| Turun kaupunki | § | Päätöspöytäkirja | 1 |
| Kaupunkiympäristö, ympäristönsuojelu | |||
| Ympäristönsuojelupäällikkö | 72 | 21.09.2022 | |
6641-2022 (11 01 00)
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta Pukkilan kaava-alueella osoitteessa Inkilänkatu 9, 20300 Turku
Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 8.9.2022:
Ilmoituksen tekijä
Senaatti-kiinteistöt (1503388-4)
Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja
Osoite:
Inkilänkatu 9, Turku
Kiinteistö:
853-74-91-2 omistaja Korkia Tonttirahasto II Ky (3233981-8)
Kiinteistön omistaja:
Korkia Tonttirahasto II Ky
Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.
Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.
Ilmoituksen vireille tulo
Ilmoitus on tullut vireille 25.5.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 6641-2022). Ilmoitusta päivitettiin 23.8.2022 koskemaan ainoastaan kiinteistöä 853-74-91-2. Samalla päivitettiin ilmoitus ja kunnostussuunnitelma.
Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat
Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset
Golder Associates Oy on tehnyt kohteessa ympäristöteknisen maaperätutkimuksen ilmoituksen kohteena olevalla alueella 2.2.2022 ja 19.1.2016. Vuoden 2016 tutkimuksista on laadittu raportti (Tutkimusraportti TOP Pitkämäki, Golder Associates Oy, 5.2.2016). FCG Planeko Oy Oy on tehnyt varikkoalueella kiinteistön 853-74-74-16 länsiosassa sekä kiinteistöllä 853-74-74-27 vuonna 2008 ympäristöteknisen maaperätutkimuksen (Varikkoalue, Turku, Maaperän haitta-ainetutkimus, FCG Planeko Oy, 16.12.2008).
Turun kaupungin ympäristönsuojelu on antanut Pukkilan vanhaa tehdasaluetta koskevan pima-päätöksen 2.8.2021 (dnro 11356–2020). Päätös perustuu maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmaan (Royaltor Oy, 21.7.2021). Päätöksessä on hyväksytty ilmoitusalueelle riskiarvioperusteisesti määritetyt kunnostustavoitteet. Uuden asemakaavan 853 19/2017 mukainen kortteli nro 91 tulee sijaitsemaan osin kiinteistöllä 853-74-91-1, joka kuuluu em. päätöksen mukaiseen alueeseen ja osittain kiinteistöllä 853-74-91-2, joka ei kuulu päätöksen piiriin.
Ilmoituksen kohteena olevalle alueelle 853-74-91-2 (osa korttelista 91) on laadittu ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Ilmoituksessa maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään vastaavia riskiarvioperusteisesti määritettyjä kunnostustavoitteita kuin aiemmassa päätöksessä hyväksytyt.
Pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Alueella ei ole tiedossa erillistä pilaantumisen aiheuttanutta tapahtumaa. Ilmoituksen piiriin kuuluva alue on ollut pitkään teollisessa tai vastaavassa käytössä. Pukkilan alueella on aikoinaan maanpintaa täytetty sekalaisella aineksella pääasiassa kaakeleilla, tiilellä ja betonia sisältävillä täytöillä.
Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet
Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit
Kiinteistön käyttötarkoitus tulee muuttumaan. Kohdekiinteistö sijoittuu 24.8.2020 vahvistetulle Pitkämäen asemakaava-alueelle (853 19/2017). Ilmoituksen kohteena olevaa alue on kaavoitettu asumiskerrostalojen korttelialueeksi (AK-1).
Kohde on nykyisin vanhaa varikkoaluetta, jolla on harjoitettu varikkotoimintaa 50-luvulta vuoteen 2007. Kiinteistöllä on muun muassa huollettu ja tankattu työkoneita ja säilytetty öljytuotteita.
Kaavamuutoksen myötä naapurikiinteistöjen käyttötarkoitus alueen etelä- ja länsipuolella on myös muuttumassa voimassa olevan kaavan mukaiseen käyttöön. Osittain ilmoituksen kohteena oleva korttelialue rajautuu idässä uuden asemakaavan mukaiseen teollisuuskäyttöön kaavoitettuun kortteliin (merkintä TY-1), lännessä viheralueeseen, etelässä tulevaan Inkilänkatuun ja pohjoisessa yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (merkintä TTV). Korttelin itäpuolella virtaa Saukonojan kaupunkipuro. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat lähimmillään noin 40 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella sijaitsevat omakotitalot sekä välittömästi alueen kaakkoispuolella oleva Luolavuoren koulun erikoisyksikkö.
Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet
Kaavoituksen yhteydessä alueelle tehdyn luontoselvityksen ja maastokäyntien yhteydessä Pukkilan alueen eteläosissa todettiin monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita (Luo-alue). Alueet ovat kuitenkin etäällä tästä alueesta.
Ilmoitusalueen länsi- ja lounaisreunaa puistoalueella (VP-1), jolle saa sijoittaa hulevesien viivästysaltaita ja ojia puiston muuhun toimintaan sovittaen, kulkee Saukonoja, joka on kaavavaiheen luontoselvityksessä määritetty vesilain mukaista noroa lähellä olevaksi vesiluontokohteeksi.
Maaperä
Kohdealueen maanpinta on tasolla +7…7,5. Maanpinta on melko tasainen laskien hieman alueen länsipuolella kulkevaa Saukonojaa kohden. Maanpinta nousee kohti kohteen pohjois- ja eteläpuolella kohoavia kalliomäkiä.
Maanmittauslaitoksen paikkatietopalveluin mukaan tutkimusalue sijaitsee kahden kalliokohouman välisellä savikolla. Maalaji alueella on liejusavi. Kallioiset alueet sijaitsevat alueen etelä- ja pohjoispuolella. Alueen itäosassa on täytemaata tutkimusalueen eteläpuoliselle kallioalueelle saakka. Täytemaata oli koekuopissa noin 1 metrin paksuinen kerros. Alueella 1960–1980-luvuilla tehdyissä pohjatutkimuksissa savikon paksuuden todettiin olevan yli 10 m. Savikko on kerrostunut kallion murroslaaksoon.
Pohja- ja pintavedet
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin 3,3, kilometrin päässä sijaitseva Huhtamäen pohjavesialue (02285304).
Tutkimusalueella varsinainen vettä johtava pohjavesikerros on paksun savikon alainen moreeni, sekä sen alapuolinen rikkonainen kallio. Kallioperän ruhjelaakso kerää pohjavesiä pääosin kauempaa koillisesta. Vuoden 2016 tutkimuksissa koekuoppiin suotautui vain vähän vettä. Vuoden 2008 tutkimuksissa vettä suotautui enemmän.
Alueen reunaa kulkee Saukonoja, joka laskee Kuninkojan kautta mereen sataman alueella noin 2,3 kilometrin päässä alueelta. Oja kulkee osan matkaa rumpuputkessa. Saukonojan yläjuoksulla ojaan yhtyy Kovasoja, johon on istutettu taimenia. Kaavoituksen yhteydessä Saukonoja on määritetty vesilain mukaiseksi vesiluontokohteeksi.
Alue on pääosin pelto/metsäaluetta, jossa sadevedet imeytyvät maaperään Pellon mahdollinen salaojitus saattaa ohjata vesiä Saukonojaan.
Alueella tehtyjen havaintojen perusteella savikerroksen alapuolinen pohjavesi on todennäköisesti paineellista pohjavettä.
Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta
Maaperän ja orsiveden haitta-aineet
Ympäristöteknisissä tutkimuksissa (FCG 2008, Golder Associates Oy 2016, Golder Associates 2022) ilmoitusalueelle on tehty yhteensä 9 koekuoppaa. Maanäytteitä on tutkimusten yhteydessä otettu yhteensä 22.
Orgaanisista haitta-aineista öljyhiilivetyjen keskitisleiden C10-C21 maksimipitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot (Vna 214/2007). Maaperässä todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä niiden kynnys- ja ohjearvot (Vna 214/2007) on tarkemmin esitetty tutkimusraportissa (Tutkimusraportti TOP Pitkämäki, Golder Associates Oy, 5.2.2016) ja vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen maanäytteiden yhteenvetotaulukossa.
Tutkimuksissa todetut maksimipitoisuudet ovat:
Arseenia todettiin Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välinen pitoisuus kaikissa analysoiduissa 7 näytteessä. Arseenin pitoisuudet vaihtelivat välillä 5,4–8,4 mg/kg. Arseenipitoisuudet voivat ainakin osittain kuvastaa alueen luontaista arseenipitoisuutta. Arseenin osalta Turun alueen taustapitoisuusarvot vaihtelevat maalajista riippuen välillä 7–13 mg/kg (GTK, Turun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet, 97/2019, 19.12.2019).
Ilmoituksen kohteena olevan alueen maaperässä todettiin jätejakeita (mm. muovi, lasi, kaakeli) koekuopassa KK9/FCG.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Ilmoitusalue on voimassa olevassa asemakaavassa (19/2017) merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alue ei kuulu virallisesti Pukkilan tehdasalueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin (Royaltor Oy, 21.7.2021) alueeseen. Alue sijaitsee kuitenkin samassa korttelissa riskinarvioon kuuluvien alueiden kanssa, joten tälläkin alueella on sovellettu kyseistä riskinarviota. Pukkilan tehdasalueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa määritettiin tarkasteltaville haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Suurimmat haitattomat pitoisuudet määritettiin neljälle eri osa-alueelle, mutta tällä kunnostusalueella on ainoastaan asuinkäyttöä.
Ilmoituksen kohteena olevan asuinrakentamiseen käytettävän alueen maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään siten samoja riskiarvioperusteisesti määritettyjä kunnostustavoitteita kuin Pukkilan alueella muutoinkin. Riskinarviossa kunnostustavoitteet on määritetty kaikille Pukkilan alueella valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittäville haitta-aineille käyttäen:
Asuintilojen alueella suurimmat sallitut pitoisuudet on määritetty eri haitta-aineiden (PAH, metallit) osalta terveysperusteisten viitearvojen, joista on vähennetty viljeltyjen ravintokasvien syömisen aiheuttama altistuminen (SHP2ter) sekä pienimmän sovellettavan vaarallisen jätteen pitoisuusrajan perusteella, riippuen siitä kumpi on matalampi sekä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon mukaan öljyhiilivedyille sekä elohopealle.
Suurimmiksi sallituiksi haitta-ainepitoisuuksiksi esitetään eri haitta-aineiden osalta asuinrakennusten alueella seuraavaa:
Haitta-aine Asuintilat (mg/kg)
Öljyhiilivedyt <C10-C21 200 (AOA)
Öljyhiilivedyt < C10-C40 600 (AOA)
Öljyhiilivedyt <C10-C40 -
Bentso(a)pyreeni 34 (SHP2ter)
Lyijy 247 (SHP2ter)
Sinkki 1000 (VJ)
Kupari 1000 (VJ)
Koboltti 380 (VJ)
Antimoni 352 ( SHP2ter)
Arseeni 902 (SHP2ter)
Kadmium 455 (SHP2ter)
Kromi 1000 (VJ)
Elohopea 2 (AOA)
Kiinteistölle tehtävien kunnallisteknisten kaivantojen (mm. vesi-, viemäri- ja kaapelikaivannot) täytöissä käytetään jätteetöntä pilaantumatonta maa-ainesta (pitoisuus alle Vna 214/2007 alemman ohjearvon).
Verrattaessa kohteesta otettuja maanäytteitä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia kohteen maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan huomioon käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit. Analyysien virhemarginaalit ilmoitetaan kohteen maaperän puhdistamisesta laadittavassa raportissa.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kohteen maaperä luokitellaan kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa pilaantuneeksi tutkimuspisteiden KK8/FCG ja KK9/FCG (öljyhiilivetyjen keskitisleet C10-C21) alueella. Alueella on pilaantuneen maaperän kunnostustarve.
Kaikki maaperässä todetut haitta-aineet on lisäksi otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä ja sijoittamisessa, vaikka pitoisuudet eivät ylittäisikään määritettyjä haitattomia pitoisuuksia.
Tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta-ainepitoisien maa-aineksen esiintymisen laajuutta tai pilaantuneen maa-aineksen määrää.
Jätejakeet poistetaan pilaantuneisuuden (maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet yli tavoitepitoisuuksien) ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Jätejakeiden esiintyminen huomioidaan kaivumaiden sijoittelussa.
Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet
Alueella tehdään kaivutöitä rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Todetut pilaantuneet alueet (tutkimuspisteet KK9/FCG ja KK9/FCG) tai myöhemmin todettavat pilaantuneet alueet kunnostetaan massanvaihdolla tai rakennustöiden yhteydessä. Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.
Maaperä pilaantuneisuuden ja rakentamisen edellyttämän kaivun vuoksi kaivetut ja poistettavat maa-ainekset ohjataan vastaanottopaikkoihin kohteen aiempien tutkimustulosten tai kaivutyön yhteydessä tehtyjen mittausten perusteella.
Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely
Kunnostustyötä ja haitta-ainepitoisten maiden poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ja ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kaivun aikana kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin sekä tarkistaa pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massavaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.
Kaivumaat jaotellaan työmaalla maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien mukaan pilaantumattomiin maa-aineksiin, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviin maa-aineksiin sekä pilaantuneisiin maa-aineksiin. Kaivun yhteydessä pidetään erillään eri tasoisesti pilaantuneet maat sekä toimenpidealueella hyödynnettäväksi soveltuvat maat. Pilaantuneen maa-aineksen ovat lähtökohtaisesti aina jätettä ja ne toimitetaan luvanvaraiseen käsittely-/sijoituspaikkaa. Jos pilaantumattomat maat eivät ole hyödynnettävissä kohteessa tai muussa luvanvaraisessa hyötykäyttökohteessa, myös edellä mainitut maat ovat lähtökohtaisesti jätettä. Kaivetun maa-aineksen jäteluonteen arviointiin sovelletaan jätelakia (646/2011) ja Ympäristöministeriön muistiota ”Maa-ainesten hyödyntäminen -opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista 3.7.2015”.
Poistettavat maa-ainekset luokitellaan vaarattomaksi jätteeksi (tarvittaessa eritasoisesti pilaantuneisiin maihin) tai vaaralliseksi jätteeksi. Luokittelu ja vaaraominaisuuksien arviointi tehdään perustuen jätelakiin (646/2011), valtioneuvoston asetukseen jätteistä (Vna 978/2021), valtioneuvoston asetukseen 214/2007 sekä ympäristöministeriön oppaaseen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:2, Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi-päivitetty opas). Kaatopaikalle sijoittamisessa huomioidaan Vna 331/2013 esitetyt jätteen kelpoisuusvaatimukset.
Maaperän kunnostamisen yhteydessä kiinteistöltä poistettava maa-aines luokitellaan ympäristöteknisen valvojan toimesta seuraavasti:
Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokittelun perusteella maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelylaitoksiin. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista (kuten massojen sisältämät jätejakeet, kaatopaikkakelpoisuuden arviointiin vaadittavat testaukset) sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja analyysitulokset tai kaatopaikkakelpoisuusarviot massoista toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa.
Kaivutyö tehdään lajittelevana kaivuuna siten, että isot kivet, lohkareet ja jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksista. Pienempiä jätejakeita (mm. tiili, metallit, lasi, puu) ei ole suunniteltu erotettavan maa-aineksesta kohteella.
Mikäli alueelta ylös kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä edellä mainittuja maa-aineksia.
Pilaantuneen maa kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätelain (646/2011) mukaiseen jätehuoltorekisteriin.
Alueelta poistettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli em. massoja halutaan toimittaa muualle, tulee kyseisten massojen hyötykäytölle olla tarve ja hyötykäytön olla suunnitelmallista. Maiden sijoittaminen tulee hyväksyttää sijoituskunnan ympäristönsuojelusta vastaavalla. Mikäli hyödyntämien tapahtuu Turun kaupungin alueen ulkopuolella, toimitetaan tieto hyödyntämispaikasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.
Vesien käsittely
Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Hulevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun kaupungin kaupunkirakentamisen ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.
Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen
Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa pilaantuneiden massojen kaivuuta ja kohteesta poistettavien massojen toimittamista asianmukaisiin vastaanottopisteisiin.
Massojen ohjauksessa käytetään helmikuussa 2022 tehtyjen lisätutkimusten analyysien ja kenttämittausten tuloksia sekä kohteen alueella aiemmin toteutetun ympäristöteknisen tutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia.
Lisäksi kaivun aikana otetaan massoista näytteitä, joista tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XFR-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa öljyhiilivetyjen (C5-C10 tai C10-C40), PAH-yhdisteiden tai metallien pitoisuuksia. Kaivumassoista määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät.
Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100-150 m2:n suuruista puhdistettua aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita edellä mainitulla työalueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä mitataan PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XFR-kenttämittarilla ja tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta PetroFlag-kenttätestillä. Lisäksi jäännösnäytteittä toimitetaan laboratorioanalyysiin siten, että haitta-ainepitoisuudet noin 30 % osuudella kunnostetun alueen pinta-alasta tulee varmistettua laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita edellä mainitulla työalueella on todettu.
Mikäli kohteena olevan alueen rajalle on jäämässä kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, kunnostustavoitteet ylittävät pitoisuudet varaudutaan erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla tai tarvittaessa eristämään bentoniittimatolla (esim. öljyhiilivedyt C10-C21, bensiinihiilivedyt C5-C10, BTEX ja oxygenaatit). Ennen erottavan/eristävän rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.
Ympäristötekninen valvoja on paikan päällä, kun erottavaa/eristävää rakennetta asennetaan. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Erottavat rakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävän karttaan.
Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle.
Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite saavutetaan.
Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tai alueelta kaivettua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta (haitta-ainepitoisuudet alittava Vna 214/2007 alemmat ohjearvot) ja jätteetöntä maa-ainesta. Maa-aineksen tulee soveltua tarkoitukseen rakennusteknisesti.
Alemman ohjearvon alittavien maiden hyötykäyttö kohteessa perustuu siihen, että kohteesta todettujen haitta-aineiden ai arvioida kyseisissä pitoisuuksissa aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa. Kaivumassojen hyötykäytöllä voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia.
Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita, arvioidaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin päivittämistarve. Jos todetaan muita kuin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käsiteltyjä haihtuvia yhdisteitä Vna 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia, tarkastellaan niiden mahdollisesti aiheuttama riski erikseen. Jos odottamattomia haitta-aineita sisältäviä maita kaivetaan ja poistetaan kohteesta, maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.
Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Kunnostusta ei jatketa kunnostuskohteena olevan alueen ulkopuolelle.
Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.
Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Pilaantuneen maaperän kunnostaminen tehdään uudisrakentamisen yhteydessä. Rakennustyömaa-alue tullaan aitaamaan.
Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin kaivutyön aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.
Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.
Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.
Kestävä kunnostaminen
Kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihto, koska alueella tullaan tekemään rakentamisen edellyttämiä kaivutöitä. Muiden kunnostusmenetelmien ei tässä tapauksessa arvioida olevan kustannustehokkaita tai järkeviä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on määritetty haitattomat pitoisuudet kohteessa todetuille haitta-aineille. Kohteesta poistetaan vain maa-ainekset, joissa em. haitattomat pitoisuudet ylittyvät ja ne aat, jotka rakentamisen vuoksi on tarpeen kaivaa ja poistaa alueelta.
Kaivutarve ja maa-aineksen poistotarve on pyritty minimoimaan. Esitettyjen suurimpien haitattomien pitoisuuksien alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Kohteen olosuhteet, käyttö ja todetut haitta-aineet huomioiden esitetyt kunnostustavoitteet ovat riittäviä. Pois kuljetettavien maa-ainesten sijoituspaikkoja valitessa, pyritään kustannustehokkuuden lisäksi minimoimaan kuljetusmatkat, jolloin massojen kuljetuksesta aiheutuva ympäristökuormitus vähenee.
Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt tehdään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle eivätkä puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi.
Alueelta poistetaan ne pilaantuneet ainekset ja rakentamisen vuoksi kaivettavat aineksen, joita ei voida hyödyntää kohteella. Kunnostuksen jälkeen maaperään ei jää haitta-aineita sellaisia pitoisuuksia, jotka rajoittaisivat kiinteistön suunniteltua käyttöä eri alueilla.
Kirjanpito
Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnostustöiden aikana. Valvoja pitää kirjaa mm. kaivetuista massoista, kenttä- ja laboratoriotestien tuloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikoista ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleellisesta tiedosta.
Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Raportissa esitetään lisäksi mahdolliset toteutetut erottavat/eristävät rakenteet.
Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle 3 kk kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.
Kunnostuksen aikataulu
Maaperän kunnostaminen on suunniteltu alkavaksi syksyllä 2022.
Ilmoituksen käsittely
Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet
Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.
PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 1 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:
Maaperän puhdistustuloksen toteaminen
1. Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa (Senaatti-kiinteistöt, Turku, Pukkila, kunnostussuunnitelma, 22.8.2022, 21507811) esitettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia eli tavoitepitoisuuksia asuinrakentamiseen tarkoitetuilla alueilla.
Tavoitepitoisuudet:
Haitta-aine Asuintilat (mg/kg)
Öljyhiilivedyt C10-C21 200 (AOA)
Öljyhiilivedyt C10-C40 600 (AOA)
Öljyhiilivedyt C10-C40 -
Bentso(a)pyreeni 34 (SHP2ter)
Lyijy 247 (SHP2ter)
Sinkki 1000 (VJ)
Kupari 1000 (VJ)
Koboltti 380 (VJ)
Antimoni 352 (SHP2ter)
Arseeni 902 (SHP2ter)
Kadmium 455 (SHP2ter)
Kromi 1000 (VJ)
Elohopea 2 (AOA)
Leikkialueilla Vna 214/2007 kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason väliset haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida alueen rakentamisessa siten, että suora kosketus tällaiseen maahan estetään pinnoittamalla maa-aines tai peittämällä se vähintään 0,5 m paksuisella kerroksella kynnysarvot tai alueellisen taustapitoisuustason alittavaa maa-ainesta. Lisäksi täyttökerroksen alle tulee asentaa maiden sekoittumisen keskenään estävä erottava rakenne.
Lisäksi kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) kaivu-urien täytöt, erityisesti linjan yläpuolinen osuus ja metrin etäisyys molemmilla sivuilla, tulee toteuttaa rakennusteknisesti soveltuvilla maa-aineksilla, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä alueen suurimpia haitattomia pitoisuuksia eivätkä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Kaivu-uran ollessa kapeampi, pilaantumattomasta materiaalista tehtävä alue voi olla kapeampi, kuitenkin vähintään kaivu-uran leveys. Mikäli maaperä kaivuu-uran ulkopuolella on eri puhtaustasoa, tulee kaivu-ura erottaa soveltuvalla erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.
Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen sekä pilaantuneen maaperän puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Tarpeen mukaan kaivun yhteydessä havaittavien poikkeavien jätejakeiden haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet tulee tarkemmin tutkia ja arvioida.
Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen ja riskinarviossa huomioitujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita tai maankäyttö kohdekiinteistöllä muuttuu, tulee riskinarvio päivittää.
2. Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.
Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m2:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m3, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).
3. Kenttämittarein tulee mitata haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä, raskasmetallien ja arseenin pitoisuutta sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta. Myös muita haitta-aineita tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä saadaan viitteitä.
Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Osasta näytteistä tulee tehdä hiilivetyfraktiointeja, mikäli maaperässä todetaan kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia (jakeita C10-C21 yli 300 mg/kg).
Mikäli alueella havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmien on oltava sellaisia, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistustavoitteisiin.
Maa-ainesten luokittelu
4. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:
Maa-ainesten käsittely ja hyötykäyttö
5. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä.
Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.
Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.
Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).
Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), mutta jotka alittavat alueen puhdistustavoitteet, voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli maa-ainekset ovat rakennusteknisesti soveltuvia eivätkä sisällä jätejakeita. Aluekohtaisen kunnostustavoitteen ylittäviä maa-aineksia ei voida hyödyntää maarakentamiseen alueella. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen alueella tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.
Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä jätteetöntä ja pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.
Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa kyseistä jätettä.
Muut määräykset
6. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat ja raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla riittävä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettua tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
7. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muilla luotettavilla menettelyillä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.
8. Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä ja muita purkujätteitä kuin pilaantumattomia maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.
9. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa, puhdistustapaa tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.
10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa alueella tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.
11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.
Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.
12. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tulee huolehtia. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.
13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.
Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.
Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.
14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteuttava siten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida puhdistusalueen ulkopuolella.
15. Ennalta arvaamattomista tilanteista ja mahdollisista alueelle jäävistä kunnostustavoitteet ylittävistä haitta-ainepitoisuuksista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun.
Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.
Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.
Raportointi
16. Alueen puhdistustyöstä laaditaan hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:
Kunkin osa-alueen loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.
Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.
Perustelut
Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin puhtaustavoitteisiin ei päästä, tulee riski arvioida uudelleen. Myös mikäli kohteen suunnitelmat muuttuvat riskinarvion perustiedoista, tulee riskinarvio ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.
Määräyskohtaiset perustelut
Pukkilan asemakaavan mukaisesti kunnostettavalle alueelle rakennetaan asuinkerrostalojen korttelialue, jossa rakennusten kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja. Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet riskinarviossa ja kunnostussuunnitelmassa määritetty kaikille niille haitta-aineille, joita kaava-alueen tutkimuksissa havaittiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Puhdistustavoitteet on määritetty kulkeutumisriskejä, terveydellisten riskejä ja ekologisia riskejä arvioimalla eri maankäyttömuodoille. Samalla on varovaisuusperiaatteen vuoksi huomioitu myös vaarallisen jätteen pitoisuusrajat. Kunnostussuunnitelmassa ei ole puhdistuksen lisäksi eritelty muita mahdollisia riskinhallintakeinoja.
Pinnoittamattomilla leikkipaikoilla on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) asetettu pintamaiden puhdistustavoitteeksi kynnysarvo- tai alueellinen taustapitoisuustaso.
Kunnallisteknisten johtojen alueen täytöille on työturvallisuuden vuoksi määrätty erilliset sallitut haitta-ainepitoisuuksien tasot ja samalla on määrätty myös niiden erottamisesta muusta puhtaustasosta/rakenteesta.
Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun alueilla. Lisäksi on annettu määräys poikkeavien jätejakeiden tutkimisesta, jotta voidaan varmistua siitä, ettei jätteistä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa.
Mikäli alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu tai aiemmin havaitut haitta-aineet esiintyvät aiemmin havaittu merkittävämmässä määrin, tulee kyseisten haitta-aineiden aiheuttama riski arvioida erikseen. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä olevista haitta-aineista ei puhdistuksen jälkeen aiheudu silloisessa maankäytössä ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)
Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 2 ja 3)
Maa-ainesjätteen sekä jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Maa-aineksen hyödyntämisessä tulee aina huomioida maa-aineksen (haitta-ainepitoisuus, jätteet, rakennustekniset ominaisuudet) aiheuttamat rajoitteet. Päätöksessä on kestävän kunnostamisen edistämiseksi sallittu kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden suunnitelmallinen hyötykäyttö (tietyin rajoituksin) alueella. Tavoitteena on luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Maiden ei katsota aiheuttavan ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemmat ohjearvot ja kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. (Määräykset 4 ja 5)
Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä pätevyys ja kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)
Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)
Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)
Tarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)
Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)
Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 13)
Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)
Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole varauduttu tai voitu varautua, joten viranomaiselle varataan mahdollisuus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä. (Määräys 15)
Hankekohtaisiin loppuraportteihin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Lisäksi tehtyjen riskienhallintatoimenpiteiden tietojen antaminen on tärkeää esimerkiksi myöhemmin tehtävien mahdollisten maankäytöllisten muutosten suunnittelulle. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli puhdistusta tehdään osissa, kustakin vaiheesta tulee tehdä erillinen raporttinsa, jotta tietoa saadaan ympäristönsuojeluviranomaiselle riittävästi ja riittävän nopeasti. (Määräys 16)
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011)
Jäteasetus (978/2021)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa
Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo
Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.
Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään1370euron maksu.
Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla
Olli-Pekka Mäki
ympäristönsuojelupäällikkö
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Jakelu
tiedKorkia Tonttirahasto II Ky
aoSenaatti-kiinteistöt
tiedVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
tiedWSP Finland Oy
tiedRakennus- ja lupalautakunta
Liitteet:
Kypays § 72
Liite 1:Toimenpidealueen sijainti kartalla