Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 3.4.2023:

Ilmoituksen tekijä

Neste Markkinointi Oy (1626490-8)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Hämeentie 31, 20540 Turku

Kiinteistö:

853-11-42-18

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 31.1.2023, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 1139-2023).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta; kunnostettavan alueen rajaus
• Asemakaavakartta ja selitykset
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Neste Markkinointi Oy, Neste A–24, Turku, Hämeentie, Ympäristötutkimus 11.–24.4.2002, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 11101A, 6.5.2002.
• Neste Markkinointi Oy, Neste A–24, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostus 11.–14.6.2002, Loppuraportti, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 11101B 1.4.2003.
• Neste Markkinointi Oy, Maaperätutkimus, Neste Express asema 542, Hämeentie 31, Turku, Ramboll Finland Oy, 1510033746–001, 26.10.2017.
• Neste markkinointi Oy, Neste Express Hämeentie 31, Turku, Maaperätutkimukset ja pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 1510073938, 30.1.2023. Yleissuunnitelmassa esitetään 26.10.2022 tehdyn täydentävän ympäristöteknisen maaperätutkimuksen tulokset. Tutkimuksesta ei ole laadittu erillistä raporttia.
• Maanomistajan suostumus, 29.3.2023

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena oleville kiinteistöille ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on harjoitettu 1970-luvulta alkaen polttoaineiden jakelutoimintaa, joka jatkuu edelleen.

Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tehnyt kohteessa maaperän haitta-ainetutkimuksia keväällä 2002 ja pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteitä kesällä 2002 kiinteistöllä toteutettujen KTM:n mukaisten muutostöiden yhteydessä. Ramboll Finland Oy on tehnyt kohteessa maaperän haitta-ainetutkimuksia kesällä 2017.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohdekiinteistö on polttoaineiden jakeluasemakäytössä eikä sen maankäyttöön ole tiedossa muutoksia.

Kohdealue kuuluu 23.11.1988 vahvistetun asemakaavan 32/1980 mukaan huoltoasemarakennusten korttelialueeseen (LH). Jakeluasemakiinteistön pinta-ala on noin 1 500 m² ja se rajautuu pohjoisessa ja idässä katualueisiin sekä lännessä ja etelässä asuintaloalueeseen. Kiinteistön lähialueet on kaavoitettu asuinkerrostalojen (AK–1, AK–2) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL–1, AL–2, AL–3) korttelialueeksi.

Maaperä

Kohdealueella suoritettujen maaperätutkimusten perusteella alueen maaperän ylimmät maakerrokset (noin 1,0–3,0 m) koostuvat pääasiassa täyttömaa-aineksesta (Hk, Sr), jonka alapuolella on luonnollinen savimaakerros. Saven alapuolella todettiin paikoitellen moreenikerros. Paikoin säiliöalueen pohjoispuolella sekä mittarikentän eteläpuolella on todettu täyttömaakerroksen seassa jätejakeita (betonia, tiiltä, lasia ja puuta).

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Kaarninko, ID 0285352, I luokka) sijaitsee noin 2,5 km kohteesta etelään.

Lähin pintavesistö on Aurajoki, joka sijaitsee noin 700 m etäisyydellä kohdealueen koillispuolella. Kohdekiinteistö sekä sitä pohjoisessa ja idässä rajaavat katualueet ovat asfaltoituja. Jakeluasemakiinteistön mittarikentän ja säiliöiden täyttöpaikan hulevedet on viemäröity öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Muualta kiinteistön piha-alueelta sadevedet kulkeutuvat kaupungin sadevesiviemäriin.

Kesällä 2017 ja syksyllä 2022 suoritetuissa maaperätutkimuksissa ei todettu orsi- tai pohjavettä kairaussyvyydellä (max 5 m). Kohdealueella on kaksi pohjaveden tarkkailuputkea (PVP1 ja PVP2). Pohjaveden pinnan taso vaihteli havaintoputkissa marraskuussa 2022

tehdyssä näytteenotossa välillä +21,05… +22,04 m mpy, ollen noin 2,5–3 m syvyydellä maanpinnan tasosta. Koska kohdekiinteistön piha-alue on kauttaaltaan asfaltoitu ja kohteen luonnolliset maakerrokset koostuvat pääasiassa huonosti vettä läpäisevästä savesta ja siltistä, voidaan pohjaveden muodostumista kohdealueella pitää vähäisenä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maa- ja vesinäytteiden haitta-ainepitoisuudet

Kohdekiinteistön alueelle on suunniteltu maarakennus- ja kaivutöitä säiliömuutostöiden sekä jakeluaseman mittarikentän ja viemäriverkoston uusimisen yhteydessä. Kiinteistölle rakennetaan myös autopesuhalli. Tulevat muutostyöt edellyttävät maankaivua alueilla, joilla on maaperätutkimusten perusteella todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Kiinteistön maaperästä tullaan poistamaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä maa-aines maarakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Suunnitellut kaivutyöt tulevat kohdistumaan koko jakeluasemakiinteistön alueelle.

Vuoden 2002 maaperän haitta-ainetutkimuksissa kohdekiinteistön alueella tehtiin maaperäkairauksia tärykairakalustolla yhteensä viidessä tutkimuspisteessä mittarikentällä ja säiliöalueella. Suoritetussa tutkimuksessa ei todettu mittarikentän ja säiliöalueen maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Kohdealueella vuonna 2002 suoritettu pilaantuneen maaperän kunnostustyö toteutettiin massanvaihtona kiinteistölle toteutettujen KTM:n mukaisten muutostöiden yhteydessä. Kunnostustyön tavoitetasona oli työn aikana voimassa olleet SAMASE-raja-arvot. Kohteesta poistettiin yhteensä 293,18 tonnia kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävää maa-ainesta ja kunnostetulle alueelle jääneen maa-aineksen öljyhiilivetypitoisuudet täyttivät asetetut kunnostustavoitteet.

Vuoden 2017 tutkimuksissa kohdealueelle tehtiin porakonekairalla yhteensä 11 tutkimuspistettä. Otetuista maanäytteistä analysoitiin bensiinijakeiden C₅–C₁₀, öljyhiilivetyjen C₁₀–C₄₀, metallien, PAH-yhdisteiden ja/tai aromaattisten hiilivetyjen ja oksygenaattien pitoisuudet laboratoriossa. Kohdealueen pohjaveden tarkkailuputkista (PVP1 ja PVP2) otettiin vesinäytteet, joista analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen C₁₀–C₄₀, bensiinijakeiden C₅–C₁₀, aromaattisten hiilivetyjen ja oksygenaattien pitoisuudet.

Vuoden 2017 tutkimuksissa mittarikentän vieressä sijaitsevassa tutkimuspisteessä P3 (3,0–4,0 m) todettiin bentseeniä asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus 0,41 mg/kg. Öljynerottimen lähistölle sijoitetussa tutkimuspisteessä P5 (4,0–5,0 m) todettiin keskitisleiden (C₁₀–C₂₁) ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus 1 200 mg/kg. Mittarikentän vieressä tutkimuspisteessä P6 (0–1,0 m) todettiin laboratorioanalyyseissä PAH-yhdisteiden alemman ohjearvotason ylittävä kokonaispitoisuus 35 mg/kg. Näytteestä analysoitujen yksittäisten yhdisteiden osalta myös bentso(a) pyreenin ja fluoranteenin pitoisuudet ylittivät niille asetetut alemmat ohjearvotasot. Tutkimuspisteissä P7, P8 ja P9 havaittiin täyttömaakerroksessa jätejakeita. Tutkimuspisteessä P9 (1,0–2,0 m) todettiin kuparin ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus 350 mg/kg.

Vuonna 2017 pohjaveden tarkkailuputkessa PVP1 ei todettu aromaattisia hiilivetyjä tai oksygenaatteja laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Tarkkailuputkesta PVP2 otetussa vesinäytteessä todettiin laboratorion määritysrajan ylittävät pitoisuudet MTBE:n (0,6 µg/l) ja ETBE:n (0,3 µg/l) osalta. Todettuja MTBE- ja ETBE-pitoisuuksia voidaan pitää alhaisina kohdealueen olosuhteet huomioiden.

Syksyllä 2022 tehty ympäristötekninen maaperätutkimus kohdistettiin mittarikentän etelä-/kaakkoispuoliselle alueelle. Tutkimuksen kohteena olevalla alueella on aiemmin sijainnut huoltoasemarakennus ja siihen on suunniteltu autojen pesuhalli. Alueelle tehtiin 6 tutkimuspistettä (RF11-RF16) tela-alustaisella kairakalustolla. Kairaukset ulotettiin 5 m syvyyteen ja tutkimuspisteistä otettiin yhteensä 40 maanäytettä, joista tehtiin kentällä aistinvaraiset havainnot (mm. haju, ulkonäkö, maalaji, jätteisyys) sekä mitattiin kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksia XRF-analysaattorilla ja haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla.

Tutkimusalueella todettiin maaperän pintakerroksen olevan täyttösoraa ja -hiekkaa 1–3 m syvyyteen asti. Täyttökerroksessa todettiin paikoin tiili- ja betonijätettä. Täyttömaakerroksen alapuolisen maaperän todettiin olevan savea. Kahden tutkimuspisteen alueella todettiin savikerroksen alapuolella moreenia n. 4,5–5 m syvyydessä. Aistinvaraisten havaintojen perusteella todettiin merkkejä hiilivedyistä kahdessa tutkimuspisteessä n. 2–5 m syvyydellä ja kenttämittauksissa todettiin hieman kohonneita haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia samoissa tutkimuspisteissä. Kenttämittausten näytteissä ei todettu kohonneita kuparin, lyijyn tai sinkin pitoisuuksia.

Laboratorioanalyyseissä todettiin Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä hiilivetyjakeiden C₅-C₁₀-pitoisuus 230 mg/kg yhdessä näytteessä sekä bentseenipitoisuus 0,23 mg/kg samoin yhdessä näytteessä. Muissa näytteissä ei todettu mukaisia alempia ohjearvoja ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Analysoiduissa maanäytteissä todettiin paikoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia arseeni-, koboltti-, kupari- ja naftaleenipitoisuuksia. Kloorattujen hiilivetyjen ja bensiinin lisäaineiden pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat.

Alueella sijaitsevista pohjavesiputkista otettiin vesinäytteet, joista analysoitiin öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, bensiinijakeet C₅-C₁₀, klooratut alifaattiset hiilivedyt, aromaattiset hiilivedyt, ja oksygenaatit. Näytteistä todettiin laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kohdealueella tullaan tekemään maankaivutöitä säiliömuutostöiden, jakeluaseman mittarikentän ja viemäriverkoston uusimisen sekä uuden pesuhallin rakentamisen yhteydessä. Kohteen nykyinen maankäyttö ei tule muuttumaan. Kohde ei sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella (esim. suojelualueella tai luokitellulla pohjavesialueella). Em. perusteella maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi esitetään tehtäväksi perusarviointina vertaamalla todettuja pitoisuuksia asetuksen 214/2007 mukaisiin ylempiin ohjearvoihin.

Viitearvovertailun perusteella maaperä on vuonna 2017 tehtyjen tutkimuspisteiden P5 ja P9 alueella pilaantunut ja niiden alueella on maaperän puhdistustarve. Tutkimusten yhteydessä on todettu myös asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ja ylemmän ohjearvotason välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia tutkimuspisteissä P3, P6, RF11 ja RF12, mikä tulee ottaa huomioon maata kaivettaessa ja kaivumassojen sijoittamisessa. Poistettava maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon mutta alittaa ylemmän ohjearvon, luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäväksi maa-ainesjätteeksi, joka toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella kiinteistön maaperässä arvioidaan olevan noin 800 tonnia maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason, ja noin 1400 tonnia maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät asetuksen alemman ohjearvotason. Arviot perustuvat alueella tehtyihin tutkimuksiin ja niistä saatujen tulosten perusteella tehtyihin päätelmiin.

Tehdyt tutkimukset sijoittuivat suojarakenteista johtuen säiliöalueen ja mittarikentän ulkopuolelle, minkä vuoksi säiliöiden ja mittarikentän alapuolisen maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta ei ole luotettavaa arviota. Alueen maaperässä saattaa olla myös entisen toiminnan seurauksena maaperään jääneitä rakenteita, joita ei suoritetuissa tutkimuksissa havaittu. Kohteesta poistettavan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen massamääräarvioon liittyy siten epävarmuutta. Arvioidaan, että pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta voi olla kiinteistölle tehtyjen tutkimuspisteiden välisillä alueilla, joille turvallisuussyistä ei ole voitu sijoittaa tutkimuspisteitä. Lisäksi kiinteistön maaperässä on pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen lisäksi todettu maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat VNa 217/2004 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, mikä huomioidaan poistettavan maa-aineksen sijoittamisessa.

Kohteen maaperä puhdistetaan kaivutöiden yhteydessä maarakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Kohteen maankäyttö ja geologiset olosuhteet huomioiden maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään asetuksen 214/2007 mukaista ylempää ohjearvotasoa. Kohteesta poistetaan maarakennustöiden edellyttämässä laajuudessa maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvotason. Mikäli kunnostus- / kaivutöiden rajapinnoilta otettavissa jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tarkastellaan niistä aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä riskinarvioinnin avulla.

Mikäli maarakennuskaivutöitä suoritetaan alueilla, joilla on tutkimusten yhteydessä todettu haitta-ainepitoisuuksiltaan asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason alittavia maa-aineksia, voidaan kaivettu ja rakennusteknisesti soveltuva maa-aines käyttää kiinteistön alueella kaivantojen täytöissä. Kohteessa hyödynnettävien massojen sijainti dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Mikäli em. massoja ei hyödynnetä kohteessa, ne toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kohteen alueen maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteen (ylemmät ohjearvot) ylittävä maa-aines kaivetaan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyyn. Myös muu haitta-ainepitoinen maa-aines toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, mikäli sille ei ole hyötykäyttötarvetta kiinteistön alueella. Kohdealueella tullaan tekemään maarakennustöitä jakeluaseman saneeraustöiden yhteydessä, joten massanvaihto on tarkoituksenmukainen menetelmä.

Kohteesta puretaan nykyiseen polttoaineen jakelutoimintaan liittyviä rakenteita ja siellä kaivetaan maa-aineksia uudisrakentamisen vaatiman kaivun vuoksi. Töiden yhteydessä kaivettujen maa-ainesten ja kaivantojen hiilivetypitoisuudet selvitetään aistinvaraisten havaintojen, hiilivetyjen kenttämittauksien (PID-fotoionisaattori, PetroFlag-kenttäanalysaattori) sekä työn aikana otettujen maanäytteiden laboratorioanalyysien avulla. Maa-aineksia kaivetaan lähtökohtaisesti purkutöiden vaatimassa laajuudessa. Kaivetut täyttöön soveltumattomat haitta-ainepitoiset maat käsitellään asianmukaisesti ja toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan.

Alueilta, joilta purkutyön yhteydessä poistetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maa-ainesta, otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon seinämiltä sekä pohjatasolta. Jäännöspitoisuusnäytteenottoalueet sekä maaperään jäävät pitoisuudet dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Mikäli purkamisen vaatimaa kaivutasoa huomattavasti laajemmalla alueella todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, selvitetään niiden määrä ja tarvittaessa laaditaan kohdekohtainen riskinarvio, jonka avulla määritellään kohdekohtaiset kunnostustavoitteet.

Rakenteiden poiston vaatiman kaivantojen kokonaislaajuuden arvioidaan olevan n. 500 – 600 m². Kaivantojen syvyys vaihtelee alueittain yhdestä metristä neljään metriin. Kaivutöiden yhteydessä syntyneet kaivannot täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella. Toimenpidealueilta mahdollisesti poistettavien kynnysarvopitoisuuden ylittävien ja kunnostustavoitteen alittavien kaivumaiden hyödyntäminen kaivantojen täytöissä dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset kaivetaan kaivinkoneella kuivakaivuna. Kaivun yhteydessä maamassoista erotellaan kaivinkoneella tarvittaessa isot kivet sekä mahdolliset suuret jätejakeet. Kaivutyön aikana massat lajitellaan haitta-ainepitoisuuksien perusteella ja toimitetaan asianmukaisen luvan omaaviin vastaanottopaikkoihin, mikäli ne eivät haitta-ainepitoisuuksiltaan tai rakennusteknisesti sovellu kaivantojen täyttöihin. Ympäristötekninen asiantuntija tekee pois ajettaville kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen kuormille kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Kohteesta poistetaan kaikki polttoaineiden jakeluun ja varastointiin liittyvät rakenteet. Tiedossa olevat rakenteet ovat:

• maanalaiset polttoaineiden varastointisäiliöt, (3 kpl 31 m³ ja 1 kpl 15 m³) sekä mahdolliset ankkurointilaatat.
• vanha mittarikatos kunnostetaan, mittarikorokkeet perustuksineen sekä täyttöalue uusitaan
• polttoaineen täyttö- ja imuputkistot
• toiminnallisten alueiden viemäröintiin liittyvät kaivot ja rakenteet ml. HEK-, ISK-, TK-, PEK- ja NOK-kaivot sekä niiden väliset putkilinjat

Purkutöiden jälkeen kohteeseen rakennetaan uudet polttoaineen jakelurakenteet:

• polttoaineen varastointisäiliöt 2 x 60 m³ ja täyttöpaikka suojarakenteineen
• jakelualue sidekivineen, perustuksineen ja suojarakenteineen
• polttoaineiden täyttö- ja imuputkistot
• toiminnallisten alueiden viemäröintiin liittyvät rakenteet

Lisäksi kohteeseen rakennetaan pesuhalli ja siihen liittyvät suoja- ja viemäröintirakenteet.

Jakelutoimintaan liittyvien poistettavien rakenteiden purkutöiden jälkeen rakenteita ympäröivän maaperän haitta-ainepitoisuudet varmistetaan kaivannoista ja/tai kasoilta otettavista maanäytteistä tehtävin kenttätestein/laboratorioanalyysein.

Jakeluaseman poistettavat maanalaiset säiliöt tyhjennetään, pestään ja tehdään kaasuvapaaksi ennen niiden ylösnostoa. Jakeluaseman mittarikatoksen pohjoispuolella Hämeentien vieressä sijaitsee mahdollisesti noin 10 m³:n suuruinen maanalainen polttoainesäiliö, joka pyritään ensisijaisesti poistamaan kunnostustöiden yhteydessä. Mikäli kyseistä säiliötä ei pystytä poistamaan mittarikentän perustuksia vaarantamatta, säiliö puhdistetaan, täytetään hiekalla ja jätetään maahan toistaiseksi. Säiliötä ympäröivän maan laatu selvitetään näytteenoton avulla ja säiliö tullaan tässä tapauksessa poistamaan maaperästä, kun jakeluaseman toiminta lopetetaan.

Alueella sijaitsevista pohjavesiputkista otetaan vesinäytteet ennen purkutöiden aloittamista ja kaksi kuukautta muutostöiden valmistumisen jälkeen. Näytteistä tutkitaan öljyhiilivedyt (C₁₀-C₄₀) sekä BTEX, MTBE, TAME ja C₅-C₁₀.

Kohteessa ei todettu aikaisempien maaperätutkimusten perusteella orsi-/pohjavettä tutkimussyvyydellä. Mikäli kaivantoihin kertyy vettä kaivutöiden yhteydessä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, otetaan kaivantovesistä edustava näyte, josta tutkitaan alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet laboratorioanalyysein. Veden johtamisesta viemäriverkostoon sovitaan vesilaitoksen kanssa erikseen analysoitujen pitoisuuksien perusteella. Tarvittaessa käytetään öljynerotinta. Mikäli jakeluaseman oma öljynerotin ei ole käytössä kunnostustyön yhteydessä, tuodaan alueelle tarvittaessa erillinen öljynerotinjärjestelmä. Tarvittaessa kohteesta voidaan poistaa vettä myös imuautolla muualle käsiteltäväksi.

Viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä. Viemäröinti toteutetaan yhteistyössä Turun vesihuoltolaitoksen kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa työmaalla ja tiedot liitetään kunnostuksesta laadittavaan loppuraporttiin.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kohteen pilaantuneen maa-aineksen poistotyötä ohjaa ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle työn aloitusilmoituksen yhteydessä. Asiantuntija ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimusten tulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Valvojan tehtäviin kuuluvat myös esimerkiksi kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maamassojen sijoituskohteiden osoittaminen maarakennusurakoitsijalle, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito ympäristöviranomaisiin sekä kunnostustyön raportointi.

Ennen maaperän puhdistustöiden aloittamista tai töiden alkuvaiheessa kohdealueelta poistettavasta pilaantuneesta maa-ainesjätteestä otetaan edustava maanäyte, jonka kaatopaikkakelpoisuus tutkitaan asetuksen 331/2013 sekä maamassan vastaanottopaikan ehtojen mukaisesti.

Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan ympäristöviranomaisia kirjallisella aloitusilmoituksella ennen töiden aloittamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan maaperän maarakennustyöstä vastaavan urakoitsijan sekä maaperän puhdistustyötä ohjaavan ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot.

Massojen haitta-ainepitoisuuksien mukainen luokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten ja kunnostustöiden aikana tehtävien täydentävien analyysien perusteella. Mikäli alueen maaperässä havaitaan haitta-ainepitoisuudeltaan toisistaan selvästi erottuvia kerroksia, suoritetaan kaivu kerroksittain maaperän kerrosrakenteet huomioiden. Massat pyritään kaivamaan kaivannoista suoraan kuorma-auton lavalle. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maamassoja säilytetään alueella varastokasalla tarvittaessa vain mahdollisten analyysien ajan. Mahdollinen haitta-aineiden leviäminen varastokasalla olevista massoista estetään peittämällä kasat esim. kevytpeitteellä viikonlopun yli.

Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa pilaantuneiden massojen kaivuuta ja kohteesta poistettavien massojen toimittamista asianmukaisiin vastaanottopisteisiin.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun alueen maarakennustyöt saatu päätökseen ja haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu alueelta maarakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, kyseiset alueet dokumentoidaan ja dokumentointi esitetään loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan näille massoille erillinen riskitarkastelu, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Maaperän puhdistustyön tavoitepitoisuudet ylittävän maa-aineksen poistamisen jälkeen kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Seinämistä kootaan edustavat kokoomanäytteet maaperän kerrosrakenteet huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa syvyyssuunnassa enimmillään noin 2 m ja pituussuunnassa enimmillään noin 15 m mittaista aluetta. Kaivantojen pohjalta kootaan edustavia näytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään ne haitta-aineet, joita kyseisellä alueella on todettu (öljyhiilivedyt C₅-C₄₀, BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit).

Mikäli kaivantoihin jää ylemmät ohjearvot ylittäviä orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia, varaudutaan kaivantojen seinämät eristämään tarvittaessa. Suunnitelma mahdollisista huomio- ja eristerakenteista toimitetaan ympäristöviranomaisen hyväksyttäväksi ennen asennusta. Mahdollisten huomio- ja eristerakenteiden toteutuneet sijainnit esitetään maaperän kunnostuksen loppuraportissa.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, otetaan näytteet ja toimitetaan ne laboratorioon analysoitavaksi sekä ilmoitetaan asiasta ympäristöviranomaisille. Tilanteesta riippuen kaivutyö keskeytetään tai massat siirretään loppusijoitukseen.

Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, kaivutyöt keskeytetään ja löydetystä aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä ainekselle selvitetään vastaanottopaikka.

Jos kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät.

Jos kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle, otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet kaivurajalta ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen kanssa. Jos kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan ympäristöviranomaisia asiasta ja laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostusalue aidataan ja varustetaan pilaantuneen maan kunnostustyöstä varoittavin kyltein. Asfaltti poistetaan kaivualueelta. Kaivutyöstä vastaava maarakennusurakoitsija varmistaa ja huomioi vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ym. kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista.

Maaperän kunnostustyössä noudatetaan annettuja yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat ovat kaivantoturvallisuus, liikennejärjestelyt ja suojautuminen haitta-aineilta sekä säiliöiden poistamiseen liittyvät tekijät. Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla työskenneltäessä käytetään henkilökohtaisia suojaimia (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, huomiovaatetus, silmä- ja kuulosuojaimet) sekä tarvittaessa hengityssuojaimia. Näiden kaivualueiden läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kielletty.

Massanvaihtona toteutettu maaperän kunnostustyö vastaa työtavoiltaan tavanomaista maarakennustyötä, eikä aiheuta esimerkiksi poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen kaivusta ei arvioida aiheutuvan merkittävää pölyämishaittaa ja maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla. Kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan tarvittaessa kuormien toimittamisen välillä, ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kohteessa mahdollisesti olevia betonirakenteita voidaan joutua paloittelemaan purkutöiden yhteydessä, jolloin kohdealueen ympäristöön voi aiheutua lyhytaikaista meluhaittaa. Urakoitsija on velvollinen tekemään tarvittaessa melua tuottavien töiden ilmoituksen asianomaiselle viranomaiselle.

Kirjanpito

Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnostustöiden aikana. Valvoja pitää kirjaa mm. alueelta pois viedyistä massoista, kenttä- ja laboratoriotesteistä, massojen sijoitus- ja käsittelypaikoista ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleellisista tiedoista. Kirjanpito sisältää myös tiedot työskentelyolosuhteista (esim. poikkeavat sääolosuhteet) sekä muut havainnot ja mahdolliset poikkeavat tilanteet. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisen saatavilla.

Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan säännöllisesti näytteitä. Maanäytteistä tehdään kokonaishiilivetypitoisuusmäärityksiä PetroFlag-kenttätestillä ja haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuusmäärityksiä PID-analysaattorilla sekä tarvittaessa alkuainemäärityksiä XRF-kenttämittarilla. Riittävä määrä näytteistä tutkitaan laboratoriossa pitoisuustason varmistamiseksi.

Maaperän kunnostustyön päätyttyä toteutetuista ympäristöteknisistä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään seuraavat asiat:

• kohteen tunnistetiedot
• työn vastuuhenkilöt sekä muut kunnostustyöhön osallistuneet tahot
• kunnostustyön toteutus
• käytetyt laadunvarmistusmenetelmät
• poistetun haitta-ainepitoisen maa-aineksen määrä, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat
• jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset
• mahdollinen kaivantovesien käsittely
• kaivualueet kartalla
• mahdolliset huomio- ja eristerakenteet
• analyysitulokset taulukoituna
• kunnostuksen aikataulu
• arvio tavoitteiden toteutumisesta
• tarvittaessa maaperään jääneen haitta-ainepitoisen maa-aineksen riskitarkastelu
• mahdolliset kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet
• asiakirjojen säilytys

Loppuraportti toimitetaan ympäristöviranomaisille viimeistään 3 kuukauden kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostustyöt on alustavasti suunniteltu tehtäväksi rakentamiskauden 2023 aikana. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan sen selvittyä viranomaiselle myöhemmin erikseen. Kunnostustyön kestoksi arvioidaan noin yksi kuukausi.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​ ​​ Rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tehtävä puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että kunnostetun alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa (Neste markkinointi Oy, Neste Express Hämeentie 31, Turku, Maaperätutkimukset ja pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy, 1510073938, 30.1.2023.) esitettyjä Vna 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, on niiden puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot.​

Lisäksi kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) kaivu-urien täytöt, erityisesti linjan yläpuolinen osuus ja metrin etäisyys molemmilla sivuilla, tulee toteuttaa rakennusteknisesti soveltuvilla maa-aineksilla, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Kaivu-uran ollessa kapeampi, pilaantumattomasta materiaalista tehtävä alue voi olla kapeampi, kuitenkin vähintään kaivu-uran leveys. Mikäli maaperä kaivu-uran ulkopuolella on eri puhtaustasoa, tulee kaivu-ura erottaa soveltuvalla erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.

2.​ ​ Mikäli maan alla mahdollisesti olevaa 10 m³:n säiliötä ei pystytä poistamaan mittarikentän perustuksia vaarantamatta, säiliö voidaan jättää maahan toistaiseksi. Säiliötä ympäröivän maan laatu tulee selvittää näytteenoton avulla ja säiliö pitää puhdistaa sekä täyttää hiekalla. Tiedot säiliöstä ja sitä ympäröivän maan laadusta pitää liittää kunnostustyöstä tehtävään loppuraporttiin.

​3.​ ​ Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

​Pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

​4.​ Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli alueella havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmien on oltava sellaisia, että analyysituloksia voidaan verrata asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Maa-ainesten luokittelu

5.​ ​​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot.
• Kohteesta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ja jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät ja maa-aines saa jätejäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.

​Maa-ainesten käsittely ja hyötykäyttö

6.​​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä.

​Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen kohteen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

​Maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia, mutta jotka alittavat kohteen puhdistustavoitteet, voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli maa-ainekset ovat rakennusteknisesti soveltuvia. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon), voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Pilaantumattomaksi luokiteltua ja jätteetöntä maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Muut määräykset

7.​​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat ja raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee lisäksi olla riittävä kokemus näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettua tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

​8.​ ​ Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muilla luotettavilla menettelyillä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

9.​ ​ Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä ja muita purkujätteitä kuin pilaantumattomia maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

10.​ Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa, puhdistustapaa tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

​11.​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa alueella tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.

​12.​ Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

​Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​13.​ Alueen maaperässä olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tulee huolehtia.

​14.​ Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

​Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

​Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

​15. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteuttava siten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida puhdistusalueen ulkopuolella.

​16. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

17. Alueen puhdistustyöstä laaditaan hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• aikataulu
• käytetyt laadunvarmennusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen ja hyötykäytettyjen maamassojen määrät, haitta-ainepitoisuudet, toimituspaikat sekä yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• alueella käytettyjen (sekä vastaanotettujen) kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, sijoituspaikat
• jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit kartalla ja analyysitulokset, yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely
• kaivualueet
• arvio kunnostustavoitteiden ja määräysten toteutumisesta
• maaperään mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja mahdolliset muut riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet
• tiedot maaperään mahdollisesti jätetystä säiliöstä ja sitä ympäröivän maan laadusta
• jatkotutkimusten ja tarkkailujen tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet

Puhdistuksen loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

​Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

​Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

​Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin puhtaustavoitteisiin ei päästä, tulee riski arvioida uudelleen. Myös mikäli kohteen suunnitelmat muuttuvat riskinarvion perustiedoista, tulee riskinarvio ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.

​Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäyttö pysyy ennallaan. Tavoitepitoisuudet on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso.

​Kunnallisteknisten johtojen alueen täytöille on työturvallisuuden vuoksi määrätty erilliset sallitut haitta-ainepitoisuuksien tasot ja samalla on määrätty myös niiden erottamisesta muusta puhtaustasosta/rakenteesta. (Määräys 1).

​Mikäli maan alle joudutaan jättämään vanha säiliö, tiedot säiliöstä ja sitä ympäröivän maan laadusta pitää liittää kunnostustyöstä tehtävään loppuraporttiin, jotta tieto säilyy myöhempiä vaiheita varten. Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2 ja 3)

Kohteessa sallitaan haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävien maiden käyttö kaivantojen täyttöihin, koska kohteen maankäyttö ei muutu eikä hyötykäytöstä arvioida aiheutuvan kohtuutonta haittaa ympäristölle. Hyötykäyttö kohteessa vähentää luonnonvarojen käyttöä ja maan kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4, 5 ja 6).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä pätevyys ja kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi henkilön tulee olla paikalla työtä tehtäessä, jotta valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. (Määräys 7).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 8)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 9)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 10)

Tarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 11)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 12)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 13 ja 14)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 15)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole varauduttu tai voitu varautua, joten viranomaiselle varataan mahdollisuus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräys 16)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Lisäksi tehtyjen riskienhallintatoimenpiteiden tietojen antaminen on tärkeää esimerkiksi myöhemmin tehtävien mahdollisten maankäytöllisten muutosten suunnittelulle. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 17)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2028 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.​

Liite 1​Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.