Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 29.6.2022:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Kiertotähdentie 2, 20200 Turku

Kiinteistö ja omistaja:

853-62-60-6, jonka muodostusosina 853-62-60-5 ja määräala tilasta 853-427-2-11, Koy Kiertotähdentie 2 (3198209-4).

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 20.5.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 6313-2022).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Ympäristötekninen maaperätutkimus Kiertotähdentie 2, Turku (päivitetty raportti), Turun kaupunki, Golder Associates Oy, 14.11.2019, 19126851 A2
• Tutkimusraportti Turku Kiertotähdentie 2 pima, Turun kaupunki, Golder Associates Oy, 17.2.2021, 21494744 Ver. A0
• Kunnostussuunnitelma, Turun kaupunki, Golder Associates Oy, 17.2.2022, 21494744 Ver. A0
• Kiinteistön omistajan suostumus Kaupunkiympäristö palvelukokonaisuudelle ilmoituksen tekemiseen ja kunnostustoimien toteuttamiseen, 17.5.2022

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena oleville kiinteistöille ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Kohteen alueelta ei ole tiedossa yksittäisiä merkittäviä päästöjä maaperään. Kohteessa on toiminut aikoinaan kuljetusliikkeen varikko ja siellä on harjoitettu autokorjaamotoimintaa ja mm. lasikuituveneiden valmistusta. Piha-alue on ollut autojen ja kuljetuskaluston paikoitusalueena ja lisäksi sekalaisen tavaran varastoalueena. Länsiosan kaarihallien takana olevassa siirrettävässä rakennuksessa on ollut 5000 litran öljysäiliö valuma-altaalla.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohde sijaitsee Turun Iso-Heikkilässä osoitteessa Kiertotähdentie 2. Kiinteistö on kaavoitettu Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2).

Kohde rajautuu luoteispuolella Kuninkojaan ja länsisataman raidealueeseen, lännessä ja etelässä luonnontilaiseen viheralueeseen ja itäpuolella Kiertotähdentiehen. Pohjoispuolella on teollisuuskäytössä oleva kiinteistö.

Kiinteistöllä olleet toimistorakennus, autohalli ja kolme varastoina käytettyä kaarihallia on purettu keväällä 2022. Kohteeseen rakennetaan uusi teollisuusrakennus. Pihamaa on päällystämätön. Kiinteistö on liitetty vesi- ja viemäriverkkoon.

Maaperä

Kohde on maaperäkartan mukaan täyttömaan alueella. Ympäristöteknisessä tutkimuksessa todettiin noin 0,5 – 1,3 metrin syvyydelle täyttömaata, jonka alla maaperä oli tutkimuspisteissä savea. Maanpinnantaso on noin tasolla +3,8 - +4,3. Tutkimuksissa näytteenotto ulotettiin 1,0 – 2,7 metrin syvyyteen maanpinnasta ja se päättyi savikerrokseen.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Kaarninko (0285352) sijaitsee 4,9 km kohteesta kaakkoon. Pohjavesi virtaa todennäköisesti saven alapuolisissa maakerroksissa, mutta sen virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa. Alueen täyttökerroksiin voi ajoittain muodostua orsivettä. Lokakuun 2021 tutkimuksissa orsivettä suotautui koekuoppiin.

Kohdetta lähinnä oleva pintavesistö on Kuninkoja, joka on noin 5 metrin päässä kohteen luoteisrajalta. Sadevedet imeytyvät maaperään ja voivat myös vähäisessä määrin kulkeutua kohteen reuna-alueelta pintavaluntana Kuninkojaan.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa todettiin VNA 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia seuraavasti:

• S 4 (0-0,5 m): C₁₀-C₂₁ 2340 mg/kg
• S 12 (0-0,2 m): C₁₀-C₂₁ 26200 mg/kg ja C₂₂-C₄₀ 4790 mg/kg
• KK 14 (0,4-0,8 m): sinkki 440 mg/kg
• Haitta-aineiden alempi ohjearvo ylittyi seuraavasti:
• S 1 (0-0,5 m): fluoranteeni 6,8 mg/kg, bentso(a)antraseeni 7,3 mg/kg, bentso(a)pyreeni 8,5 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus 70 mg/kg
• KK 20 (0-0,3 m): sinkki 270 mg/kg
• KOK 4: sinkki 273 mg/kg

Lisäksi raskasmetallien, arseenin ja PAH-yhdisteiden kynnysarvot ylittyivät useassa maanäytteessä.

Tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole mahdollista rajata tarkasti pilaantuneen maan määrää. Arvion mukaan kaivettavalla alueella on pitoisuudeltaan yli ylemmän ohjearvon olevaa maata noin 300 m³ktr. Pilaantuneen maan määrä tarkentuu kunnostustyön edetessä. Purettujen rakennusten alueen maaperä tarkistetaan tekemällä koekuoppia niiden alueille.

Maa-aineksen seassa on jätejakeita. Niitä sisältävä maa-aines poistetaan rakentamisen edellyttämän kaivuun ja maaperän kunnostamisen edellyttämässä laajuudessa.

Kohteeseen rakennetaan uudisrakennus. Rakentamisen vuoksi kaivettavat ja poistettavat maat, jotka ovat pitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja ylemmän ohjearvojen välissä, toimitetaan pitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohdealueen kaavanmukainen käyttötarkoitus, todetut haitta-aineet sekä kohteen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi voidaan tehdä viitearvovertailuna vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylempiin ohjearvoihin. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytetään apuna ylempiä ohjearvoja.

Tutkimuksissa on todettu ylempien ohjearvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia kolmessa tutkimuspisteessä (S4, S12 ja KK14).  Kohteen maaperä luokitellaan kaavanmukaisessa käyttötarkoituksessa pilaantuneeksi ja kiinteistöllä on em. tutkimuspisteiden alueella maaperän puhdistustarve.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostusta jatketaan, kunnes kohteelle asetettu puhdistustavoite tai mahdollinen säilytettävä rakenne saavutetaan. Kunnostusta ohjataan kohteen alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten ja kaivuaikana tehtävien havaintojen sekä kenttätestien / laboratorioanalyysien perusteella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostuksen tavoitearvot ylittävä maa-aines poistetaan kaivualueilta.

Alueen käyttö huomioiden maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään VNa 214/2007 ylempiä ohjearvoja seuraavasti:

• hiilivetyjakeet C₁₀-C₂₁                   1000 mg/kg
• hiilivetyjakeet C₂₁-C₄₀                   2000 mg/kg
• sinkki                                           400 mg/kg

Mikäli kohteen kunnostamisen yhteydessä tulee esiin sellaisia haitta-aineita, joita ei tutkimuksissa ole todettu ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, käytetään niiden osalta tavoitepitoisuuksina ylempiä ohjearvoja.

Mikäli puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, otetaan vedestä näytteitä, joista saatavien analyysitulosten perusteella vesien johtamisesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle. Mikäli pilaantunut alue jatkuu kunnostettavan alueen ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan erottamaan/eristämään pilaantumattomista täyttömaista erottavalla rakenteella. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä ympäristönsuojeluun. Erottavat/eristerakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään siihen liitettävään karttaan.

Mikäli työn aikana todetaan jotakin muuta pilaantuneisuuden tai puhdistuksen kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä ympäristönsuojelulle.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Kunnostamisen yhteydessä alueelta poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot täyttyvät.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden vaatimusten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen) tai muun sijoituspaikan vaatimusten mukaan.

Massojen ohjauksessa käytetään ensisijaisesti ennen kaivutöitä tehtävien lisätutkimusten analyysien ja kenttämittausten tuloksia sekä aiemmin toteutetun tutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia.

Kaivun aikana massoista otetaan näytteitä, joista tarkkaillaan raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla. Lisäksi määritetään hiilivetyjen kokonaispitoisuutta PetroFlag- kenttätestillä. Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 100-150 tonnin suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti. Laboratoriossa analysoidaan tarvittaessa kaivumassojen öljyhiilivetyjen, arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet. Tarvittaessa määritetään muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehdyt havainnot sitä edellyttävät.

Massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista, kuten massojen sisältämistä jätejakeista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa etukäteen. Kaivu tehdään lajittelevana kaivuna, jolloin isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan erilleen maa-aineksista. Mikäli alueelta kaivettavat maat vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Poistettavat massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat VNA 214/2007 kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, ja jotka eivät rakennusteknisesti sovellu täyttöön, sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamana muulle vastaanottopaikalle.

Alueella voidaan käyttää sieltä kaivettua jätteetöntä maa-ainesta kaivantojen täyttöön, jos sen haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot ja maa soveltuu rakennusteknisesti suunniteltuun tarkoitukseen.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Jäännöspitoisuusnäytteitä toimitetaan laboratorioanalyysiin siten, että haitta-ainepitoisuudet noin 30 % kunnostetun alueen pinta-alasta tulee varmistettua laboratoriossa. Näytteistä varmistetaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu. Lisäksi varmistetaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, jos niiden esiintymisestä on saatu viitteitä.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai kiinteistön rajalle tai säilytettävien rakenteiden läheisyyteen mahdollisesti jäävät kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset on eristetty ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa arvioidaan puhdistustyön tavoitteiden toteutuminen ja esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Myös analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä sekä mahdolliset erottavat/eristävät rakenteet ja mahdollinen massojen hyötykäyttö kohteessa esitetään raportissa. Mikäli maaperään jää kunnostuksen tavoitetason ylittävää maata, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun avulla.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle. Melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja lastauksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi.

Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Maarakennushankkeeseen valittu päätoteuttaja vastaa työmaan turvallisuudesta sekä kaivu- ja rakennustyöhön liittyvien turvallisuutta koskevien suunnitelmien laatimisesta.

Kirjanpito ja tiedotus

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ja muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Lisäksi kirjataan maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainnit, kaivettujen massojen sijainti, laatu ja arvioitu määrä sekä eriste- ja havaintomateriaalin sijainti.

Kunnostuksen aloittamisajankohta, valvojan yhteystiedot ja massojen vastaanottopisteiden tiedot toimitetaan ympäristönsuojeluun aloitusilmoituksen yhteydessä ennen töihin ryhtymistä. Lopetusilmoitus toimitetaan, kun maaperän kunnostustyö on saatu päätökseen. 

Kunnostuksen aikataulu

Työt kohteessa alkavat alustavan suunnitelman mukaan kesällä 2022.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt Vna 214/2007 ylempien ohjearvojen mukaiset puhdistustavoitteet.

• hiilivetyjakeet C₁₀-C₂₁                   1000 mg/kg
• hiilivetyjakeet C₂₁-C₄₀                   2000 mg/kg
• sinkki                                           400 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot.

2. Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta kaivettuja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 ylemmät ohjearvot) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle vastaanottajalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä alueelta poistettava maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistuksen aloitus- ja päättymisajankohdista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista ja ennalta arvaamattomista tilanteista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.