Ympäristöterveys, johtava terveystarkastaja Päivi Nurmi ja ympäristölakimies Nina Mattila 20.9.2022:

Toimija

Bazaar4all Oy, y-tunnus 3112365-2

Viilarinkatu 3

20320 Turku

Toimipaikan nimi ja osoite

Bazaar4all

Viilarinkatu 3

20320 Turku

Asian aiemmat vaiheet

Bazaar4all Oy:n elintarvikehuoneistossa Bazaar4all osoitteessa Viilarinkatu 3, 20320 on tehty tarkastukset 10.5.2021, 6.10.2021 sekä 20.4.2021. Toiminnassa on todettu puutteita elintarvikehuoneiston tilojen soveltuvuudessa, riskityöntekijöiden terveydentilan seurannassa, elintarvikkeiden käsittely- ja säilytysolosuhteissa, elintarvikkeiden merkinnöissä, jäljitettävyydessä, naudanlihan merkintäjärjestelmässä, näytteenoton riittävyydessä sekä oiva-raportin esilläpidossa.

Johtava terveystarkastaja on antanut toimijalle määräyksen (17.2.2022 § 1) suorittaa seuraavat toimenpiteet elintarvikelain 55 §:n nojalla välittömästi tai viimeistään 1 viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaannista:

1. Irtomyynnissä olevan naudanlihan ja siitä valmistetun jauhelihan välittömässä läheisyydessä, näkyvällä tavalla merkittynä on oltava seuraavat merkinnät

• alkuperä
• erätunnus
• teurastettu -merkintä ja teurastamon hyväksymisnumero
• leikattu -merkintä ja merkitä valmistuslaitoksen hyväksymisnumero

2. Irtomyynnissä olevan karitsa ja broilerin lihan sekä kyseisen eläimen lihasta valmistetun jauhelihan välittömässä läheisyydessä on näkyvällä tavalla oltava merkittynä seuraavat tiedot

• alkuperämerkintä tai lähtöpaikan ilmoittaminen (jos eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu yhdessä maassa, voidaan ilmoittaa lihan alkuperämaa tai lähtöpaikka -tiedot yhdellä merkinnällä: ”Alkuperä")
• erätunnus

Nämä tiedot voidaan antaa myös suullisesti edellyttäen, että elintarvikkeen luovutuspaikassa kuluttajalle selvästi ja helposti havaittavalla tavalla ilmoitetaan, että tiedot on saatavissa pyydettäessä henkilökunnalta. Tietojen on oltava kirjallisessa tai elektronisessa muodossa elintarvikkeen luovutuspaikassa henkilökunnan ja valvontaviranomaisen saatavissa.

3. Kirjanpito vastaanotetusta naudanlihasta sekä lähetetystä ja/tai myydystä naudanlihasta tulee aloittaa sisältäen määrän ja muut riittävät merkinnät jäljitettävyyden säilyttämiseksi esitetyn naudanlihamerkintäjärjestelmän mukaisesti. Elintarvikkeet tulee merkitä niin, että ovat jäljitettävissä elintarvikehuoneistoon tuotuihin lähetyksiin/lähetysten asiakirjoihin.

4. Jäljitettävyyden dokumentit (eli kaupalliset asiakirjat kuten lähetteet) tulee olla aina lähetyksen mukana ja ne tulee tallentaa. Ilman riittäviä lähetteitä lihoja ei saa vastaanottaa.

5. Kylmähuoneen kylmäkoneesta tippuvat kondenssivesi tulee kerätä ja johtaa suljetusti ja hygieenisesti.

6. Työnantajan tulee vaatia työntekijältä ennen palvelusuhteen alkamista luotettava selvitys siitä, ettei tällä ole salmonellatartuntaa, kun työntekijä toimii riskityössä (lihan palvelumyynti). Selvitys on vaadittava myös harjoittelijoilta ja muilta vastaavilta henkilöiltä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta.

7. Kaikkien kylmä- ja pakastelaitteiden säännöllinen lämpötilavalvonta tulee aloittaa sekä tulosten kirjaukset. Lämpötilavalvonnan raja-arvot tulee määritellä. Mikäli omavalvonnassa havaitaan, että lämpötilaraja-arvot ylitetään, tulee viipymättä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi. Toimenpiteet tulee kirjata.

8. Mikrobikriteeriasetuksen mukainen elintarvike- ja pintahygienia- näytteenotto tulee aloittaa. Tuloksista tulee pitää kirjaa.

Lisäksi elintarvikelain 55 §:n nojalla määrättiin, että toimijan tuli tehdä seuraavat toimenpiteet välittömästi tai viimeistään 30.4.2022 mennessä:

9. Elintarvikehuoneistoon tulee rakentaa astiahuoltotilat, jotka ovat täysin erillään siivoustiloista. Astiahuoltotila tulee varustaa esihuuhtelua varten altaalla ja riittävällä laskutilalla. Puhtaiden astioiden kuivaamiseen tulee varata riittävät tilat. Tilan ilmanvaihdon tarve tulee olla mitoitettu oikein toimintaan nähden.

10. Elintarvikehuoneistoon tulee rakentaa erilliset siivoushuoltotilat, hygieniatiloille eli lihan käsittelytiloille sekä myymälätiloille omansa. Siivoustilat tulee varustaa kaatoaltaalla ja vedellä sekä viemärillä. Siivousvälineiden säilytystä varten tulee olla riittävät hylly ym. säilytysratkaisut. Märkien siivousvälineiden kuivaamiseen tulee asentaa lämpökuivauspatteri. Tilojen ilmanvaihdon tulee olla riittävä.

11. Kaikkiin pakattuihin elintarvikkeisiin tulee laittaa elintarviketietoasetuksen edellyttämät pakolliset pakkausmerkinnät suomeksi ja ruotsiksi.

Määräystä edelsi kuuleminen, johon toimija ei antanut vastinetta määräysehdotukseen.

Tarkastuksella 20.4.2022 havaittiin, ettei elintarvikehuoneistolla ollut erillistä siivousvälinetilaa hygieniatiloille eikä siivoushuoltoa oltu eriytetty astiahuoltotilasta. Astiahuolto oli riittämätön. Lisäksi todettiin, että kasviksia säilytetään toistamiseen lihan käsittelytilassa. Riskityötä tekeviltä työntekijöiltä ei esitetty terveydentilan seurannan todistusta.

Tarkastuksella todettiin, että yhden pakastimen säilytyslämpötiloissa oli huomautettavaa huolimatta esitetystä säännöllisestä lämpötilavalvonnasta. Lisäksi todettiin, että viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä broilerituotteita yritettiin jäädyttää tällä viallisella pakastimella ja, että kyseistä erää myytiin edelleen palvelumyynnissä. Palvelumyynnissä todettiin ristikontaminaation mahdollisuus.

Tarkastuksella todettiin, elintarvikkeiden suomen- ja ruotsinkielisissä pakkausmerkinnöissä puutteita. Samoin todettiin, ettei palvelumyynnissä olevasta naudan ja broilerin lihasta ole ilmoitettu pakollisia tietoja. Todettiin, ettei naudanlihan merkintäjärjestelmän edellyttämää kirjanpitoa oltu tehty. Naudanlihan merkinnät eivät olleet myöskään riittävät myynnin yhteydessä. Jäljitettävyysdokumentit lihojen ostopaikoista esitettiin tarkastuksella.

Näytteenottosuunnitelman mukaista näytteenottotiheyttä ei ole noudatettu. Oivaraportti ei ollut esillä elintarvikehuoneistossa sisäänkäynnin yhteydessä.

Päätöksen perustelut

Toimija ei ole noudattanut elintarvikelainsäädännön vaatimuksia, eikä ole toistuvista huomautuksista ja kehotuksista huolimatta korjannut elintarvikehuoneiston toiminnassa ilmenneitä epäkohtia annetuissa määräajoissa.

Elintarvikealan toimijan on huolehdittava toiminnassaan siitä, että elintarvikkeet ovat kemiallisilta, fysikaalisilta, mikrobiologisilta ja terveydellisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne ovat ihmisravinnoksi soveltuvia eivätkä aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle. Toimijan on huolehdittava myös siitä, että elintarvikkeet tai niistä annettavat tiedot eivät johda kuluttajaa harhaan. Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi elintarviketoiminnan on oltava sellaista, että tuotettavien, valmistettavien, säilytettävien tai käsiteltävien elintarvikkeiden turvallisuus ei vaarannu ja että elintarviketoiminta myös muutoin täyttää elintarvikesäännösten mukaiset vaatimukset. (Elintarvikelaki 297/2021 § 6 mom 1, 3)

Elintarvikkeista, elintarviketuotantoon käytettävistä eläimistä ja elintarvikekontaktimateriaaleista on ilmoitettava vastaanottajalle elintarvikesäännöksissä edellytetyt jäljitettävyystiedot. (Elintarvikelaki 14.1 §) Elintarvikealan toimijalla on oltava järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset. Toimijan on kirjattava omavalvonnan tulokset riittävällä tarkkuudella. (Elintarvikelaki 15.1 §)

Elintarviketoiminnan tarkastuksesta annetun viimeisimmän raportin on oltava helposti saatavilla elintarvikealan toimijan internetsivuilla tai muulla vastaavalla tavalla. Lisäksi elintarvikehuoneistossa, jossa kuluttajat asioivat, raportin on oltava esillä sisäänkäynnin yhteydessä tai muussa kuluttajan helposti havaittavassa paikassa. (Elintarvikelaki 16 §)

Valvontaviranomainen voi määrätä toimijan korjaamaan epäkohdan, jos:1) elintarvike tai elintarvikekontaktimateriaali, elintarvikehuoneisto tai alkutuotantopaikka taikka elintarvike- tai kontaktimateriaalitoiminta voi aiheuttaa vaaraa ihmisen terveydelle tai ne ovat muutoin elintarvikesäännösten vastaisia; tai 2) elintarvikkeesta tai elintarvikekontaktimateriaalista annetut tiedot voivat aiheuttaa vaaraa ihmisen terveydelle tai johtaa kuluttajaa harhaan. Elintarvikesäännösten vastaisuus on määrättävä korjattavaksi välittömästi tai valvontaviranomaisen asettamassa määräajassa. (Elintarvikelaki 55 § 1 mom ja 4 mom).

Valvontaviranomainen päättää, mihin tarkoitukseen elintarvikesäännösten vastaista elintarviketta tai elintarvikekontaktimateriaalia voidaan käyttää tai mihin tarkoitukseen se voidaan luovuttaa, jos elintarviketta tai elintarvikekontaktimateriaalia ei voi muuttaa määräysten mukaiseksi. Valvontaviranomaisen on määrättävä elintarvike tai elintarvikekontaktimateriaali hävitettäväksi, jos sen käyttö ei ole mahdollista tai jos terveydelliset syyt tai elintarvikesäännökset sitä edellyttävät. Valvontaviranomaisen on tehtävä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu päätös viivytyksettä. Päätöstä tehtäessä on pyrittävä siihen, että elintarvikealan tai kontaktimateriaalialan toimijan taloudellinen menetys jää mahdollisimman pieneksi. Valvontaviranomaisen on asetettava kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa toimijan on noudatettava 1 tai 2 momentin mukaista päätöstä. (Elintarvikelaki 59 §)

Valvontaviranomainen voi tehostaa elintarvikelain nojalla annettua määräystä tai kieltoa uhkasakolla tai teettämis- tai keskeyttämisuhalla. Uhkasakosta sekä teettämis- ja keskeyttämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). Se, joka rikkoo elintarvikelain nojalla määrättyä, uhkasakolla tehostettua kieltoa tai velvoitetta, voidaan jättää tuomitsematta rangaistukseen samasta teosta, jos uhkasakko on tuomittu maksettavaksi. (Elintarvikelaki 68 §)

Uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Uhkasakko asetetaan määrältään kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko). Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. (Uhkasakkolaki 6 §) Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu. (Uhkasakkolaki 9 §)

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että kaikki niiden vastuulla olevat elintarvikkeiden tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheet täyttävät tässä asetuksessa säädetyt asiaa koskevat hygieniavaatimukset. (EPNAs (EY) N:o 852/2004 luku II artikla 3)

Elintarvikealan toimijoiden on tarvittaessa toteutettava seuraavat erityiset hygieniatoimenpiteet:

a) elintarvikkeita koskevien mikrobiologisten vaatimusten noudattaminen;

b) tarvittavien menettelyjen käyttöön ottaminen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka on asetettu tämän asetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi;

c) elintarvikkeiden lämpötilan valvontaa koskevien vaatimusten noudattaminen;

d) kylmäketjun jatkuminen;

e) näytteiden ottaminen ja analysointi.

EPNAs (EY) N:o 852/2004 artikla 4 kohta 2)

Elintarvikealan toimijoiden on:

a) osoitettava noudattavansa 1 kohtaa toimivaltaiselle viranomaiselle tavalla, jota kyseinen viranomainen edellyttää ottaen huomioon elintarvikeyrityksen luonne ja koko;

b) varmistettava, että kaikki asiakirjat, joissa kuvataan tämän artiklan mukaisesti kehitettyjä menettelyjä, ovat aina ajan tasalla;

c) säilytettävä muita asiakirjoja ja merkintöjä tarkoituksenmukainen aika.

(EPNAs (EY) N:o 852/2004 luku II 5 artikla kohta 4)

Elintarvikehuoneistojen on oltava pohjapiirrokseltaan, suunnittelultaan, rakennustavaltaan, sijainniltaan ja kooltaan sellaiset, että:

a) ne voidaan asianmukaisesti huoltaa, puhdistaa ja/tai desinfioida, niissä voidaan ehkäistä tai vähentää ilman kautta tulevaa saastumista ja niissä on riittävät työtilat kaikkien toimien suorittamiseksi hygieenisesti;

b) voidaan torjua likaantuminen, joutuminen kosketuksiin myrkyllisten materiaalien kanssa, hiukkasten variseminen elintarvikkeisiin ja kosteuden tiivistyminen ja haitallisen homeen muodostuminen pinnoille;

c) ne mahdollistavat hyvän elintarvikehygieniakäytännön noudattamisen, myös saastumiselta suojaamisen ja erityisesti tuhoeläinten torjunnan; ja

d) elintarvikehuoneistoissa on tarvittaessa asianmukaiset kapasiteetiltaan riittävät lämpötilavalvotut käsittely- ja varastointiolosuhteet elintarvikkeiden pitämiseksi sopivassa lämpötilassa, ja huoneistot on suunniteltu siten, että lämpötilaa voidaan valvoa ja että se voidaan tarvittaessa kirjata muistiin.

(EPNAs 852/2004 liite II luku I kohta 2)

Henkilön, jolla on elintarvikkeiden välityksellä mahdollisesti tarttuva tauti tai joka on tällaisen taudin kantaja tai jolla on esimerkiksi tulehtuneita haavoja, ihotulehduksia, ihovammoja tai ripulia, ei saa sallia käsitellä elintarvikkeita tai oleskella mistään syystä elintarvikkeiden käsittelyalueella, jos olemassa on suoran tai epäsuoran saastumisen vaara. Elintarvikealan yrityksen työntekijän, jolla on tällainen sairaustila ja joka saattaa joutua kosketukseen elintarvikkeiden kanssa, on välittömästi ilmoitettava sairaudesta tai oireista ja mikäli mahdollista niiden aiheuttajista elintarvikealan toimijalle (EPNAs 852/2004 liite II luku VIII kohta 2)

2. Elintarvikealan yrityksessä varastoidut raaka-aineet ja kaikki valmistusaineet on säilytettävä sellaisissa olosuhteissa, että niiden haitallinen huonontuminen estyy ja ne ovat suojassa saastumiselta.

3. Elintarvikkeita on suojattava tuotannon, jalostuksen ja jakelun kaikissa vaiheissa saastumiselta, joka saattaisi tehdä ne ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi, terveydelle vaarallisiksi tai saastuneiksi siten, että niitä ei enää kohtuudella voitaisi pitää siinä kunnossa käytettävinä.

4. On käytettävä asianmukaisia menetelmiä tuhoeläinten torjumiseksi. On myös käytettävä asianmukaisia menetelmiä kotieläinten pääsyn estämiseksi paikkoihin, joissa valmistetaan, käsitellään tai varastoidaan elintarvikkeita (tai, jos toimivaltainen viranomainen sallii tällaisen pääsyn erikoistapauksissa, sen estämiseksi, ettei siitä aiheudu saastumista).

5. Raaka-aineita, valmistusaineita, puolivalmiita tuotteita ja valmiita tuotteita, joissa patogeeniset mikro-organismit saattavat lisääntyä tai joissa saattaa muodostua toksiineja, ei saa säilyttää lämpötiloissa, jotka saattavat aiheuttaa terveysriskin. Kylmäketjua ei saa katkaista. Lyhytaikaiset poikkeukset lämpötilavaatimuksista ovat kuitenkin mahdollisia elintarvikkeiden käsittelyssä käytännön seikkojen vuoksi niiden valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin, esillepanon ja tarjoilun aikana edellyttäen, että tästä ei aiheudu terveysriskiä. Elintarvikealan yrityksillä, jotka valmistavat, käsittelevät ja käärivät jalostettuja elintarvikkeita, on oltava soveltuvat tilat, jotka ovat riittävän isot raaka-aineiden säilyttämiseksi erillään jalostetusta aineksesta, ja riittävästi erillistä kylmävarastointitilaa. (EPNAs 852/2004 liite II luku IX)

Kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa on huolehdittava siitä, että on mahdollista jäljittää elintarvikkeet, rehut, elintarviketuotantoon käytettävät eläimet ja muut mahdolliset aineet, jotka on tarkoitettu tai joiden voidaan olettaa tulevan lisätyksi elintarvikkeeseen tai rehuun.

4. Markkinoille saatetuissa tai todennäköisesti markkinoille saatettavissa elintarvikkeissa ja rehuissa on niiden jäljitettävyyden helpottamiseksi oltava riittävät ja asianmukaiset pakkausmerkinnät tai tunnistetiedot tarkempiin säännöksiin sisältyvien asiaa koskevien vaatimusten mukaisesti. (EPNAs (EY) N:o 178/2002 artikla 18)

Kaikilla asetuksen (EY) N:o 1760/2000 12 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetuilla toimijoilla ja järjestöillä on oltava kussakin tuotanto- ja myyntivaiheessa käytössään tunnistusjärjestelmä ja kattava rekisteröintijärjestelmä.

Tällaista järjestelmää on sovellettava siten, että varmistaakseen lihan tunnisteen ja kyseisen eläimen tai kyseisten eläinten välinen yhteys kyseisen asetuksen 13 artiklan 1 kohdan ja 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Rekisteröintijärjestelmän on erityisesti sisällettävä tiedot karjan, ruhojen ja/tai lihapalojen saapumisesta ja lähdöstä, jotta taataan saapumisia ja lähtöjä koskevien tietojen yhtäpitävyys. KAs (EY) N:o 1825/2000 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 artikla 1)

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa säädetään, toimijoiden ja järjestöjen on merkittävä myyntipaikassa lopulliselle kuluttajalle myyntiä varten esillä pidetyt esipakkaamattomat lihapalat ilmoittamalla niiden maiden nimet, joissa lihan alkuperänä olevat eläimet ovat syntyneet ja joissa ne on kasvatettu ja teurastettu, sekä niiden maiden nimet, joissa ruhot on leikattu.

Sellaisista eläimistä peräisin oleva liha, jotka ovat syntyneet ja/tai jotka on kasvatettu ja/tai teurastettu eri maissa, on eroteltava toisistaan selkeästi myyntiin tarjottaessa. Myyntipaikassa ilmoitettavat tiedot on sijoitettava kyseisten lihapalojen läheisyyteen siten, että lopullinen kuluttaja voi erottaa toisistaan eri alkuperää olevat lihat.

Toimijan, joka tarjoaa päivittäin yhdessä myytäväksi muita kuin esipakattuja lihapaloja, on merkittävä luetteloon teurastamojen tai leikkaamojen hyväksymisnumerot sekä viittaus kyseiseen päivämäärään. Nämä tiedot on ilmoitettava pyynnöstä asiakkaalle. (Kas (EY) N:o 1825/2000 artikla 5c)

1. Toimijoiden ja järjestöjen, jotka pitävät naudanlihaa kaupan yhteisössä, on merkittävä se tämän artiklan säännösten mukaisesti.

Pakollisella merkintäjärjestelmällä on varmistettava yhteys toisaalta tunnistetun ruhon, sen neljänneksen tai tunnistettujen lihapalojen sekä toisaalta yksittäisen eläimen välillä tai, jos sitä merkinnässä olevien tietojen paikkansa pitävyyden tarkistamiseksi voidaan pitää riittävänä, kyseisen eläinryhmän välillä.

2. Merkinnässä on oltava seuraavat tiedot:

a) viitenumero tai -koodi, joka osoittaa lihan ja eläimen/eläinten välisen yhteyden. Tämä numero voi olla sen yksittäisen eläimen tunnistusnumero, josta liha on peräisin, tai eläinryhmän tunnistusnumero;

b) sen teurastamon hyväksymisnumero, jossa eläin tai eläinryhmä on teurastettu, sekä jäsenvaltio tai kolmas maa, jossa teurastamo sijaitsee. Tieto on esitettävä seuraavasti: "Teurastettu (jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi) (hyväksymisnumero)";

c) sen leikkaamon, jossa ruhot tai ruhoryhmät on leikattu, hyväksymisnumero sekä jäsenvaltio tai kolmas maa, jossa kyseinen leikkaamo sijaitsee. Tieto on esitettävä seuraavasti: "Leikattu (jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi) (hyväksymisnumero)".

5. a) Toimijoiden ja järjestöjen on sisällytettävä merkintöihin myös seuraavat tiedot: (653/2014)

i) jäsenvaltio tai kolmas maa, jossa eläin on syntynyt;

ii) jäsenvaltiot tai kolmannet maat, joissa eläin on kasvatettu teuraaksi;

iii) jäsenvaltio tai kolmas maa, jossa eläin on teurastettu.

b) Jos liha on peräisin eläimistä, jotka ovat syntyneet ja jotka on kasvatettu ja teurastettu

i) samassa jäsenvaltiossa, tieto voidaan esittää muodossa "Alkuperä: (jäsenvaltion nimi)";

ii) samassa kolmannessa maassa, tieto voidaan esittää muodossa "Alkuperä:(kolmannen maan nimi)".

(EPNAs (EY) N:o 1760/2000 jako 1 artikla 13)

Pakollisen naudanlihan merkintäjärjestelmän kuvaus on liitettävä toimijan elintarvikelain 20 §:n mukaiseen omavalvontasuunnitelmaan. Järjestelmä on pidettävä ajan tasalla. Järjestelmää koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta lukuun ottamatta vähittäismyymälöitä, joiden osalta kirjanpidon säilytysaika on vähintään yksi vuosi.

2. mom.

Merkintäjärjestelmän tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

1. kuvaus naudanlihan kulusta ja siitä, miten eri naudanlihaerät pidetään erillään sekä tähän liittyvistä työvaiheista;
2. kuvaus naudanlihan jäljittämisestä ja merkitsemisestä;
3. selostus erätunnuksen määrittelystä ja naudanlihan merkitsemiseen käytetyistä merkinnöistä
4. kirjanpito vastaanotetusta sekä lähetetystä ja/tai myydystä naudanlihasta sisältäen sen määrän ja merkinnät;
5. teurastamon ja pienteurastamon osalta kirjanpito teurastettavaksi tuoduista naudoista;
6. suunnitelma virheellisesti merkittyjen tuotteiden vetämisestä pois markkinoilta sekä siihen liittyvä tiedotussuunnitelma;
7. suunnitelma henkilökunnan perehdyttämisestä merkintäjärjestelmään; sekä
8. merkintäjärjestelmästä vastaavan henkilön nimi.

(Maa- ja metsätalousministeriön asetus 434/2008 3 §)

Elintarviketoimintaan liittyvien omavalvonnan kirjausten on sisällettävä tallenteet omavalvonnan toteuttamisesta, siihen liittyvistä mittauksista, tutkimuksista ja selvityksistä sekä tehdyistä korjaavista toimenpiteistä ja ilmoituksista viranomaiselle.

Toimijan on säilytettävä omavalvonnan kirjauksia vähintään yksi vuosi elintarvikkeen viimeisen käyttöajankohdan tai vähimmäissäilyvyysajan jälkeen tai vähintään yksi vuosi elintarvikkeen käsittelystä, jos edellä mainittuja päiväysmerkintöjä ei vaadita, jollei asiasta ole toisin säädetty. Toimijan on lisäksi säilytettävä tehtyjen tutkimusten viimeisimmät tulokset. Kirjausten on oltava valvontaviranomaisen saatavilla.

Toimijan on säilytettävä elintarvikkeiden jäljitettävyystietoja vähintään yksi vuosi elintarvikkeiden lähettämisestä tai vastaanottamisesta. (Mmm asetus elintarvikehygieniasta 318/2021 § 22 mom 1)

1. Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että elintarvikkeet täyttävät liitteessä I vahvistetut asiaa koskevat mikrobiologiset vaatimukset. Tätä varten elintarvikealan toimijoiden on toteutettava kaikissa elintarvikkeiden tuotanto-, käsittely- ja jakeluvaiheissa, myös vähittäismyyntivaiheessa, toimenpiteitä osana HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyitä ja hyvien hygieniakäytäntöjen täytäntöönpanoa seuraavien seikkojen varmistamiseksi:

a)    raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hankinta, käsittely ja jalostus toteutetaan heidän valvonnassaan siten, että prosessin hygieniavaatimukset täyttyvät;

b)    elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat vaatimukset, joita sovelletaan tuotteiden koko myyntiajan, täyttyvät kohtuullisesti ennakoitavissa jakelu-, varastointi- ja käyttöolosuhteissa.

2. Tuotteen valmistuksesta vastaavien elintarvikealan toimijoiden on tarvittaessa tutkittava liitteen II mukaisesti, noudatetaanko vaatimuksia koko myyntiajan. (Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 artikla 3)

1. Elintarvikealan toimijoiden on tarvittaessa käytettävä liitteessä I esitettyjen vaatimusten mukaista mikrobiologista testausta validoidessaan ja tarkastaessaan HACCP-periaatteisiin perustuvien menettelyidensä tai muiden hyvien hygieniakäytäntöjensä moitteetonta toimintaa.

2. Elintarvikealan toimijoiden on päätettävä asianmukaisesta näytteenottotiheydestä, paitsi jos liitteessä I säädetään erityisestä näytteenottotiheydestä, jolloin näytteet on otettava vähintään liitteessä I säädetyllä tiheydellä. Elintarvikealan toimijoiden on tehtävä tämä päätös HACCP-periaatteisiin perustuvien menettelyiden ja hyvien hygieniakäytäntöjen puitteissa ottaen huomioon elintarvikkeiden käyttöohjeet.

Näytteenottotiheyttä voidaan muuttaa elintarvikealan yrityksen luonteen ja koon mukaisesti sillä edellytyksellä, että elintarvikkeiden turvallisuus ei vaarannu. (Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 artikla 4)

Näytteitä on otettava käsittelyalueilta ja elintarviketuotantoon käytetyistä laitteista, kun näytteenotto on tarpeen sen varmistamiseksi, että vaatimukset täytetään. (Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 artikla 5 kohta 2)

Työnantajan on vaadittava työntekijältä luotettava selvitys siitä, ettei tällä ole salmonellatartuntaa, jos työntekijä on sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy salmonellatartunnan tavallista suurempi leviämisvaara. Selvitys on vaadittava myös harjoittelijoilta ja muilta vastaavilta henkilöiltä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta.

Ennen kuin työntekijä on esittänyt 1 momentissa tarkoitetun salmonellatartuntaa koskevan selvityksen, hän ei saa toimia:

1) elintarvikelaissa (23/2006) tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa tehtävässä, jossa hän käsittelee pakkaamattomia kuumentamattomina tarjoiltavia elintarvikkeita;

2) maidon tuotantotilalla muissa maidonkäsittelytehtävissä kuin lypsytyössä, jos tila toimittaa maitoa meijeriin, jossa maitoa ei pastöroida.

Työnantajan on vaadittava työntekijältä 1 momentissa tarkoitettu selvitys ennen palvelussuhteen alkamista tai silloin, kun työssä olon aikana on perusteltu syy epäillä, että tämä on salmonellabakteerin kantaja.

Työnantajalla on oikeus käsitellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön terveydentilaa koskevia tietoja tämän suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain, työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti. (Tartuntatautilaki 1227/2016 56§)

Kuuleminen

Hallintolain ja uhkasakkolain mukaisesti ennen lopullisen päätöksen tekemistä toimijalla on mahdollisuus antaa kirjallinen vastine valmisteilla olevasta päätösehdotuksesta ja sen perusteluista. Toimija lähetti selvityksiä 11.8 ja 18.8, joissa hän kertoi korjanneensa osan ympäristöterveyden havaitsemista epäkohdista. Toimipaikkaan tehtiin 22.8.2022 tarkastus, jolla todettiin, että osa aiemmin havaituista epäkohdista oli yhä korjaamatta. Päätösehdotuksessa on huomioitu korjatut asiat.

Oheismateriaali 1Toimijan vastine 11.8.2022

Oheismateriaali 2Toimijan selvitys 18.8.2022

Oheismateriaali 3Tarkastuspöytäkirja 25.8.2022

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta määrää Bazaar4all Oy:n juoksevan uhkasakon uhalla suorittamaan seuraavat toimenpiteet välittömästi ja viimeistään yhden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista:

1. Irtomyynnissä olevan naudanlihan ja siitä valmistetun jauhelihan välittömässä läheisyydessä, näkyvällä tavalla merkittynä on oltava seuraavat merkinnät

• alkuperä
• erätunnus
• teurastettu -merkintä ja teurastamon hyväksymisnumero
• leikattu -merkintä ja merkitä valmistuslaitoksen hyväksymisnumero

2. Irtomyynnissä olevan karitsan ja broilerin lihan sekä kyseisen eläimen lihasta valmistetun jauhelihan välittömässä läheisyydessä on näkyvällä tavalla oltava merkittynä seuraavat tiedot

• alkuperämerkintä tai lähtöpaikan ilmoittaminen (jos eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu yhdessä maassa, voidaan ilmoittaa lihan alkuperämaa tai lähtöpaikka -tiedot yhdellä merkinnällä: ”Alkuperä")
• erätunnus

Nämä tiedot voidaan antaa myös suullisesti edellyttäen, että elintarvikkeen luovutuspaikassa kuluttajalle selvästi ja helposti havaittavalla tavalla ilmoitetaan, että tiedot on saatavissa pyydettäessä henkilökunnalta. Tietojen on oltava kirjallisessa tai elektronisessa muodossa elintarvikkeen luovutuspaikassa henkilökunnan ja valvontaviranomaisen saatavissa.

3. Kirjanpito vastaanotetusta naudanlihasta sekä lähetetystä ja/tai myydystä naudanlihasta tulee aloittaa sisältäen määrän ja muut riittävät merkinnät jäljitettävyyden säilyttämiseksi esitetyn naudanlihamerkintä-järjestelmän mukaisesti. Elintarvikkeet tulee merkitä niin, että ovat jäljitettävissä elintarvikehuoneistoon tuotuihin lähetyksiin/lähetysten asiakirjoihin.

4. Elintarvikehuoneistossa tulee olla riittävät ja erilliset kylmätilat elintarvikkeiden säilytykseen ja toimijan tulee hankkia tarkka digitaalinen lämpötilamittari omavalvontamittauksiin ja varmistaa riittävä lämpötilavalvonta kaikissa pakaste- ja kylmätiloissa. Lihan jäähdyttämön lämpötila tulee olla alle + 4 astetta. Pakastetuotteet tulee myydä alle -18 asteisina. Pakastetilojen lämpötiloja tulee valvoa päivittäin ja kirjata tulokset. Mikäli omavalvonnassa havaitaan, että lämpötilaraja-arvot ylitetään, tulee viipymättä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi. Toimenpiteet tulee kirjata.

5. Työnantajan tulee vaatia työntekijältä ennen palvelusuhteen alkamista luotettava selvitys siitä, ettei tällä ole salmonellatartuntaa, kun työntekijä toimii riskityössä (lihan palvelumyynti). Selvitys on vaadittava myös harjoittelijoilta ja muilta vastaavilta henkilöiltä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta.

6. Mikrobikriteeriasetuksen mukainen elintarvike- ja pintahygienia- näytteenotto tulee aloittaa. Tuloksista tulee pitää kirjaa.

7. Oiva-raportti tulee esittää elintarvikehuoneiston sisäänkäynnin yhteydessä asiakkaan helposti havaitsemassa paikassa.

Lisäksi rakennus- ja lupalautakunta määrää Bazaar4all Oy:n juoksevan uhkasakon uhalla suorittamaan seuraavat toimenpiteet viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista:

8. Kaikkiin pakattuihin elintarvikkeisiin tulee laittaa elintarviketietoasetuksen edellyttämät pakolliset pakkausmerkinnät suomeksi ja ruotsiksi.

Juoksevan uhkasakon määrä velvoitteen 1. osalta: kiinteänä peruseränä tuhat (1 000) euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, sekä lisäeränä kaksisataa (200) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Juoksevan uhkasakon määrä velvoitteen 2. osalta: kiinteänä peruseränä tuhat (1 000) euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, sekä lisäeränä kaksisataa (200) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Juoksevan uhkasakon määrä velvoitteen 3. osalta: kiinteänä peruseränä tuhat (1 000) euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, sekä lisäeränä kaksisataa (200) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Juoksevan uhkasakon määrä velvoitteen 4. osalta: kiinteänä peruseränä tuhat (1 000) euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, sekä lisäeränä kaksisataa (200) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Juoksevan uhkasakon määrä velvoitteen 5. osalta: kiinteänä peruseränä viisisataa (500) euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, sekä lisäeränä sata (100) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Juoksevan uhkasakon määrä velvoitteen 6. osalta: kiinteänä peruseränä viisisataa (500) euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, sekä lisäeränä sata (100) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Juoksevan uhkasakon määrä velvoitteen 7. osalta: kiinteänä peruseränä viisisataa (500) euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, sekä lisäeränä sata (100) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Juoksevan uhkasakon määrä velvoitteen 8. osalta: kiinteänä peruseränä tuhat (1 000) euroa, mikäli velvoitetta ei ole täytetty kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, sekä lisäeränä kaksisataa (200) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Samalla lautakunta päättää, että tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Sovellettavat säännökset

Elintarvikelaki 297/2021 6§, 16§, 55 §, 59§, 68§, 78 §

Mmm asetus 318/2021 § 22

Komission asetus (EU) N:o 931/2011 artikla 3

EPNAs (EY) N:o 178/2002 artikla 18

EPNAs (EY) N:o 1760/2000 jako 1 artikla 13

EPNAs (EY) N:o 852/2004 luku II 3 artikla, 5 artikla kohta 4, luku VI kohta 1, 3, liite II luku I, II, VI

Komission asetus (EY) N:o 1825/2000 artikla 1, artikla 5c

Komission asetus (EU) 2015/9 kohta 3

Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 art 3, 4, 5

Tartuntatautilaki 1227/2016 56§

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Uhkasakkolaki (1113/1990) 6 §, 7 §, 8 §, 9 § ja 22 §

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asian esitteli rakennusvalvontapäällikkö Annika Alppi.