Kaupunkiympäristö, ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Katariina Riipinen 22.2.2023

ASIA

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on 29.9.2022 jättänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupahakemuksen Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemus koskee ensisijaisesti kuluttajilta kerättävän poistotekstiilin vastaanottamista ja käsittelyä Topinpuiston poistotekstiilien jalostuslaitoksella osoitteessa Pitkäsaarenkatu 1, Turku (kiinteistö 853-93-8-6). Laitoksella vastaanotetaan tekstiilijätettä enintään 19 900 t/v.

Lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta.

Kyseessä on uusi toiminta.

HAKIJA

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH)

Kuormakatu 17

20380 Turku

Y-tunnus: 1868393-8

TOIMINNAN SIJAINTI

Osoite

Pitkäsaarenkatu 1

20380 Turku

Kiinteistö

853-93-8-6

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminnassa on kyse jätteen ammattimaisesta ja laitosmaisesta käsittelystä, joka on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan (muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista) sekä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen viranomainen valtioneuvoston asetuksen 713/2014 ympäristönsuojelusta 2 §:n 1 momentin 12 f kohdan mukaan, kun käsiteltävä jätemäärä on alle 20 000 tonnia vuodessa (muu kuin a–e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d–g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa).

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää luvan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n perusteella.

Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisten ympäristölupien ratkaisemisen ympäristönsuojelupäällikölle.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelulle 29.9.2022, jolloin asia on tullut vireille. Hakemusta on 13.2.2023 täydennetty maanomistajan valtuutuksella ympäristöluvan hakemiseen.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Sijaintipaikka ja sen naapurit

Poistotekstiilien jalostuslaitos sijoittuu Turun kaupungin omistamalle kiinteistölle Topinojan jätekeskusalueen eteläpuolelle. Laitos on osa Topinpuiston kiertotalouskeskusta, joka sijaitsee Turun kehätien pohjoispuolella Metsämäen kaupunginosassa. Kiertotalouspuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä toimii LSJH:n lisäksi myös muita jätehuoltoalan yrityksiä.

Laitosalueen pinta-ala on noin 3,5 ha. Alueella on aiemmin ollut eri toimijoiden kompostointitoimintaa, joka on päättynyt. Alueen pohjoispuolella on LSJH:n olemassa oleva Topinojan jätekeskus. Eteläpuolella kulkevat Topinoja sekä Turku Energian ja Fingrid Oyj:n omistamat voimajohtolinjat.

Laitoksen ja Topinojan jätekeskuksen koillispuolella on ravirata. Laitoksen itäpuolella on maatalousaluetta, ja sen eteläpuolelle sijoittuu Turun kehätie (kantatie 40). Lounais-, länsi- ja pohjoispuoleiset alueet ovat lähinnä pienteollisuus-, kauppa- ja varastoaluetta. Laitoksen länsipuolella on kartin-grata.

Alueen läheisyydessä on vähäisesti asutusta. Lähin häiriintyvä kohde (palvelutalo) sijoittuu noin 380 metrin etäisyydelle laitosalueesta länteen. Lähin asuinrakennus on noin 650 metrin etäisyydellä alueen koillispuolella.

Kaavoitus

Hankealue sijaitsee kokonaismaakuntakaavana laaditun Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan sekä seuraavien vaihemaakuntakaavoina laadittujen kolmen kaavan alueella:

•Tuulivoimavaihemaakuntakaava (vahvistettu 9.9.2014)

•Taajamien maankäytön, palveluiden, ja liikenteen maakuntakaava (hyväksytty 11.6.2018)

•Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava (hyväksytty 14.6.2021).

Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alue tai energiahuollon kohde -kaavamerkinnät eivät sijoitu hankealueelle tai sen vaikutusalueelle.

Alueella on voimassa koko Turun kaupunkia koskeva yleispiirteinen Yleiskaava 2020, joka on tullut voimaan 29.5.2004. Yleiskaavassa hankealue on osoitettu kaavamerkinnällä T, Tuotanto- ja varastotoiminnan alue. Kaavamerkinnän T kaavamääräyksen mukaisesti alue on työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa teollisen tuotannon ja varastotilojen sekä niihin liittyvien liike- ja toimistotilojen sekä julkisten palvelujen, virkistyksen, yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Hankealueelle sijoittuu yleiskaavassa lisäksi ohjeellinen merkintä maakaasujohdon yhteystarve.

Hankealueella ja sen ympäristössä on vireillä Yleiskaava 2029, joka laaditaan kaupungin rakennetta ja alueidenkäyttöä ohjaavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja joka korvaa voimaan tullessaan alueella toistaiseksi voimassa olevan Yleiskaavan 2020. Kaavaehdotuksessa hankealue on osoitettu kaavamerkinnällä EJ-1, Kiertotalousalue, joka kaavamerkinnän mukaisesti varataan yhdyskunnan jätehuoltoa palveleville laitoksille ja rakennelmille sekä kiertotaloutta edistävälle toiminnalle. Alueelle sijoittuvat uudistoiminnot voivat käsittää mm. ravinne- ja materiaalikierrätystä, maarakennusaineen kierrätystä, materiaalien turvallista loppusijoitusta sekä energiantuotantoa.

Voimassa olevassa Topinojan kiertotalouspuiston asemakaavamuutoksessa 8/2018 (hyväksytty 25.1.2021) hankealueella on kaavamerkintä E-3, Kiertotalouden korttelialue. Kiertotalouden korttelialue -merkinnän (E-3) mukaisesti alueelle saa sijoittaa jätehuoltoa, energiantuotantoa ja kiertotaloutta palvelevia rakennuksia, laitoksia ja rakennelmia sekä niihin liittyvää toimintaa. Toiminnot voivat käsittää jätteen, maanrakennusaineen ja erilaisten materiaalien vastaanottoa, kierrätystä ja jatkojalostusta tai muuta näihin rinnastettavaa toimintaa sekä energiantuotantoa. Korttelialueen yleisilmeen tulee olla siisti Turun kehätielle päin. Piha-alueilla tapahtuvaa toimintaa ja varastointia tulee rajata rakennuksilla, aidoilla ja kasvillisuudella siten, ettei se näy häiritsevästi Turun kehätielle. Rakennukset ja laitokset tulee sijoittaa vähintään viiden metrin päähän tontin rajoista. Alueella tulee sallia sähkönjakeluun liittyvien muuntamoiden, ilmajohtojen ja maakaapeleiden sijoitus.

Hankkeen vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ovat vähäisiä, sillä alue on nykyisellään lähes kokonaisuudessaan ihmistoiminnalla muokattua aluetta. Hankkeella ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön.

Toimintaa koskevat luvat

Laitoksen toiminta on kokonaan uutta toimintaa, eikä sitä koskevia aiempia lupia tai päätöksiä ole.

Maaperä, pinta- ja pohjavedet

Maaperä

Laitoksen alue sijaitsee kallioisiin mäkiin rajoittuvassa savipeitteisessä maastopainanteessa. Maanpinnan taso on alueen pohjoispäässä Pitkäsaarenkadun läheisyydessä mitattu tasolle +16…+17. Maan pinta on alueella verrattain tasainen, ja alue viettää kohti Topinojaa. Topinojan vieressä maan pinta on tasolla +15…+16.

Alueella on vuonna 2020 tehty ympäristötekninen maaperätutkimus (Golder Associates Oy 2020), jossa on kartoitettu alueen pilaantuneisuutta. Aluetta on käyttöhistoriatietojen mukaan aiemmin käytetty kompostointitoiminnassa. Tutkimusten perusteella alueella havaittiin muutamassa pisteessä kynnysarvojen ylityksiä (bentso(a)pyreeni, sinkki, lyijy ja arseeni) sekä yhdessä pisteessä alemman ohjearvon ylitys (sinkki). Alueen maaperää ei kuitenkaan tutkimusten perusteella luokitella pilaantuneeksi, eikä alueella tuleva käyttötarkoitus huomioiden arvioida olevan pilaantuneen maaperän kunnostustarvetta.

Pintavedet

Laitos sijaitsee Aurajoen vesistöalueeseen (28) kuuluvalla Paattistenjoen valuma-alueella (28.004). Laitoksen eteläpuolella virtaa Topinoja.

Topinojan vedenlaatua on tarkkailtu vuosittain hakijan toimesta olemassa olevan Topinojan jätekeskuksen tarkkailun yhteydessä. Veden sähkönjohtavuusarvot sekä kloridi- ja kokonaisravinnepitoisuudet ovat olleet luonnonvesien tasoa selvästi korkeampia ja veden hygieeninen laatu ajoittain selvästi heikentynyt. Tarkkailun perusteella Topinojaan vaikuttaa tulevan kuormitusta sekä jätekeskuksen alueelta että sen ulkopuolelta.

Laitoksen ulkopuolisten pintavesien pääsy laitosalueelle estetään niskaojin. Niskaoja purkaa vetensä Topinojaan, joka saa alkunsa noin 2 km hankealueen yläpuolella. Topinojaan johdetaan myös Topinpuiston kiertotalousalueen sekä sen ulkopuoliset valumavedet. Topinojasta vedet laskevat Paattistenjokeen/Vähäjokeen noin 4,5 km etäisyydellä hankealueen alapuolella. Paattistenjoesta/Vähäjoesta vedet laskevat Aurajokeen Halistenkosken ja rautatiesillan välisellä jokiosuudella.

Topinojan pintavesityyppiä tai ekologista tilaa ei ole määritetty. Paattistenjoki/Vähäjoki on pintavesityypiltään pieni savimaiden joki (Psa). Aurajoen ala- ja keskiosa on pintavesityypiltään keskisuuri savimaiden joki (Ksa). Uusimmassa vesienhoitosuunnitelmaa varten tehdyssä luokituksessa Paattistenjoen/Vähäjoen ekologinen tila on tyydyttävä ja Aurajoen ala- ja keskiosan välttävä.

Laitosalueen purkuvesistö kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman Saaristomeren toimenpideohjelma-alueeseen. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2027 mennessä sekä estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen.

Pohjavedet

Laitos ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella tai pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Huhtamäki 0285304, muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) sijaitsee laitoksen länsipuolella noin 2,5 km etäisyydellä.

Laitoksen alueella ja sen yläpuolisella valuma-alueella muodostuu pohjavettä ainoastaan maastonpainannetta reunustavilla kallioisilla, paikoin ohuen moreenikerroksen peittämillä rinteillä. Valtaosa valuma-alueesta, jolla laitos sijaitsee, on savikkoa, jossa pohjaveden muodostuminen on erittäin vähäistä. Pohjaveden virtaus suuntautuu itä- ja lounaissuuntiin.

Hakijan olemassa olevan Topinojan jätekeskuksen tarkkailu kattaa alueen kaatopaikka-, pinta- ja pohjavesitarkkailun. Pohjavesitarkkailu sisältää pohjaveden laadun seurannan sekä pohjavesipintojen pinnankorkeuksien mittauksen. Topinpuiston poistotekstiilien laitoksen läheisyydessä laitoksen eteläpuolella olevalla tarkkailupisteellä pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu on ollut vähäistä (+16,30 m…+16,90 m). Tehdyn pohjavesitarkkailun perusteella alueen pohjaveden voidaan todeta paikoin sisältäneen korkeita sähkönjohtavuusarvoja sekä sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia.

Alue on liitetty kunnallistekniikkaan eikä sen läheisyydessä sijaitse talousvesikaivoja.

Maisema, luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Laitoksen alue kytkeytyy osaksi laajempaa Topinpuiston kiertotalouskeskuksen aluetta. Alue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden tai kulttuuriympäristöjen alueella eikä alueella ole muinaisjäännöksiä.

Alueen toiminnot eivät mataluutensa vuoksi vaikuta kaukomaisemaan eikä toiminnoilla etäisyyden vuoksi arvioida olevan vaikutuksia lähimpiin valtakunnallisiin tai maakunnallisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Toiminnan luonteesta ja etäisyydestä johtuen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia lähialueen muinaisjäännöksiin. Uudet toiminnot muuttavat alueen lähimaisemaa, mutta laitoksen alue on jo nykyisin muokattua, pääosin vanhaa kompostointitoimintojen aluetta.

Laitos ei todennäköisesti ole nähtävissä lähimmästä asutuksesta etäisyyden ja väliin jäävän infrastruktuurin (esim. Turun kehätie) ja kasvillisuuden takia.

Lähin luonnonsuojelualue (Ristimäen pähkinäpensaslehto) sijaitsee noin 1,8 km päässä laitoksen alueesta. Suojelualueet sijaitsevat hankkeen vaikutuksiin nähden etäällä, eikä niihin kohdistu vaikutuksia. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen tai eläimistöön. Alue on voimakkaasti ihmisvaikutteinen, ja sen kasvillisuus on hyvin pitkälle muuttunut ja alkuperäinen kasvillisuus käytännössä hävinnyt. Alueella ei ole havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole todettu suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien, kuten direktiivilajien elinympäristöjä tai niiden kannalta vahvoja ekologisia yhteyksiä. Alueella voi ajoittain liikkua huomionarvoisia lintulajeja, mm. petolintuja, mutta hankkeella ei ole vaikutusta niiden suotuisan suojelun tasoon.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Jätteenkäsittely

Vastaanotettavat jätteet

Laitoksella vastaanotetaan poistotekstiiliä, joka sisältää tekstiilijätettä ja käytettyjä mutta ehjiä tekstiileitä eli tekstiilituotteita. Suurin osa poistotekstiilistä on kuluttajapoistotekstiiliä, joka on kuntien vastuulle kuuluvaa asumisessa syntyvää jätettä ja jonka alueellinen vastaanotto kuntien on jäteasetuksen mukaan järjestettävä vuoden 2023 alusta alkaen. Laitoksen suurimpia materiaalitoimittajia ovat näin ollen kunnalliset jätehuoltoyhtiöt.

Poistotekstiiliä otetaan vastaan laitoksella joko lajittelemattomana, esilajiteltuna tai materiaalilajiteltuna yhteensä enintään 19 900 tonnia vuodessa. Laitoksella vastaanotettavien jätteiden jätenimikkeet ovat:

Kuluttajapoistotekstiilit

•20 01 11

Muut poistotekstiilit, kuten yritysten poistotekstiilit sekä tekstiili- ja huonekaluteollisuuden tekstiilijätteet

•03 01 99

•04 02 21

•04 02 22

•04 02 99

•15 01 09

•19 12 08

Poistotekstiili toimitetaan laitokselle suljetuilla kuorma-autokuljetuksilla pääsääntöisesti suursäkeissä tai paalattuna. Lähialueelta voidaan toimittaa lajittelematonta poistotekstiiliä pakettiautoissa poistotekstiilikonteissa tai rullakoissa.

Laitoksella ylläpidetään elektronista kirjanpitoa jätteiden lähettäjästä, toimitusajasta ja toimitusmäärästä. Saapuvat erät punnitaan joko laitoksella niiden saapuessa tai erän lähettäjä punnitsee ne ennen lähetystä. Kierrätykseen kelpaamattoman ja pilaantuneen materiaalin määrää seurataan osana prosessin seurantaa. Tekstiilimääriä seurataan punnitusten avulla koko lajittelu- ja jalostusprosessin läpi, jotta voidaan seurata eri materiaalijakeiden kulkeutumista prosessissa.

Laitos vastaanottaa lajittelematonta, muilla toimijoilla esilajiteltua ja materiaalilajiteltua poistotekstiiliä vuoden aikana kokonaisuudessaan enimmillään 19 900 tonnia.

Prosessi

Poistotekstiilit vastaanotetaan laitoksen lastauslaiturien kautta ja puretaan aina suoraan sisätiloihin. Lastauslaiturit koostuvat kuorma-auto- ja rekkaliikenteen kuormaussilloista, pakettiautojen nostopöydällisestä lastauslaiturista sekä erillisestä puolilämpimästä, nosto-ovella suljettavasta lastausalueesta kipattaville kuormille. Suljettava lastausalue varustetaan kuljettimella, joka yhdistetään lajittelulinjastoon.

Materiaalin toimituksen jälkeen lajittelematon poistotekstiili jatkaa esilajitteluun, jossa poistotekstiilistä poistetaan keräykseen kuulumaton jäte, pilaantunut tekstiili ja uudelleenkäyttöön soveltuva tekstiili. Uudelleen käyttöön soveltuva tekstiili toimitetaan myytäväksi joko omassa tai yhteistyökumppaneiden myymälässä. Keräykseen kuulumattomat ja kierrätykseen kelpaamattomat materiaalit toimitetaan energiantuotantoon. Uudelleenkäyttöön soveltuvan tekstiilin määrän arvioidaan olevan noin 800–1 300 tonnia vuodessa. Esilajittelusta energiakäyttöön ohjattavan jätteen määrä on arviolta 2 400–4 000 tonnia vuodessa riippuen laitoksen käsittelymääristä, esilajiteltuna toimitettavan materiaalin osuudesta ja siitä, kuinka hyvin materiaalia laitokselle toimittavat tahot ovat onnistuneet poistamaan ei-toivottua ainesta esilajittelun yhteydessä.

Esilajittelun jälkeen tekstiili lajitellaan manuaalisesti ja automaattista materiaalin tunnistuslinjastoa hyödyntäen eri tekstiilimateriaaleihin, kuten puuvilla-, selluloosa-, villa-, tekokuitu- ja sekakuitujakeisiin. Materiaalilajitteluvaiheessa käsiteltävän poistotekstiilin määrä on noin 15 000 tonnia vuodessa. Eri materiaalijakeet varastoidaan laitoksella välivarastossa.

Materiaalilajittelun jälkeen lajiteltu tekstiilimateriaali on mahdollista toimittaa hyötykäyttöön joko sellaisenaan tai kovien osien (vetoketjut, napit jne.) poiston jälkeen mekaaniseen tai kemialliseen kierrätyskäyttöön. Jakeet, joita ei ole mahdollista hyödyntää kangasjakeina, toimitetaan kuidun avaukseen, jossa kankaat kuidutetaan mekaanisen prosessin avulla erilaisiksi kierrätettäviksi kuitujakeiksi. Avausprosessin vaiheita ovat muun muassa leikkaus, karstaus, sekoitus, kostuttaminen, kovien osien painovoimainen erotus ja paalaus.

Kuidunavauksessa käytetään jonkin verran talousvettä ja tarvittaessa kasviöljypohjaista pehmennyskemikaalia, jonka avulla parannetaan tekstiilikuidun ominaisuuksia ja ajettavuutta prosessissa. Pehmennyskemikaali haihtuu tai sitoutuu jalostettuun tekstiilikuituun ja käytetty vesi haihtuu prosessin tuottaman lämmön vaikutuksesta prosessin aikana.

Kuitujakeet toimitetaan hyödynnettäväksi esimerkiksi langan-, kuitukankaiden ja rakennusmateriaalien valmistukseen. Tuotteet toimitetaan asiakkaalle pakattuna suursäkkeihin tai paalattuna kuorma-autokuljetuksia hyödyntäen. Laitokselta toimitetaan vuodessa lajiteltuina kangasjakeina hyötykäyttöön arviolta 4 000–7 000 tonnia ja avattuna kuituna 3 500–6 000 tonnia.

Tekstiilikuidun avauksen yhteydessä tekstiilistä poistetaan ns. kovia osia eli vetoketjuja, nappeja jne. Kovien osien osuus materiaalivirrasta on noin 600–1 000 tonnia. Kovien osien mukana on metallin lisäksi monenlaisia muovirakenteita ja tekstiiliä, minkä vuoksi kovat osat toimitetaan energiakäyttöön.

Prosessin eri vaiheista imetään pölypitoista ilmaa suodatinjärjestelmään, jossa erottuva pöly varastoidaan erillään muusta jätteestä ja toimitetaan joko materiaalihyötykäyttöön tai energiahyödyntämiseen.

Tuotteet ja toiminnassa syntyvät jätteet

Laitoksella valmistetaan poistotekstiilistä kierrätykseen soveltuvia tuotteita: uudelleenkäytettäviä tekstiileitä, kierrätykseen soveltuvia materiaalilajiteltuja luonnonkuitutekstiilijakeita ja kierrätykseen soveltuvia avattuja tekstiilikuituja. Tuotteille haetaan myöhemmin jätteeksi luokittelun päättymistä (EEJ, ei enää jätettä). Tuotannossa syntyy jätejakeita esilajittelussa ja tekstiilikuidun avausvaiheessa. Tuotteet ja syntyvät jätejakeet, arvio niiden vuosittaisesta määrästä sekä tuotteiden kierrätys- ja jätteiden käsittelytapa on esitetty alla olevassa taulukossa.

Esilajittelussa poistotekstiilistä erotetaan pilaantuneita ja kierrätykseen soveltumattomia tekstiileitä sekä keräykseen kuulumatonta materiaalia. Tekstiilikuidun avausvaiheessa syntyvät jätteet ovat tekstiilijätteestä erotettavia kovia osia, kuten nappeja ja vetoketjuja. Prosessista erottuu myös pölyä, joka toimitetaan joko materiaalikierrätykseen tai energiahyödyntämiseen, mikäli materiaalihyödyntäminen ei ole mahdollista.

Tuotannossa syntyvien muiden jätejakeiden määrä on pieni. Toiminnassa syntyvät pakkausjätteet, kuten suursäkit, kuljetuspannat, kuormalavat ja pakkauspahvi toimitetaan kierrätykseen. Logistiikan ja varastoinnin yhteydessä syntyvät rikkoutuneet kuormalavat ja suursäkit toimitetaan energiahyödyntämiseen. Henkilökunnan tauko- ja sosiaalitiloissa syntyvät jätteet lajitellaan ja toimitetaan käsittelyyn jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Syntyvät jätteet toimitetaan käsiteltäväksi tavanomaisena jätteenä LSJH:n omiin tai muihin käsittelylaitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat näiden jätteiden käsittelyyn. Toiminnassa syntyvän vaarallisen jätteen, kuten käytettyjen hydrauliikkaöljyjen, voiteluaineiden ja loisteputkien määrä on vähäinen, ja ne toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelijöille, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jakeita.

Varastointi

Vastaanotettu poistotekstiili välivarastoidaan laitoksella sisätiloissa suursäkeissä tai paalattuna. Vastaanottovarastossa varastoitavan materiaalin määrä on kerralla enintään 500 tonnia.

Lajittelun jälkeen poistotekstiili varastoidaan välivarastossa ennen tekstiilikuidun avausta. Uudelleenkäyttöön toimitettavat tekstiilit ja avatut kuidut varastoidaan lopputuotevarastossa ennen toimittamista asiakkaille. Välivarastossa ja lopputuotevarastossa varastoitavan materiaalin määrä on kerralla yhteensä enintään 500 tonnia.

Prosessissa erotettavat keräykseen kuulumattomat ja pilaantuneet tekstiilit varastoidaan lavoilla tai konteissa.

Laitoksen toiminta-aika

Laitoksen on tarkoitus aloittaa toimintansa joko osittain (poistotekstiilin vastaanotto, lajittelu, varastointi) tai kokonaisuudessaan (myös jalostus/kuidunavaus) vuoden 2025 aikana.

Laitos toimii arkipäivisin kello 6–22 välisenä aikana kahdessa vuorossa, ja laitoksella työskentelee noin 30–40 henkilöä. Yöaikaan, viikonloppuisin ja pyhäpäivisin laitos on suljettu.

Liikenne

Laitos sijoittuu tontilla Pitkäsaarenkadun suuntaisesti tontin pohjois-/luoteisreunalle siten, että toimisto-osa sijaitsee rakennuksen Turun kehätien puoleisessa päädyssä. Asiakas- ja henkilöliikenne toimisto-osalle kulkee rakennuksen ja Pitkäsaarenkadun välistä. Huolto-/raskasliikenteen alue sijoittuu pääasiassa rakennuksen kaakon puolelle ja rakennuksen kiertävän liikenneväylän yhteyteen. Ajo tontille on aluksi Pitkäsaarenkadulta, mutta liittymä siirtyy alueen katurakentamisen valmistuessa Topinojankaaren puolelle.

Laitos vastaanottaa poistotekstiiliä arkipäivisin noin 40–80 tonnia päivässä pääsääntöisesti kuorma-autokuljetuksina. Kuorma-autoliikenteen määrä on näin ollen noin 10 sisään tulevaa kuorma-autokuljetusta päivässä. Tuotteet lähtevät laitokselta pääsääntöisesti paalattuina, jolloin tuotekuljetuksissa uloslähtevän liikenteen määrä on noin 5 kuorma-autoa päivässä. Sisään tulevan ja ulos lähtevän tekstiililiikenteen lisäksi laitokselta lähtee noin 1–2 kuorma-autokuljetusta päivässä energiahyödyntämiseen ohjattavia jakeita. Tuotannon materiaalit vastaanotetaan ja toimitetaan laitoksen lastauslaiturien kautta.

Laitokselle suuntautuva henkilöautoliikenne on pääasiassa laitoksen henkilökunnan työmatkaliikennettä.

Raaka-aineiden ja kemikaalien kulutus ja varastointi

Laitoksen raaka-aine on kuluttajilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä erilliskerättävää poistotekstiiliä. Raaka-ainetta kertyy varastoon noin 1–2 viikon toimituskertymän verran tarkoittaen noin 500 tonnin poistotekstiilivarastoa. Raaka-aine varastoidaan sisätiloissa suursäkeissä tai paalattuna.

Poistotekstiilin jalostusprosessi on mekaaninen kuivaprosessi, jossa kemikaaleja ei lähtökohtaisesti käytetä. Kuidunavauksessa voidaan käyttää jonkin verran talousvettä ja tarvittaessa kasviöljypohjaista pehmennyskemikaalia, jonka avulla parannetaan tekstiilikuidun ominaisuuksia ja ajettavuutta prosessissa. Prosessin aikana kostutusvesi haihtuu ja pehmennyskemikaali haihtuu tai sitoutuu jalostettuun tekstiilikuituun.

Laitoksella on paalauskone tai paalauskoneita, joissa käytetään hydrauliikkaöljyä. Hydrauliikkayksiköt varustetaan valuma-altailla. Laitoksella säilytettävät hydrauliikkaöljyt varastoidaan asianmukaisissa tiloissa myyntipakkauksissaan.

Muut laitoksella käytettävät kemikaalit ovat laitossiivouksen pesukemikaaleja sekä huolto- ja kunnossapitotöissä käytettäviä voitelu- ja puhdistusaineita. Käytettävät kemikaalit varastoidaan laitoksella myyntipakkauksissaan.

Energian kulutus

Poistotekstiilin automaatioavusteinen lajittelu kuluttaa sähköenergiaa noin 0,15 kWh/kg, mikä tarkoittaa täydellä kapasiteetilla toimittaessa noin 3 000 MWh vuodessa. Jalostuksen sähköenergian kulutus on noin 0,65 kWh/kg, tarkoittaen noin 2 600–4 500 MWh vuodessa riippuen kuidutettavan tekstiilin määrästä ja prosessin ajotavasta. Kiinteistön sähkönkulutus on noin 250 MWh vuodessa.

Vedenkulutus ja jätevedet

Poistotekstiilin lajittelu on täysin mekaaninen kuivaprosessi. Tekstiilimateriaalin kuidunavauksessa käytetään pieniä määriä talousvettä pehmentämään kuitua, mutta käytetty vesi haihtuu prosessin tuottaman lämmön vaikutuksesta prosessin aikana, jolloin käsittelyä vaativia jätevesiä ei synny.

Pesuvesien tarve laitoksella on vähäistä, sillä laitteistoja ei ole tarvetta pestä. Lattioita pestään osana normaalia laitoksen puhtaanapitoa. Laitoksella on lattiaviemäröinti, joka liitetään Turun Vesihuollon viemäriverkostoon. Lattioiden pesuvedet vastaavat laadultaan tavanomaista yhdyskuntajätevettä. Kiinteistölle tehdään jätevesisopimus.

Toimisto- ja sosiaalitiloissa syntyvät saniteettijätevedet johdetaan Turun Vesihuollon viemäriverkostoon.

Hulevedet

Piha-alueilla, joilla ei ole liikennettä, käytetään ensisijaisesti vettä läpäiseviä pintamateriaaleja hulevesien muodostumisen ehkäisemiseksi.

Rakennusten katoilta sekä asfaltti- tai laattapäällysteisiltä piha-alueilta sade- ja hulevedet johdetaan tontin eteläkulmassa sijaitsevalle hulevesien imeytysalueelle. Hulevesien hallintajärjestelmä mitoitetaan laitoksen suunnitteluvaiheessa. Järjestelmä varustetaan kiintoaineen ja öljynerotuksella.

Mahdollisia vuotoja varten laitokselle varataan öljynimeytysmateriaalia ja tarvikkeita vuotojen leviämisen ehkäisemiseksi.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Toiminnan riskejä ja niihin liittyviä ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä arvioidaan säännöllisesti. Laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma, ja toiminnalle laaditaan erillinen räjähdyssuojausasiakirja. Poistotekstiilien käsittelyyn liittyviä poikkeustilanteita voivat olla poikkeukset toimitettavan materiaalin laadussa, prosessilaitteiden toimintaan tai rikkoutumiseen liittyvät poikkeustilanteet, epätavalliset ympäristöolosuhteet tai tulipalot sekä häiriöt materiaalin toimituksessa edelleen laitokselta. Laitoksen toimintaan kuuluu saapuvan jätteen esilajittelu, johon henkilökunta koulutetaan erikseen.

Erilaisten jätteen joukossa olevien poikkeavien materiaalien varalta henkilökunnalle laaditaan ohjeet. Poikkeavan materiaalin poistamiseksi, turvalliseksi varastoimiseksi ja pois toimittamiseksi sekä tapahtuman raportoimiseksi luodaan selkeät toimintamallit. Laitteiston rikkoutumisiin varaudutaan ennakoivalla kunnossapidolla ja pitämällä todennäköisimmin tarvittavia varaosia saatavilla. Mikäli laitteiston rikkoutuminen voi aiheuttaa laitoksen toiminnan pidemmän pysähtymisen, sisään tulevan jätteen vastaanottaminen keskeytetään ja jätteelle järjestetään välivarastointi muualla. Epätavallisiin ympäristöolosuhteisiin ja tulipalon vaaraan varaudutaan säännösten mukaisesti laitoksen suunnittelussa.

Oikeanlaisesta toiminnasta poikkeustilanteissa huolehditaan henkilökunnan koulutuksella ja riittävällä ohjeistuksella. Mikäli laitoksen tuottamien materiaalien eteenpäin toimittamisessa on häiriötä, esimerkiksi sopimuskumppanin toiminnan estymisen vuoksi, materiaaleille pyritään ensisijaisesti löytämään toinen vastaanottaja. Mikäli materiaaleja ei voida toimittaa eteenpäin, vaihtoehtona on viime kädessä käsittelyprosessin pysäyttäminen ja jätteen vastaanoton keskeyttäminen.

Toiminta poikkeustilanteessa -ohjeistus kerrataan henkilökunnan kanssa säännöllisesti järjestettävissä koulutustilaisuuksissa. Myös pelastus-/sammutusharjoituksia järjestetään säännöllisesti. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitoksella on saatavilla toiminnan ja laajuuden mukainen riittävä alkusammutuskalusto ja sopivaa imeytysmateriaalia.

Työtapaturmat, läheltä piti -tilanteet ja muut poikkeavat tilanteet, kuten tulipalot, ilkivalta, haitat ja vaaratilanteet, sekä asukkaiden valitukset kirjataan ja käsitellään. Korjaavat toimenpiteet tehdään tarvittaessa. Työtapaturmista tehdään tapaturmailmoitus, ja merkittävistä ympäristöpoikkeamista ilmoitetaan välittömästi sähköisen järjestelmän kautta valvontaviranomaisille ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YLVA).

Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, ryhdytään välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Mahdolliset päästöihin liittyvät reklamaatiot kirjataan järjestelmään ja hoidetaan asianmukaisesti. Toimipisteessä suoritetaan säännöllisesti työtehtävien vaaranarviointeja sekä koneiden riskinarviointeja, ja havaittuihin epäkohtiin puututaan.

Henkilökunta on suorittanut työturvallisuuskoulutuksen ja osa henkilöistä lisäksi ensiapukoulutuksen.

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta tapahtumasta tai onnettomuudesta toiminnanharjoittaja ilmoittaa viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdolliset tarkkailutoimet käynnistetään ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaan.

Laitos varustetaan sprinklerijärjestelmällä. Tulipalotilanteessa kiinteistön viemäri suljetaan sulkuventtiilillä, jotta estetään sammutusvesien pääsy viemäriverkostoon. Sammutusjätevesiin varaudutaan varaamalla hulevesien hallintajärjestelmään riittävä tilavuus sammutusjätevesien keräämiseksi. Tulipalotilanteessa syntyvät sammutusjätevedet kerätään ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantumaton sammutusjätevesi johdetaan eteenpäin hulevesijärjestelmään. Toiminnanharjoittaja esittää valvovalle viranomaiselle suunnitelman sammutusjätevesien hallinnasta laitoksen suunnittelun edetessä. Suunnitelma laaditaan laitoksen yksittäinen pahin paloskenaario huomioiden.

Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Melu ja tärinä

Laitoksen suurin epäsuora melun ja tärinän lähde on laitokselle ja laitokselta pois suuntautuva kuorma-autoliikenne, jonka ei katsota merkittävästi lisääntyvän suhteessa laitosalueen sijaintiin jo nykyään merkittävän pääväylän varrella.

Suorat melunlähteet liittyvät enimmäkseen mekaaniseen kuidun avausprosessiin, jossa sähkömoottorit, puhaltimet ja ilmastointi aiheuttavat kuulosuojaustarpeen laitoksen sisätiloissa ja huminan kaltaisen äänen laitoksen välittömässä läheisyydessä ulkotiloissa.

Laitoksen sijainti merkittävän pääväylän varrella ja tierakenteiden tasolla tai niiden alapuolella vaimentaa laitoksen huminan kaltaisen äänen kulkeutumista tien toiselle puolelle lähimmän asutuksen suuntaan. Laitoksen toiminta-aika on arkisin kello 6–22, jonka ulkopuolisella ajalla laitokselta ei synny melua tai tärinää. Hankkeen aiheuttaman melun ei arvioida ylittävän valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja lähimmillä asuinkiinteistöillä eikä aiheuttavan haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueella ei ole häiriötä aiheuttavaa toimintaa yöaikaan.

Päästöt ilmaan

Laitoksen normaalin toiminnan aikana laitokselta ei synny päästöjä ilmaan. Tekstiileistä irtoaa lajittelu- ja avausvaiheissa pölyä, joka ilmapäästöjen estämiseksi ja työhygieenisten olojen hallitsemiseksi poistetaan pölynpoistojärjestelmällä. Järjestelmä on alipaineinen ja se integroidaan linjastoon siten, että tekstiilipöly kerätään suoraan prosessilaitteista ilmansuodatuslaitteistoon. Suodatinjärjestelmällä kerätty pöly toimitetaan joko hyötykäytettäväksi materiaalina tai energiahyötykäyttöön. Toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja.

Päästöt pintavesiin ja viemäriin

Toiminta toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu merkittäviä päästöjä tai vaikutuksia vesistöihin. Laitoksella syntyvät hulevedet johdetaan hulevesijärjestelmään. Lattioiden pesuvedet sekä toimisto- ja sosiaalitiloissa syntyvät saniteettivedet vastaavat laadultaan tavanomaisia yhdyskuntajätevesiä, ja ne johdetaan kiintoaineen- ja öljynerotuksella varustettujen lattiakaivojen kautta jätevesiviemäriin.

Ympäröivän alueen pintavesien pääsy laitoksen alueelle estetään. Rakennusten katoilta sekä asfaltti- tai laattapäällysteisiltä piha-alueilta sade- ja hulevedet johdetaan tontin eteläkulmassa sijaitsevalle hulevesien imeytysalueelle. Järjestelmä varustetaan kiintoaineen ja öljynerotuksella, joka vähentää hulevedestä tehokkaasti kiintoainetta sekä siihen sitoutuneita ravinteita ja haitta-aineita. Topinojaan johdettavan, käsitellyn huleveden ei arvioida vaikuttavan merkittävästi ojan veden laatuun. Laitoksen toiminnan vähäisen kuormituksen ei arvioida vaikuttavan heikentävästi Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen Paattistenjoen/Vähäjoen ja Aurajoen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Laitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Varsinainen tekstiilien käsittelytoiminta sekä varastointi tapahtuvat suljetuissa sisätiloissa. Laitoksen piha-alueella ei varastoida jätteitä (pl. suljetut keräysastiat), polttoaineita tai muita kemikaaleja, jotka voisivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Piha-alue on asfaltoitu ja hulevedet ohjataan öljynerottimen kautta eteenpäin, jolloin mahdolliset kuljetuskaluston rikkoutumisesta johtuvat öljyvuodot eivät myöskään aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Vuonna 2020 tehdyn maaperätutkimuksen perusteella alueella on havaittu muutamassa pisteessä kynnysarvojen ylityksiä (bentso(a)pyreeni, sinkki, lyijy ja arseeni) sekä yhdessä pisteessä alemman ohjearvon ylitys (sinkki). Alueen maaperää ei kuitenkaan tutkimusten perusteella luokitella pilaantuneeksi eikä alueella arvioida tulevan käyttötarkoituksen huomioiden olevan pilaantuneen maaperän kunnostustarvetta. Haitta-aineiden kynnysarvojen ylitykset huomioidaan alueen rakentamisessa muodostuvien kaivumassojen loppusijoituksessa.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä ja ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Poistotekstiilin lajittelussa ja kuidunavauksessa käytetään uusinta tunnettua teknologiaa. Teknologiaa on selvitetty vuodesta 2016 alkaen. Selvitysten perusteella hakijan Paimion pilot-laitos on vuoden 2022 alusta alkaen avannut tekstiilimateriaalia kuiduksi Andritzin mekaanisella kuidunavausprosessilla. Kuitua voidaan avata erilaisin asetuksin, jolloin avattu kuitu on hyödynnettävissä muun muassa langan ja kuitukankaan valmistuksessa.

Laitokselle tuotavan materiaalin laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnassa pyritään päästöjen, ympäristöriskien ja haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseen. Toimintojen riskit ovat hyvin tunnetut ja ennaltaehkäistävissä. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja säädöksiä. Alueen ja sen ympäristön ominaispiirteet tunnetaan kattavasti. Hankealueen ympäristökuormitusta ja -vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin tarkkaillaan. Tarkkailutulosten perusteella voidaan suunnitella ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, mikäli laitoksesta todetaan aiheutuvan merkittävää kuormitusta tai vaikutuksia ympäristöön.

Ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteella (BEP) tarkoitetaan eri toimien (esim. työmenetelmät) yhdistelmiä, joilla ehkäistään ympäristön pilaantumista. Toiminnassa pyritään mm. jätteiden synnyn, ympäristöpäästöjen ja ympäristöhaittojen minimoimiseen, jolloin toiminnan voidaan katsoa edustavan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Tekstiilimateriaalin kierrättämisellä vähennetään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja niistä johtuvia ympäristövaikutuksia.

Toiminnan tarkkailu

Käyttötarkkailu

Laitoksen henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana mahdollisia ympäristövahinkoja. Laitoksella on kirjalliset ohjeet toimintaan ympäristöonnettomuustapauksessa ja henkilökunta koulutetaan. Jätteiden laaduntarkkailua toteutetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Laitoksen henkilökunta koulutetaan tunnistamaan jätejakeeseen kuulumattomat materiaalit. Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan ja kirjataan LSJH:n tietojärjestelmään. Jätemäärät raportoidaan vuosittain ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Käyttötarkkailusta kirjataan:

•ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet

•häiriötilanteet

•poikkeuksellisen suuret päästöt

•mahdolliset vuodot sekä muut vahingot ja onnettomuudet, niiden torjunta ja ympäristövaikutukset

•öljynerottimen tarkastus silmämääräisesti kaksi kertaa vuodessa

•kiintoaineen- ja öljynerotuskaivojen tyhjennykset ja huollot

Päästö- ja vaikutustarkkailu

Poistotekstiilin käsittelyprosessi on mekaaninen kuivaprosessi, jossa ei käytetä höyryä, pesuvettä tai kemikaaleja. Prosessista ei synny prosessijätevesiä, -höyryjä tai -kaasuja. Käsittelyprosessissa ei synny jätevesiä. Erillistä päästö- ja vaikutustarkkailua ei tehdä.

Raportointi

Laitoksen toiminnasta pidetään kirjaa sähköisesti ja kirjanpito esitetään pyydettäessä valvontaviranomaisille. Kirjanpitoon sisällytetään mm. jätelain mukaisesti tiedot syntyneen, kerätyn, kuljetetun, välitetyn tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitotiedot säilytetään kuusi vuotta.

Laitoksen toiminnasta laaditaan kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto. Yhteenveto toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Tarkkailuohjelman muuttaminen

Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisen ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen välillä.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitoksella on saatavilla toiminnan ja laajuuden mukainen riittävä alkusammutuskalusto ja sopivaa imeytysmateriaalia. Käytetty imeytysmateriaali toimitetaan käsiteltäväksi ominaisuuksiensa mukaisena jätteenä.

Työtapaturmat, läheltä piti -tilanteet ja muut poikkeavat tilanteet kuten tulipalot, ilkivalta, haitat ja vaaratilanteet sekä asukkaiden valitukset kirjataan, käsitellään ja tehdään tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Työtapaturmista tehdään tapaturmailmoitus, ja merkittävistä ympäristöpoikkeamista ilmoitetaan välittömästi sähköisen järjestelmän kautta valvontaviranomaisille ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YLVA).

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta tapahtumasta tai onnettomuudesta toiminnanharjoittaja ilmoittaa viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdolliset tarkkailutoimet käynnistetään valvovien viranomaisten ohjeiden mukaan.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Koska poistotekstiilin määrän uskotaan kasvavan vuoden 2023 alusta alkavan kuluttajapoistotekstiilien keräilyvelvoitteen myötä merkittävästi ja investointiprosessin ollessa verraten pitkä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy hakee lupaa Topinpuiston poistotekstiilien jalostuslaitoksen valmistelevien töiden aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaisesti.

Toiminnan valmistelevien töiden aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kaikki valmistelevat työt ovat sen kaltaisia, että ne eivät aiheuta lähiympäristölleen mahdollisen muutoksenhakuprosessin aikana sellaista peruuttamatonta haittaa, joka tekisi muutoksen haun tarpeettomaksi. Valmistelevilla töillä parannetaan alueen rakennettavuutta. Kaikki muutoksenhakuprosessin aikana mahdollisesti syntyvät ympäristövaikutukset ovat palautettavissa samaan tilaan kuin ne olivat ennen uusien toimintojen aloittamista.

Toimittaessa hakemuksessa esitetyllä tavalla laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Valmistelutöiden johdosta ei voida katsoa aiheutuvan pysyvää ympäristön muuttumista ja siten hakija katsoo ehdotetun vakuuden olevan riittävä. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai muuttaa täytäntöönpanopäätöstä, eikä täytäntöönpano tee siten muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Vakuus

Vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaisesti hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vakuus on asetettava ympäristöluvassa osoitetun valvontaviranomaisen eduksi ennen toiminnan aloittamista. Hakija esittää ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaiseksi toiminnan aloittamisvakuudeksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta 5 000 euroa (alv 0 %).

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Hakija esittää ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaiseksi vakuudeksi 12 300 euroa (alv 0 %). Vakuus on määritetty riittäväksi kattamaan ympäristön saattaminen ennalleen ympäristönsuojelulain soveltamisalaan kuuluvan pilaantumisen osalta. Hakijan esittämä vakuus on laskettu sen mukaan, että 20 %:lle varastoitavasta jätteestä ei ole helppoa löytää hyödyntämistahoa vaan se on ohjattava energiahyödyntämiseen.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Asian vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla lupahakemus Turun kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 3.11.–12.12.2022 välisen ajan, jolloin hakemusasiakirjat ovat olleet sivulla nähtävillä. Hakemuksesta annettiin erikseen kirjeitse tieto 500 metrin sisällä oleville kiinteistöille. Asiasta ei ole ilmoitettu lehdessä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Kohteessa ei ole käyty lupahakemuksen johdosta tarkastuksella.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunto Turun kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä pelastusviranomaiselta.

Pelastusviranomaisen lausunnossa (Varsinais-Suomen Pelastuslaitos 7.12.2022) todetaan, että toiminnanharjoittajan tulee arvioida laitoksen prosesseissa mahdollisesti syntyvien tekstiilipölyjen aiheuttama räjähdysvaara, luokitella tunnistetut räjähdysvaaralliset tilat ja toiminnot sekä laatia räjähdyssuojausasiakirja tarvittavista räjähdyssuojaustoimenpiteistä.

Toimintaan sisältyvien kemikaalien (esim. tuotantokoneiden sisältämä hydrauliikkaöljy) käsittely ja varastointi tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit voi laiterikko- tai onnettomuustilanteessa päästä viemäriverkostoon tai maaperään.

Rakenteellisen paloturvallisuuden sekä sammutus- ja pelastustyötä palvelevien laitteistojen suunnitelmiin pelastusviranomainen lausuu kohteen rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa (Turun kaupunki, ympäristöterveys 16.12.2022) todetaan, että terveydensuojelulain 763/94 2 §:n mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Terveydensuojelulain 22 §:n mukaan jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuva melu liikenne mukaan lukien ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia arvoja piha-alueilla eikä asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisia toimenpiderajoja sisätiloissa.

Vastine

Hakija on vastineessaan (20.1.2023) todennut huomioivansa lausunnot laitoksen suunnittelussa ja toiminnassa. 

Päätös          Päätän myöntää Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan poistotekstiilien jalostuslaitoksen toiminnalle sekä luvan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta kiinteistöllä 853-93-8-6, osoitteessa Pitkäsaarenkatu 1, Turku.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja vastineessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Toiminta

1.Laitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä vuosittain yhteensä enintään 19 900 tonnia kuluttajapoistotekstiilejä ja muita poistotekstiilejä (jätenimikkeet 20 01 11 sekä 03 01 99, 04 02 21, 04 02 22, 04 02 99, 15 01 09 ja 19 12 08). Laitoksella ei saa vastaanottaa muita jätteitä eikä vaarallisia jätteitä.

Mikäli laitokselle toimitetaan muita jätteitä, ne tulee viipymättä toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai palauttaa jätteen haltijalle.

2.Laitoksella saa varastoida enintään 500 tonnia vastaanotettuja poistotekstiilejä (vastaanottovarasto) sekä enintään 500 tonnia esikäsiteltyjä tekstiilejä ja uudelleenkäyttöön toimitettavia tekstiilejä ja avattuja kuituja (välivarasto ja lopputuotevarasto).

3.Poistotekstiilien vastaanotto-, kuormaus- ja käsittelytoimintaa saa harjoittaa alueella arkisin (ma-pe) klo 6-22 välisenä aikana.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

4.Poistotekstiilit tulee vastaanottaa suoraan laitoksen sisätiloihin sekä käsitellä ja varastoida sisätiloissa. Toimintaa tulee harjoittaa ja laitosalueen siisteydestä huolehtia siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, melu-, pöly- tai hajuhaittaa eikä lähialueen roskaantumista. Mikäli toiminnasta aiheutuu roskaantumista, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä siivota roskaantunut alue ja jatkossa ehkäistä roskaantumista riittävin toimenpitein.

5.Toiminnassa syntyvä uudelleenkäyttöön soveltuva poistotekstiili tulee ensisijaisesti kerätä erikseen ja toimittaa uudelleenkäytettäväksi. Muu hyödyntämiskelpoinen poistotekstiili tulee käsitellä laitoksella tai ohjata hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Poistotekstiili, joka ei ole hyödynnettävissä materiaalina, ja muut toiminnassa syntyvät jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn riittävän usein.

6.Vaaralliset jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa, ja niiden siirrosta tulee laatia siirtoasiakirja.

7.Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi ainoastaan jätehuoltorekisteriin hyväksytylle ja merkitylle kuljettajalle.

8.Toiminnasta ei missään toiminnan vaiheessa saa aiheutua pölyhaittaa lähimmille häiriintyville kohteille tai asuinalueille. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus ei saa ulkoilmassa ylittää valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017) annettuja raja-arvoja 50 μg/m3 vuorokaudessa tai 40 μg/m3 kalenterivuodessa.

Pölynpoistojärjestelmän toiminnasta tulee huolehtia kaikissa olosuhteissa ja pölyämistä ulkoalueilla tulee tarvittaessa ehkäistä esimerkiksi kastelemalla tai harjaamalla. Mikäli toiminnasta aiheutuu häiritsevää pölyämistä, toiminnanharjoittajan tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin toimiin haitan poistamiseksi. Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan mittaamaan ulkoilman pölypitoisuutta ja antaa muita asiaa koskevia lisämääräyksiä tai ohjeita.

9.Toiminnasta aiheutuva melu ei missään toiminnan vaiheessa saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Mikäli toiminnasta aiheutuu häiritsevää melua lähialueiden asukkaille, toiminnanharjoittajan tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin toimiin haitan poistamiseksi. Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan mittaamaan melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ja antaa muita asiaa koskevia lisämääräyksiä tai ohjeita.

10.Laitoksen hydrauliikkayksiköt tulee varustaa riittävillä valuma-altailla. Hydrauliikkaöljyt, muut kemikaalit tai polttoaineet ja vaaralliset jätteet tulee tarvittaessa varustaa valuma-altailla tai muuten säilyttää siten, etteivät ne pääse viemäriin tai maaperään. Valuma-altaiden tilavuudet on mitoitettava vähintään suurimman altaassa säilytettävän yksittäisen tilavuuden mukaan.

11.Laitoksen tiloissa ja piha-alueilla tulee olla saatavilla riittävästi imeytysainetta ja tarvittavat välineet vuotojen leviämisen ehkäisemiseksi ja pois keräämiseksi.

12.Laitoksen liikenne-, lastaus- ja kuormausalueiden tulee olla päällystettyjä, ja niiden hulevedet tulee käsitellä I luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden öljyhiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Öljynerottimet tulee varustaa öljytilavuuden täyttymisen ilmaisevalla hälyttimellä, tarkastaa kahdesti vuodessa ja tyhjentää tarvittaessa. Hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää alueella. Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa velvoittaa toiminnanharjoittajan tarkkailemaan laitoksen jäte- ja hulevesien laatua ja antaa muita asiaa koskevia lisämääräyksiä tai ohjeita.

13.Toiminnanharjoittajan tulee varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin ja laatia erillinen suunnitelma vahinko- ja vaaratilanteiden varalta. Suunnitelman tulee sisältää vähintään toimintaohjeet poikkeustilanteissa sekä sammutusvesien johtaminen ja käsittely. Suunnitelmaan voi sisällyttää myös muiden viranomaisten toimivaltaan kuuluvia asioita (esim. räjähdysvaara, terveysriskit). Suunnitelma tulee esittää Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa muille viranomaisille 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

Tarkkailu ja seuranta

14.Toiminnanharjoittajan on nimettävä jätteenkäsittelytoiminnan vastuuhenkilö, joka vastaa toiminnasta ja päästöjen tarkkailusta. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

15.Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ajantasainen suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee arvioida suunnitelman ajantasaisuutta ja päivittää suunnitelma tarvittaessa.

16.Laitoksella vastaanotettavat kuormat tulee tarkastaa vastaanotettaessa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotettavien kuormien vastaanottokelpoisuudesta.

17.Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta tulee laatia vuosittain yhteenveto, josta tulee ilmetä vähintään seuraavat tiedot:

•laitoksella vastaanotettujen jätteiden määrä jätenimikkeineen (t/a)

•toiminnassa syntyneiden ja edelleen toimitettujen jätteiden määrä jätenimikkeineen ja vastaanottopaikkoineen (t/a)

•laitoksella vastaanotto-, väli- ja lopputuotevarastoissa varastoitujen jätteiden määrä (t/a)

•kemikaalien kulutus (t/a)

•mahdolliset tarkkailutulokset (esim. pöly, melu, vedet)

•mahdolliset häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet sekä ympäristönsuojelun kannalta merkittävät toimenpiteet

Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenveto tulee toimittaa sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YLVA).

18.Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä ilmoittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mahdollisista häiriöistä tai poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu tai voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta haittaa. Onnettomuus- ja vaaratilanteista tulee viipymättä ilmoittaa pelastusviranomaiselle.

19.Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä ilmoittaa toiminnan aloittamisesta, olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

20.Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ympäristön kannalta parhaan käytännön kehittymisestä ja varauduttava soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

Vakuus

21.Toiminnanharjoittajan tulee ennen jätteenkäsittelytoiminnan aloittamista toimittaa Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnan eduksi asetettu 60 000 euron suuruinen vakuus, joka kattaa jätteenkäsittelytoiminnan sekä mahdollisen toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta. Vakuus on asetettava ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla.

Toiminnan lopettaminen

22.Toiminnanharjoittajan tulee toiminnan päättyessä huolehtia toiminta-alueella olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä toiminta-alueen siivoamisesta toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee toiminnan päättyessä selvittää, onko toiminnasta aiheutunut maaperän pilaantumista, sekä mahdollinen puhdistustarve.

Toiminta-alueen siivoamisesta ja maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen selvittämisestä tulee ilmoittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tarkastaa laitosalueen siisteyden ja tarvittaessa antaa muita asiaa koskevia lisämääräyksiä tai ohjeita.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan yksinään tai yhdessä lähialueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupapäätöksessä on huomioitu myös muut aluetta kuormittavat toiminnot. Lupamääräyksissä on huomioitu alueen kokonaiskuormitus ympäristön ja haitankärsijöiden kannalta. Lupamääräysten mukaan toimittaessa toiminnasta ei arvioida syntyvän kohtuutonta haittaa lähimmille kiinteistöille.

Jätemateriaalien hyödyntäminen edistää jätelaissa mainittua yleistä velvollisuutta noudattaa etusijajärjestystä.

Toiminta on alueen voimassa olevan asemakaavan mukaista.

Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Toiminnalle myönnetään toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta. Koska toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, toiminta voidaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti aloittaa lupapäätöstä noudattaen hakijan asettaessa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta. Vakuus toiminnan aloittamiseksi ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta on sisällytetty jätteenkäsittelytoiminnan vakuuteen.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut

Jätteenkäsittelytoiminnan lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Vastaanotettavan jätteen määrää on rajoitettu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltarajauksesta johtuen. (Määräykset 1–2)

Toiminta-aikoja on rajattu ympäristöhaittojen rajaamiseksi. (Määräys 3)

Toiminnanharjoittajan tulee tunnistaa toimintansa ympäristövaikutukset ja rajoittaa niitä ympäristönsuojelulain 6–8 §:n mukaisesti. Toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran tai muiden ympäristölle, vesistölle ja naapurustolle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on annettu määräyksiä koskien jätteiden käsittelyä, pölyä, melua, kemikaalien käsittelyä ja varastointia sekä jäte- ja hulevesiä. Määräyksissä on huomioitu hakemuksesta annetut lausunnot. (Määräykset 4–13)

Määräykset on annettu sen varmistamiseksi, että toiminnassa noudatetaan jätelain etusijajärjestystä ja käsiteltävät ja toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottoon ja käsittelyyn. Lisäksi määräyksillä varmistetaan, ettei jätteistä aiheudu ympäristöhaittaa. Toiminnanharjoittajan on jätelain mukaisesti jätteen haltijana ennen jätteen siirron aloitusta laadittava vaarallisesta jätteestä siirtoasiakirja. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä siitä, että sen käyttämät jätteenkuljettajat on hyväksytty ja merkitty jätehuoltorekisteriin. (Määräykset 4–7)

Pöly- ja melupäästöille on lupamääräyksin asetettu lainsäädännön mukaiset rajat. Lisäksi määräyksillä on varmistettu pölyn ja melun tarkkailu tarvittaessa sekä mahdollisuus antaa lisämääräyksiä ja -ohjeita. (Määräykset 8–9)

Määräykset on annettu maaperän, pohjaveden ja pintavesien pilaantumisen sekä viemäriverkostolle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi määräyksillä on varmistettu jäte- ja hulevesien tarkkailu tarvittaessa sekä mahdollisuus antaa lisämääräyksiä ja -ohjeita. (Määräykset 10–12)

Toiminnanharjoittaja on velvoitettu varautumaan poikkeuksellisiin tilanteisiin laatimalla suunnitelma niiden varalle sekä huomioimalla mahdollisten sammutusvesien asianmukainen käsittely ja johtaminen, jotta toiminnasta ei poikkeuksellisessa tilanteessakaan voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Suunnitelma on katsottu tarpeelliseksi toiminnan luonne huomioon ottaen. Muiden viranomaisten toimivaltaan kuuluvat asiat voidaan sisällyttää suunnitelmaan. (Määräys 13)

Toiminnan ja päästöjen tarkkailu ja raportointi edellyttävät vastuuhenkilön nimeämistä. Määräys on lisäksi annettu valvonnan mahdollistamiseksi. (Määräys 14)

Jätteenkäsittelyn seurantaa, tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan asianmukaisuuden ja valvonnan varmistamiseksi sekä toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Jätteenkäsittelytoiminnalla tulee olla jätelain 120 §:n mukainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti vastaanotettavaa jätettä ja sen käsittelyä tulee valvoa ja jätteen laatua tarkkailla. Seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Kuormakohtaisella valvonnalla varmistetaan, että laitoksella vastaanotettava jäte on ympäristöluvan mukaista. Jätelain 118 §:n mukaan ympäristöluvanvaraisilla jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen käsittelytoiminnan harjoittajilla on kirjanpitovelvoite. (Määräykset 15–17)

Määräyksillä vuosittaisesta raportoinnista sekä poikkeuksellisista tilanteista ja toiminnan muutoksista ilmoittamisesta varmistetaan viranomaisten riittävä tiedonsaanti ja mahdollisuudet antaa tarvittavia määräyksiä. Luvanvaraisen toiminnan seuranta- ja tarkkailutiedot tallennetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. (Määräykset 17–19)

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä mahdollisuudesta vähentää toiminnan haitallisia vaikutuksia parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 20)

Toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta edellytetään vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Lisäksi jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta edellytetään riittävä vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Toiminnan aloittamisluvan mukainen vakuus on sisällytetty jätteenkäsittelytoiminnan vakuuteen. Vakuudella katettavien kustannusten ei tässä tapauksessa katsota toimintaa lopetettaessa olevan jätteen määrä ja laatu huomioon ottaen vähäiset. Vakuudella katettavia kustannuksia laskettaessa on huomioitu jätteiden suurin varastoitava määrä ja käsittelykustannukset. Jätteiden kuljetuksen kustannuksia ei ole sisällytetty vakuuden määrään. (Määräys 21)

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. (Määräys 22)

Vastaukset yksilöityihin vaatimuksiin

Lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin on vastattu pilaantumisen ehkäisemiseksi annetuissa lupamääräyksissä 4–13. Pelastusviranomaisen lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 10–13. Kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista on määrätty lupamääräyksissä 10, 11 ja 12. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 9 ja 13. Toiminnasta aiheutuvan melun rajoittamisesta on määrätty lupamääräyksessä 9.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1992/993)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Maksu

Lupa-asian käsittelystä peritään Turun kaupunkiympäristölautakunnan 14.12.2021 § 499 vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu 3150 euroa (jätteiden ammattimainen ja laitosmainen käsittely ja jätevesien käsittely).

Liite 1                                  Laitoksen sijainti

Olli-Pekka Mäki
ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.