Ympäristönsuojelu, vs. ympäristötarkastaja Kirsi Kupsala 30.9.2022:

Ilmoituksen tekijä

Peab Oy (1509374-8)

Puhdistettava alue

Osoite:

Kansakoulunkujanne 1, Turku

Kiinteistö:

853-81-52-1

Kiinteistön omistaja:

Timo ja Piia Lahtonen

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 16.9.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (dnro 10632-2022).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Sijaintikartta
• Liite 2. Ote asemakaavasta
• Liite 3. Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Liite 4. Raportti, Peab Oskarinkuja Tutkimusraportti, tilaaja: Peab Oy, 29.10.2021, Viite 21495362 ver. A1, Golder Associates Oy
• Liite 5. Kunnostuksen yleissuunnitelma, Oskarinpuisto 1, Turku, Kunnostussuunnitelma, tilaaja: Peab Oy, 13.9.2022, Viite 317753 REV: A0, WSP Finland Oy
• Maanomistajan suostumus

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohdealueella ei ole aikaisempia maaperän kunnostusta koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistö on ollut asuinkäytössä ainakin vuodesta 1939 lähtien. Rakennukset on purettu ja kiinteistön piha-alueet ovat pääosin päällystämättömiä.

Alueella tehdyissä ympäristöteknisissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja maa-aineksen seassa usean tutkimuspisteen alueella myös merkkejä jätejakeista (lähinnä tiiltä) maan pintakerroksessa noin 0-1 m syvyydessä. Jätejakeiden alkuperästä ei ole tietoa.

Maaperän pilaantuneisuutta aiheuttanutta tapahtumaa ei ole tiedossa. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet saattavat liittyä alueen jätejakeita sisältäviin täyttöihin.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistö sijaitsee Turun kaupungin Raunistulan kaupunginosassa osoitteessa Kansakoulunkujanne 1 kiinteistöllä 853-81-52-1. Kiinteistö rajautuu lännessä puistoalueeseen, etelässä ja idässä tiealueihin (Kansakoulunkujanne ja Tampereentie) ja pohjoispuolella vanhojen pientalojen alueeseen.

Kiinteistö on ollut asuinkäytössä ainakin vuodesta 1939 asti.Vanhimmat kiinteistöllä sijainneet rakennukset on rakennettu vuonna 1920 ja uusimmat 1980-luvulla. Rakennukset on purettu. Kiinteistön piha-alueet ovat pääosin päällystämättömiä.

Kohteeseen rakennetaan kaksi asuinkerrostaloa.

Suunnittelualueella on voimassa Oskarinkujan asemakaava (14/2017, 24.8.2020). Asemakaavassa kohdealue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1). Kaavassa on merkintä siitä, että maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava.

Kohdekiinteistön läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue (Muhkurin lehtojensuojelualue LHA020008) sijaitsee n. 2,3 km kohteesta länteen.

Maaperä

Maanpinnan taso alueella on noin tasolla +17 m. Maaperäkartan mukaan kiinteistö sijaitsee täyttömaan alueella. Alueella tehdyissä tutkimuksissa havaittiin maan pinnassa noin 0,5...1,5 metrin paksuinen täyttömaakerros, jossa todettiin paikoin jätejakeita (tiiltä). Täyttömaan alla todettiin savea.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen välittömässä läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee tutkimusalueelta 2,1 km koilliseen (Huhtamäki, 285304). Pohjavesi virtaa todennäköisesti saven alapuolisissa maakerroksissa. Kohteen alueelta ei ole käytettävissä mitattuja pohjaveden korkeustietoja tai virtaussuuntatietoja. 

Alueen täyttökerroksiin voi ajoittain muodostua orsivettä. Tutkimuksen yhteydessä ei todettu orsivettä tai yhtenäistä orsivesikerrosta.

Lähin pintavesistö on 600 metrin päässä kaakossa virtaava Aurajoki. Sadevedet imeytyvät päällystämättömillä alueilla maaperään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Alueella tehtiin maaperän haitta-ainetutkimus vuonna 2021 (Golder Associates Oy, Peab Oskarinkuja Tutkimusraportti, 29.10.2021). Alueelle tehtiin yhteensä 6 tutkimuspistettä, joista kolme (S3, S4, S5) sijaitsi ilmoituksen kohteena olevan kiinteistön 853-81-52-1 alueella. Muut tutkimuspisteet sijaitsivat viereisellä kiinteistöllä (853-81-52-2). Tutkimuspisteiden syvyydet vaihtelivat välillä 1,5–3 metriä. Maanäytteitä otettiin täyttökerroksesta ja sen alapuolisesta savesta. Tutkimuspisteessä S4 näytteenotto päättyi kovaan kerrokseen. Laboratorioanalyysit teetettiin ilmoituksen liitteenä olevien analyysitulosten mukaan täyttökerroksesta.

Tutkimusten yhteydessä tehtyjen laboratorioanalyysien perusteella kiinteistön maaperässä todettiin valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia yhdessä näytteessä (S3, 0,5-1 m):

• hiilivetyjakeet C₁₀-C₂₁ 1300 mg/kg, jakeet C₂₂-C₄₀ 2500 mg/kg, fenantreeni 110 mg/kg, fluoranteeni 120 mg/kg, bentso(a)antraseeni 43 mg/kg, bentso(k)fluoranteeni 21 mg/kg, bentso(a)pyreeni 45 mg/kg, PAH-yhdisteet yhteensä 660 mg/kg.

Seuraavissa näytteissä todettiin VNa 214/2007 alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia:

• S3 (0-0,5 m): antraseeni 12 mg/kg
• S5 (0–0,5 m): fluoranteeni 6 mg/kg, bentso(a)pyreeni 2,5 mg/kg, PAH-yhdisteet yhteensä 35 mg/kg, lyijy 660 mg/kg, sinkki 280 mg/

Ilmoituksen liitteenä olevien analyysitulosten mukaan kynnysarvon ylityksiä oli seuraavasti:

• S3 (0-0,5 m): hiilivetyjakeet C₁₀-C₄₀ 3900 mg/kg, naftaleeni 2,6 mg/kg, arseeni 6,4 mg/kg, elohopea 0,51 mg/kg, lyijy 100 mg/kg
• S4 (0-0,5 m): arseeni 8,2 mg/kg
• S5 (0-0,5 m): hiilivetyjakeet C₁₀-C₄₀ 310 mg/kg, fenantreeni 5,0 mg/kg, bentso(a)antraseeni 2,3 mg/kg, bentso(k)fluoranteeni 1,2 mg/kg, arseeni 6,9 mg/kg

Pilaantuneisuus ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteena oleva kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1). Asuinkäytössä olevilla alueilla voidaan yleensä soveltaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa VNa 214/2007 alempia ohjearvoja. Alue ei sijaitse pohjavesialueella tai muulla ympäristön kannalta herkällä alueella. Alueella tehdyissä tutkimuksissa ei todettu orsivettä tai yhtenäistä orsivesikerrosta.

Tutkimuskiinteistöllä toteutetussa tutkimuksessa todettiin VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia yhdessä tutkimuspisteessä ja alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia kahdessa tutkimuspisteessä. 

Alueen nykyinen käyttö, geologiset olosuhteet ja todetut haitta-aineet huomioiden maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu vertailemalla todettuja pitoisuuksia asetuksen 214/2007 mukaisiin viitearvioihin. Vertailuarvona on käytetty asetuksen mukaisia alempia ohjearvoja.

Viitearvovertailun perusteella kohteen maaperä luokitellaan pilaantuneeksi ja kiinteistöllä on tutkimuspisteiden S3 ja S5 edustamilla alueilla maaperän puhdistustarve kohteen nykyisellä kaavanmukaisella käyttötarkoituksella.

Tehtyjen tutkimusten perusteella ei voitu arvioida pilaantuneen maan määrää.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän kunnostustyö on suunniteltu toteutettavaksi uudisrakentamiseen liittyvän kaivun yhteydessä. Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Maaperän kunnostusta ohjataan kohteen alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten ja kaivun aikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien/laboratorioanalyysien perusteella. Maaperän kunnostusta jatketaan, kunnes kohteelle asetettu puhdistustavoite tai kunnostettavan kiinteistön raja tai mahdollinen säilytettävä rakenne tai rakennus saavutetaan. Puhdistustyön laajuus määritetään kaivantojen seinämistä ja pohjilta otettavista maanäytteistä tehtävien kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostuksen tavoitearvot ylittävä maa-aines poistetaan kaivualueilta. Kaivutyöt tehdään ns. lajittelevana kaivuna, eli mahdolliset suurimmat kappaleet (mm. isot kivet, lohkareet) erotellaan kaivinkoneella.

Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Alueen tuleva käyttö huomioiden maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään VNa 214/2007 alempia ohjearvoja seuraavasti:

• hiilivetyjakeet C10−C21 300 mg/kg
• hiilivetyjakeet C22−C40 600 mg/kg
• Fenantreeni 5 mg/kg
• Antraseeni 5 mg/kg
• Fluoranteeni 5 mg/kg
• Bentso(a)antraseeni 5 mg/kg
• Bentso(k)fluoranteeni 5 mg/kg
• Bentso(a)pyreeni 2 mg/kg
• PAH-yhdisteet yhteensä 30 mg/kg
• Lyijy 200 mg/kg
• Sinkki 250 mg/kg

Mikäli kohteen kunnostamisen yhteydessä tulee esiin sellaisia haitta-aineita, joita ei ole ennakkotutkimuksissa alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina todettu, käytetään niidenkin osalta puhdistustavoitteena VNa 214/2007 alempia ohjearvoja. 

Jos maaperässä todetaan kunnostuksen aikana alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina haihtuvia yhdisteitä, arvioidaan niiden osalta puhdistustavoite haitta-aineen laatu huomioiden. Ympäristötekninen valvoja on tällöin asiasta yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja puhdistustavoitteen päättämiseksi. 

Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja haitta-ainepitoisten maiden kaivuuta ja kohteesta poistettavien massojen toimittamista vastaanottopisteisiin ohjaa ympäristötekninen asiantuntija, joka on kohteessa paikalla, kun pilaantuneita massoja kaivetaan. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimusten tulosten, kaivun aikana tehtävien havaintojen sekä kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla.

Kaivun aikana otetaan kaivannosta ja kaivetuista massoista näytteitä, joista tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla ja määritetään tarvittaessa hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag-kenttätestillä ja/tai raskasmetallien pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla.

Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 100–150 t suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti. Kaivumassoista analysoidaan laboratoriossa tarvittaessa öljyhiilivetyjen (C₁₀-C₄₀), PAH-yhdisteiden sekä arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet. Tarvittaessa näytteistä analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli kaivumassojen epäillään kaivun yhteydessä tehtävien kenttähavaintojen perusteella sisältävän muita haitta-aineita.

Maaperän kunnostamisen yhteydessä kiinteistöltä poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta.
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (ns. kynnysarvomaa).
• Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.
• Kohteelta poistettava maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi jätelain (646/2011), jäteasetuksen (VNa 978/2021), sekä Ympäristöministeriön muistion ”Maa-ainesten hyödyntäminen – opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista 3.7.2015” mukaisesti. Jätteen vaaraominaisuuksia arvioitaessa sovelletaan jätedirektiiviä (2008/98/EY), jäteasetusta (VNa 978/2021) sekä Ympäristöministeriön julkaisemaa opasta (Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:2, Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas).  
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, muut ominaisuudet, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokittelun mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Kaatopaikalle sijoittamisessa huomioidaan 331/2013 asetuksessa esitetyt jätteen kelpoisuusvaatimukset. 

Mikäli alueelta kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia. Kohteen alueelta kaivettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavia massoja voidaan käyttää kaivantojen täyttöihin kohdekiinteistöllä. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakennusteknisesti soveltumattomat pilaantumattomat maat sijoitetaan haitta-ainepitoisuuden perusteella ensisijaisesti luvalliselle maankaatopaikalle. Haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa 214/2007 kynnysarvot alittavaa maa-ainesta voidaan tarvittaessa hyödyntää suunnitelmallisesti myös muulla rakennustyömaalla.

Kaivu pyritään tekemään niin, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoida tontilla. Pilaantuneita massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Haitta-ainepitoisuuksiltaan erilaiset maa-ainekset välivarastoidaan toisistaan erillään.

Välivarastoidut pilaantuneet maat ja vaaralliseksi jätteeksi luokitellut maat peitetään tarvittaessa. Pilaantumattomia maa-aineksia, jotka soveltuvat täyttömaaksi, voidaan varastoida pitempiaikaisesti kaivualueella tai välivarastoalueella.

Pilaantunut maa-aines kuljetetaan peitettyinä kuorma-autoilla käsittelypaikkaan. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Siirtoasiakirjojen tiedot viedään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään SIIRTO-rekisteriin.

Kunnostettavalta alueelta kaivettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan alle VNa 214/2007 alemman ohjearvon olevat massat sijoitetaan kaivantojen täyttöön, mikäli työn aikana todetaan täyttötarvetta ja ne rakennusteknisesti soveltuvat tarkoitukseen. Kaivettava maa-aines hyödynnetään varmasti ja suunnitelmallisesti ilman muuntamistoimenpiteitä kohteen alueella. Hyödynnettävien kaivumassojen määristä ja sijoituspaikoista pidetään kirjaa.

Kohteen alueen kaivuiden yhteydessä poistettava mahdollinen jäte (esim. tiili, betoni) käsitellään noudattaen Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä.

Mikäli pilaantuneeksi todetulla alueella on kunnostustöiden yhteydessä tarve poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, otetaan kaivantoon suotautuvasta vedestä tarvittaessa vesinäytteitä. Analyysitulosten perusteella sovitaan veden johtamisesta viemäriin Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneen maan kunnostustyö massanvaihdolla lopetetaan, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai kunnostettavan alueen rajalle tai säilytettävien rakenteiden läheisyyteen mahdollisesti jäävät kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on erotettu/eristetty Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksymällä tavalla.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100–150 m² suuruista puhdistettua aluetta. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla ja määritetään tarvittaessa hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag-kenttätestillä ja/tai raskasmetallien pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla. Lisäksi jäännösnäytteitä toimitetaan laboratorioanalyysiin siten, että haitta-ainepitoisuudet noin 30 % kunnostetun alueen pinta-alasta tulee varmistettua laboratoriossa. Laboratorioon toimitettavista näytteistä analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joilla kyseinen kunnostettava alue on tutkimuksissa tai kunnostuksen aikana todettu pilaantuneeksi. Tarvittaessa analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten/-havaintojen perusteella.

Mikäli pilaantunut alue ulottuu kunnostettavan alueen (kiinteistö 853-81-52-1) ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan erottamaan/eristämään pilaantumattomista täyttömaista erottavalla rakenteella. Kunnostustavoitteet ylittävät haitta-ainepitoisuudet (arseeni-ja raskasmetallit ja PAH-yhdisteet) varaudutaan erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla tai tarvittaessa esim. öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀ ja bensiinihiilivedyt C₅-C₁₀, BTEX ja oxygenaatit) eristämään bentoniittimatolla. Ennen erottavan/eristävän rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Asennetut erottavat/eristerakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään karttaan. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun rakennetta asennetaan. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Työmaa-alue ja kaivanto aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy kunnostettavalle alueelle estetään.

Työturvallisuusasioissa noudatetaan ajantasaista työturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja säädöksiä. Maanrakennushankkeeseen valittu päätoteuttaja vastaa työmaan turvallisuudesta sekä kaivu- ja rakennustyöhön liittyvien turvallisuutta koskevien suunnitelmien laatimisesta.

Mikäli kohteen kunnostamisen yhteydessä tulee esiin sellaisia haitta-aineita, joita ei ole ennakkotutkimuksissa todettu, arvioidaan niiden osalta puhdistustavoite haitta-aineen laatu huomioiden. Ympäristötekninen valvoja on asiasta välittömästi yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun puhdistustavoitteen päättämiseksi.

Em. haitta-aineita sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten/todettavien massojen käsittelylupa. Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Kestävä kunnostaminen sekä työnaikaisten riskien ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä, mitä seurataan näköhavainnoin työn aikana, ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Vaarallista jätettä ja pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kirjanpito

Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Lisäksi kirjataan maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainnit, kaivettujen hyötykäytettävien massojen sijainti, laatu ja arvioitu määrä sekä eriste- ja havainnointimateriaalin sijainti. Eri työvaiheista otetaan valokuvia.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä sekä mahdollinen massojen hyötykäyttö kohteella. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta.

Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljiltä pilaantunutta maata, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Rakennustyöt kohteessa tulevat alustavan arvion mukaan alkamaan lokakuussa 2022. Kunnostuksen aikataulusta ilmoitetaan sen varmistuttua Turun kaupungin ympäristönsuojelulle lähetettävän aloitusilmoituksen yhteydessä.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

PäätösYmpäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla sijaintikartta esitetty ilmoituksen kohteena oleva alue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt puhdistustavoitteet. Tavoitteeksi on esitetty Vna 214/2007 alempia ohjearvoja.

• hiilivetyjakeet C₁₀−C₂₁                       300 mg/kg
• hiilivetyjakeet C₂₂−C₄₀                       600 mg/kg
• Fenantreeni                                         5 mg/kg
• Antraseeni                                            5 mg/kg
• Fluoranteeni                                        5 mg/kg
• Bentso(a)antraseeni                           5 mg/kg
• Bentso(k)fluoranteeni                        5 mg/kg
• Bentso(a)pyreeni                                2 mg/kg
• PAH-yhdisteet yhteensä                    30 mg/kg
• Lyijy                                                       200 mg/kg
• Sinkki                                                    250 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden osalta puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 alemmat ohjearvot.

Lisäksi kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) kaivu-urien täytöt, erityisesti linjan yläpuolinen osuus ja metrin etäisyys molemmilla sivuilla, tulee toteuttaa rakennusteknisesti soveltuvilla maa-aineksilla, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä alueen Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Kaivu-uran ollessa kapeampi, pilaantumattomalla materiaalilla täytettävä alue voi olla kapeampi, kuitenkin vähintään kaivu-uran levyinen. Mikäli maaperä kaivuu-uran ulkopuolella on eri puhtaustasoa, tulee kaivu-ura erottaa soveltuvalla erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.

Lisäksi leikkialueiden pinnoittamattomilla pinta-alueilla pintakerros (<0,5 m) ei saa ylittää Vna 214/ 2007 kynnysarvoja tai alueellista taustapitoisuustasoa. Edellä mainittua suojakerrosta noudatetaan asuinkorttelien maanpinnantasoon tulevilla leikkialueilla, joissa lapsilla arvioidaan olevan mahdollista päästä kosketuksiin maaperän haitta-ainepitoisuuksien kanssa eli jossa maanpintaan ei tule läpäisemättömiä pintakerroksia (esim. laatoitukset, nurmikivi, asfaltti tai turva-asfaltti).

Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen sekä pilaantuneen maaperän puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Tarpeen mukaan kaivun yhteydessä havaittavien poikkeavien jätejakeiden haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet tulee tarkemmin tutkia ja arvioida.

2.  Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.  

Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen kaivantojen reunoilta ja pohjalta on otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinä).

3. Näytteistä tulee kentällä mitata kenttämittarein vähintään öljyhiilivetyjen (C₁₀-C₄₀) sekä raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Myös muita haitta-aineita tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä saadaan viitteitä.

Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmien on oltava sellaisia, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot, mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä.

Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 alemmat ohjearvot), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollista kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös päätösalueen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan suunnitelmallisesti käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli ainekset ovat rakennusteknisesti soveltuvia eivätkä sisällä jätejakeita. Kunnostustavoitteen ylittäviä maa-aineksia ei voida hyödyntää maarakentamiseen alueella. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä jätteetöntä ja pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä. 

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä ja muita purkujätteitä kuin pilaantumattomia maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa tarkastus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista (eristerakenteet, jätettävät puhdistustavoitteen ylittävät pitoisuudet, riskinarviot jne.) on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen ja maaperän puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

15. Ennalta arvaamattomista tilanteista ja mahdollisista alueelle jäävistä kunnostustavoitteet ylittävistä haitta-ainepitoisuuksista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun. 

Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

16. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• aikataulu
• käytetyt laadunvarmennusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen ja hyötykäytettyjen maamassojen määrät, haitta-ainepitoisuudet, toimituspaikat, yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• alueella käytettyjen (sekä vastaanotettujen) kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, sijoituspaikat
• jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit kartalla ja analyysitulokset, yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely
• kaivualueet
• arvio kunnostustavoitteiden ja määräysten toteutumisesta
• maaperään mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja mahdolliset muut riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet
• jatkotutkimusten ja tarkkailujen tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet

Kunkin osa-alueen loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen tullaan rakentamaan asuinkerrostalojen korttelialue. Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa uudisrakentamisen yhteydessä maata (rakennustekniset syyt). Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös jätejakeita. Kaivutarve on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitettyjä puhtaustasoja pidetään riittävinä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohdealue on asemakaavan mukaisesti asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kohteeseen on tarkoitus rakentaa kaksi asuinkerrostaloa. Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteiden asettamisessa on huomioitu alueen käyttö, todettujen haitta-aineiden ominaisuudet sekä kohteen maa- ja pohjavesiolosuhteet. Puhdistustavoitteet on perustellusti asetettu esitetysti Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempien ohjearvojen tasoon.

Ilmoituksessa ei ole erikseen esitetty toimenpiteitä maanpinnan tasolla olevilla leikkialueilla. Kaavamääräyksissä piha-alueelle tulee sijoittaa leikki- ja oleskelutilaa vähintään 4 m² asuntoa kohti. Pinnoittamattomilla leikkipaikoilla on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) asetettu pintamaiden puhdistustavoitteeksi kynnysarvo tai alueellinen taustapitoisuustaso tai peittäminen.

Kunnallisteknisiä johtolinjoja, kuten vesi-, viemäri- ja sähkölinjoja ja talojen vierustoja joudutaan aika-ajoin kunnostamaan, siksi ne tulee sijoittaa maa-ainekseen, jonka ei katsota olevan pilaantunutta ja josta ei esimerkiksi verkostotöiden yhteydessä aiheudu terveyshaittaa. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia ja maaperän puhdistaa niiden osalta. (Määräys 2-3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelun tulee perustua jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Määräys on annettu eri maa-ainesjätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin tai asianmukaisen hyödyntämisen varmistamiseksi. Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien kunnostustavoitteet sekä alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Niiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet ja alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi alueella voi olla tarpeen järjestää viranomaistarkastus. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Esimerkiksi kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.