttuvat, tulee mahdollisten haitta-aineiden aiheuttama riski kyseisessä maankäyttömuodossa arvioida erikseen. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä olevista haitta-aineista ei tulevassa käytössä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä alueelle jäävistä haitta-ainepitoisuuksista. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2 ja 3)

Maa-ainesjätteen sekä jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2017 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista mukaisesti haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet.

Mahdollisessa maa-ainesten hyödyntämisessä tulee aina huomioida maa-ainesten (haitta-ainepitoisuus, jätteet, rakennustekniset ominaisuudet) aiheuttamat rajoitteet. Päätöksessä on kestävän kunnostamisen edistämiseksi sallittu kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden suunnitelmallinen hyötykäyttö alueella. Tavoitteena on luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Maa-aineksia hyötykäytettäessä, maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien alittaessa Vna 214/2007 alemmat ohjearvot, maiden ei arvioida aiheuttava ympäristö- ja terveyshaittaa. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyötykäyttö on erilaisten ympäristö- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi kunnostussuunnitelman mukaisesti rajoitettu vedellä kyllästymättömään maakerrokseen. (Määräykset 4 ja 5)

Jotta haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivutyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä pätevyys ja kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 ja 121a §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen sekä purkujätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Tarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivutyön ja maaperän puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Työhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

​Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. Lähtökohtaisesti kaikilla maarakennustyömailla ja rakennuspaikoilla tulee noudattaa Turun kaupungin rakennusjärjestystä sekä työmaavesiopasta. (Määräys 12 ja 13)

​Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Maanrakennustöiden aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole varauduttu tai voitu varautua, joten viranomaiselle varataan mahdollisuus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräys 15)

Hankekohtaisiin loppuraportteihin tulee kerätä haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamisen kannalta oleelliset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko hanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Lisäksi tehtyjen riskienhallintatoimenpiteiden tietojen antaminen on tärkeää esimerkiksi myöhemmin tehtävien mahdollisten maankäytöllisten muutosten suunnittelulle.

Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai joilla saattaa olla maa-ainesten käyttörajoitteita. Mikäli maarakennustöitä tehdään osissa, kustakin vaiheesta tulee tehdä erillinen raporttinsa, jotta tietoa saadaan ympäristönsuojeluviranomaiselle riittävästi ja riittävän nopeasti. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, ympäristöhallinnon ohjeita 2/2017, Ympäristöministeriö

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2028 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

​

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.