Ympäristölakimies Nina Mattila ja johtava terveystarkastaja Jaana Annunen 9.3.2023:

Kohde

Kiinteistötunnus: XXXXX

Osoite: V XXXXX

Asianosaiset

XXXXX (asukas)

XXXXX (kiinteistön omistaja)

Asian käsittelyvaiheet

Osoitteessa XXXXX sijaitsevan kiinteistön asukas on tehnyt ympäristönsuojelulle ja ympäristöterveydelle toimenpidepyynnön, jonka mukaan naapuritilalta XXXXX on valunut hänen pihalleen jätevesiä, jotka ovat lianneet asukkaan käytössä olevan talousvesikaivon veden. Ympäristönsuojelu arvioi asian jätevesien käsittelyn osalta ja asia ratkaistaan niiltä osin erillisellä päätöksellä. Asian käsittelyn yhteydessä on ilmennyt, että naapurikiinteistöllä olevat saostuskaivot ovat vialliset. Saostuskaivot on tyhjennetty 30.3.2022 ja kiinteistön omistaja on ryhtynyt toimenpiteisiin jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistamiseksi. Kiinteistöllä XXXXX pihavesistä ympäristönsuojelun 28.3.2022 otetuista näytteistä ei ole löytynyt viitteitä jätevesistä. Asian käsittely on ympäristönsuojelussa kesken.

Naapuri on hakenut uudelle jätevesijärjestelmälle lupaa ja rakennus- ja lupalautakunta on 27.10.2022 § 293 myöntänyt toimenpideluvan kiinteistölle XXXXX . Kiinteistön XXXXX omistaja on valittanut lautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Lautakunta on antanut asiassa lausunnon Turun hallinto-oikeudelle 22.12.2022 § 349. Lausunnon mukaan toimenpideluvan myöntämisedellytykset ovat täyttyneet.

Asukas on keväällä 2022 ollut yhteydessä ympäristöterveyteen ja tuolloin on sovittu, että kaivovesi on syytä tutkia. Huhtikuussa 2022 terveystarkastajan hakemassa näytteessä todettiin koliformisia bakteereja yli annettujen raja-arvojen, mutta ulosteperäisiä E.coleja tai enterokokkeja ei silloin vedessä ollut. Tämän jälkeen asukasta on neuvottu tyhjentämään ja puhdistamaan sekä tarkastamaan kaivo ja sen rakenteet. Asukkaalle suositeltiin myös, että hän ottaisi ulkopuolisen asiantuntijan paikan päälle tarkastamaan mm. kaivon sijainnin.

Asukas on liittänyt toimenpidepyyntöönsä talousvesitutkimuksen testausselosteen, joka koskee hänen elokuussa ottamiaan näytteitä. Testausselosteen mukaan ”Veden mikrobiologinen laatu ei täyttänyt Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen N:o 401/2001 laatuvaatimuksia ja -suosituksia yksittäisen kotitalouden talousvedelle, koska vedestä löytyi ulosteperäisiä Escherichia coli bakteereja, enterokokkeja ja runsaasti koliformisia bakteereita. Vettä ei ole syytä käyttää juomavetenä ilman keittämistä. Veden saastumisen syy on pyrittävä selvittämään tilanteen korjaamiseksi. Escherichia coli -bakteeri ilmentää tuoretta ulostesaastutusta ja on peräisin lähes yksinomaan ihmisten tai eläinten ulosteesta. Enterokokit eivät ole niin hyvä ulostesaastutuksen osoittajia kuin Escherichia coli-bakteerit. Enterokokkeja esiintyy suoliston lisäksi myös muussa ympäristössä, esimerkiksi hajoavassa orgaanisessa aineessa. Koliformiset bakteerit ovat yleisiä maaperässä ja pintavesissä. Niiden löytyminen viittaa kaivoon pääseviin pintavesiin.”

Ympäristöterveys on tehnyt testausselosteesta asiakirjatarkastuksen ja asian vireillepanon vuoksi ja selvittämiseksi kehottanut asukasta ryhtymään mahdollisimman pikaisesti toimenpiteisiin omalta osaltaan. Jotta kaivosta voidaan hakea virallinen näyte, olisi kaivo tullut puhdistaa, kunto tarkastaa ja tarvittaessa tehdä korjauksia sekä tarkastaa, onko kaivon paikka oikeanlainen. Näistä toimenpiteistä pyydettiin ulkopuolisen asiantuntijan kirjallinen dokumentti. Näiden toimenpiteiden jälkeen ympäristöterveys olisi vielä voinut vielä tutkituttaa kaivoveden. Myös kiinteistön omistajalle lähetettiin selvityspyyntö asiaan liittyen ja kehotettiin toimittamaan pyydetyt selvitykset. Ympäristöterveyteen ei toimitettu pyydettyjä selvityksiä.

Kuuleminen

Naapurikiinteistön omistajille varattiin mahdollisuus antaa vastineensa asukkaan tekemään toimenpidepyyntöön. Naapurikiinteistön omistajat eivät antaneet vastinetta.

Ennen lopullisen päätöksen tekemistä kiinteistön omistajalla ja asukkaalla on mahdollisuus antaa kirjallinen vastineensa valmisteilla olevasta päätösehdotuksesta ja sen perusteluista. Toimenpidepyynnön tekijä ja kiinteistön omistaja antoivat vastineen. Päätösehdotusta on muutettu vastineen takia.

Perustelut

Terveydensuojelulain (TSL) 17.1 §:n mukaan talousvetenä käytettävän veden on oltava terveydelle haitatonta ja tarkoitukseensa soveltuvaa. Veden käsittelyssä tai jakelussa käytetyistä aineista tai laitteissa käytetyistä materiaaleista ei saa joutua talousveteen epäpuhtauksia suurempia määriä kuin niiden käyttötarkoituksen mukaan on tarpeellista, eivätkä ne saa vaarantaa talousveden laatuvaatimusten täyttymistä. TSL 17.2 §:n mukaan vedenottamo sekä veden käsittely-, varastointi- ja jakelulaitteet on suunniteltava, sijoitettava ja rakennettava ja niiden haltijan on hoidettava niitä siten, että talousvesi täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. TSL 20.1 §:n mukaan talousvettä toimittavan laitoksen ja veden käyttäjän, joka ottaa talousvettä omilla laitteillaan, on huolehdittava siitä, että talousvesi täyttää 17 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset. TSL 20.4 §:n 3 kohdan mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa veden käyttöä koskevia määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi.

Terveydensuojelulain 5 luvussa annetut talousvettä koskevat säännökset ovat muuttuneet 12.1.2023 voimaan tulleella lailla (1258/2022). Muutossäädöksen voimaantulosäännöksen mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Uudenkin lain mukaan talousvettä toimittavan laitoksen ja veden käyttäjän, joka ottaa talousvettä omilla laitteillaan, on huolehdittava siitä, että talousvesi täyttää 17 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset. Lain esitöiden (HE 196/2022, 17 §:n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan ”Jos kiinteistöä ei ole liitetty talousvettä toimittavan laitoksen verkostoon, kiinteistön ja sen alueella sijaitsevien rakennusten vesihuolto toteutetaan vedenkäyttäjän omilla laitteilla. Momentissa ehdotetaan tarkennettavaksi, että tällöin talousveden laadusta vastaa veden ottaja. Yksittäiset kotitaloudet ja toiminnanharjoittajat vastaavat siten itse hankkimansa talousveden laadusta ja veden hankintaan käytettävästä vesilaitteistosta. Jos veden ottaja on samalla kiinteistön tai rakennuksen omistaja, tulee soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain 117 c §:n ja 166 §:n säännöksiä siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen vesihuolto huomioon ottaen, eikä rakennuksesta saa sen käyttöaikanakaan aiheutua terveyden vaarantumista veden vuoksi. Veden ottajana ei kuitenkaan pidetä vedenkäyttäjää, joka on vuokrannut kiinteistön tai rakennuksen tai sen osan yksityiseen käyttöön, julkiseen tai kaupalliseen toimintaan tai elintarvikehuoneistona käytettäväksi. Tällöin kiinteistön tai rakennuksen omistaja on vastuussa veden laatuvaatimusten täyttymisestä ja siitä, että kaivosta tai muusta vedenottopisteestä otettavasta vedestä tai rakennuksen vesilaitteistosta ei aiheudu terveyshaittaa. Vedenkäyttäjä on kuitenkin osaltaan vastuussa siitä, että rakennuksen vesilaitteiston veden käytöstä ei aiheudu terveyshaittaa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi vähäisestä veden käytöstä johtuvaa veden pitkää viipymää rakennuksen vesilaitteistossa taikka vedenkäyttäjän vastuulla olevan lämpimän käyttöveden lämpötilan pitämistä riittävän korkeana.”

Kiinteistöä koskevaan rasitustodistukseen ei ole merkitty vuokraoikeutta tai muuta erityistä oikeutta. Määräykset olisi kohdistettu kiinteistön omistajaan, joka käytettävissä olevien tietojen mukaan omistaa myös kiinteistöllä sijaitsevan kaivon. Kaivossa olevan veden omistaa vesilain 2 luvun 1.1 §:n mukaisesti se, jolle kaivo kuuluu.

TSL 49.2 §:n mukaan, jos viranomaisvalvontaa varten tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa sellaisen mittauksen, tutkimuksen tai selvityksen tekemiseen taikka näytteen ottamiseen, johon 49 d §:n 1 momentissa tarkoitettu pätevyys ei sovellu tai ole tarkoituksenmukainen, on tehtävässä käytettävä muutoin pätevää henkilöä.

TSL:n 51.1 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. TSL:n 53. 1 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisen velvollisuutensa, valvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa asianomaisen määräajassa oikaisemaan sen, mitä on oikeudettomasti tehty tai lyöty laimin.

Koska vedestä otetulla näytteellä on todettu, että kaivosta otettava vesi ei täytä talousvedelle asetettuja vaatimuksia eivätkä kiinteistön omistaja tai asian vireille panija olleet toimittaneet pyydettyjä selvityksiä, päätösesityksenä oli alun perin, että kiinteistön omistajalle annettaisiin määräys tyhjennyttää, puhdistuttaa sekä tarkastuttaa kiinteistöllä sijaitseva talousvesikaivo ja sen rakenteet sekä varmistua siitä, että kaivon sijainti ei aiheuta riskejä talousveden likaantumisesta. Riittävän asiantuntemuksen omaavan asiantuntijan piti tarkastaa kaivo ja sen sijainti. Tehdyistä toimenpiteistä olisi tullut laatia asiantuntijaselvitys, joka olisi tullut toimittaa ympäristöterveyteen. Koska toimenpidepyynnöntekijä on vastineessaan ilmoittanut, että kiinteistö on liitetty Turun Vesihuolto Oy:n verkostoon 20.2.2023 eikä rengaskaivoa enää käytetä, ei syytä määräyksen antamiseenkaan enää ole. Näin ollen lautakunnalle ehdotetaan, että toimenpidepyyntö ei anna aihetta terveydensuojeluviranomaisen toimenpiteisiin.

Vireillepanokirjelmässä esitettyjen vahingonkorvausvaatimusten käsittely ei kuulu terveydensuojeluviranomaisen tai rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan ja siten viranomainen ei voida ottaa niihin kantaa. Lautakunnan toimivaltaan ei myöskään kuulu sen arvioiminen, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Toimenpidepyynnön tekijä on tehnyt asiasta rikosilmoituksen poliisille.

Kiinteistön XXXXX asuinrakennusta koskien on myönnetty rakennuslupa (korjaus- ja muutostyö, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen) vuonna 2004. Aloitetun rakennusluvan voimassaoloa on jatkettu työn loppuun saattamiseksi useita kertoja. Viimeiseksi myönnetyn jatkopäätöksen voimassaolo on päättynyt vuonna 2018. Kohteeseen on tehty käyttöönottokatselmus, mutta ei loppukatselmusta. Katselmusten pyytäminen ajallaan on kiinteistön omistajan vastuulla. Kiinteistön omistajan tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaan ja selvittää kohteen lupatilanne.

Tarkastusinsinööri on käynyt 8.3.2023 tilalla XXXXX arvioimassa toimenpidepyynnön tekijän vastineessa esille tuotuja rakennetun ympäristön valvontaan kuuluvia asioita Tarkastuksella todettiin, että jätevesijärjestelmä oli toteutettu jo, vaikka jätevesijärjestelmää koskeva lupa ei ole lainvoimainen eikä lupaa koskien ole myönnetty ennalta-aloitusta. Myöskään lupapäätöksessä edellytettyjä vastaava työnjohtajaa ja KVV-työnjohtajaa ei ole hyväksytetty. Rakennusvalvonta lähettää kiinteistön XXXXX omistajille selvityspyynnön ja asiaa arvioidaan erikseen.

Sovelletut säännökset

Terveydensuojelulaki (763/94) 17 §, 21 §, 51 §, 53 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 166 §, 182 §

Hallintolaki (434/2003) 33 §, 34 § ja 36 §

Oheismateriaali 1​Toimenpidepyyntö

Oheismateriaali 2​Testausseloste

Oheismateriaali 3​Tarkastuskertomus 22.9.2022

Oheismateriaali 4​Vastine 27.2.2023

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

Ehdotus​Rakennus- ja lupalautakunta päättää, että toimenpidepyyntö ei anna aihetta terveydensuojeluviranomaisen toimenpiteisiin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.