Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 27.10.2022:

Ilmoituksen tekijä

TKU-Rakennus Oy, Polttolaitoksenkatu 5, 20380 Turku

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Murtomaantie 1, 20100 Turku

Kiinteistö ja omistaja:

853-81-1-10, As Oy Turun Sorsapuisto

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 27.9.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 11277-2022).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Toimenpideraportti, Lemminkäinen Turku Murtomaantie, Sokan varikko, Golder Associates Oy, 2.12.2014, 14502120163 Versio A0
• Haitta-ainetutkimus, Vahanen Oy, 16.2.2015
• Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, TKU-Rakennus Oy, Ramboll Finland Oy, 19.9.2022, 1510073118-001
• Kiinteistön omistajan suostumus 24.10.2022

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena oleville kiinteistölle on annettu pilaantuneita maita koskeva päätös 27.6.2014 (7172-214), jolloin kiinteistön etelä- ja länsiosa kunnostettiin päätöksen mukaisesti. Päätös on ollut voimassa 31.12.2019 asti.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistössä on toiminut Turun tie- ja vesirakennuspiirin ja Turun kaupungin varikko. Varikolla on ollut pesu-, korjaamo ja varastointitoimintaa sekä polttoaineen tankkausta. Nyt purettavassa, Murtomaantien puoleisessa, tiilirakennuksessa on tehty kaluston huoltoa ja maalausta. Rakennuksen lämmitysöljysäiliö on sijainnut kellarikerroksessa. Vuonna 2014 kunnostetun alueen itäosan seinämiin jäi Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittäviä metallipitoisuuksia. Länsiosan öljysäiliökaivantoon jäi alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia bentseeniä ja raskaita öljyhiilivetyjä (C₂₂-C₄₀).

Vuonna 2015 tehdyn korjaamorakennuksen haitta-ainetutkimuksen (Vahanen Oy) perusteella on syytä epäillä, että myös rakennuksen alapuolisessa maaperässä on pilaantumaa. Vanhojen ilmakuvien mukaan nyt purettava tiilirakennus on ollut aiemmin laajempi, joten maaperässä saattaa olla vanhoja rakenteita myös nykyisen rakennuksen ulkopuolisilla alueilla.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohde sijaitsee Turun Raunistulassa osoitteessa Murtomaantie 1. Kiinteistö on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1). Kiinteistön pohjois- ja itäosaan on tarkoitus rakentaa kaksi uudisrakennusta. Kiinteistön etelä- ja länsiosassa on kaksi aiemmin rakennettua uudisrakennusta.

Kohde rajautuu pohjois- ja koillispuolella Murtomaantiehen ja Urpontiehen, länsipuolella Raunistulanramppiin ja eteläpuolella Virusmäentiehen.

Maaperä

Vuonna 2014 tehtyjen tutkimusten mukaan kohdealue on suhteellisen tasainen ja sen piha-alue on asfaltoitu. Maaperän pintakerrokset alueella ovat täyttösoraa tai hiekkaa. Täyttömaakerroksen paksuus alueella on keskimäärin noin 1 m. Täyttömaakerroksen alapuolella todettiin luonnontilainen, pehmeä savi. Savikerroksen paksuudesta kohteen alueella ei ole tietoa.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Huhtamäki (0285304) sijaitsee 2,3 km:n etäisyydellä kohteesta pohjois-koilliseen. Pohja- tai orsiveden tasosta tai virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa. Aiemman raportin mukaan kaivannon syvimpään osaan oli kertynyt vettä.

Kohdetta lähinnä oleva pintavesistö on Aurajoki, joka virtaa noin 500 metrin päässä kiinteistöltä itään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Nyt kunnostettavalle alueelle ei ole tehty maaperätutkimusta alueella olevan rakennuksen takia. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa kunnostusalueen itärajalle jäi VNa 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä metallipitoisuuksia. Vanha varikkorakennuksen purkutöiden jälkeen rakennuksen alapuolinen maaperä on tarkoitus tutkia ennen kunnostusta tai kunnostuksen yhteydessä.

Vuoden 2014 kunnostus rajautui nyt purettavaan rakennukseen. Toimenpideraportin mukaan kunnostustavoitteena olivat alemmat ohjearvot, ja ne ylittäviä pitoisuuksia jäi kaivannon koillisreunaan ja öljysäiliökaivannon länsiosaan. Öljysäiliökaivannon alueelle jääneet pilaantuneet maat eristettiin pilaantumattomasta maasta bentoniittimatolla ja kaivannon koillisseinämän metallipilaantunut maa erotettiin puhdistetusta alueesta suodatinkankaalla.

Vuoden 2014 toimenpideraportin mukaan koilliskulman seinämästä otetuissa näytteissä oli VNa 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä lyijypitoisuuksia ja ylemmät ohjearvot ylittäviä antimoni- ja sinkkipitoisuuksia. Lisäksi jäännöspitoisuusnäytteissä todettiin kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia arseenia ja kuparia.

Purettavan rakennuksen alapuolella arvioidaan olevan haitta-ainepitoisuuksiltaan samankaltainen kuin kiinteistön muut osat ovat olleet ennen kunnostusta. Maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan rakennuksen purun jälkeen.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohdealueen sijainti, tuleva käyttö, todetut haitta-aineet sekä selvän orsivesikerroksen puuttuminen huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi voidaan tehdä viitearvovertailuna vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia VNa 214/2007 alempiin ohjearvoihin.

Viitearvovertailun perusteella maaperää voidaan pitää pilaantuneena jäännöspitoisuusnäytteiden S242 ja S248 alueilla. Näillä alueilla maaperä on pilaantunut raskasmetalleilla. Kohdealueella todetut VNa 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevat haitta-ainepitoisuudet otetaan huomioon kaivutöissä ja kaivumassojen sijoittamisessa. Kunnostuksessa varaudutaan siihen, että purettavan rakennuksen alapuolinen maa-aines on ainakin osin pilaantunutta ja se tutkitaan ennen kaivun aloittamista pohjalaatan purun jälkeen.

Arvio kohteesta poistettavan pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen määrästä on tehty vuoden 2014 toimenpideraportissa ilmoitettujen poistettujen maamassojen perusteella ja on oletettu, että kunnostusalueelta tullaan poistamaan kaikki pilaantuneiksi luokiteltavat maa-ainekset puhtaaseen saveen tai kalliopintaan asti. Mikäli arvioidaan, että pilaantuneisuus nyt kunnostettavalla alueella on keskimäärin sama kuin aiemmin kunnostetulla alueella, kohteesta tullaan poistamaan 2500 tonnia haitta-ainepitoisuudeltaan VNa 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävää maata ja 1125 tonnia jätteellistä maa-ainesta, joka sisältää kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia. Pilaantuneen maa-aineksen määräarvio tulee tarkentumaan puhdistustyön aikana.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja toimitetaan asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kunnostus aloitetaan alueelta, jonka seinämiin on aiemman kunnostuksen yhteydessä jäänyt VNa 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä metallipitoisuuksia.

Alueen käyttö huomioiden maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään VNa 214/2007 alempia ohjearvoja.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu tehdään ympäristöteknisen asiantuntijan ohjauksessa. Kaivu tehdään siten, että asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kunnostusalueella.

Kunnostuksen yhteydessä syntyneet kaivannot täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella. Myös haitta-ainepitoisuuksiltaan alle kynnysarvojen sekä kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia kaivumaita hyödynnetään kaivantojen täytöissä, mikäli massat ovat rakennusteknisesti täyttöihin sopivia. Näiden maiden sijoittaminen dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Purettavan rakennuksen alueella olevan maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan. Koekuopista otettavista maanäytteistä analysoidaan laboratoriossa ainakin arseenin, raskasmetallien, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Tulosten perusteella kunnostus tehdään tarvittaessa myös puretun rakennuksen alueella.

Vanhan varikkorakennuksen purun lisäksi kunnostettavalta alueelta poistetaan kaikki maan päällä olevat jätteet ennen puhdistustöiden aloitusta. Ennen puhdistusta alue aidataan ja varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavin kyltein. Vesijohtojen, viemäreiden sekä kaapeli-, putki ja johtorakenteiden sijainnit varmistetaan ennen puhdistustyön aloittamista ja tarvittaessa alueelta poistetaan kasvillisuutta.

Pilaantunut maa-aines poistetaan kaivinkoneella kaivamalla. Kaivun yhteydessä maamassoista poistetaan isot kivet. Kaivusyvyyden arvioidaan vaihtelevan välillä 1,5 – 3,0 m maanpinnasta ja kaivu rajoittuu suurelta osin puhtaaseen savikerrokseen. Ympäristötekninen valvoja tekee kuormakohtaiset siirtoasiakirjat poistettaville pilaantuneen maan kuormille.

Mahdolliset täyttökerroksessa olevat jätteet poistetaan puhdistustyön yhteydessä ja erotetaan maa-aineksesta. Jäte toimitetaan uusiokäyttöön, kierrätettäväksi tai hyödynnettäväksi ja mikäli nämä eivät ole mahdollisia, tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Erottelun yhteydessä tarkistetaan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet. Mikäli jäte ei ole erotettavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Mikäli puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve loppuraportissa esitettävän riskitarkastelun avulla.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, otetaan vedestä näyte, josta analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, haihtuvien yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedestä ei todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, se pumpataan hulevesiviemäriin, mistä sovitaan etukäteen ympäristönsuojelun kanssa. Mikäli vedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä haitta-aineista, sovitaan veden pumppaamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n ja ympäristönsuojelun kanssa. Mahdollisesta vesien esikäsittelystä ja/tai johtamisesta ojaan tai hulevesiviemäriin sovitaan ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa. Tarvittaessa vesi poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Kunnostamisen yhteydessä alueelta poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.
• Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (VNa 179/2012 ja muutos VNa 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014/1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät

Massojen ohjauksessa käytetään ensisijaisesti ennen kaivutöitä tehtävien lisätutkimusten analyysien ja kenttämittausten tuloksia sekä aiemmin toteutetun tutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia.

Kaivun aikana massoista otetaan näytteitä, joista tarkkaillaan raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä haihtuvien yhdisteiden esiintymistä PID-mittarilla. Tarvittaessa määritetään hiilivetyjen pitoisuutta PetroFlag- kenttätestillä. Näytteitä otetaan vähintään 1 näyte / 200 m³ kaivettavaa maata kohden huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Tarvittaessa määritetään muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehdyt havainnot sitä edellyttävät.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 200 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Näytteistä mitataan kentällä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet sekä tarvittaessa öljyhiilivetypitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa. Näytteistä varmistetaan vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu ja tarvittaessa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, jos niistä on todettu merkkejä työn yhteydessä.

Mikäli jäännöspitoisuusnäytteiden mukaan kaikkia VNa 214/2007 alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ei pystytä poistamaan alueelta, varaudutaan haitta-ainepitoinen maa-aines erottamaan tai eristämään puhtaasta maasta. Rakenteiden asennuksista sovitaan etukäteen ympäristönsuojelun kanssa ja niiden sijainnit esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kiinteistöltä. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi ja kunnostustavoitteet ylittäville, alueelle jääville massoille laadittava riskitarkastelu esitetään loppuraportissa. Kunnostustyön päätyttyä toimenpidealue siivotaan.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa arvioidaan puhdistustyön tavoitteiden toteutuminen ja esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Myös analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä sekä mahdolliset huomio- ja eristävät rakenteet ja mahdollinen massojen hyötykäyttö kohteessa esitetään raportissa. Mikäli maaperään jää kunnostuksen tavoitetason ylittävää maata, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun avulla.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle. Melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja lastauksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi.

Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi. Mikäli kunnostettavalta alueelta kulkeutuu maata työmaan ulkopuolelle, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista. Suojainten käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilökentällä tehtävien havaintojen ja mittausten perusteella.

Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantumista, analysoidaan näytteet laboratoriossa ja ilmoitetaan asiasta ympäristöviranomaisille. Jos maaperästä löydetään suuri määrä tunnistamatonta jätejaetta, työmaa keskeytetään ja aineksesta otetaan näytteet laboratoriota varten. Laadun selvittyä ainekselle selvitetään vastaanottopaikka. Jos kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivu keskeytetään ja työtapoja muutetaan hajupäästöjen pienentämiseksi.

Mikäli pilaantuneisuus jatkuu kohdekiinteistön ulkopuolelle, kaivurajalta otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajan kanssa. Jos taas kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan ympäristöviranomaista, laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Kirjanpito ja tiedotus

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ja muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Lisäksi kirjataan maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainnit, kaivettujen massojen sijainti, laatu ja arvioitu määrä sekä eriste- ja havaintomateriaalin sijainti.

Kunnostuksen aloittamisajankohta, kunnostuksesta vastaavan maarakennusurakoitsijan sekä ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot toimitetaan ympäristönsuojeluun aloitusilmoituksen yhteydessä ennen töihin ryhtymistä. Lopetusilmoitus toimitetaan, kun maaperän kunnostustyö on saatu päätökseen. 

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö aloitetaan lokakuussa 2022. Kunnostustyön kesto riippuu kiinteistölle tulevan uudisrakentamisen aikataulusta.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt Vna 214/2007 alempien ohjearvojen mukaiset puhdistustavoitteet.

• kupari                                           150 mg/kg
• lyijy                                               200 mg/kg
• sinkki                                           250 mg/kg
• antimoni                                        10 mg/kg
• hiilivetyjakeet C₂₁-C₄₀                   600 mg/kg
• PAH-yhdisteet                              30 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen aiempien tutkimusten yhteydessä Vna 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 alemmat ohjearvot.

2. Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta kaivettuja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 alemmat ohjearvot) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle vastaanottajalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä alueelta poistettava maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8. Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä ja muita purkujätteitä kuin pilaantumattomia maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistuksen aloitus- ja päättymisajankohdista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista ja ennalta arvaamattomista tilanteista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.