Ympäristölakimies Nina Mattila 8.9.2022:

Kuvaus asiasta

Tontin 853-74-22-60 omistaja on tehnyt toimenpidepyynnön rakennusvalvonnalle, koska naapuritontille 74-22-73 osoitteessa Isotalonkatu 26 on rakennettu uudisrakennus ja maanpintaa on nostettu siten, että tontin 853-74-22-60 alakulmaan on kertynyt vettä, joka on aikaisemmin kulkeutunut pois tontilta. Kohteessa on pidetty katselmus, asianosaisia on kuultu ja alueella on suoritettu pintavaaitus, jotta saataisiin selville mahdolliset luonnolliset hulevesien poistoreitit. Rakennus- ja lupalautakunta on 12.5.2022 §132 päättänyt, että toimenpidepyyntö ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Tontin 853-74-22-60 omistaja on valittanut lautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Valituksessa vaaditaan, että ne, jotka ovat aiheuttaneet huleveden kertymisen tonttien nurkkaan, myös kustantavat huleveden poistamisen. Muutoksenhakijan mukaan syy on joko kaupungin tai tonttien 22 ja 73 omistajien. Muutoksenhakija näkee yhtenä ongelmanratkaisukeinona, että hänen tontilleen rakennetaan lisäkaivo ja pumppaamo, mutta katsoo, ettei hän ei ole vaikuttanut mitenkään vesiongelman syntyyn eikä halua näin ollen vastata kustannuksista.

Hallinto-oikeus on pyytänyt rakennus- ja lupalautakunnan lausuntoa 23.9 mennessä. Hallinto-oikeudelle ehdotetaan annettavaksi lausunto, jonka mukaan valitus tulee hylätä.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Kyse on siitä, olisiko lautakunnan pitänyt antaa määräyksiä koskien hulevesien johtamista. Päätöksessä ei ole määrätty kustannuksista tai niiden jakamisesta, vaan todettu, että toimenpidepyyntö ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 103 e §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. MRL:n 103 f §:n 1 momentin mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on johdettava kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi imeyttää kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon. MRL 103 k §:n mukaan kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi. Jos hulevesistä aiheutuvan haitan poistaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan monijäseninen toimielin voi kiinteistön omistajan aloitteesta ja muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan määrätä kiinteistön tai kiinteistöjen hulevesien johtamisesta tai muista hulevesien hallinnan toimenpiteistä. Kiinteistöjen yhteisjärjestelyssä noudatetaan, mitä jäljempänä 164 §:n 2–4 momentissa säädetään. Luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta säädetään jäljempänä 165 §:ssä ja ojituksesta vesilain (587/2011) 5 luvussa.

MRL 165.1 §:n mukaan, jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli kiinteistön omistaja tai haltija laiminlyö velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta. MRL 161 a §:n 1 momentin mukaan, jos asemakaava-alueella on tarpeen tehdä oja tai sijoittaa ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle, noudatetaan, mitä 161 §:ssä säädetään. MRL 161 a §: 2 momentin mukaan asian ratkaisee kunnan määräämä viranomainen. MRL 161 a §:n 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitettu asia ratkaistaan kuitenkin siten kuin vesilain 5 luvussa säädetään, jos: 1) kyse on tämän lain 10 luvussa tarkoitetusta ranta-asemakaava-alueesta; 2) ojitus palvelee asemakaavassa osoitettujen maa- ja metsätalousalueiden maankuivatusta; 3) ojitus sijoittuu suurimmalta osin asemakaava-alueen ulkopuolelle; 4) ojituksesta aiheutuu haittaa tai veden johtamisen tarvetta kolmannen omistamalle kiinteistölle; tai 5) ojitus edellyttää aluehallintoviraston lupaa tai ojitustoimituksen päätöstä.

Kuten päätöksessä on todettu, muutoksenhakijan tontti sijaitsee asemakaava-alueella, jossa kaupungin vesihuoltolaitos on rakentanut tontin vieressä katualueella sijaitsevan hulevesiviemäriverkoston, johon kiinteistön omistajat voivat liittyä. Tontti, jolla vesiongelmaa on ilmennyt, on liittynyt jo aikaisemmin hulevesiviemäriverkostoon. Tontin kulmaan on naapuritontin 73 rakentamisen jälkeen kertynyt talven jälkeen ja sateisina aikoina vettä, joka aikaisemmin on valunut naapuritontin puolelle. Naapuritontti on rakennettu myönnetyn rakennusluvan mukaisesti ja sen hulevedet on johdettu asianmukaisesti kaupungin hulevesiviemäriverkostoon. Naapuritontille rakentamalla on toteutettu voimassa olevaa asemakaavaa rakentamalla sen mukaiselle rakennusalalle. Tehdystä pintavaaituksesta voidaan todeta, että sekä muutoksenhakijan tontilla 60 että naapurien 73 ja 22 tontilla maanpinnan korkeusasema on ongelmakohdan ympäristössä noin + 23. Naapuritontille myönnetyn rakennusluvan asemapiirroksen mukainen ensimmäisen kerroksen lattiakorko on + 23,45. Edellä esitetyn perusteella luonnollista maanpintaa ei ole tarpeettomasti muutettu. Muutoksenhakijan olisi jo aikaisemmin pitänyt huolehtia hulevesien poistosta siten, että ne eivät olisi valuneet rakentamattomalle tontille.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen toimien tulee olla oikein suhteutettuja tavoiteltavaan päämäärään nähden. Päätöksessä on todettu, että teknisesti yksinkertaisin ratkaisu on lisätä tontille 60 yksi lisäkaivo, josta hulevedet voidaan ohjata olemassa olevaan hulevesiviemäriverkostoon tontilla jo valmiina olevan hulevesien poistojärjestelmän kautta. Päätöksessä on todettu, että ongelman poistaminen ei vaadi useampia kiinteistöjä koskevia yhteisiä järjestelyjä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, 040-6741633 nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Valituskirjelmä

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.