Ympäristönsuojelu, vs. ympäristötarkastaja Kirsi Kupsala 22.8.2022:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus (0204819-8)

Puhdistettava alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Ristinpaltankatu 9-12, Turku

Kiinteistöt:

853-84-33-5

853-84-33-6

853-84-84-7

853-84-9901-0

853-84-84-3

853-84-84-6

Kiinteistöjen omistaja:

Turun kaupunki (0204819-8)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 5.7.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 7188-2022).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Asema- ja sijaintikartta
• Ote asemakaavanmuutoksesta
• Omistajien yhteystiedot
• Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Ristinpaltankatu 3, Turku, tilaaja: Rakennusosakeyhtiö Mäkinen Oy, Tapio Strandberg Oy, 5.7.2021
• Haitta-ainepitoisen maa-alueen kunnostustarpeen arviointi ja kunnostuksen yleissuunnitelma, Ristinpaltankatu 9-12, Turku, Sitowise Oy, 4.7.2022, YKK67274.

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena oleville kiinteistöille ei ole aikaisemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohde sijaitsee nykyisellä Hiidenvartin teollisuusalueella. Kiinteistöt ovat rakentamattomia. Kiinteistöjen alue on ollut peltoa vuosien 1939-1973 ilmakuvissa. Pilaantuneisuusselvityksen mukaan alueella on ollut hiekanottoa 1970-luvulla. Vuoden 1986 ilmakuvassa alueella on runsaasti puupinoja. Vuosien 1995-2020 ilmakuvissa alue on avointa kenttää, jossa on vuonna 2008 ja siitä eteenpäin näkyvissä varastointitoimintaa. Kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan jätetäytöstä tai maaperää pilaavasta toiminnasta ei ole viitteitä ilmakuvissa, eikä rinnevarjostuskuvassa näy erityisiä jätetäyttöön viittaavia kohoumia tai muita merkkejä. Pilaantuneisuusselvityksen mukaan kiinteistön alue on täytetty sekalaisella materiaalilla, pääosin louheella, ennen varastointitoiminnan alkua.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Aiemmassa asemakaavassa 5/1988 (17.11.1990) kohdealue on ollut teollisuusaluetta (T-1). Alue on ollut varastointikäytössä. Alue on nykyisellään päällystämätöntä sekä paikoin puuston ja kasvillisuuden peitossa, paikoin sorapintaista.

Alueella 28.3.2020 voimaan tulleessa ns. Hiidenvartin asemakaavassa (853 11/2017) suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK1). Kaavassa on merkintä siitä, että korttelialueen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Tarvittaessa on maaperä puhdistettava. Melulta suojattua leikki- ja oleskelualuetta (Ie) tulee rakentaa vähintään 10 m² asuinkerrosalan 100 m² kohden. Tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai leikki- ja ulko-oleskelualueina, tulee istuttaa puilla ja pensailla.

Suunnittelualue rajautuu etelässä Prykinraiteenpuistoon (VP), lännessä toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY-1) ja pohjoisessa pientaloalueeseen (AO-2). Alueen koillispuolella on ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TY-1). Kohteen läheisyydessä ei ole kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, luonnonsuojelualueita tai muuten maankäytöltään herkäksi luokiteltavia kohteita, pl. alueen osittainen sijainti pohjavesialueella. Prykinraiteenpuistossa on virkistyskäyttöä.

Maaperä

Suunnittelualue on kalliomäkiä ympäröivän savikkoalueen reunalla ja merkitty GTK:n maaperäkartassa pintamateriaaliltaan karkeaksi siltiksi ja pohjamaalajiltaan saveksi. Suunnittelualueen lounais- ja luoteispuolella on hiekkamaata. Alue on topografialtaan suhteellisen tasaista. Kallion pinnantasosta ei ole tietoa.

Tutkimuksen perusteella maaperän pintakerrokset olivat lähes koko alueelta täyttömaata (louhe ja hiekka) noin metrin paksuudelta. Osa täyttökerroksesta oli jätetäyttöä, joka koostui pääosin betonista ja tiilestä, mutta seassa oli myös muuta jätettä. Täyttömaakerroksen alapuolella havaittiin silttiä/hiekkaa.

Pohja-, ja pintavedet

Kohde sijaitsee osittain Huhtamäen pohjavesialueella (0285304), joka on luokiteltu muuksi vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Kohdealueen kaakkoisosa on pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella.

Pohjavesialuekartan mukaan Huhtamäen pohjavesialueen pinta-ala on noin 1,41 km ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-alaksi on arvioitu 0,69 km². Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 500 m³/d. Pohjaveden päävirtaussuunnaksi on merkitty harjun suunta (pohjoisosassa kaakkoon ja eteläosassa kaakkoon/etelään).

Suunnittelualueen maaperä on suhteellisen hienoa silttiä/hiekkaa, jonka alapuolella on oletettavasti savikerros. Kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan alueella ei arvioida muodostuvan merkittävästi pohjavettä. Alueen pohjaveden arvioidaan päätyvän pintavedeksi todennäköisesti 200 m alueen koillispuolella, jossa on lähin maastokarttaan merkitty oja.

Alue kuuluu Paattistenjoen valuma-alueeseen (28.004). Lähin pintavesistö on 200 m etäisyydessä koillisessa oleva Vähäjokeen laskeva Piipanoja, minne kohteen pintavedet todennäköisesti päätyvät.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Kohteessa on tehty maaperätutkimuksia vuonna 2021 ottamalla maanäytteitä 12 tutkimuspisteessä. Tutkimuksissa kohonneita haitta-ainepitoisuuksia todettiin kiinteistöillä 853-84-33-5 ja 953-84-84-7.

Tutkimusten yhteydessä tehtyjen laboratorioanalyysien perusteella alueen maaperässä todettiin VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä ja fluoranteenia syvyydellä 0…0,5/1 m. Haitta-aineiden maksimipitoisuudet olivat:

• sinkki 400 mg/kg
• fluoranteeni 5,2 mg/kg

Lisäksi alueella todettiin kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia antimonin, elohopean ja lyijyn pitoisuuksia. Kaikki kynnysarvon ylitykset tai sitä korkeammat haitta-ainepitoisuudet havaittiin jäte- tai täyttömaassa. Liitteenä olevien analyysitulosten mukaan kynnysarvon ylityksiä esiintyi myös kadmiumin (maksimipitoisuus 5,2 mg/kg), fenantreenin (maksimipitoisuus 3,2 mg/g) ja PAH-yhdisteiden (maksimipitoisuus 20 mg/kg) osalta.

Luonnonmaasta otetuissa näytteissä todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia ainoastaan arseenin osalta (maksimipitoisuus 11 mg/kg). Kohde sijaitsee arseeniprovinssi alueella, joten alueella on luontaisesti keskimääräistä korkeampia arseenipitoisuuksia. Arseenipitoisuus ei kuitenkaan ylittänyt alueella suurinta suositeltua taustapitoisuutta (12 mg/kg).

Jätettä (teräsbetoni, tiili, muovi) havaittiin pisteissä TS2, TS3, TS9 ja TS10 syvyydellä 0…0,5/1 m.

Alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ja jätettä arvioitiin esiintyvän 5200 m² alueella noin 6400 m³ktr.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohteena olevalle alueelle on suunniteltu asuinrakentamista.

Pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnissa on tarkasteltu todetuista kynnysarvotason ylittävistä sinkin, lyijyn, elohopean, antimonin ja fluoranteenin pitoisuuksista aiheutuvia kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskejä VNa:n 214/2007 2 § mukaisesti. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet todettiin täyttömaassa, jossa on myös rakennusjätettä, syvyydellä 0…0,5/1 m. Haitta-ainepitoinen maa-aines sijoittuu tulevassa käytössä alueen luoteisosassa asuinrakennuksen ja pysäköintialueen kohdalle ja alueen kaakkoisosassa asuinrakennuksen kohdalle. Kaavassa leikki- ja oleskelualueet on sijoitettu alueelle, jossa ei ole todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Kriittisten haitta-aineiden ei arvioitu olevan kohteella todettuina pitoisuuksia akuutisti toksisia. Ne eivät ole erityisen kulkeutuvia, vaan pidättyvät herkästi maaperään. Riskinarvion perusteella kohteella ei arvioitu esiintyvän maaperän haitta-aineista aiheutuvaa pilaantuneisuutta tai kulkeutumis-, terveys- tai ekologista riskiä.

Kohteessa ei todettu haitta-aineita sellaisessa pitoisuudessa, josta katsottaisiin aiheutuvan haittaa tai vaaraa alueen nykyisessä tai tulevassa käytössä. Näin ollen kohteella ei arvioida olevan riskiperusteista maaperän kunnostustarvetta alueen suunniteltu maankäyttö huomioiden.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kohteen maaperä esitetään kunnostettavan massanvaihdolla alueella tehtävien rakentamiseen liittyvien kaivutöiden yhteydessä. Massanvaihdossa haitta-ainepitoiset maa-ainekset poistetaan kaivamalla ja kaivannot täytetään pilaantumattomilla maa-aineksilla.

Kohteessa olevia rakennusjätteitä (betoni, tiili, metalli) sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia esitetään hyötykäytettävän kohteessa, mikäli se on rakennussuunnitelmien puitteissa mahdollista ja mikäli maa-aines sekä rakennusjäte kelpaavat teknisesti rakentamiseen. Hyötykäytettävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet selvitetään esimerkiksi kasalta tai koekuopista otettavin edustavin kokoomanäyttein. Hyötykäytettävien maa-ainesten ja jätteiden sijainnit, syvyydet ja haitta-ainepitoisuudet esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Haitta-ainepitoisuudet ja jätteet todettiin alueilla, joilla tullaan tekemään rakentamiseen liittyviä kaivutöitä. Siten kunnostustavoitteeksi esitettiin tutkimuksissa todettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamista rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kohteen maaperälle ei esitetty numeerisia kunnostustavoitteita. Kohteen maaperässä voi kunnostuksen jälkeen olla VNa:n 214/2007 kynnysarvot ja ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Vna 214/2007 kynnysarvon tai kynnysarvot ylittävistä pitoisuuksista jää kiinteistölle maa-ainesten käyttörajoite. Riskinarvion perusteella maaperässä esiintyvät kynnys- ja ohjearvot ylittävät haitta-ainepitoisuudet eivät rajoita nykyistä tai tulevaa maankäyttöä.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kohteelle valittu ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutyötä, maaperän jätteisyyttä, haitta-ainepitoisuuksia ja massojen loppusijoittamista pilaantuneisuustutkimuksen tulosten, täydentävien tutkimusten sekä tarkkailunäytteiden avulla.

Viimeistään rakentamisen alettua massoista tehdään lisäanalyysejä laboratoriossa haitta-ainepitoisuuksien tarkentamiseksi ja massojen vastaanottopaikkojen määrittelyä varten. Maa-aineksia tutkitaan ennakkoon kaivinkoneella tehtävistä koekuopista massanvaihtoalueella ja/tai ottamalla kohteessa kasalta näytteitä. Tutkimuksissa selvitetään harkinnan mukaan kaivettavan maa-aineksen metalli- (VNa 214/2007 mukainen lista), PAH-yhdiste-, PCDD/F-yhdiste-, öljyhiilivety- ja haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi voidaan selvittää metallien liukoisuutta 2-vaiheisella ravistelutestillä, jolla saadaan selvitettyä metallien kulkeutumispotentiaalia kohteen olosuhteissa.

Raskasmetallipitoisuuksia seurataan työn aikana kenttämittauksilla. Kenttähavaintojen ja -mittausten perusteella maa-ainekset lajitellaan ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan tai hyötykäyttöön.

Osasta kaivun seurantanäytteistä tarkistetaan haitta-ainepitoisuudet myös laboratoriossa. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan vähintään kyseisellä alueella tutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Rakentamisen vaatimassa laajuudessa kaivetut maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 kynnys- tai ohjearvot, toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai hyötykäytetään kohteessa, mikäli ne ovat siihen teknisesti soveltuvia. Mahdollisuuksien mukaan haitta-ainepitoiset maa-ainekset kaivetaan suoraan kuorma-autojen lavoille ja toimitetaan vastaanottopaikkaan kuormat peitettyinä. Kunnostusalueelle varataan kuitenkin varmuuden vuoksi välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan tarvittaessa varastoida esimerkiksi laboratorioanalyysien valmistumisen ajan. Välivarastointialueen alapuolisen maaperän pilaantuminen välivarastoinnin seurauksena estetään esimerkiksi käyttämällä suojapeitettä varastoitavien haitta-ainepitoisten massojen alla.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotasot alittavia massoja käytetään ensisijaisesti kaivantojen alustäyttöihin. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakenteellisesti soveltumattomat pilaantumattomat maamassat kuljetetaan valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai hyötykäytetään rakennettavalla alueella.

Kaivannot täytetään pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla hyötykäyttökelpoisilla maa-aineksilla.

Urakoitsija järjestää toiminnot ja työtavat niin, että maa-ainesten siirto on mahdollisimman vähäistä, kuitenkin huomioiden valvojan tekemät mittaukset ja jaottelut haitta-ainepitoisiin ja haitta-ainepitoisuuksiltaan alle kynnysarvotason oleviin massoihin.

Suunnittelualueella maaperän täyttökerroksissa todettiin jätettä, pääosin rakennusjätettä. Mikäli jätteen sekaista maata kaivetaan rakentamisen yhteydessä, tulee jätteet ensisijaisesti poistaa maa-aineksesta seulomalla tai välppäämällä kohteessa. Maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan ensisijaisesti jätteettöminä. Jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan eri jätejakeisiin jaoteltuna.

Mikäli kaivantoon kertyy vettä sellainen määrä, että vettä täytyy poistaa pumppaamalla, otetaan vedestä näyte. Näytteen ottaa ympäristötekninen valvoja. Näytetulosten perusteella sovitaan veden maastoon tai viemäriin johtamisesta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja tarvittaessa Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Kunnostuksen lopputulos varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, jotka kaikki tutkitaan laboratoriossa. Näytteitä otetaan kunnostusalueelta kaivannon pohjasta ja seinämistä kunnostuksen etenemisen mukaan. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivannon pohjalta edustavina kokoomanäytteinä noin 400 m² alueilta / näyte. Kaivannon luiskista otetaan näytteet noin 2 m kerroksina ja noin 50 m pituisilta alueilta. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan vähintään kyseisellä alueella tutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Mikäli kaivualueen seinämiin tai pohjaan jää VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin huomioverkko tai eriste riippuen jäävien haitta-aineiden kulkeutumispotentiaalista. Eristerakenteen asentamisesta sovitaan etukäteen ympäristöviranomaisen kanssa.

Kunnostustyö katsotaan päättyneeksi, kun alueen maanrakennustyöt on lopetettu ja kaivantojen jäännöspitoisuudet on varmennettu maanäytteistä laboratorioanalyysein.

Alueella ei arvioida olevan tarvetta jälkiseurannalle.

Työnaikaisten riskien hallinta, ympäristöhaittojen ehkäisy ja työsuojelu

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja työmaa-alue merkitään rakennustyöstä kertovilla kylteillä.

Työssä noudatetaan uusimpia työturvallisuus- ja -suojeluohjeita sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ympäristötekninen valvoja seuraa, että urakoitsija noudattaa velvoitteitaan sekä annettuja ohjeita ja määräyksiä työsuojelun suhteen. Alueella työskentelevillä sekä vierailevilla tulee olla asianmukaiset suojavaatteet. Urakoitsija vastaa työntekijöiden työturvallisuudesta työalueella ja järjestää kaikille työntekijöille ja aliurakoitsijoille perehdyttämistilaisuuden valvojan johdolla, jossa käydään lävitse työhön mahdollisesti liittyvät terveysriskit.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään.

Seulontaa ja välppäystä (melu) tehdään vain arkisin klo 8-16 välisenä aikana.

Sääolosuhteet, kuten kuivuus, voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Tarvittaessa kasalla olevia haitta-ainepitoisia massoja kastellaan tai pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi. Haitta-ainepitoisten ja kiintoainetta sisältävien kaivantovesien esiintymismahdollisuus tiedostetaan.

Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, havainnoista ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja ympäristöviranomaiselle. Kunnostusta jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Mikäli alueen ulkopuolisia vesiä valuu kaivantoon, hallitaan vesitilannetta erilaisin kuivatusjärjestelyin ja ojituksin. Tarvittaessa tiivistetään kaivannon reunoja esimerkiksi ponttiseinin.

Mikäli alueen maaperässä havaitaan mahdollisesti erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja tai kemikaalitynnyreitä, massoista otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte ja toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle ja viranomaiselle. Ylimääräinen kunnostustarve ja massamäärä arvioidaan ja massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan.

Mikäli massamäärät kasvavat huomattavasti oletetusta, massamäärien ylityksestä ilmoitetaan kunnostuksesta vastaavalle. Varmistetaan käsittelylaitosten tai sijoituspaikkojen kapasiteetti etukäteen massamäärien ylitysten varalta.

Kirjanpito ja tiedotus

Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista / hyötykäytetyistä maa-aineksista, tilavuuspainosuhteista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana.

Työmaasta tiedotetaan aloitusilmoituksella kunnostustyön osapuolille ja naapurustolle etukäteen. Valvoja informoi tarvittaessa kunnostuksen kulusta naapurustoa ja kaupungin ympäristöviranomaisia.

Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Turun kaupungin ympäristöviranomaiselle tiedoksi työn päättymisen jälkeen.

Kunnostuksen aikataulu

Rakentamisen aikataulu ei ole vielä tiedossa.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösYmpäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn määräysten mukaisin tarkennuksin. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla asema- ja sijaintikartta esitetty tutkimusalue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että asuinalueilla maaperässä olevat haitta-aineet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä alempia ohjearvoja: sinkki 250 mg/kg, fluoranteeni 5 mg/kg, antimoni 10 mg/kg, arseeni 50 mg/kg, elohopea 2 mg/kg, kadmium 10 mg/kg, lyijy 200 mg/kg, fenantreeni 5 mg/kg ja PAH-yhdisteet 30 mg/kg. Katualueella maaperän haitta-aineet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä ylempiä ohjearvoja: sinkki 400 mg/kg, fluoranteeni 15 mg/kg, antimoni 50 mg/kg, arseeni 100 mg/kg, elohopea 5 mg/kg, kadmium 20 mg/kg, lyijy 750 mg/kg, fenantreeni 15 mg/kg ja PAH-yhdisteet 100 mg/kg.

Lisäksi kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) kaivu-urien täytöt, erityisesti linjan yläpuolinen osuus ja metrin etäisyys molemmilla sivuilla, tulee toteuttaa rakennusteknisesti soveltuvilla maa-aineksilla, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä alueen Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Kaivu-uran ollessa kapeampi, pilaantumattomalla materiaalilla täytettävä alue voi olla kapeampi, kuitenkin vähintään kaivu-uran levyinen. Mikäli maaperä kaivuu-uran ulkopuolella on eri puhtaustasoa, tulee kaivu-ura erottaa soveltuvalla erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.

Lisäksi leikkialueiden pinnoittamattomilla pinta-alueilla pintakerros (<0,5 m) ei saa ylittää Vna 214/ 2007 kynnysarvoja tai alueellista taustapitoisuustasoa. Edellä mainittua suojakerrosta noudatetaan päiväkodin piha-alueella ja asuinkorttelien maanpinnantasoon tulevilla leikkialueilla, joissa lapsilla arvioidaan olevan mahdollista päästä kosketuksiin maaperän haitta-ainepitoisuuksien kanssa eli jossa maanpintaan ei tule läpäisemättömiä pintakerroksia (esim. laatoitukset, nurmikivi, asfaltti tai turva-asfaltti).

Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen sekä pilaantuneen maaperän puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Tarpeen mukaan kaivun yhteydessä havaittavien poikkeavien jätejakeiden haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet tulee tarkemmin tutkia ja arvioida.

Mikäli myöhemmin todetaan aiemmin havaittujen ja riskinarviossa huomioitujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita tai kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina aiemmin havaittuja haitta-aineita tai maankäyttö kohdealueella muuttuu, tulee puhdistustarve arvioida erikseen.

2.  Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytteen edustama alue on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehtyjen kaivantojen reunoilta ja pohjalta on otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta ja seinämistä vähintään neljä. Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinä).

3.  Kenttämittarein tulee mitata raskasmetallien ja arseenin pitoisuutta. Myös muita haitta-aineita tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä saadaan viitteitä.

Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmien on oltava sellaisia, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistustavoitteisiin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot, mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä.

Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä.

Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 alemmat ohjearvot), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollista kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös päätösalueen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan suunnitelmallisesti käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli ainekset ovat rakennusteknisesti soveltuvia eivätkä sisällä jätejakeita. Kunnostustavoitteen ylittäviä maa-aineksia ei voida hyödyntää maarakentamiseen alueella. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomia maa-aineksia, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä jätteetöntä ja pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä ja muita purkujätteitä kuin pilaantumattomia maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin merkitty oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa tarkastus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista (eristerakenteet, jätettävät puhdistustavoitteen ylittävät pitoisuudet, riskinarviot jne.) on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen ja maaperän puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettavasiten, ettei välivarastoinnista aiheudu haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin sekä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Haitta-aineiden laadusta riippuen maa-aines tulee tarpeen mukaan säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettynä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

15. Ennalta arvaamattomista tilanteista ja mahdollisista alueelle jäävistä kunnostustavoitteet ylittävistä haitta-ainepitoisuuksista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun.

Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

16. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava hankekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• aikataulu
• käytetyt laadunvarmennusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen ja hyötykäytettyjen maamassojen määrät, haitta-ainepitoisuudet, toimituspaikat, yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• alueella käytettyjen (sekä vastaanotettujen) kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, sijoituspaikat
• jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit kartalla ja analyysitulokset, yhteenvetotaulukko näytteenottotuloksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely
• kaivualueet
• arvio kunnostustavoitteiden ja määräysten toteutumisesta
• maaperään mahdollisesti jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja mahdolliset muut riskienhallintatoimenpiteet kuten huomio- ja eristerakenteet
• jatkotutkimusten ja tarkkailujen tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet

Kunkin osa-alueen loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen tullaan rakentamaan asuinkerrostalojen korttelialue ja pilaantuneet maat sisältävät erilaisia jätejakeita, joten kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä. Kaivutarve on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä.

Kunnostuksen yleissuunnitelmassa kohteella ei todettu olevan riskiperusteista kunnostustarvetta tuleva käyttö asuinalueena huomioiden. Kunnostustavoitteeksi esitettiin tutkimuksissa todettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamista rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ympäristönsuojeluviranomainen asettaa kuitenkin puhdistamisen toteuttamisen valvomiseksi numeeriset raja-arvot, joiden perusteella voidaan varmistua ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaisen puhdistusvaatimuksen täyttyminen esitetysti.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohdealue on 28.3.2020 voimaan tulleen asemakaavan muutoksen mukaisesti asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kunnostuksen tavoitteeksi on esitetty todettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamista rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ympäristönsuojeluviranomainen määrää kunnostuksen tavoitetasoksi alemmat ohjearvot, joita yleensä pidetään riittävänä puhtaustasona asuinkiinteistöillä, sekä ylemmät ohjearvot tiealueille. Pinnoittamattomilla leikkipaikoilla on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) asetettu pintamaiden puhdistustavoitteeksi kynnysarvo tai alueellinen taustapitoisuustaso tai peittäminen. Päätöksessä suora kosketus on estetty edellyttämällä tiettyjä tekijöitä. Kunnallisteknisiä johtolinjoja, kuten vesi-, viemäri- ja sähkölinjoja ja talojen vierustoja joudutaan aika-ajoin kunnostamaan, siksi ne tulee sijoittaa maa-ainekseen, jonka ei katsota olevan pilaantunutta ja josta ei esimerkiksi verkostotöiden yhteydessä aiheudu terveyshaittaa. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia ja maaperän puhdistaa niiden osalta. (Määräykset 2 ja 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelun tulee perustua jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Määräys on annettu eri maa-ainesjätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin tai asianmukaisen hyödyntämisen varmistamiseksi. Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien kunnostustavoitteet sekä alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Niiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi alueella voi olla tarpeen järjestää viranomaistarkastus. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Esimerkiksi kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräykset 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.