Ympäristölakimies Nina Mattila 7.9.2022:

Kohdekiinteistö

Osoitteessa Piuhankatu 39 sijaitseva tontti 853-76-34-2

Kiinteistön omistaja ja velvoitettu

XXXXX kuolinpesä

Osakas: XXXXX

Asian tausta

Ympäristönsuojelu on saanut 18.3.2019 ilmoituksen kiinteistön 853-76-34-2 roskaantumisesta ja käynyt 21.3.2019 tarkastamassa tilanteen. Ympäristönsuojelu on todennut, että kiinteistön pihalla on jätesäkkejä ja roskapusseja. Lisäksi kuistilla on jääkaappi ja pihalla kaksi autoa, jotka ympäristönsuojelun arvion mukaan eivät ole käytössä. Ympäristönsuojelu on 24.6.2019 kehottanut kiinteistön haltijaa, XXXXX , siivoamaan kiinteistön alueen jätteistä ja romuista, ja toimittamaan ne asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Ympäristönsuojelu on lisäksi kehottanut liittämään kiinteistön jätteenkuljetukseen, mikäli sillä oleskellaan.

Kiinteistön omistaja on XXXXX kuolinpesä, jonka ainoa osakas on verottajalta saatujen tietojen mukaan XXXXX on myös kiinteistöverotustietojen mukaan kiinteistöveron maksaja. Väestötietojen mukaan kiinteistö on asumaton, mutta naapureiden mukaan kiinteistöllä oleskellaan.

Rakennus- ja lupalautakunta on 17.6.2021 § 174 velvoittanut kiinteistön omistajan XXXXX kuolinpesän juoksevan uhkasakon uhalla:

1. Siivoamaan piha-alueella olevat jätteet (roskapussit, jätesäkit, kaksi ajoneuvoa, joita ei käytetä ja jääkaappi) ja toimittamaan ne asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
2. Liittämään kiinteistön jätteenkuljetukseen, koska sillä tosiasiassa oleskellaan ja kohteessa syntyy jätettä.

Määräaika toimenpiteiden suorittamiseksi on ollut kaksi viikkoa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu haastemiehen välityksellä tiedoksi kuolinpesän osakkaalle XXXXX 9.9.2021. Päätöstä on tullut noudattaa muutoksenhausta huolimatta.

Ympäristönsuojelu on suorittanut kohteessa tarkastuksen ja todennut, että rakennuksen päädyssä on edelleen roskapusseja ja -säkkejä. Kiinteistön Kranaatinkujan puoleisella osalla on samat autot kuin ennenkin. Piuhankadun puoleisella piha-alueella on risukasoja, pressuja ja säkkejä. Kiinteistön piha-alue on edelleen roskaantunut. Piha-alueesta otettiin valokuvia. Kranaatinkujan varrella on jäteastia, joka on melkein tyhjä. Turussa toimivien jätteenkuljettajien mukaan kiinteistöllä ei ole jätehuoltosopimusta, tiedot jätteenkuljettajilta on saatu 20.10.2021 ja 22.10.2021.

Sovellettavat säännökset

Jätelain 5.1 §:n mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätelain 6.1 §:n 5 kohdan mukaan jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on.

Jätelain 41 §:n mukaan kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan.

Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Jätelain 73 §:n mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Jätelain 74.1 §:n 5 kohdan mukaan, jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, siivoamisvelvollinen on asemakaava- alueella tontin haltija.

Jätelain 75.1 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.

Jätelain 126.1 §:n 1 kohdan mukaan valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä taikka jätteensiirtoasetusta, jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista menettelyä tai määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa.

Jätelain 129.1 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Uhkasakkoa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa säädetään.

Uhkasakkolain 4 §:n mukaan viranomainen voi asettaa uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan, jos niin on laissa säädetty. Lain 6 §:n mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Uhkasakkolain 7 §:n mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta.

Uhkasakkolain 10.1 §:n mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Jätelaki 5 §, 6 §, 13 §, 20 §, 41 §, 72 §, 73 §, 74 §, 75 §, 126, 129 §, 139 §

Uhkasakkolaki 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 §, 22 §

Asianosaisen kuuleminen

Asianosaiselle on uhkasakkolain 22 §:n mukaisesti varattu tilaisuus antaa kirjallinen vastineensa tästä päätöksestä. Kuulemiskirje liitteineen on annettu tiedoksi yleistiedoksiantona, koska asiaa ei ole saatu annettua tiedoksi asianosaiselle muulla tavalla. Vastinetta ei toimitettu.

Perustelut

Kiinteistön piha-alueella on jätettä ja romua, joka aiheuttaa jätelain 72 §:n tarkoittamaa epäsiisteyttä, maiseman rumentumista ja viihtyisyyden vähentymistä (roskaantumista). Jätteeksi määritellään aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Jätteen haltijan on jätelain 73 §:n mukaan poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Jätelain 74 §:n mukaan, jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta tai jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, siivoamisvelvollinen on asemakaava-alueella tontin haltija. XXXXX on XXXXX kuolinpesän ainoa osakas, minkä lisäksi ympäristönsuojelun tietoon on tullut, että XXXXX oleskelee kiinteistöllä. Näin ollen Innamaata on perusteltua pitää kiinteistön ja sen pihalla olevan jätteen haltijana, jolla on siivoamisvelvollisuus. Jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on. Kiinteistön haltija voi tilata piha-alueella sijaitseville roskapusseille ja jätesäkeille kuljetuksen jätteenkuljetusyritykseltä tai kuljettaa ne itse Topinojan jätekeskukseen. Pihalla olevat autot, joita ei enää käytetä ajoneuvoina, tulee toimittaa valtuutettuun romuautojen vastaanottoon.

Kiinteistön tai jätteen haltijan on jätelain 41 §:n mukaisesti luovutettava kunnan vastuulle kuuluva jäte, kuten asumisessa syntyvä jäte (jätelaki 32.1 §), alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikaan. Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten 4 §:n mukaan kiinteistönhaltijoiden on liitettävä asuinkiinteistönsä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätteenhaltijan on luovutettava kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta varten järjestettyyn jäteastiaan. Kiinteistön haltija on velvollinen liittymään jätehuoltoon, mikäli kiinteistöllä tosiasiassa oleskellaan. Koska kiinteistön piha-alueelle on kerääntynyt runsaasti yhdyskuntajätettä sisältäviä roskapusseja ja jätesäkkejä, voidaan päätellä, että kiinteistöllä tosiasiassa oleskellaan ja asutaan huolimatta siitä, että kyseisessä osoitteessa ei väestötietojen mukaan asuta. Jätteiden luovutusvelvollisuudesta ei ole mahdollista poiketa. Kiinteistön haltijan tulee tehdä sopimus jäteastian säännöllisestä tyhjentämisestä jätteenkuljettajan kanssa. Jäteastia on tyhjennettävä vähintään neljän viikon välein.

Valvontaviranomainen määrää jätelain 75 §:n nojalla roskaajaa poistamaan roskaavan esineen. Jätelain 129 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Kiinteistön haltija ei ole noudattanut viranomaisen kehotusta eikä lautakunnan määräystä. Näin ollen asetettu uhkasakko tulee tuomita maksettavaksi. Koska velvoitetta ei ole noudatettu ja kiinteistö on ollut jätelain vastaisessa kunnossa alkuvuodesta 2019 lähtien, on syytä asettaa uudet määrältään aiempaa suuremmat uhkasakot.

Jätelain 136.1 §:n mukaan valvontaviranomaisen tulee tehdä ilmoitus esitutkintaa varten, jos on aihetta epäillä 147 §:n 1 momentissa tarkoitettua tekoa tai laiminlyöntiä. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Oheismateriaali 1Tarkastuspöytäkirja 27.10.2021

Oheismateriaali 2Valokuvia 27.10.2021

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää tuomita XXXXX kuolinpesän maksamaan lautakunnan päätöksellä 17.6.2021 § 174 asetetun uhkasakon kiinteät peruserät tuhat (1.000) euroa ja viisisataa (500) euroa sekä lisäerät lokakuu 2021- toukokuu 2022 sata (100) ja viisikymmentä (50) euroa eli yhteensä kaksituhattaseitsemänsataa (2700) euroa.

Lisäksi rakennus- ja lupalautakunta päättää velvoittaa juoksevan uhkasakon uhalla kiinteistön 853-76-34-2 omistajan, XXXXX kuolinpesän:

1. Siivoamaan piha-alueella olevat jätteet (roskapussit, jätesäkit, kaksi ajoneuvoa, joita ei käytetä) ja toimittamaan ne asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
2. Liittämään kiinteistön jätteenkuljetukseen, koska sillä tosiasiassa oleskellaan ja kohteessa syntyy jätettä.

Kyseisten toimenpiteiden tulee olla suoritettuina viimeistään kahden viikon kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista.

Juoksevan uhkasakon määrä:

Kiinteänä peruseränä on kaksituhatta (2000) euroa, mikäli edellä asetettua velvoitetta 1. siivota kiinteistön piha-alue jätteistä ja toimittaa ne asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ei ole täytetty määräaikaan mennessä sekä lisäeränä kaksisataa (200) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Kiinteänä peruseränä on tuhat (1000) euroa, mikäli edellä asetettua velvoitetta 2. liittää kiinteistö jätteenkuljetukseen, koska sillä tosiasiassa oleskellaan ja kohteessa syntyy jätettä ei ole täytetty määräaikaan mennessä sekä lisäeränä sata (100) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Koska uhkasakko on asetettu kiinteää omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on uhkasakkolain 18 §:n mukaisesti omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Tästä päätöksestä ilmoitetaan uhkasakkolain 19 §:n mukaisesti maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Tätä päätöstä on jätelain 139 §:n mukaisesti noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.

Samalla rakennus- ja lupalautakunta päättää tehdä ilmoituksen poliisille esitutkintaa varten.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.