Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Katariina Riipinen 2.9.2022:

Ilmoituksen tekijä

Rudus Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja omistaja

Osoite:

Aviatie 6, 20360 Turku

Kiinteistö ja omistaja:

853-89-1-1, Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 29.9.2021.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 6.6.2022, jolloin se on tullut vireille (dnro 7117-2022).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

- Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Turun paalutehdas, 19.5.2022

• Liite 1. Kiinteistöt ja niiden omistustiedot
• Liite 2. Asemakaavan merkinnät
• Liite 3. Tutkimusten analyysitulosten koontitaulukot
• Liite 4. Haitta-aineiden ominaisuudet ja vertailuarvot
• Piirustukset 

- Kiinteistön omistajan antama valtakirja

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kiinteistöllä ei ole aiempia maaperän puhdistamista koskevia lupia tai ilmoituksia.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistön maaperän pilaantumisen arvioidaan aiheutuneen alueella harjoitetusta teollisesta toiminnasta.  Kiinteistöllä on ollut betoniasema ja paalutehdas, jossa on valmistettu betonipaaluja vuodesta 1975 lähtien. Ennen 1960-lukua alueella on ollut Puolustusvoimien ampumarata ja 1960-luvulla asfalttiasema. Pilaantumisajankohta ei ole tiedossa.

Paaluissa käytettävä betoni on valmistettu betoniaseman betonimyllyssä. Kiviaines on toimitettu kuorma-autoilla vastaanottosiiloihin eli maa-ainestaskuihin. Sementti on toimitettu tehtaalle säiliöautoilla ja pumpattu paineilmalla umpinaisiin siiloihin, jotka sijaitsivat betoniaseman edustalla. Betoniasemalla on varastoitu myös betonin valmistuksessa käytettäviä nestemäisiä lisäaineita.

Betonipaalut on valettu piha-alueella sijaitsevassa paalumuotistossa, jonka pituus on yhteensä n. 185 m ja leveys n. 10 m. Paalumuotteihin on ennen valua sumutettu muottiöljyä, jotta valmiit paalut voidaan irrottaa muoteista. Muottiöljynä on käytetty kasviperäistä biohajoavaa muottiöljyä, mutta aikaisemmin mahdollisesti myös mineraaliöljypohjaista muottiöljyä.

Valun jälkeen paaluja on hoidettu tarvittaessa vedellä kastelemalla, peittämällä tai lämmittämällä. Paalujen kovetuttua ne on poistettu muoteista ja siirretty piha-alueelle varastoon.

Piha-alue on osittain päällystetty. Päällystetyltä alueelta sadevedet on johdettu öljynerotuskaivon kautta tehdasalueen pohjoisreunassa sijaitsevaan avo-ojaan. Päällystetyllä alueella on sijainnut myös työkoneiden tankkauspiste.

Kiviaineksen lämmittämiseen on käytetty kevyellä polttoöljyllä toimivaa energialaitosta. Lämmitysöljysäiliö (12 m³) suoja-altaineen (16 m³) on sijainnut piha-alueella lämpölaitoskontin sisällä.

Betonimyllyn ja -betoniauton pesupaikalla pesuvedet on saostettu kahdessa vaiheessa ja johdettu putkessa pesualtaan ja saostuskaivon kautta neutraloitavaksi. Vesien neutralointi on tehty kemiallisesti viimeisessä saostuskaivossa, josta vedet on pumpattu tehdasalueen pohjoisreunassa sijaitsevaan avo-ojaan.

Kiinteistöä ei ole liitetty Turun kaupungin jätevesiverkostoon, vaan saniteettivedet on johdettu umpisäiliöön, josta ne on tyhjennetty imuautolla ja kuljetettu jätevesiviemäriverkostoon.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohdekiinteistö sijaitsee Lentokentän kaupunginosassa ja rajautuu etelässä Turun kehätiehen, lännessä metsään/Pomponrahkan suoalueeseen, pohjoisessa metsään/kalliomäkeen ja idässä logistiikkakeskukseen, jonka varastorakennus on valmistunut vuonna 2021. Kiinteistön pinta-ala on 39 803 m².

Voimassaolevassa asemakaavassa alue on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1), jossa rakentaminen ei saa heikentää suoalueen vesitaloutta.  Rakennukset ja pihat on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen tai laatuun. Katoilta kertyvät sadevedet tulee johtaa ympäröivään maastoon.

Betonipaalujen valmistus alueella päättyy 30.6.2022, minkä jälkeen alueelle rakennetaan vastaavanlainen logistiikkarakennus kuin alueen itäpuolella sijaitsevalla kiinteistöllä.

Maa- ja kallioperä

Kohdekiinteistön alueella maanpinta on suurimmaksi osaksi melko tasainen ja vaihtelee tasolla +44…+45. Alueen kaakkoisnurkassa on kalliomäki, jossa maanpinta on korkeimmillaan noin tasolla +57. Myös kiinteistön pohjoispuolella on laaja kallioalue.

Kiinteistö on osa kaakko-luodesuuntaista harjujaksoa. Harjun maa-aines on hiekkaa ja soraa, mutta reunoilla esiintyy myös siltti- ja savikerroksia. Savikerrosten päälle on kerrostunut turvetta, ja alueella esiintyy soita, kuten tutkimusalueen länsipuolella sijaitseva Pomponrahka. Se on luonnonsuojelualuetta ja sisältyy Natura 2000 -verkostoon.

Maaperäkartan ja alueella suoritettujen tutkimusten perusteella kiinteistö on täyttömaa-aluetta. Alueen pintamaa on hiekkaa/sepeliä noin 0,5–1,0 m syvyydelle maanpinnalta. Täyttömaan joukossa on paikoitellen (KK3-KK8) havaittu rakennusjätteitä, kuten esimerkiksi betonia, metallia, tiiltä ja puuta. Täyttökerroksen alla esiintyvä luontainen maaperä on hiekkaa tai savea.

Pohja- ja pintavedet

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Lentokentän pohjavesialue (tunnus 02 853 02), joka sijaitsee lähimmillään noin 60 m etäisyydellä kunnostusalueen pohjoispuolella. Pohjavesialueen ja kunnostettavan alueen välissä on kalliokynnys, joka estää pohjaveden virtauksen kunnostusalueelta pohjavesialueelle.

Kunnostusalueen läheisyydessä ei ole pintavesistöjä. Kunnostusalueen hulevedet imeytyvät suurimmaksi osaksi maaperään. Piha-alue on osittain päällystetty, ja tältä alueelta sadevedet on johdettu tehdasalueen pohjoisreunassa sijaitsevaan avo-ojaan.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Alueella on suoritettu maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 2003, 2008 ja 2022. Vuonna 2003 alueelta otettiin porakonekairalla maanäytteitä 9 tutkimuspisteestä (P1-P9) ja lisäksi lämpökontin alta lapiokaivuna yksi pintamaanäyte. Vuonna 2008 alueelta otettiin maanäytteitä kaivinkoneella kaivetuista kahdeksasta koekuopasta (KK1-KK8). Vuonna 2022 maaperänäytteitä otettiin porakonekairalla 11 näytepisteestä (RF3, RF5-RF10, RF12-RF15).

Vuonna 2003 lämpökontin alta 0–0,3 m syvyydeltä otetussa näytteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus erityisesti öljyhiilivetyjen keskiraskaita eli polttoöljylle tyypillisiä jakeita (C₁₀-C₂₁: 21 750

mg/kg). Myös näytteen raskaiden jakeiden pitoisuus (C₂₂-C₄₀: 3 250 mg/kg) ylitti ylemmän ohjearvon ja öljyhiilivetyjen summapitoisuus (C₁₀-C₄₀) oli 25 000 mg/kg. Tutkimuspisteestä P2 syvyydeltä 1–2 m otetun näytteen keskiraskaiden jakeiden pitoisuus (C₁₀-C₂₁: 774 mg/kg) ylitti alemman ohjearvon ja öljyhiilivetyjen summapitoisuus (C₁₀-C₄₀) oli 860 mg/kg. Yhdessä maanäytteessä (P6/0–1 m) todettiin alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus (340 mg/kg).

Tutkimusalueelle kaivetuista koekuopista erotelluista betonijätteistä muodostettiin kaksi kokoomanäytettä (BE1 ja BE2). Murskatuista betoninäytteistä analysoitiin haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet 2-vaiheisella ravistelutestillä (SFS-EN 12457). Tulosten perusteella selvitettiin betonin höytykäyttökelpoisuus maarakentamisessa silloisen valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNa 591/2006) mukaisesti. Tutkittujen näytteiden liukoisuus- ja kokonaispitoisuudet alittivat betonimurskeen hyödyntämiselle maarakentamisessa esitetyt raja-arvot sekä esim. pysyvän jätteen kaatopaikalle annetut raja-arvot. Uusi valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNa 843/2017) on tullut voimaan kyseisen tutkimuksen jälkeen.

Vuonna 2008 koekuopasta KK8 syvyydeltä 0,5–1,5 m otetun näytteen raskaiden jakeiden (C₂₁–C₄₀: 650 mg/kg) öljypitoisuus ylitti alemman ohjearvotason. Lisäksi yhdessä näytteessä (KK2/0–0,5 m) oli havaittu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia antimonia (3,6 mg/kg) ja lyijyä (76 mg/kg) sekä kahdessa näytteessä kynnysarvon ylittäviä öljypitoisuuksia (KK4/0–0,5 m: 460 mg/kg ja KK6/0,5–1,5 m: 360 mg/kg).

Vuoden 2022 tutkimuksessa ei todettu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Tutkimuspisteistä RF3, RF5, RF6, RF7, RF8 ja RF15 otetuissa maanäytteissä todettiin yleisesti kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia (5,3…13 mg/kg) arseenia erityisesti savi- ja silttimaassa. Pitoisuudet kuitenkin pääosin alittavat alueen suurimman suositellun taustapitoisuuden (SSTP: 12 mg/kg). Tutkimuspisteestä RF5 syvyydeltä 1,8–2,8 m otetussa savinäytteessä todettiin kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia kobolttia (22 mg/kg) ja nikkeliä (51 mg/kg).

Lämpökeskuksen läheisyydestä, tutkimuspisteestä RF3 syvyydeltä 0–1,0 m otetussa näytteessä todettiin kynnysarvotason ylittävä PAH-yhdisteiden summapitoisuus (16 mg/kg). Myös yksittäisistä PAH-yhdisteistä todettiin bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, fenantreenia ja fluoranteenia kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia.

Paalumuotiston alta ja sen päädystä, tutkimuspisteistä RF9 ja RF12 otetuissa pintamaanäytteissä todettiin kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä (700 mg/kg ja 410 mg/kg). Pitoisuudet koostuivat pääasiassa raskaista jakeista (C₂₁-C₄₀).

Suoritettujen tutkimusten perusteella kunnostusalueella arvioidaan esiintyvän lämpökontin (n. 300 m²) ja tutkimuspisteen P2 alueilla (n. 300 m²) öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta noin 600 m³.

Lisäksi tutkimuspisteen P6 alueella (n. 200 m²) esiintyy maa-ainesta, jossa on todettu kohonneita sinkkipitoisuuksia, ja koekuopan KK8 alueella (n. 300 m²) öljyhiilivetyjen raskaita jakeita. Kyseisiltä alueilta on mahdollisesti poistettava haitta-ainepitoisia maa-aineksia tulevien rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa.

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistöllä on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Todetut haitta-aineet (metallit, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivetyjen raskaat jakeet) ovat pääosin niukkaliukoisia ja kulkeutumattomia. Sen sijaan öljyhiilivetyjen keskitisleiden fraktioista osa on haihtuvia ja kulkeutuvia. Todetut haitta-aineet esiintyvät pääasiassa pinta-/täyttömaakerroksessa noin 0...2 m syvyydellä maan pinnalta. Täyttömaan alla esiintyy hiekkaa ja silttiä, ja suurimmalla osalla aluetta savea.

Alueelle rakennetaan suuri logistiikkakeskusrakennus, johon sijoitetaan tuotanto-, varasto- ja toimistotiloja. Alueen itäpuolella on vastaavanlainen logistiikkarakennus, eikä alueen maankäyttö ole erityisen herkkää. Logistiikkarakennus perustetaan todennäköisesti teräsbetonilaatalle paalujen varaan. Piha-alue päällystetään asfaltilla.

Haitta-aineille altistuminen maan syömisen tai suoran kosketuksen kautta ei ole mahdollista, koska kohteeseen rakennetaan uudet lattia- ja piharakenteet. Alueella ei tulla viljelemään ravintokasveja. Kohteessa mahdollisiksi kulkeutumisreiteiksi tunnistetaan haihtuvien öljyhiilivetyjen kulkeutuminen logistiikkakeskusrakennuksen sisäilmaan, jossa mahdollisia altistujia ovat logistiikkarakennuksen käyttäjät. Piha-alueella on todettu raskaita öljyhiilivetyjä, mutta niiden kulkeutuminen ulkoilmaan ei ole merkittävää. Lisäksi ulkoilmassa mahdolliset hiilivedyt laimenevat nopeasti. Kevyet/keskiraskaat öljyhiilivedyt voivat vajoveden välityksellä kulkeutua pohjaveteen. Suurimmalla osalla suunnittelualuetta esiintyy kuitenkin savikerros, joka ehkäisee öljyhiilivetyjen kulkeutumista pohjaveteen. Lisäksi uusi logistiikkarakennus ja asfaltoidut piha-alueet estävät sadevesien kulkeutumista pohjaveteen.

Kunnostusalueella vuonna 2003 suoritetuissa tutkimuksissa todettiin lämpökontin alta 0–0,3 m syvyydeltä otetussa näytteessä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus erityisesti öljyhiilivetyjen keskiraskaita eli polttoöljylle tyypillisiä jakeita. Näistä ainakin kevyimmät jakeet luokitellaan haihtuviksi ja kulkeutuviksi ja siksi niistä voisi aiheutua haittaa tulevan logistiikkakeskuksen sisäilmalle ja edelleen myös terveysriskejä. Tästä johtuen alueella on suoritettava öljyhiilivetyihin liittyen riskinhallintatoimenpiteitä poistamalla pilaantuneet maa-ainekset käyttäen riittäviä kunnostustavoitteita.

Öljyhiilivetyjä lukuun ottamatta muut kohteessa todetut haitta-aineet (metallit ja PAH-yhdisteet) luokitellaan heikosti haihtuviksi ja kulkeutumattomiksi, joten ihmisten tai eläinten altistuminen kyseisille haitta-aineille ei ole mahdollista, kun alueelle on rakennettu uudet pintarakenteet. Kyseiset haitta-aineet eivät kulkeudu, jolloin niistä ei aiheudu riskejä alueen ulkopuolelle, esimerkiksi Pomponrahkan suoalueelle.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Pilaantuneet maa-ainekset ja mahdolliset jätejakeet poistetaan kaivinkoneella kaivamalla. Pilaantuneet massat toimitetaan käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen.

Kunnostusalueella suoritetaan täydentäviä tutkimuksia ennen kaivutöiden aloittamista. Täydentävillä tutkimuksilla selvitetään lämpökeskuksen alueen öljypilaantuneisuuden laajuutta ja syvyyttä sekä kaivumassojen laatua ja sijoituskelpoisuutta.

Tulevan logistiikkarakennuksen kohdalta ja piha-alueilta poistetaan rakennus-/kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa pilaantuneet ja mahdollisesti jätepitoiset maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet (alkuaineet, öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet) ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvopitoisuudet.

Tulevista maarakennustöistä johtuen alueelta poistetaan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa myös pilaantumattomiksi luokiteltavia ns. kynnysarvomaita, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä.

Öljyhiilivetyjen fraktioita ei ole analysoitu, ja siksi niille ei voida määrittää laskennallisia haitattomia pitoisuuksia. Koska osa öljyhiilivetyjen keskitisleisiin sisältyvistä fraktioista on herkästi kulkeutuvia, käytetään kunnostustavoitteena logistiikkarakennuksen alapuolella ja noin 3 metrin etäisyydellä rakennuksen seinälinjasta öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C₁₀-C₂₁) alempaa ohjearvoa myös rakentamisen vaatiman kaivusyvyyden alapuolella. Heikommin haihtuville raskaille jakeille (C₂₁-C₄₀) sekä PAH-yhdisteille käytetään rakentamisen vaatiman kaivusyvyyden alapuolella kunnostustavoitteena ylempiä ohjearvoja. Logistiikkarakennuksen seinälinjan 3 m rajauksen ulkopuolella, tulevilla piha-alueilla kunnostustavoitteena käytetään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C₁₀-C₂₁) ja raskaiden jakeiden (C₂₁-C₄₀) sekä PAH-yhdisteiden osalta rakentamisen vaatiman kaivusyvyyden alapuolella ja kaivualueen ulkopuolella kyseisten haitta-aineiden ylempiä ohjearvoja. Metalleille ei aseteta kunnostustavoitetta rakentamisen vaatiman kaivun ulkopuolelle rakennuksen alle eikä ympäröiville piha-alueille.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittäviä maita jätetään alueelle vain tiiviin rakenteen (esim. betoni tai asfaltti) tai vähintään 0,5 metrin paksuisen pilaantumattoman maa-aineskerroksen alle.

Mikäli kunnostusalueelta ei voida poistaa esim. kaivuteknisistä syistä johtuen kaikkia öljyisiä maa-aineksia edellä esitettyjen kunnostustavoitteiden mukaisesti, tehdään kunnostustöiden yhteydessä öljyhiilivetyjen fraktiokohtainen analyysi ja laaditaan tarkennettu riskinarvio.

Jos alueella todetaan muita kuin tässä suunnitelmassa arvioituja haitta-aineita alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, arvioidaan niiden riskit erikseen ja asiasta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kaivutyön aikana massat lajitellaan ympäristöteknisen valvojan suorittamien mittausten ja ohjeiden mukaisesti siten, että eri pitoisuuksia sisältävät massat toimitetaan pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Massojen pilaantuneisuusluokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten sekä kunnostustöiden aikana suoritettavien kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella. Kaivun yhteydessä pilaantuneista kaivumassoista erotellaan kaivinkoneen kauhalla suuret kivet ja mahdolliset suuret yksittäiset jätejakeet, kuten betonin kappaleet. Mahdollisten jätejakeiden erottelussa voidaan tarvittaessa käyttää välppä- tai seulakauhaa. Mikäli jätejakeet eivät ole eroteltavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivualueiden laajuus ja rajaus sekä kaivualueilta poistettavien maa-ainesten laatu määritetään kunnostuksen aikana kaivantoleikkauksesta, koekuopista ja/tai välivarastointikasoista otettavien maanäytteiden ja niistä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla.

Kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi ja sijoituskelpoisuuden varmistamiseksi vastaanottopaikalle, otetaan kaivettavista maamassoista kokoomanäytteitä. Kokoomanäytteitä muodostetaan vähintään 1 näyte/200 m³ kaivettavaa maa-ainesta kohden tai vastaanottolaitoksen vaatimusten mukaisesti. Kokoomanäytteet muodostetaan noin 10–20 osanäytteestä.

Kaivun seurantanäytteiden alkuainepitoisuudet määritetään XRF-kenttämittarilla ja vähintään 20 % kenttämittaustuloksista varmistetaan laboratoriomenetelmillä. Öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet analysoidaan laboratoriossa.

Kunnostustyön valvoja pitää kirjaa pilaantuneen maan poistamisen aikaisesta näytteenotosta (mittaustulokset, mittauspisteiden sijainti), poistettavien massojen määristä ja loppusijoituspaikoista.

Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan suoraan kaivannosta kuorma-auton lavalle tai kasalle, josta ne lastataan auton lavalle. Pilaantuneita massoja välivarastoidaan suunnittelualueella tilapäisesti, mikäli kaivutyön aikana havaitaan poikkeavia massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet tai muut ominaisuudet on selvitettävä laboratoriossa ennen massojen toimittamista loppusijoitettavaksi.

Kaivutöiden yhteydessä mahdollisesti erotellut jätejakeet, kuten betonit, metallit ja sekajätteet välivarastoidaan erillisiin kasoihin. Betonin kappaleet paloitellaan tarvittaessa pienemmiksi kappaleiksi kaivinkoneeseen kytkettävällä iskuvasaralla tai pulveroimalla ennen niiden kuljettamista hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi asianmukaiset luvat omaaviin vastaanottolaitoksiin.

Pilaantuneet maa-ainekset ja mahdolliset jätejakeet kuljetetaan kuorma-autoilla vastaanottolaitoksiin. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kaikista kuormista laaditaan jätelaissa edellytetyt siirtoasiakirjat, joissa esitetään kuljetettavan maajätteen määrä, haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, jätteen alkuperä sekä jätteen haltijan, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan yhteystiedot. Kuljetuksen suorittajien tulee olla merkittynä alueellisen ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin.

Pilaantuneiden maiden kaivutyö suoritetaan kuivakaivuna, koska aikaisempien tutkimuksien perusteella pilaantuneita maa-aineksia on todettu enintään kahden metrin syvyydellä maanpinnalta. Alueelle on aikaisemmin kaivettu koekuoppia enintään kolmen metrin syvyydelle maanpinnalta, eikä kuopissa ole havaittu pohjavettä.

Kunnostuksen aikana ei arvioida olevan tarvetta vesien käsittelylle ja johtamiselle. Mikäli kaivantoon kuitenkin kertyy vettä, sen laatu ja johtamiskelpoisuus selvitetään vesinäytteestä tehtävien laboratorioanalyysien avulla. Vesinäytteistä analysoidaan ainakin öljyhiilivedyt (C₁₀-C₄₀).

Jos kaivantovedessä todetaan laboratorioanalyysien perusteella kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, se poistetaan imuautolla ja toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaihtoehtoisesti vesi johdetaan Turun Vesihuolto Oy:n luvalla jätevesiviemäriin. Viemäröinti toteutetaan Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun antamien ohjeiden mukaisesti.

Pilaantuneita maa-aineksia (haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot) ei hyödynnetä suunnittelualueella. Rakentamisen vuoksi kaivettavia pilaantumattomia maa-aineksia (haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot) hyödynnetään urakka-alueella, mikäli ne geoteknisten ominaisuuksien puolesta soveltuvat hyödynnettäväksi. Geoteknisesti soveltuvia kynnysarvomaita hyödynnetään tarvittaessa logistiikkarakennuksen alapohjan ja piha-alueiden rakennekerrosten alla täytemaana. Kaivettujen ja kohteessa mahdollisesti hyödynnettävien kynnysarvomaiden sijoituspaikat, määrät ja laadut dokumentoidaan ja tiedot esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneen maaperän puhdistus päättyy, kun kunnostusalueelta on poistettu pilaantuneet ja kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset. Kaivualueiden sijainnit kartoitetaan GPS-mittauksella ja esitetään pilaantuneen maaperän puhdistuksen loppuraportissa. Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Kaivutöiden jälkeen maaperän puhtaus ja kunnostustoimenpiteiden riittävyys varmistetaan kaivantojen pohjilta ja seinämiltä otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden ja niistä laboratoriossa tehtävien haitta-aineanalyysien avulla.

Kaivantojen pohjien pintamaasta otetaan yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 200 m² kaivualuetta kohti. Kaivantojen seinämien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi kokoomanäyte vähintään jokaista 30 pituusmetriä kohti. Kokoomanäytteet muodostetaan noin 10–20 osanäytteestä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan kullakin kaivualueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Mikäli kaikkia kunnostustavoitteet ylittäviä maa-aineksia ei saada kohdealueelta poistettua kaivamalla, asiasta ilmoitetaan välittömästi Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä, kuten alueen dokumentoinnista, huomio- ja eristysrakenteista sekä erillisestä riskitarkastelusta, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Kunnostustyöstä aiheutuneet kaivannot luiskataan turvallisiksi, mikäli töitä ei välittömästi jatketa logistiikkakeskuksen kaivu- ja rakennustöillä.

Kunnostuskohteesta poistetaan kaikki helposti kulkeutuviksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, jolloin jälkiseurannalle ei arvioida olevan tarvetta.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Ulkopuolisten henkilöiden pääsy pilaantuneiden maiden kaivualueille estetään aitaamalla alueet ennen kunnostustöiden aloittamista. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maaperän puhdistuksesta varoittavat kyltit.

Urakoitsija vastaa työmaan työturvallisuudesta, työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja suojaustoimenpiteistä. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu suoritetaan siten, että siitä ei aiheudu pölyhaittaa. Pilaantuneet maa-aineskuormat peitetään, jotta estetään pölyäminen ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön.

Pilaantuneita maa-aineksia kaivettaessa öljyhiilivedyille voi altistua mm. hengityksen ja suoran ihokosketuksen kautta sekä ruoansulatuskanavan kautta (ruokailu likaisilla käsillä), mikäli työsuojeluohjeita ei noudateta ja suojavarusteita ei käytetä asianmukaisesti.

Pilaantuneen maaperän puhdistuksessa noudatetaan valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009). Työmaalla noudatetaan turvallisuussääntöjä ja käytetään niissä mainittuja suojavaatteita ja -varusteita. Turvallisuussääntöjen ja -ohjeiden laatiminen on päätoteuttajan vastuulla.

Päätoteuttaja huolehtii hankkeen henkilösuojaimien käyttöä koskevien ohjeiden sekä määräysten antamisesta. Suojainten käyttövelvollisuus perustuu työn ja työolosuhteen mukaan kuitenkin niin, että suojakypärää ja heijastavia varoitusvaatteita sekä turvajalkineita on käytettävä aina työmaalla. Urakoitsijan on hankittava työmaalle suojaimet, jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa teknisin toimenpitein tai työtä organisoimalla. Suojainten on oltava vaatimusten- ja tarkoituksenmukaiset sekä käyttäjälleen henkilökohtaiset ja sopivat. Päätoteuttajan tehtävänä on valvoa, että suojaimia käytetään turvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Kunnostusalueen maaperästä poistetaan pilaantuneita maa-aineksia. Pilaantuneiden maiden kaivusta aiheutuvia työnaikaisia terveysriskejä voi aiheuttaa altistuminen haitta-aineille. Ensisijaisia mahdollisia altistumisreittejä ovat haitta-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maahan, mikäli työsuojeluohjeita ei noudateta ja suojavarusteita ei käytetä asianmukaisesti.

Pilaantuneen maaperän puhdistuksen aikana vältetään kaivualueen läheisyydessä oleskelua ja siten haitta-aineille altistumista. Mikäli maa-aines pölyää tai ilmassa havaitaan öljyn hajua, käytetään hengityssuojaimia (puoli-/kokonaamari, jossa ABEK-P3-tyyppinen suodatin).

Kunnostusalueilla syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty, kun käsitellään pilaantuneita maita.

Jos kaivun yhteydessä ympäristöön leviää pölyä tai voimakasta hajua, kaivu keskeytetään ja työtapoja muutetaan, jotta haitat pienenevät. Tarvittaessa odotetaan tuulen tyyntymistä ja sen suunnan muuttumista, jotta haittoja ei aiheudu.

Jos kaivutöiden aikana todetaan aikaisemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, ilmoitetaan asiasta ympäristösuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa kaivu keskeytetään ja tarkennetaan kaivutapoja. Poikkeavien massojen laatu tutkitaan laboratorioanalyysien avulla ja tutkimusten jälkeen massat toimitetaan asianmukaiseen loppusijoitukseen.

Kirjanpito

Työmaavalvoja pitää kirjaa suoritetusta näytteenotosta (tutkimuspaikat ja analyysitulokset), siirtoasiakirjoista, poistettujen massojen määristä ja loppusijoituskohteista sekä mahdollisista poikkeavista tilanteista.

Kunnostuksen jälkeen laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan tilaajalle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportissa esitetään mm. kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, työn toteutus, poistetut massamäärät ja sijoituspaikat, otetut näytteet sekä kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset, kynnysarvomaiden mahdollinen hyötykäyttö sekä mahdolliset huomio- ja eristerakenteet.

Kunnostuksen aikataulu

Pilaantuneen maaperän puhdistus toteutetaan kesällä/syksyllä 2022. Puhdistustöiden arvioidaan kestävän yhden viikon.

Kunnostustyön aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kaivutöiden aloittamista. Vastaavasti ilmoitetaan myös kunnostustyön lopettamisesta.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen sekä lausunnot ja mielipiteet

Ympäristönsuojelun arvion mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavan alueen (liitekartalla esitetty kunnostusalue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivu-alueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että puhdistettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet rakentamisen ja muiden kaivutöiden vaatimalla alueella ja kaivusyvyydellä alittavat VNa:n 214/2007 alempien ohjearvojen mukaiset puhdistustavoitteet.

• öljyhiilivedyt (C₁₀-C₂₁)       300 mg/kg
• öljyhiilivedyt (C₂₂-C₄₀)       600 mg/kg
• PAH-summa                    30 mg/kg
• bentso(a)antraseeni         5 mg/kg
• bentso(a)pyreeni              2 mg/kg
• fenantreeni                       5 mg/kg
• fluoranteeni                      5 mg/kg
• antimoni (Sb)                    10 mg/kg
• arseeni (As)                      50 mg/kg
• koboltti (Co)                      100 mg/kg
• lyijy (Pb)                           200 mg/kg
• nikkeli (Ni)                        100 mg/kg
• sinkki (Zn)                        250 mg/kg

Rakentamisen vaatiman kaivusyvyyden alapuolella rakennettavan logistiikkarakennuksen alla ja vähintään kolmen metrin etäisyydellä sen ulkoseinän ulkopuolella maaperän haitta-ainepitoisuuksien tulee öljyhiilivetyjen keskitisleiden osalta alittaa VNa:n 214/2007 alempien ohjearvojen ja raskaiden jakeiden sekä PAH-yhdisteiden osalta ylempien ohjearvojen mukaiset puhdistustavoitteet.

• öljyhiilivedyt (C₁₀-C₂₁)       300 mg/kg
• öljyhiilivedyt (C22-C40)    2 000 mg/kg
• PAH-summa                    100 mg/kg
• bentso(a)antraseeni         15 mg/kg
• bentso(a)pyreeni              15 mg/kg
• fenantreeni                       15 mg/kg
• fluoranteeni                      15 mg/kg

Piha-alueella yli kolmen metrin etäisyydellä rakennettavan logistiikkarakennuksen ulkoseinän ulkopuolella rakentamisen vaatiman kaivusyvyyden alapuolella ja kaivualueen ulkopuolella maaperän öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksien tulee alittaa VNa:n 214/2007 ylempien ohjearvojen mukaiset puhdistustavoitteet. Metalleille ei ole asetettu puhdistustavoitetta rakentamisen vaatiman kaivusyvyyden alapuolella ja kaivualueen ulkopuolella.

• öljyhiilivedyt (C₁₀-C₂₁)       1 000 mg/kg
• öljyhiilivedyt (C₂₂-C₄₀)       2 000 mg/kg
• PAH-summa                    100 mg/kg
• bentso(a)antraseeni         15 mg/kg
• bentso(a)pyreeni              15 mg/kg
• fenantreeni                       15 mg/kg
• fluoranteeni                      15 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei ole todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä tai puhdistustyön alkaessa VNa:n 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tulee niiden aiheuttama riski arvioida erikseen ja asiasta ilmoittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

2.  Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi tulee pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen kaivantojen pohjista ottaa vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 200 m²:n suuruista kaivualuetta kohti. Kaivantojen seinämien jäännöspitoisuuksien toteamiseksi tulee seinämistä ottaa vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 30 pituusmetriä kohti. Kaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet tulee merkitä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte kaivannon pohjalta ja yksi kaivannon jokaista seinämää kohti.

Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

3.  Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisistä pilaantuneisuustutkimuksista poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Alueelta poistettavat maat on luokiteltava VNa:n 214/2007 mukaisesti kuormakohtaisesti kenttä- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla seuraavasti:

• pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot,
• maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet ylittävät asetuksessa esitetyt kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot,
• pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät VNa:n 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.
• Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Vaarallisessa jätteessä maa-ainesjätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät, jolloin maa-aines saa jätejäteluettelon nimikkeen ”17 05 03, maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita”. Mikäli maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot, jäte saa jäteluettelon nimikkeen ”17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset”.

Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.  Alueelta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä vaarallista jätettä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) mukaisesti.

Alueelta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (pitoisuudet kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisenlaisten maa-ainesjätteiden vastaanoton.

Pilaantumattomia maa-aineksia (haitta-ainepitoisuudet kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan hyödyntää urakka-alueella, mikäli ne geoteknisten ominaisuuksien puolesta soveltuvat hyödynnettäväksi. Hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa. Alemmat ohjearvot alittavia ja jätteettömiä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa).

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen) eikä jätejakeita, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa kyseisenlaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat ja raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7.    Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Puhdistustyön aikana syntyneitä jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain kuljettajalle, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristöön merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueilla, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa alueella tarkastus maaperän puhdistustöiden aikana.

11.  Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen ja haitta-ainepitoisen maaperän puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Mikäli alueelle on suunnitteilla hulevesien imeytysaltaita, tulee jätepitoiset maa-ainekset poistaa niiden alueelta. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ja noudattaa ympäristönsuojelun antamia ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisenlaista jätettä.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin, tulee asiasta sopia Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin, tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopaikkaan tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettyinä. Pilaantuneita maa-aineksia ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella. Välivarastoinnin tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin eikä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

15. Mikäli alueelle on jäämässä kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei voida poistaa, tai alueella on muutoin tarve kunnostuksen lisäksi toteutettaville muille riskinhallintatoimenpiteille tai eristerakenteille, tulee asiasta ilmoittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan kohdekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä kokonaiskestokunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• käytetyt laadunvarmistusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet (yhteenveto ja analyysitodistukset), toimituspaikat sekä kuormakirjanpito
• karttaliite, josta selviää puhdistetun alueen rajat, kaivualueet, kaivusyvyydet, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä mahdolliset riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• yhteenveto jäännöspitoisuusnäytteistä sekä analyysitulokset
• kartta, josta selviää paikaltaan poistettujen kiinteistölle sijoitettujen kaivumassojen hyödyntämisalueet sekä selvitys hyödynnettyjen massojen haitta-ainepitoisuuksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely (määrä, laatu, mahdolliset käsittely- ja johtamistiedot)
• arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta
• maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa uudisrakentamisen yhteydessä maata (rakennustekniset syyt). Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Kaivutarve on pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäytölliset suunnitelmat huomioiden alueen maaperän puhdistustavoite on asetettu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen alempaan ohjearvotasoon rakentamisen ja muiden kaivutöiden vaatiman kaivun laajuudessa sekä haihtuvien ja kulkeutuvien haitta-aineiden osalta. Niukkaliukoisten ja kulkeutumattomien haitta-aineiden osalta rakentamisen vaatiman kaivusyvyyden alapuolella ja kaivualueen ulkopuolella puhdistustavoite on asetettu VNa:n 214/2007 mukaiseen ylempään ohjearvotasoon, pois lukien metallit, joiden osalta kunnostustavoitetta ei ole asetettu rakentamisen vaatiman kaivun ulkopuolella. Puhdistustavoitteet on asetettu riskiperusteisesti niiden haitta-aineiden osalta, joita kohteessa on tehdyissä tutkimuksissa havaittu kynnysarvot ylittävänä pitoisuutena. Mikäli puhdistustyön yhteydessä kohteessa havaitaan muita haitta-aineita, on niiden puhdistustavoite määritettävä samoin riskiperusteisesti, jotta voidaan varmistua, ettei kyseisistä haitta-aineista aiheudu vaaraa alueen tulevalle maankäytölle tai ympäristölle. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia todellisten ympäristöhaittojen arvioimiseksi. (Määräykset 2-3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (VNa 978/2021) ja ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Määräys on annettu maa-ainesjätteiden ja muiden jätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin ja niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi. Lisäksi kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien, alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu neitseellisten luonnonvarojen käytön, kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden käytön alueen täytöissä ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa, mikäli niissä on haitta-aineita kunnostustavoitteet ja alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Alemmat ohjearvot ylittävien ainesten käyttöä ei ole sallittu. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi maa-aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätteiden kuljettajan tulee olla merkitty jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin kyseisen jätteen osalta. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaatarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Jätteitä sisältävän maa-aineksen puhdistamista edellytetään myös alueilta, joilla on tarkoitus imeyttää runsaasti hulevesiä, jotta vältytään mahdollisilta ympäristöhaitoilta. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräykset 12-13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työn aikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai maan- tai maa-aineisten käyttörajoitteita. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan 14.12.2021 § 499 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.