Turun kaupunki | § | Päätöspöytäkirja | 1 |
Kaupunkiympäristö, ympäristönsuojelu | |||
Ympäristönsuojelupäällikkö | 81 | 05.10.2022 |
921-2021 (11 01 00)
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta annetun päätöksen muutos, Virusmäentie 3, Turku
Valmistelijat: ympäristötarkastaja Virpi Laine ja ympäristöinsinööri Renja Rasimus, 5.10.2022:
Asia
Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on 19.5.2022 36§ antanut päätöksen koskien pilaantuneen maaperän kunnostusta koskevaa ilmoitusta (921-2021) Turun kaupungissa kiinteistöillä 853-81-51-2 ja 853-81-51-1 osoitteessa Virusmäentie 3, Turku. Kunnostussuunnitelmassa ja päätöksessä kunnostustavoitteet on asetettu todettujen arseenin, raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden osalta valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen tasoon.
WSP Finland Oy (aiemmin Golder Associates Oy) on Nestori Holdings Oy:ltä toimeksi saaneena 6.9.2022 toimittanut kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle laatimansa kohdetta koskevan tarkentavan riskiarvioperusteisen maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnin (riskinarvio 29.6.2022). Arvioinnista ja siinä esitetyistä johtopäätöksistä pyydetään ympäristönsuojelun lausuntoa. Arvioinnissa on päätökseen sisältyneiden kiinteistöjen lisäksi tarkasteltu tulevaa Lyylintien katualuetta (kiinteistöt 853-501-878-1 ja 853-81-9903-0).
Riskinarvio
Riskinarviossa on määritetty maaperän suurimmat haitattomat pitoisuudet, joilla ei arvion mukaan aiheudu merkittävää haitta-aineiden kulkeutumisriskiä tai aiheudu terveyshaittaa tai ekologista haittaa.
Mahdollisiksi kulkeutumisreiteiksi on todettu kulkeutuminen orsiveden mukana sekä haihtuminen maaperästä ja orsivedestä sisäilmaan. Altistujia ovat kohdekiinteistön tulevat asukkaat. Suurimmat haitattomat pitoisuudet on laskennassa määritetty orgaanisille haitta-aineille ja elohopealle, kukin erikseen asuintiloille, muille tiloille sekä piha- ja katualueille. Riskitarkastelussa oletettiin, ettei rakennettavien talojen alla sijaitse ryömintätilaa tai radon-putkistoa. Samoin oletettiin, että maantasokerroksessa on asuintiloja (ei kellarikerrosta).
Riskiarvion perusteella muiden metallien kuin elohopean pitoisuuksia ei ole tarpeen rajoittaa, sillä niillä ei ole altistusreittiä eikä niistä katsota aiheutuvan ympäristö- tai terveysriskiä eikä -haittaa. Orgaanisten haitta-aineiden osalta haitattomat pitoisuudet asetettiin sellaisiksi, ettei liikkuvaa faasia arvioida muodostuvan. Öljyhiilivedyille asetettiin suurimmat haitattomat pitoisuudet. Todellisuudessa haitta-aineet eivät esiinny yksinään vaan seoksina, joissa yksittäisen esimerkiksi öljyhiilivetyfraktion haihtuvat ja liukenevat pitoisuudet eivät kasva yksittäiselle komponentille lasketun maksimipitoisuuden suuruiseksi. Naftaleenia lukuun ottamatta PAH-yhdisteet luokitellaan ympäristössä kulkeutumattomiksi. Naftaleenille asetettiin suurimmat haitattomat pitoisuudet.
Suurimpia haitattomia pitoisuuksia määritettäessä selvitettiin maaperäpitoisuus, jolla keskimääräinen sisäilmapitoisuus säilyy alle haitta-aineelle asetetun TCA-arvon, joka kuvaa sallittua hengitysilman keskimääräistä enimmäispitoisuutta pitkäaikaisessa altistuksessa. Tarkasteltavista PAH-yhdisteistä TCA-arvo on annettu ainoastaan naftaleenille ja bentso(a)pyreenille. Öljyhiilivetyjakeiden raskaille jakeille ja muille PAH-yhdisteille haitattomia pitoisuuksia ei määritetä sisäilma-altistuksen kautta, sillä niiden ei arvioida haihtuvan sisäilmaan haju- ja terveyshaittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Bensiinijakeiden ja keskitisleiden summapitoisuuksilla annetaan bensiinin ja dieselin yleisiin jakaumiin perustuvat rajat, joiden ylittyessä öljyhiilivetyfraktioiden haitattomien pitoisuuksien arvioidaan alittuvan.
Riskinarvion mukaan muiden haitta-aineiden, paitsi naftaleenin, todetut pitoisuudet alittivat määritetyt suurimmat haitattomat pitoisuudet kaikilla osa-alueilla. Katualueella todettu naftaleenipitoisuus ei kuitenkaan tarkastelun perusteella aiheuta terveyshaittaa kohde- tai naapurikiinteistöllä orsiveden arvioidusta virtaussuunnasta ja lähimmän asuinrakennuksen etäisyydestä johtuen.
Riskinarvion mukaan kohteen katualueiden ja asuinalueiden maaperää ei luokitella pilaantuneeksi eikä kohteessa esiinny pilaantuneen maaperän kunnostustarvetta. Maaperässä todetut, Vna 214/2007 kynnysarvot ylittävät haitta-ainepitoisuudet tulee kuitenkin huomioida uudisrakennuksen yhteydessä massojen kaivussa ja sijoittamisessa.
PäätösYmpäristönsuojelu on tarkistanut 6.9.2022 toimitetun riskinarvion (Nestori Holdings Oy, Virusmäentie 3, Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 29.6.2022, REV A0) ja hyväksyy sen.
Riskinarvion perusteella pilaantuneen maaperän kunnostuksesta annetun päätöksen (Ympäristönsuojelupäällikkö 19.5.2022 § 35 (dnro 921-2021) määräys 1 ja 2 muutetaan kuulumaan seuraavasti:
1. Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiraportissa (Nestori Holdings Oy, Virusmäentie 3, Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi, WSP Finland Oy, 29.6.2022) esitettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia eri osa-alueilla. Kyseiset haitattomat pitoisuudet on esitetty liitteen 1 taulukossa.
Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei alustavissa tutkimuksissa ole todettu Vna 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden aiheuttama riski arvioitava erikseen. Arviointi tulee hyväksyttää ympäristönsuojeluviranomaisella.
2. Maaperän puhdistamiseksi tehtävien massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueelta suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m2 suuruista puhdistettua aluetta kohti.
Maarakennus- ja rakennustyössä tulee huolehtia siitä, ettei kohteeseen jää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät riskinarviossa esitetyt suurimmat haitattomat pitoisuudet. Mikäli töiden yhteydessä havaitaan kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina sellaisia haitta-aineita, joita riskinarvioinnissa ei ole tarkasteltu, niiden mahdollisesti aiheuttama riski tulee arvioida erikseen.
Perustelut
Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.
Määräyskohtaiset perustelut
Tavoitearvot on määritelty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. (Määräys 1)
Alueelta, jonka maaperä puhdistetaan, tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3)
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011)
Jäteasetus (978/2021)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Turun kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan 14.12.2021 (dnro 14671-2021) hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiraportin tarkastamisesta ja pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksen johdosta annetun päätöksen muutoksesta perittään 685 euron suuruinen maksu. Luvan tai ilmoituspäätöksen käsittelymaksu on määrätty 50 % suuruisena.
LiiteLiite 1Yhteenveto eri osa-alueidelle määritetyistä suurimmista haitattomista pitoisuuksista, kunnostustavoite
Liite 2Toimenpidealueen sijaintikartta
Olli-Pekka Mäki
ympäristönsuojelupäällikkö
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudesta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin itse pääasiasta. valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Jakelu
aoNestorin Holdings Oy
tiedVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
tiedWSP Finland Oy
tiedRakennus- ja lupalautakunta
tiedXXXXX
tiedXXXXX
Liitteet:
Kypays § 81
Liite 1:Yhteenveto eri osa-alueidelle määritetyistä suurimmista haitattomista pitoisuuksista, kunnostustavoite
Liite 2:Toimenpidealueen sijaintikartta