Lakimies Jenna Härkönen 4.8.2022:

Kiinteistö : 853-6-3-8

Osoite: Linnankatu 3, 20100 Turku

Omistajat : Oy Baloo Ab, Kiinteistö Oy Casagrandentalo

Kuvaus asiasta

Rakennusvalvonnalle on 14.6.2021 (lisäselvitys 17.2.2022) tehty toimenpidepyyntö, jonka mukaan Oy Baloo Ab on luvattomasti merkinnyt kolme autopaikkaa kiinni Casagrandentalon julkisivuun kiinteistöllä 853-6-3-8. Toimenpidepyynnössä on esitetty, että rakennus- ja lupalautakunta puuttuu asiaan ja velvoittaa Oy Baloo Ab:n oikaisemaan toimintaansa siten, että autopaikat siirretään pois suojellun rakennuksen seinustalta ja räystään alta riittävän kauas ikkunoista, ilmastointilaitteista ja seinustasta. Lisäksi on pyydetty, että lautakunta asettaa riittävän suuren uhkasakon päätöksen tehosteeksi.

Rakennus- ja lupalautakunta on päätöksessään 12.5.2022 § 124 katsonut, että toimenpidepyynnön kohteena oleva autojen sijoittaminen ja niiden poistaminen ei vaadi toimenpidelupaa. Autojen sijoittaminen ei ole myöskään asemakaavan määräysten, rakennusluvan tai lain vastaista. Lautakunta on päättänyt, että rakennusvalvonnalle tehty toimenpidepyyntö ei anna aihetta toimenpiteisiin rakennusvalvontaviranomaisen osalta.

Kiinteistö Oy Casagrandentalo on valittanut lautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka on pyytänyt rakennus- ja lupalautakunnan lausuntoa asiasta 31.8.2022 mennessä.

Rakennusvalvonta esittää, että rakennus- ja lupalautakunta antaisi Turun hallinto-oikeudelle asiassa seuraavanlaisen lausunnon.

Lausuntoehdotus

Turun rakennus- ja lupalautakunta palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

Valituksessa on esitetty, että viranomainen ei ole noudattanut sille kuuluvaa ratkaisupakkoa, vaan rakennus- ja lupalautakunta on jättänyt ryhtymättä valittajan toimenpidepyynnössä vaadittuihin toimenpiteisiin viitaten perusteluissaan siihen, että ensisijainen tapa ratkaista asia olisi sen sopiminen asianosaisten välillä. Tältä osin on todettava, että rakennus- ja lupalautakunta on tutkinut Kiinteistö Oy Casagrandentalon tekemän toimenpidepyynnön ja päättänyt 12.5.2022 § 124 hylätä vaatimuksen ryhtyä asiassa maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n edellyttämiin toimenpiteisiin. Edelleen lautakunta on perustellut päätöksensä hallintolain (434/2003, HL) 7 luvun säännösten mukaisesti. Päätöksen perusteluissa on muun ohella todettu, ettei toimenpidepyynnön kohteena oleva autojen sijoittaminen ja niiden poistaminen vaadi toimenpidelupaa eikä autojen sijoittaminen ei ole myöskään asemakaavan määräysten, rakennusluvan tai lain vastaista. Päätös on perustunut näihin seikkoihin, ei valituksessa esitetyin tavoin ensisijaisesti siihen, että autopaikkojen sijoittamisesta tulisi sopia asianosaisten välillä. Viranomaisen perustuslain 21 §:n mukaisen ratkaisupakon mukaisesti rakennusvalvontaviranomaisen tulee ratkaista sille tulleet toimenpidepyynnöt. Lautakunta on käsitellyt toimenpidepyynnön ja antanut asiassa ratkaisun. Se seikka, että lautakunta on päättänyt, ettei asia anna aihetta toimenpiteisiin rakennusvalvontaviranomaisen osalta ei tarkoita, ettei viranomainen olisi noudattanut sille kuuluvaa ratkaisupakkoa.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) 182 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Rakennus- ja lupalautakunta on päätöksessään 12.5.2022 § 124 todennut, ettei toimenpidepyynnön kohteena oleva autojen sijoittaminen ja niiden poistaminen vaadi toimenpidelupaa eikä autojen sijoittaminen ei ole myöskään asemakaavan määräysten, rakennusluvan tai lain vastaista. Näin ollen kunnan rakennusvalvontaviranomaisella ei ole ollut perusteita velvoittaa Oy Baloo Ab:ta poistamaan autopaikkoja eikä myöskään asettaa uhkasakkoa.

Valituksessa on esitetty, että autopaikat tulee poistaa suojelumääräysten ja rakennussuojelun tavoitteiden toteutumisen vastaisina. Edelleen on esitetty, että suojelumääräykset ulottuvat myös suojellun rakennuksen julkisivuun, johon Oy Baloo Ab on kiinnittänyt autopaikkoja osoittavan kyltin. Vastaavasti maahan maalatut autopaikkojen rajaviivat osoittavat, että autopaikat rajautuvat tosiasiassa kiinni rakennuksen julkisivuun ja toimet ovat jo itsessään suojellun rakennuksen seinään kohdistuvia, suojelumääräysten vastaisia toimenpiteitä. Kiinteistöllä 853-6-3-8 sijaitsevaa rakennusta, Casagrandentaloa, koskee 12.09.1987 voimaan tulleessa asemakaavassa merkintä sk: Kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain nojalla suojeltu rakennus (VN 877/55/76). Rakennus sijoittuu asemakaavan mukaiselle K-2 Liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle, jolla on kaikki purkamis- ja rakentamistoimenpiteet suoritettava museoviraston hyväksymällä tavalla. Tältä osin on todettava, että autopaikkaa osoittavan pienikokoisen kyltin kiinnittäminen rakennuksen seinään ei ole asemakaavan tarkoittama purkamis- tai rakentamistoimenpide, jonka osalta tulisi pyytää museoviranomaisen lupa. Myöskään autojen sijoittaminen suojellun rakennuksen edustalle ei ole sellainen toimenpide, joka edellyttäisi museoviranomaisen lupaa.

Rakennussuojelulain (1985/60, nykyinen laki rakennusperinnön suojelemisesta 2010/498) 1 §:n mukaan kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojellaan kulttuurikehitykseen tai historiaan liittyviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja rakennettuja alueita siten kuin tässä laissa säädetään. Lain 2 §:n mukaan suojelun kohteita ovat sellaiset rakennukset, rakennusryhmät ja rakennetut alueet, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien taikka rakennuksen ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kannalta. Rakennukseen luetaan kuuluvaksi sen kiinteä sisustus. Casagrandentaloa koskevan valtioneuvoston suojelupäätöksen 7.2.1985 suojelumääräyksen 1. kohdan mukaan suojelu koskee julkisivuja, kantavia rakenteita ja rakennushistoriallisesti oleellisia yksityiskohtia, joissa saa suorittaa muita kuin ennallistavia muutoksia tai kunnossapitoon kuuluvia korjauksia vain museoviraston luvalla. Edellä mainitut lainsäännökset sekä valtioneuvoston suojelupäätös huomioon ottaen ei voida katsoa, että suojelupäätös olisi tarkoitettu koskemaan rakennuksen piha-aluetta, vaan ainoastaan itse rakennusta, jota on pidettävä kulttuurihistoriallisesti erityisen huomattavana. Rakennussuojelulaki mahdollistaa myös rakennetun alueen suojelun, jota ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole määrätty suojeltavaksi. Vastoin valituksessa esitettyä on todettava, ettei autopaikkojen sijoittaminen suojellun rakennuksen seinustalle ole rakennuksen julkisivuun kohdistuva toimenpide.

Siltä osin kuin valituksessa on esitetty, että autojen sijainti lähes kiinni seinustassa estää käytännössä hoitotoimenpiteiden suorittamisen rakennuksen julkisivussa on todettava, ettei kyse ole kiinteästä rakennelmasta, joka estäisi julkisivun hoitotoimenpiteiden suorittamisen. Edelleen autot ovat mahdollista tarpeen vaatiessa siirtää hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi. Paloturvallisuusseikkojen osalta rakennusvalvonta viittaa Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen 10.2.2022 päivättyyn pöytäkirjaan, jossa on todettu, että pelastuslaki tai paloturvallisuuslainsäädäntö ei määrittele ulkotilassa olevien ajoneuvojen turvallista etäisyyttä rakennuksiin, koska ilmeisesti riski katsotaan vähäiseksi ja hyväksyttäväksi. Vakuutusyhtiö Fennian 5.5.2021 antamassa riskikartoitusraportissa on todettu, että autot muodostavat rakennukselle paloturvallisuusriskin. On kuitenkin huomattava, että käytännössä aina ajoneuvojen pysäköinti rakennuksen seinustalle aiheuttaa kohonneen paloturvallisuusriskin verrattuna vapaaseen piha-alueeseen. Kaupunkiolosuhteissa on tyypillistä, että autoja sijoitetaan rakennusten läheisyyteen ja seinustalle. Näin ollen autojen sijoittamista ei voida pitää rakennussuojelun tavoitteiden toteutumisen vastaisena siitä huolimatta, että autot aiheuttavat kohonneen paloturvallisuusriskin.

Valituksessa on esitetty, että autopaikat ovat maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n turvallisuuden vastaisia ja että pykälän mukaiset turvallisuuden edellytykset on sivuutettu päätöksessä. Valituksessa on edelleen viitattu Vakuutusyhtiö Fennian riskikartoitusraporttiin ja todettu, että raportti on lautakunnan päätöksessä täysin sivuutettu samoin kuin ilmastointilaitteen sijainti rakennuksen julkisivussa. Tältä osin on todettava, että lautakunta on ottanut päätöksessään kantaa MRL 166 §:n mukaiseen turvallisuuden vaatimukseen ja arvioinut tätä kokonaisuutena ottaen huomioon niin riskikartoitusraportin kuin pelastuslaitoksen lausunnot. Se seikka, ettei päätöksessä ole mainittu riskikartoitusraportin painoarvoa asiaa harkittaessa ei merkitse, että lautakunta olisi sivuuttanut toimenpidepyynnön liitteenäkin olleen raportin. Raportista huolimatta ja asiaa kokonaisuutena arvioiden turvallisuusedellytyksen on katsottu täyttyvän ja osaksi tämä on perustunut lautakunnan Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen pöytäkirjalle ja lausunnolle antamalle painoarvolle.

Valituksessa on viitattu maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n erityiseen huolehtimisvelvollisuuteen ja todettu, että kyseisen säännöksen nojalla asiantuntijalausunnon tulisi johtaa toimenpiteisiin autopaikkojen poistamiseksi. MRL 166 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan rakennussuojelukohteen osalta laissa säädettäisiin erityisestä huolehtimisvelvollisuudesta. Tämä kohdistuisi sellaisiin rakennuksen yksityiskohtiin ja sisätiloihin, joihin normaalisti rakennusvalvonnalla ei ole vaikutusta. Säännös voisi myös rajoittaa rakennuksen suojelutarkoituksen vastaista käyttämistä. Kuten pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, erityinen huolehtimisvelvollisuus kohdistuu rakennuksen yksityiskohtiin ja sisätiloihin. Autopaikkojen sijoittaminen ei kohdistu rakennuksen yksityiskohtiin eikä sisätiloihin. Vastaavasti säännös voi rajoittaa rakennuksen suojelutarkoituksen vastaista käyttämistä, jollaisesta ei tässä tapauksessa ole kyse. Tapauksessa ei ole osaksikaan kyse rakennuksen käyttämisestä, vaan sen sijaan rakennuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan piha-alueen käyttämisestä.

Valituksen mukaan turvallisuuden vaatimus ei täyty siltäkään osin, että autopaikat estävät rakennuksesta poistumisen kyseisen julkisivun puolelta mahdollisessa hätätilanteessa ja että autot vaikeuttavat myös mahdollisia pelastustöitä tilanteessa, jossa pelastusajoneuvon tulisi mahtua ajamaan korttelin pihaan. Valituksessa on esitetty 10.9.2021 päivätty pelastussuunnitelma, jossa on osoitettu hätäpoistumistie yhden autopaikan kohdalle. Tältä osin on todettava, että Pelastuslaitoksen paloturvallisuutta koskevassa 10.2.2022 päivätyssä pöytäkirjassa on todettu, että neuvotteluissa on ilmennyt, että Kiinteistö Oy Casagrandentalon uloskäytäväreittejä on muutettu alkuperäisestä. Edelleen neuvotteluissa ei muutoinkaan ole päästy varmuuteen siitä, ovatko varatiet rakennusluvan mukaisia suunniteltuja uloskäytäväreittejä. Näin ollen rakennusvalvonnalla ei ole perusteita velvoittaa autopaikkoja poistettavaksi, koska uloskäytäväreittejä koskevat suunnitelmat eivät ole ajan tasalla eikä ole varmuutta sijaitseeko varatie todellisuudessa autopaikan kohdalla. Mikäli näin olisi, tulee harkittavaksi se, vaikuttaako auton sijoittaminen varatien käyttämiseen. Rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 §:n 31-kohdan mukaan varatiellä tarkoitetaan uloskäytävää vaikeakulkuisempaa reittiä, jota pitkin on mahdollisuus päästä turvaan palolta. Valituksen liitteenä 8 olevasta kuvasta on nähtävissä, että autoista huolimatta rakennuksen ikkuna on avattavissa. Vastoin valituksessa esitettyä auton ei voida katsoa tekevän ikkunasta poistumista mahdottomaksi. Siltä osin kuin valituksessa on esitetty autojen vaikeuttavan pelastusajoneuvon kulkuun kiinteistölle, on todettava, että Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen 22.4.2021 antaman pelastustieohjeen mukaan pelastustien leveyden tulee olla vähintään 3,5 metriä. Autot sijaitsevat Casagrandentalon seinustalla, jossa kohtaa pihan leveys on noin 9 metriä. Autojen sijoittamisesta huolimatta tien leveys on riittävä ja pelastustieohjeen mukainen eikä näin ollen autojen voida katsoa vaikeuttavan pelastusajoneuvon kulkua piha-alueen perällä sijaitsevalle rakennukselle. Edellä mainituin perustein rakennusvalvonta katsoo, että rakennuksen ympäristö täyttää MRL 166 §:n mukaisen turvallisuuden vaatimuksen.

Valituksessa on esitetty, että lautakunnan päätöksessä on tulkittu virheellisesti MRL 166 §:n mukaista rakennuksen ja sen ympäristön käyttökelpoisuuden vaatimusta sekä kieltoa rumentaa rakennuksen ympäristöä. Käyttökelpoisuuden osalta on etenkin esitetty, että autopaikkojen sijoittaminen rakennuksen seinustalle rikkoo käyttökelpoisuuden vaatimusta vaikeuttaessaan olennaisesti rakennuksen kunnostus- ja huoltotöitä. Tältä osin on todettava, ettei kyseessä ole kiinteä rakennelma, joka estäisi julkisivun kunnostamisen ja huoltamisen. Edelleen autot ovat mahdollista tarpeen vaatiessa siirtää kunnostus- ja huoltotöiden suorittamiseksi. Siltä osin kuin valituksessa on esitetty autojen rumentavan rakennuksen ympäristöä säännöksen vastaisesti, on todettava, että autot ovat hyvin yleinen elementti kaupunkikuvassa kuin myös kaupunkikeskustassa sijaitsevien ravintoloiden ikkunoista avautuvassa maisemassa. Edelleen Casagrandentalon edustalla kulkee pihakatu, jolta katsottuna autot ovat melko kaukana sisäpihalla portin takana, eivätkä autojen voi katsoa rumentavan ympäristöä tältäkään osin.

Valituksen mukaan autopaikat ovat asemakaavan määräysten vastaisia ja autopaikat olisi tullut osoittaa viereisestä korttelista. Tältä osin on todettava, että kyseiset kolme autoa ovat sijoitettu asemakaavan mukaiselle K-2 liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle, jolla ”autopaikat saa osoittaa viereiseltä K-1 korttelialueelta”. Asemakaavamääräyksen sanamuodostakin on luettavissa, että kaavamääräys sallii tai mahdollistaa autopaikkojen osoittamisen viereiseltä korttelialueelta. Vastoin valituksessa esitettyä kaavamääräystä ei tule tulkita siten, että autopaikkojen sijoittaminen viereiselle korttelialueelle on pakollista tai ainoa vaihtoehto. Valituksen mukaan erityistä merkitystä olisi tullut antaa nimenomaan sille, että asemakaavassa kyseinen alue, johon autot on sijoitettu, on jätetty vapaaksi eikä kyseistä aluetta ole osoitettu autopaikkojen tai minkään muunkaan pysyvän laitoksen käyttöön. Tältä osin on todettava, että kyseisellä piha-alueella on myös vastapäisen rakennuksen edustalla sijoitettuna autoja kaavassa vapaaksi jätetylle alueelle ilman, että kaavassa olisi osoitettu autoille paikkaa. Edelleen asemakaavassa ei ole määräystä, jonka mukaan rakennuksen edusta tulisi jättää vapaaksi. Edellä mainituin perustein autojen sijoittamisen ei voida katsoa olevan asemakaavan määräysten vastaista.

Valituksen mukaan autopaikkojen sijoittaminen on MRL 58.2 §:n vastaista sillä perusteella, että rakennus on kaavassa merkitty suojeltavaksi ja autopaikat aiheuttavat haittaa kaavaan merkittyjen suojelutavoitteiden toteutumiselle sekä rakennuksen käytölle ja turvallisuudelle. Tältä osin rakennusvalvonta viittaa tässä lausunnossa jo edellä esittämiinsä seikkoihin autopaikkojen vaikutuksesta rakennuksen turvallisuuteen ja käyttökelpoisuuteen ja toteaa, etteivät autopaikat aiheuta haittaa kaavan mukaisten muiden alueiden käytölle.

Valituksessa on esitetty, että autopaikat ovat Turun kaupungin rakennusjärjestyksen 3 §:n vastaisia, koska ne aiheuttavat haittaa Casagrandentalon turvallisuudelle ja käytölle eivätkä sopeudu ympäristöönsä. Rakennusjärjestyksen 3 §:n mukaan sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupamenettelyä, on rakennettava säännösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista ja niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille tarpeetonta haittaa. Tältä osin on todettava, ettei laissa ole määritelty autojen vähimmäisetäisyyttä rakennuksista. Lisäksi, kuten lausunnossa on jo aiemmin perusteltu, piha-alueella sijaitsee myös muita autoja, eivätkä nyt kyseessä olevien autojen voida katsoa olevan epäsopivampia ympäristöönsä kuin muidenkaan. On vielä huomattava, että autot on sijoitettu piha-alueelle sellaiseen kohtaan, etteivät ne estä pelastusajoneuvon kulkua ja että autojen siirtäminen on mahdollista Casagrandentalon huolto- tai kunnostustoimenpiteiden suorittamiseksi. Edellä mainituin perustein autojen sijoittamisen ei voida katsoa olevan ristiriidassa rakennusjärjestyksen 3 §:n kanssa.

Valituksen mukaan autot on sijoitettu myös rakennusjärjestyksen 26 §:n vastaisesti ja lautakunta on tulkinnut kyseistä pykälää virheellisesti. Rakennusjärjestyksen 26 §:n mukaan autopaikat on järjestettävä siten, että asuminen ja piha-alueen käyttö häiriintyvät mahdollisimman vähän. Lautakunta on päätöksensä perusteluissa todennut, että autopaikkojen sijainti rakennuksen seinustalla ei aiheuta huomattavaa haittaa piha-alueen käytölle. Samalla on viitattu säännöksen tarkoitukseen, joka on piha-alueen käytön toimivuuden turvaaminen. Tarkasteltaessa piha-alueen toimivuutta kokonaisuutena on katsottava, että autopaikkojen sijoittaminen rakennuksen seinustalle on ratkaisu, jolla piha-alueen käyttö häiriintyy mahdollisimman vähän. Lisäksi on todettava, että RJ 26 §:n mukaisesti autopaikkojen järjestämisessä on huomioitava piha-alueen käytön häiriintymisen lisäksi myös asumisen häiriintyminen. Tämän vuoksi lautakunta on päätöksessään ottanut kantaa siihen, ettei Casagrandentalossa ole asuntoja, jolloin RJ 26 §:n mukaisuus arvioidaan ainoastaan piha-alueen käytön osalta.

Autojen sijoittaminen ei ole sellainen toimenpide, jolle tulisi hakea lupaa. Autojen sijoittamista ei voida myöskään pitää asemakaavan määräysten, rakennusluvan tai lain vastaisena.

Edellä esitetyn perusteella rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

Oheismateriaali 1Lautakunnan päätös 12.5.2022 § 124    

Oheismateriaali 2Lausuntopyyntö ja valituskirjelmä 28.6.2022

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.