Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 21.2.2023:

Ilmoituksen tekijä

Lumo-Kodit Oy (2336408-5)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Lemminkäisenkatu 17, 20520 Turku

Kiinteistö:853-23-56-1

Kiinteistön omistaja:

Lumo-Kodit Oy

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 12.1.2023, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 396-2023).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta; kunnostettavan alueen rajaus
• Asemakaavakartta ja selitykset
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Lumo-Kodit Oy Lemminkäisenkatu 17, Näytteenottoraportti, Golder Associates Oy, 19132647, 11.11.2019
• Lumo-Kodit Oy Lemminkäisenkatu 17, Näytteenottoraportti, Golder Associates Oy, 19132647, 31.1.2020
• Lumo-Kodit Oy Lemminkäisenkatu 17, Tutkimusraportti, WSP Finland Oy, 370055, 25.11.2022
• Lumo-Kodit Oy Lemminkäisenkatu 17, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, WSP Finland Oy, 370055, 22.11.2022
• Lumo-Kodit Oy Lemminkäisenkatu 17, Kunnostussuunnitelma, WSP Finland Oy, 370055, 25.11.2022

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena oleville kiinteistöille ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Vasaramäenpuiston alueella on toiminut 1900-luvun alusta noin 1960-luvun puoleenväliin asti kaatopaikka. Vasaramäenpuiston alueella tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitu, että jätetäyttöalue on ulottunut myös Lemminkäisenkatu 17 alueelle.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohteen alueella sijaitsee tällä hetkellä asuinkerrostalo, autokatos ja piha-alueet. Kohteen alueella oleva kellarillinen asuinkerrostalorakennus on suunniteltu purettavaksi ja tilalle rakennettavaksi uusi asuinkerrostalo. Tulevaan rakennukseen ei tule maanalaisia kerroksia.

Kohde sijaitsee 29.2.1960 voimaan tulleen asemakaavan (853 94/1959) alueella. Osa kiinteistön alueesta on kaavoitettu asuin- ja liikerakennusta varten (AL VII). Lemminkäisenkatuun rajoittuva osa kiinteistöstä on kaavoitettu paikoituskäyttöön tarkoitetuksi piha-alueeksi (Plpy).

Kohde rajoittuu länsi- ja lounaispuolelta Vasaramäenpuistoon. Kiinteistön itäpuolella on Lemminkäisenkatu ja kaakkois-/eteläpuolella sijaitsee asuin-/liikerakennus.

Lähin luonnonsuojelualue, Pääskyvuoren etelärinteen pähkinäpensaslehto sijaitsee noin 1,6 km tutkimusalueesta itään.

Maaperä

Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan mukaan tutkimusalue sijaitsee täytemaan alueella. Kohteen alueella tehtyjen tutkimusten perusteella maan pinnassa on täyttömaata 0,5 – 2 metriä. Nykyisen rakennuksen ja Vasaramäenpuiston välisellä alueella täyttömaa sisältää jätejakeita, mikä viittaa kaatopaikkatäyttöön. Täyttökerroksen alapuolella maaperä on savea. Savikerroksen paksuuden arvioidaan olevan vähintään 5 metriä.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Kaarninko (0285352), joka sijaitsee noin 1,0 km kohteelta etelään. Lähin pintavesistö on Jaaninoja, joka sijaitsee n. 1,1 km kohteelta kaakkoon.

Tutkimusten yhteydessä ei todettu pohjavettä. Pohjavesi virtaa todennäköisesti kohteen alueella todetun savikerroksen alapuolisessa maaperässä. Mitattuja pohjaveden korkeustietoja tai virtaussuuntatietoja ei ole käytettävissä.

Koekuoppien kaivun yhteydessä täyttömaakerroksessa todettiin orsivettä. Orsiveden virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa. Kohteen alueelle asennetuista orsivesiputkista OVP1 ja OVP2 mitattiin 28.10.2022 orsiveden pinnan tasoksi +17,66…+17,67. Orsiveden virtausta voivat ohjata mahdolliset kunnallistekniikan kaivantojen ympäristöään paremmin vettä johtavat täyttökerrokset.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maa- ja vesinäytteiden haitta-ainepitoisuudet

Vasaramäenpuiston vanhan kaatopaikan jätetäytön arvioidaan ulottavan kohdekiinteistön alueelle. Kohteen maaperän pilaantuneisuus liittyy jätejakeita sisältävään täyttökerrokseen, eikä muuta maaperän pilaantumista aiheuttanutta toimintaa tai päästöjä maaperään ole tiedossa.

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa (Golder Associates Oy, 2019 ja WSP Finland Oy, 2022)

kohteen alueelle on tehty yhteensä 10 tutkimuspistettä kairaamalla ja 9 koekuoppaa. Maanäytteitä on tutkimusten yhteydessä otettu yhteensä 68 kpl.

Tutkimuksissa todetut VNa 214/2007 alemmat tai ylemmät ohjearvot ylittävät haitta-aineiden maksimipitoisuudet ovat:

• Naftaleeni 19 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Fenantreeni 213 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Antraseeni 18 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Fluoranteeni 239 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Bentsoa(a)antraseeni 61,2 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Bentso(a)pyreeni 51 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Fluoranteeni 239 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Bentso(k)fluoranteeni 27 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• PAH-summa 1070 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Antimoni 17 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Kupari 1380 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Elohopea 6,7 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Lyijy 4580 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Sinkki 16400 mg/kg (tutkimuspiste KK4)

Lisäksi lähes kaikissa tutkimuspisteissä on todettu asetuksen (VNa 214/2007) mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia (mm. arseeni, koboltti, nikkeli, kadmium, tetrakloorieteeni, öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀).

Lisäksi kohteessa on todettu erittäin haihtuvaksi tai haihtuvaksi luokitelluista yhdisteitä trikloorieteeniä kynnysarvon ylittävä pitoisuus. Tutkimuksissa todettiin myös öljyhiilivetyjä maaperässä sekä orsivedessä. Öljyhiilivetyjen keveimmät jakeet C₁₀-C₁₆ luokitellaan haihtuviksi.

Lähes kaikissa tutkimuspisteissä on todettu jätejakeita. Kerrostalon ja Vasaramäenpuiston välisellä alueella täytön laatu viittaa vanhaan kaatopaikkatäyttöön, jonka on todettu sisältävän mm. tiiltä, puuta, metallia, betonia, lasia ja muovia.

Kohteen maaperässä on vanhaa jätetäyttöä, jonka laatu vaihtelee, mistä johtuen myös orsiveden laatu voi vaihdella. Koekuoppaan KK104 suotautuneesta vedestä otettiin näyte L100, jossa todettiin viitteitä useista haitta-aineista. Tutkitussa vesinäytteessä todettiin analyysimenetelmän määritysrajan ylittävä öljyhiilivetyjakeiden C₂₁-C₄₀ pitoisuus. Lisäksi vesinäytteessä todettiin pieniä merkkejä BTEX-yhdisteistä (mm. bentseeniä, etyylibentseeniä ja ksyleenejä). Näytteessä todettiin myös pieniä pitoisuuksia halogenoituja ja halogenoimattomia haihtuvia yhdisteitä. Tutkittujen haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet olivat pääosin alle analyysimenetelmän määritysrajan.

Vesinäytteessä L100 todettiin naftaleenia ja laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia asenafteenia, fluoreenia, fenantreenia, fluoranteenia ja pyreeniä. Samassa vesinäytteessä todettiin myös kohonneita arseenin, kadmiumin, kromin, kuparin, elohopean, nikkelin, lyijyn ja sinkin pitoisuuksia.

Lokakuussa 2022 kohteen alueelle on asennettu kaksi orsivesiputkea, joista mitataan vedenpinnan korkeutta noin kahden kuukauden välein kesäkuun 2023 loppuun asti. Orsivesiputkista otetaan vesinäytteitä yhteensä kaksi kertaa huhtikuun 2023 loppuun mennessä. Näytteistä tutkitaan haihtuvat yhdisteet (laaja), öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, PAH-yhdisteet, arseeni ja raskasmetallit.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen 214/2007 maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee arvioida, mikäli jonkin haitta-aineen asetuksen mukainen kynnysarvo tai taustapitoisuus ylittyy (3§).

Kohteessa toteutetuissa tutkimuksissa on todettu VNa 214/2007 ylemmän ja alemman ohjearvon sekä kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia useissa tutkimuspisteissä. Em. huomioiden maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava.

Maaperän kunnostustavoitteet on arvioitu ja määritetty maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportissa (WSP Finland Oy, 22.10.2022). Kohdekohtaisessa riskinarvioinnissa rakennettavan alueen eri osa-alueille määritettiin suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumisriskiä tai terveys- tai ympäristöhaittaa kussakin käytössä.

Tavoitepitoisuuksien määrityksessä on oletettu, että kohteen alueelle tulee asuinrakennus ja siihen liittyen päällystettyjä ja päällystämättömiä piha-alueita. Rakennuksen alimpaan kerrokseen ei tule asuntoja eikä rakennukseen tule maanalaisia tiloja. Kohteeseen ei myöskään rakenneta leikkialuetta. Tarkastelussa on oletettu, että viheralueille tulee 0,2 m:n paksuinen kasvukerros. Päällystämättömillä piha-alueilla (esim. pihatie) on oletettu, että maan pintaan tulee 0,5 m:n paksuinen rakennekerros. Lisäksi rakennuksen ensimmäisen kerroksen alapuolelle oletetaan tulevan rakennekerroksia 1 m:n syvyydelle lattiarakenteen alapinnasta mitattuna. Lisäksi tarkastelussa on oletettu, että rakennuksen alapuoliseen maaperään tulee radonputkisto.

Haitta-aineita todettiin tutkimuksissa kynnys- tai ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina 0,2-2 m syvyydessä nykyisestä maanpinnasta sijaitsevassa täyttömaakerroksessa. Tarkasteltaviksi kulkeutumisreiteiksi valittiin käsitteellisen mallin perusteella kulkeutuminen orsiveden mukana sekä haihtuminen maaperästä ja orsivedestä sisäilmaan ja ulkoilmaan. Altistujiksi otettiin kohdekiinteistön ja naapurikiinteistön asukkaat. Asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulee ainoastaan varasto-, pyykkitupa- ja saunatiloja. Lähimmän naapurikiinteistön asuinrakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on autotalleja. Mikäli orgaanisille haitta-aineille ei ollut tarvetta asettaa alempaa haitatonta pitoisuutta, asetettiin pitoisuus sellaiseksi, jolla varmistetaan, ettei liikkuvaa faasia muodostu.

Koko kohdealueelle oletettiin jonkinlainen päällyste, rakennekerros tai kasvukerros, joka estää suoran kosketuksen haitta-ainepitoiseen maahan sekä haitta-ainepitoisen maan pölyämisen ja pintavalunnan, joten mahdollisia kulkeutumisreittejä ovat vain haihtuminen sisä- tai ulkoilmaan sekä kulkeutuminen orsi- ja pohjaveden mukana. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Kohteen maaperässä todettiin Vna 214/2007 alemmat tai ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina todetuista haitta-aineista tetrakloorieteeni erittäin haihtuvaksi ja naftaleeni haihtuvaksi. Lisäksi maaperässä todettiin kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena erittäin haihtuvaksi tai haihtuvaksi luokitelluista yhdisteistä trikloorieteeniä. Vesinäytteessä todettiin pieniä pitoisuuksia BTEX-yhdisteitä ja kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä.

Tarkasteltaviksi haitta-aineiksi valittiin edellä mainittujen lisäksi ne haitta-aineet, joita todettiin alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina sekä orsivedessä todetut klooratut alifaattiset hiilivedyt ja BTEX-yhdisteet. Muiden todettujen pitoisuuksien ei arvioitu aiheuttavan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Lisäksi tässä riskinarviossa asetettiin suurimmat haitattomat pitoisuudet myös muille PIMA-asetuksessa mainituille metalleille.

Tavoitepitoisuudet asetettiin erilaisille käyttömuodoille; asuinkerrostalolle radonputkistolla sekä ilman, piha-aluille sekä viher- ja paikoitusalueille. Eri öljyhiilivetyjakeille ei annettu tarkkaa riskiperusteista haitatonta pitoisuutta. Bensiinijakeiden summapitoisuudelle annettiin bensiinin yleiseen jakaumaan perustuva raja, jonka alittuessa öljyhiilivetyfraktioiden haitattomien pitoisuuksien arvioidaan alittuvan. Mikäli rajat-ylittyvät, vertailu haitattomiin pitoisuuksiin tulee tehdä tarvittaessa öljyhiilivetyfraktiointien perusteella.

Liitteen 1 taulukossa on esitetty yhteenveto eri osa-alueille määritetyistä suurimmista haitattomista pitoisuuksista. Taulukon PAH-yhdisteiden summapitoisuus (*) sisältää seuraavat yhdisteet: antraseeni, asenafteeni, asenaftyleeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, bentso(k)fluoranteeni, dibentso(a,h)antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, fluoreeni, indeno(1,2,3-c,d)pyreeni, kryseeni, naftaleeni ja pyreeni

Verrattaessa tutkimuksin todettuja pitoisuuksia asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, kohteen maaperää ei arvioida pilaantuneeksi eikä siellä arvioida olevan maaperän puhdistustarvetta huomioiden kohteessa todetut haitta-aineet ja niiden pitoisuudet sekä alueen käyttö ja suunniteltu rakentaminen.

Maaperässä todetut haitta-aineet on kuitenkin otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä ja sijoittamisessa, vaikka pitoisuudet eivät ylittäisikään määritettyjä haitattomia pitoisuuksia.

Alueelta poistetaan rakentamisen edellyttämien kaivutöiden yhteydessä maa-aines, jossa em. pitoisuudet ylittyvät tai toteutetaan esitetyt riskinhallintatoimenpiteet.

Rakennusta ympäröivällä alueella (etäisyys seinälinjasta 0-3 m) 0-1 m syvyydellä maanpinnasta käytetään orgaanisten haitta-aineiden osalta haitattomina pitoisuuksina kynnysarvoja riippumatta siitä, onko alue päällystetty vai päällystämätön. Mikäli alue on päällystämätön, metallien haitattomat pitoisuudet ovat kynnysarvot 0-0,5 m syvyydellä ja yli 0,5 m syvyydelle ei metallien pitoisuuksia ole tarve rajoittaa. Mikäli alue on päällystetty, metalleille ei esitetä haitattomia pitoisuuksia.

Mikäli kohteessa todetaan kaivuiden yhteydessä sellaisia haihtuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, joita tehdyssä riskinarviossa ei ole tarkasteltu, niiden mahdollisesti aiheuttama riski tarkastellaan erikseen.

Kiinteistölle tehtävien kunnallistekniikan kaivantojen (mm. vesi- ja viemäri- ja kaapelikaivannot) täytöissä käytetään jätteetöntä pilaantumatonta maa-ainesta (pitoisuus alle VNa 214/2007 alemman ohjearvon).

Verrattaessa kohteesta otetuista maanäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia kohteen maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan huomioon käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit. Analyysien virhemarginaalit ilmoitetaan kohteen maaperän puhdistamisesta laadittavassa raportissa.

Uudisrakentamisen yhteydessä poistetaan vanhaan kaatopaikkatäyttöön liittyvät jätejakeet

uudisrakennuksen alapuolisesta maaperästä sekä noin kolmen metrin etäisyydeltä rakennuksen seinälinjasta. Kohteen alueella voi myös olla muuta jätetäyttöä (lähinnä rakennuksen Lemminkäisenkadun puoleinen alue). Muu jätejakeita sisältävä täyttö (lähinnä tiili ja betoni) poistetaan vain rakentamisen edellyttämässä laajuudessa, mikäli maa-aineksen haittapitoisuudet alittavat VNa 214/2007 alemmat ohjearvot. Jätejakeiden esiintyminen huomioidaan poistettavien kaivumaiden sijoittelussa.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kohteen alueen maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Maaperän kunnostusta ohjataan

kohteen alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten ja kaivun aikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien/laboratorioanalyysien perusteella. Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Maaperän pilaantuneisuuden tai rakentamisen edellyttämän kaivun vuoksi kaivetut ja poistettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset ohjataan vastaanottopaikkoihin kohteen aiempien tutkimustulosten tai kaivutyön yhteydessä tehtyjen kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella.

Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta ja mahdollisesta käsittelytarpeesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Tarvittaessa kaivannosta poistettava orsivesi esikäsitellään ennen viemäriin johtamista, mikäli ennakkotarkkailun tulokset sitä edellyttävät. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi voidaan poistaa kaivannosta imuautolla.

Kaivantojen täytössä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta ja/tai kohteesta kaivettua jätteetöntä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 alemmat ohjearvot ja kulloisellekin alueelle asetetut suurimmat haitattomat pitoisuudet ja joka soveltuu rakennusteknisesti tarkoitukseen.

Alemman ohjearvon ja määritetyt haitattomat pitoisuudet alittavien maiden hyötykäyttö kohteessa perustuu siihen, että kohteesta todettujen haitta-aineiden ai arvioida kyseisissä pitoisuuksissa aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa. Kaivumassojen hyötykäytöllä kohteessa voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kunnostustyötä ja haitta-ainepitoisten maiden poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kaivun aikana kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin ja tarkistaa pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massavaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Kaivumaat jaotellaan työmaalla maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien mukaan pilaantumattomiin maa-aineksiin, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviin pilaantumattomiin maa-aineksiin sekä pilaantuneisiin maa-aineksiin. Kaivun yhteydessä pidetään erillään eri tasoisesti pilaantuneet maat sekä toimenpidealueella hyödynnettäväksi soveltuvat maat. Pilaantuneet maa-ainekset ovat lähtökohtaisesti aina jätettä ja ne toimitetaan luvanvaraiseen käsittely-/sijoituspaikkaan. Jos pilaantumattomat maat eivät ole hyödynnettävissä kohteessa tai muussa luvanvaraisessa hyötykäyttökohteessa, myös edellä mainitut maat ovat lähtökohtaisesti jätettä. Kaivetun maa-aineksen jäteluonteen arviointiin sovelletaan jätelakia (646/2011) ja Ympäristöministeriön muistiota ”Maa-ainesten hyödyntäminen -opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista 3.7.2015”.

Poistettavat maa-ainekset luokitellaan vaarattomaksi jätteeksi (tarvittaessa eritasoisesti pilaantuneisiin maihin) tai vaaralliseksi jätteeksi. Luokittelu ja vaaraominaisuuksien arviointi tehdään perustuen jätedirektiiviin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY), jätelakiin (646/2011), valtioneuvoston asetukseen jätteistä (Vna 978/2021), valtioneuvoston asetukseen 214/2007 sekä ympäristöministeriön oppaaseen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:2, Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi-päivitetty opas). Kaatopaikalle sijoittamisessa huomioidaan Vna 331/2013 esitetyt jätteen kelpoisuusvaatimukset.

Maaperän kunnostamisen yhteydessä kiinteistöltä poistettavan maa-aineksen luokittelee ympäristötekninen valvoja seuraavasti:

• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvomaa)
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi
• Kohteesta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ja jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät ja maa-aines saa jätejäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokittelun perusteella maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelylaitoksiin. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista (kuten massojen sisältämät jätejakeet ja kaatopaikkakelpoisuuden arviointiin vaadittavat testaukset) sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja analyysitulokset tai kaatopaikkakelpoisuusarviot massoista toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa.

Kaivutyö tehdään lajittelevana kaivuuna siten, että isot kivet, lohkareet ja jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksista. Pienempiä jätejakeita (mm. tiili, metallit, lasi, puu) ei ole suunniteltu erotettavan maa-aineksesta kohteella.

Mikäli alueelta ylös kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettaja on merkitty jätelain (646/2011) mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Alueelta poistettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli em. massoja halutaan toimittaa muualle, tulee kyseisten massojen hyötykäytölle olla tarve ja hyötykäytön olla suunnitelmallista. Maiden sijoittaminen tulee hyväksyttää sijoituskunnan ympäristönsuojelusta vastaavalla. Mikäli hyödyntäminen tapahtuu Turun kaupungin alueen ulkopuolella, toimitetaan tieto hyödyntämispaikasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa pilaantuneiden massojen kaivuuta ja kohteesta poistettavien massojen toimittamista asianmukaisiin vastaanottopisteisiin.

Massojen ohjauksessa käytetään kohteen alueella aiemmin toteutetun ympäristöteknisten tutkimusten laboratorioanalyysien tuloksia. Lisäksi kaivun aikana otetaan massoista näytteitä, joista tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XFR-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa öljyhiilivetyjen (C₁₀-C₄₀), PAH-yhdisteiden tai arseenin ja raskasmetallien pitoisuuksia. Kaivumassoista määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Tehtyihin koekuoppiin suotautui orsivettä. Kohteen alueelle asennetuista orsivesiputkista mitataan vedenpinnan korkeutta noin 2 kuukauden välein kesäkuun 2023 loppuun asti. Lisäksi orsivesiputkista otetaan vesinäytteitä yhteensä 2 kertaa huhtikuun 2023 loppuun mennessä. Vesinäytteistä tutkitaan haihtuvat yhdisteet (laaja), öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, PAH-yhdisteet ja arseeni sekä raskasmetallit.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita edellä mainitulla työalueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä mitataan PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XFR-kenttämittarilla ja tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta PetroFlag-kenttätestillä. Lisäksi jäännösnäytteitä toimitetaan laboratorioanalyysiin siten, että haitta-ainepitoisuudet noin 30 % osuudella kunnostetun alueen pinta-alasta tulee varmistettua laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita edellä mainitulla työalueella on todettu.

Rakentamisen/kunnostamisen aikana kohteen alueelle tehdään koekuoppia. Koekuoppien tuloksia verrataan riskinarviossa määritettyihin haitattomiin pitoisuuksiin. Tuloksia hyödynnetään eri osa-alueiden maaperän kunnostustarpeen arvioinnissa. Koekuopista otetaan näytteitä maaperän kerrosrakenne huomioiden. Näytteistä mitataan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XFR-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Lisäksi osa näytteistä toimitetaan laboratorioanalyysiin. Laboratoriossa määritetään öljyhiilivetyjen (C10-C40), PAH-yhdisteiden tai arseenin ja raskasmetallien pitoisuuksia. Lisäksi määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli koekuoppien kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Vanha kaatopaikkatäyttö poistetaan rakennuksen alueelta sekä noin 3 m:n etäisyydeltä asuinrakennuksen seinälinjasta. Kaivannon seinämään jäävän vanhan kaatopaikkatäytön osalle asennetaan erottavaksi/eristäväksi rakenteeksi bentoniittimattoa, jolla pyritään rajoittamaan haitta-aineiden ja orsiveden kulkeutumista rakennuksen alueelle.

Mikäli kohteen alueelle tai kiinteistön rajoille on jäämässä kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, ne varaudutaan erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla (arseeni, raskasmetallit ja PAH-yhdisteet) tai tarvittaessa eristämään bentoniittimatolla (esim. öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, bensiinihiilivedyt C₅-C₁₀, BTEX ja oxygenaatit sekä mahdolliset klooratut liuottimet). Ennen erottavan/eristävän rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Ympäristötekninen valvoja on paikan päällä, kun erottavaa/eristävää rakennetta asennetaan. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Erottavat rakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävän karttaan.

Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle. Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite saavutetaan tai erottava/eristävä rakenne on asennettu.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kohteessa todetaan kaivuiden yhteydessä sellaisia haihtuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, joita tehdyssä riskinarviossa ei ole tarkasteltu, niiden mahdollisesti aiheuttama riski tarkastellaan erikseen. Jos odottamattomia haitta-aineita sisältäviä maita kaivetaan ja poistetaan kohteesta, maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Kunnostusta ei jatketa kunnostuskohteena olevan kiinteistön ulkopuolelle.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maaperän kunnostaminen tehdään uudisrakentamisen yhteydessä. Rakennustyömaa-alue tullaan aitaamaan.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin kaivutyön aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissään henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kestävä kunnostaminen

Kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihto, koska pilaantuneisuus liittyy kohteessa lähellä maan pintaa todettuun rakeisuudeltaan vaihtelevaan, jätejakeita sisältävään täyttökerrokseen. Muiden kunnostusmenetelmien ei tässä kohteessa arvioida olevan kustannustehokkaita tai järkeviä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on määritetty haitattomat pitoisuudet kohteessa todetuille haitta-aineille. Kohteesta poistetaan vain maa-ainekset, joissa em. haitattomat pitoisuudet ylittyvät ja ne kaivumaat, jotka rakentamisen vuoksi on tarpeen kaivaa ja poistaa alueelta. Lisäksi vanha kaatopaikkatäyttö poistetaan rakennuksen alueelta. Kunnostustöiden jälkeen kiinteistön maaperässä ei ole haitta-aineita sellaisissa pitoisuuksissa, jotka rajoittaisivat kiinteistön suunniteltua käyttöä.

Pois kuljetettavan maa-aineksen sijoituspaikkoja valittaessa pyritään kustannustehokkuuden lisäksi minimoimaan kuljetusmatkat, jolloin massojen kuljetuksesta aiheutuva ympäristökuormitus vähenee.

Kirjanpito

Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnostustöiden aikana. Valvoja pitää kirjaa mm. kaivetuista massoista, kenttä- ja laboratoriotestien tuloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikoista ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleellisesta tiedosta.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja jäännösnäytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Raportissa esitetään lisäksi mahdolliset toteutetut erottavat/eristävät rakenteet.

Mikäli kohteen maaperään jää puhdistuksen jäljiltä tavoitepitoisuuksien ylityksiä, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle 3 kk kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostaminen on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus toteuttaa syksyllä 2023.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Päätös​Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 2 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.​​ Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa (Lumo-Kodit Oy, Lemminkäisenkatu 17 Turku, kunnostussuunnitelma 25.11.2022, 370055) esitettyjä, eri osa-alueille määritettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia. Suurimmat haitattomat pitoisuudet on esitetty liitteessä 1.

​Alle kolmen metrin etäisyydellä tulevan rakennuksen seinälinjasta, 0-1 metrin syvyydellä, tulee käyttää orgaanisten haitta-aineiden haitattomina pitoisuuksina kynnysarvoja. Mikäli alue on päällystämätön, tulee metallien haitattomina pitoisuuksina alle 3 metrin etäisyydellä rakennuksen seinälinjasta käyttää kynnysarvoja 0-0,5 metrin syvyydellä.

​Lisäksi kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) kaivu-urien täytöt, erityisesti linjan yläpuolinen osuus ja metrin etäisyys molemmilla sivuilla, tulee toteuttaa rakennusteknisesti soveltuvilla maa-aineksilla, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä alueen suurimpia haitattomia pitoisuuksia eivätkä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Kaivu-uran ollessa kapeampi, pilaantumattomasta materiaalista tehtävä alue voi olla kapeampi, kuitenkin vähintään kaivu-uran leveys. Mikäli maaperä kaivu-uran ulkopuolella on eri puhtaustasoa, tulee kaivu-ura erottaa soveltuvalla erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.

​Maaperä tulee vanhan kaatopaikkatäytön osalta puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa sekä 3 metrin etäisyydellä rakennusten seinälinjasta. Muu jätetäyttö (lähinnä tiili ja betoni) tulee poistaa rakentamisen edellyttämässä laajuudessa, mikäli maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 alemmat ohjearvot. Tarpeen mukaan kaivun yhteydessä havaittavien poikkeavien jätejakeiden haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet tulee tarkemmin tutkia ja arvioida.

​Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen ja riskinarviossa huomioitujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita tai maankäyttö kohdekiinteistöllä muuttuu, tulee riskinarvio päivittää.

​2.​​ Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

​Pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

​3.​​ Kenttämittarein tulee mitata haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä, raskasmetallien ja arseenin pitoisuutta sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta. Myös muita haitta-aineita tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä saadaan viitteitä.

​Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

​Mikäli alueella havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmien on oltava sellaisia, että analyysituloksia voidaan verrata asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Maa-ainesten luokittelu

4.​ Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt kynnysarvot
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot
• Kohteesta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ja jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät ja maa-aines saa jätejäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.

Maa-ainesten käsittely ja hyötykäyttö

5.​​ ​ Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä.

Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), mutta jotka alittavat aluekohtaiset puhdistustavoitteet, voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli maa-ainekset ovat rakennusteknisesti soveltuvia eivätkä sisällä jätejakeita. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä jätteetöntä ja pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa kyseistä jätettä.

Muut määräykset

6.​ ​ Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat ja raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee lisäksi olla riittävä kokemus näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettua tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

​7.​ ​ Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muilla luotettavilla menettelyillä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

​8.​ ​ Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä ja muita purkujätteitä kuin pilaantumattomia maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

9.​ ​​ Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa, puhdistustapaa tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10.​ Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa alueella tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.

11.​ Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12.​ Alueen maaperässä olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tulee huolehtia.

​13.​ Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14.​ Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteuttava siten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida puhdistusalueen ulkopuolella.

​15. Ennalta arvaamattomista tilanteista ja mahdollisista alueelle jäävistä kunnostustavoitteet ylittävistä haitta-ainepitoisuuksista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun.

​Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

​Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

16.​ Alueen puhdistustyöstä laaditaan hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• aikataulu
• käytetyt laadunvarmennusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen ja hyötykäytettyjen maamassojen määrät, haitta-ainepitoisuudet, toimituspaikat sekä yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• alueella käytettyjen (sekä vastaanotettujen) kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, sijoituspaikat
• jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit kartalla ja analyysitulokset, yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely
• kaivualueet
• arvio kunnostustavoitteiden ja määräysten toteutumisesta
• maaperään mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja mahdolliset muut riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet
• jatkotutkimusten ja tarkkailujen tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet

Puhdistuksen loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

​Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

​Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin puhtaustavoitteisiin ei päästä, tulee riski arvioida uudelleen. Myös mikäli kohteen suunnitelmat muuttuvat riskinarvion perustiedoista, tulee riskinarvio ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostettavalla alueella puretaan nykyinen kerrostalo ja sen tilalle rakennetaan uusi asuinkerrostalo. Riskinarviossa ja kunnostussuunnitelmassa on määritetty maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet kaikille niille haitta-aineille, joita alueen tutkimuksissa havaittiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Kohteen eri osa-alueille määriteltyjen suurimpien haitattomien pitoisuuksien alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumisriskiä eikä terveys- tai ympäristöhaittaa.

Kunnallisteknisten johtojen alueen täytöille on työturvallisuuden vuoksi määrätty erilliset sallitut haitta-ainepitoisuuksien tasot ja samalla on määrätty myös niiden erottamisesta muusta puhtaustasosta/rakenteesta.

​Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun alueilla sekä kaatopaikkatäytön osalta 3 metrin etäisyydellä rakennuksista. Lisäksi on annettu määräys tarpeen mukaan poikkeavien jätejakeiden tutkimisesta, jotta voidaan varmistua siitä, ettei jätteistä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa.

​Mikäli alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu tai aiemmin havaitut haitta-aineet esiintyvät aiemmin havaittu merkittävämmässä määrin, tulee kyseisten haitta-aineiden aiheuttama riski arvioida erikseen. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä olevista haitta-aineista ei puhdistuksen jälkeen aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)

​Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2 ja 3)

Maa-ainesjätteen sekä jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Tavoitteena on luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Maiden ei katsota aiheuttavan ympäristö- ja terveyshaittaa, niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. (Määräykset 4 ja 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä pätevyys ja kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi henkilön tulee olla paikalla työtä tehtäessä, jotta valvontaa voidaan käytännössä toteuttaa. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

​Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Tarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole varauduttu tai voitu varautua, joten viranomaiselle varataan mahdollisuus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Lisäksi tehtyjen riskienhallintatoimenpiteiden tietojen antaminen on tärkeää esimerkiksi myöhemmin tehtävien mahdollisten maankäytöllisten muutosten suunnittelulle. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2028 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1​Eri osa-alueille määritellyt suurimmat haitattomat pitoisuudet

Liite 2​Toimenpidealueen sijainti kartalla

​

​

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.