Ympäristötarkastaja Kirsi Kupsala 6.9.2022:

Euroopan parlamentin ja neuvoston ympäristömelun arviointia ja hallintaa koskevassa direktiivissä 2002/49/EY määritellään yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja. Direktiivin tavoitteena on saada jäsenvaltioiden melutasoista vertailukelpoisia tietoja. Ympäristömeludirektiiviä on täydennetty vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/996, jonka liitteessä on esitetty yhteinen laskentamenettely. Laskentamenetelmä on päivitetty vuonna 2021 direktiivillä (EU) 2021/1226. Suomen ympäristönsuojelulakia (527/2014) on täydennetty direktiivin kansallisen täytäntöönpanon toteutumiseksi.

Meluselvitykset on laadittava joka viides vuosi ja Turussa on tehty direktiivin mukaiset selvitykset vuosina 2012 ja 2017. Nyt valmistuneen selvityksen akustisen mallin laatimisessa käytettiin pohjana vuoden 2017 meluselvityksen maastomallia, jota päivitettiin muuttuneiden liikennetietojen, meluesteiden ja rakennusten osalta.

Valtioneuvoston asetuksen (1107/2021) mukaan kolmannen vaiheen selvityksen tuli olla valmiina ja merkittynä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 30.6.2022. Selvitys valmistui samanaikaisesti pääkaupunkiseudun kaupungeissa, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa eli yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Selvityksessä tarkastellaan tärkeimpien teiden, rautateiden ja lentoliikenteen aiheuttamia melutasoja. Tie- ja raideliikenteen aiheuttaman melutason laskennat on tehty yhteiseurooppalaisella CNOSSOS-EU-laskentamallilla (2021/1226 EU). Lentoliikenteen melumallinnuksen melukäyrät toimitti Finavia Oyj. Laskentatuloksina esitetään meluvyöhykekartat ja meluvyöhykkeillä olevien asukkaiden sekä rakennusten määrät. Tulokset on esitetty myös numeerisina tietoina taulukoituna.

Meluselvitys on tehty EU-meludirektiivin mukaisilla arvoilla. Meludirektiivin mukaista vuorokausimelutasoa L_den ja yömelutasoa L_n ei voi verrata Suomessa käytettyihin melutason ohjearvoihin eikä Suomessa ole raja- tai ohjearvoja EU-tunnusluvuille. L_den on vuorokauden ajankohdan mukaan painotettu ns. päivä-ilta-yö-melutaso ja L_n on yöajan painottamaton keskiäänitaso. Myöskään vuoden 2017 selvityskierroksen jyvitettyjä asukasmäärätuloksia ei voi verrata nyt laskettuihin tuloksiin määritysmenetelmän muutoksesta johtuen.

Laskennallisen mallinnuksen tuloksien perusteella tieliikenne on merkittävin meluhaittojen aiheuttaja. Vakituisten asuinrakennusten asukkaista 65200 (35 %) asuu alueilla, joilla tieliikenteen vuorokausimelutaso L_den on yli 55 dB, kun asukasmäärä lasketaan meluisimman julkisivun mukaan. Näille alueille sijoittuu myös 69 kpl (52 %) hoitolaitosrakennusta ja 135 kpl (43 %) oppilaitosrakennusta.

Raideliikenteen ja lentoliikenteen meluvaikutukset ovat huomattavasti tieliikenteen vaikutuksia pienempiä. Rautatieliikenteen aiheuttamalle yli 55 dB:n L_den melulle altistuu 3000 (2 %) vakituisten asuinrakennusten asukkaista, kun asukasmäärä lasketaan meluisimman julkisivun mukaan. Lentoliikenteen yli 55 dB:n vuorokausimelutasolle L_den ei mallinnuksen mukaan altistu asukkaita.

Selvityksen perusteella laaditaan vuonna 2024 seuraava meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Siihen voi kuulua toimia, jotka liittyvät liikennesuunnitteluun, maankäytön suunnitteluun, teknisiin toimiin melulähteissä, hiljaisempien melulähteiden valintaan, melun leviämisen ajalliseen tai alueelliseen rajoittamiseen sekä taloudelliseen ohjaukseen ja muihin vastaaviin rajoituskeinoihin.

Oheismateriaali 1Ympäristömeludirektiivin mukainen ympäristömeluselvitys Turussa 2022, loppuraportti 15.5.2022

Ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki:

Ehdotus Rakennus- ja lupalautakunta päättää merkitä ympäristömeluselvityksen 2022 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.