Kaupunkiympäristö, ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 21.6.2022

ASIA

Delete Ympäristöpalvelut Oy on 19.1.2022 jättänyt ympäristönsuojelulain 39 § mukaisen ympäristölupahakemuksen Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemus koskee Delete Turku hyötyjätekeskuksen perustamista rakentamisessa ja purkamisessa syntyvien jätejakeiden sekä teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien kierrätyskelpoisten jätejakeiden vastaanotolle, käsittelylle ja hyödynnettäväksi tai jatkojalostettavaksi toimittamiselle Turun kaupungissa kiinteistöstä 853-93-3-1 erotettavalla alueella osoitteessa Ravurinkatu, Turku. Hyötyjätekeskuksessa voidaan vuosittain vastaanottaa ja käsitellä enintään 49 900 tonnia mineraalisia jätejakeita ja 19 900 tonnia muita jätteitä. Mineraalisten jätteiden maksimivarastointimäärä on 10 000 tonnia ja muiden jätteiden 5 300 tonnia.

Lisäksi haetaan lupaa eräiden jätteiden hyödyntämiselle maarakentamisessa. Maarakentamisessa on tarkoitus käyttää yhteensä enintään 39 000 tonnia betoni- ja tiilimursketta.

Lupaa haetaan toistaiseksi.

Lupaa haetaan myös ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaiselle toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta.

Kyseessä on uusi toiminta.

LUVAN HAKIJA

Delete Ympäristöpalvelut Oy

Postintaival 7

00230 HELSINKI

Y-tunnus:3017645-3

TOIMINNAN SIJAINTI

Osoite

Ravurinkatu, 20380 Turku

Kiinteistöt

Osa kiinteistöstä 853-93-3-1

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminnassa on kyse jätteen ammattimaisesta ja laitosmaisesta käsittelystä, joka on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan (muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista).

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen viranomainen pilaantumattoman betoni- ja tiilijätteen osalta maksimivarastointi- ja hyötykäyttömäärän ollessa maanrakentamisessa vuodessa alle 50 000 tonnia (YSA 713/2014 2 § 12b-kohta, pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa).

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen viranomainen muiden jätteiden käsittelyn osalta maksimikäsittelymäärän ollessa vuodessa alle 20 000 tonnia (YSA 713/2014 2 § 12f-kohta, muu kuin a-e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d-g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluva jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa) sekä välivarastointiin vastaanotettavien vaarallisten jätteiden ollessa kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneitä ja varastointikapasiteetin ollessa enintään 50 tonnia (YSA 713/2014 2 § 12c-kohta, kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien romuajoneuvojen tai käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointipaikka, jonka varastointikapasiteetti on enintään 50 tonnia).

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää luvan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n perusteella.

Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisten ympäristölupien ratkaisemisen ympäristönsuojelupäällikölle.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 20.1.2022, jolloin se on tullut vireille. Hakemusta on 5.4.2022 täydennetty maanomistajan suostumuksella ympäristöluvan hakemiseen.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Sijaintipaikka ja sen naapurit

Toiminta sijaitsee Turun kaupungin Metsämäen kaupunginosassa Turun kaupungin kiinteistöstä 853-93-3-1 erotettavalla alueella osoitteessa Ravurinkatu 30, Turku. Lähialueen kiinteistöt ovat pääosin kaupungin omistuksessa. Kiinteistöt on vuokrattuja.

Alue on metsittynyttä peltoa.

Toiminta-alueen lähimmät naapurit ovat itäpuolella Turku Energian Metsämäen kattilalaitos, eteläpuolella Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n Topinojan jätteenkäsittelylaitos, länsipuolella on tyhjä tontti ja sen takana Kuusakoski Oy:n jätteenkäsittelylaitos sekä Ekopartnerit Oy:n jätteenkäsittelylaitos ja ravurinkadun pohjoispuolella on teollisuus- ja varastorakennuksia sekä toimitiloja.

Alueen lähellä ei sijaitse ympäristövaikutuksille erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja, vanhusten palvelutaloja tai terveyskeskusta. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 200 metrin päässä alueen luoteispuolella.

Kaavoitus

Kiinteistö sijaitsee Turun kaupungin Metsämäen asemakaava-alueella (853 37/2005) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-1). Alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevia toimintoja ja niihin liittyviä rakennuksia, laitoksia ja toimitiloja. Kaavamääräysten mukaisesti alueelle rakennettavissa jätehuoltoa palvelevissa laitoksissa ja rakenteissa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikka. Kaavan mukaan alueen tienpuoleiselle reunalle on istutettava puita ja pensaita. Tontti rajautuu samaisen kaavan mukaiseen teollisuus- ja varastorakennusten tonttiin, suojaviheralueeseen (EV-1) sekä kaavan mukaiseen katualueeseen (Ravurinkatu).

Toimintaa koskevat luvat

Samalla tontilla ei ole aiemmin ollut ympäristöluvallista toimintaa.

Viereisillä tonteilla on ympäristölupapäätökset Kuusakoski Oy:n, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ja Gasum Oy:n jätteenkäsittelytoiminnoille sekä Turku Energian energiantuotannolle.

Turun kaupungin tonttipäällikkö on 17.1.2022 15 § tehnyt päätöksen alueen vuokraamisesta luvanhakijalle. Lisäksi Turun kaupungin maanhankintapäällikkö on 5.4.2022 65 § antanut suostumuksen ympäristöluvan hakemiselle kyseiselle toiminnalle.

Vedet ja maaperä

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai pohjaveden muodostumisalueella. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on noin 2,3 kilometrin päässä sijaitseva Huhtamäen pohjavesialue (0285304).

Etäisyys lähimpään vesistöön Vähäjokeen on noin 600 m ja etäisyys Aurajokeen on alle 2 kilometriä.

Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Tontista pohjoiseen kiinteistöllä 853-465-1-34 sijaitsee suojeltu muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohde. Toiminnan vaikutuspiirissä ei ole varsinaisia luonnonsuojelualueita. Noin 350 m alueen koillispuolella on luonnonsuojelullisesti huomioitava Metsämäen jalopuulehto.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Jätteenkäsittely

Alueelle on tarkoitus perustaa hyötyjätekeskus rakentamisessa ja purkamisessa syntyvien jätejakeiden sekä teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien kierrätyskelpoisten jätejakeiden vastaanotolle, käsittelylle, välivarastoinnille ja hyödynnettäväksi tai jatkojalostettavaksi toimittamiselle.

Laitoksella ei ole tarkoitus vastaanottaa biojätettä sisältävää sekajätettä eikä vaarallisia jätteitä (pois lukien pieni määrä SER-jätettä ja kyllästettyä puuta). Vastaanotettavat jätteet ovat betonia, tiiltä, puuta, metalleja, muoveja, paperia, kartonkia, kipsiä, lasia, bitumikermiä ja eristeitä sekä rakennus- ja purkujätettä, energiajätettä sekä edellisistä materiaaleista koostuvia kalusteita ja irtaimistoa.

Hyötyjätekeskuksessa voidaan vuosittain vastaanottaa ja käsitellä enintään 49 900 tonnia mineraalisia jätejakeita ja 19 900 tonnia muita jätteitä. Mineraalisten jätteiden maksimivarastointimäärä on 10 000 tonnia ja muiden jätteiden 5 300 tonnia.

Alueella voidaan myös tarvittaessa tilapäisesti varastoida purkukohteista ehjänä irrotettuja rakennusosia, kuten metalli- ja puupalkkeja sekä koneita ja laitteita.

Taulukko 1. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet, jotka kuuluvat Vna ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohtaan 12 c ja 12 f .

Taulukko 2. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet, jotka kuuluvat Vna ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 § kohtaan 2 b.

Betoni- ja tiilimurskeen hyötykäyttö maarakentamisessa

Lisäksi haetaan lupaa eräiden jätteiden hyödyntämiselle maarakentamisessa. Maarakentamisessa on tarkoitus käyttää yhteensä enintään 39 000 tonnia betoni- ja tiilimursketta. Toiminta-alueen olemassa oleva maaperä tarkistetaan ennen rakentamisen aloittamista. Tarkka betonijätteen hyötykäyttömäärä riippuu mahdollisten pois kaivettavien maa-ainesten määrästä. Alustavasti alueella arvioidaan hyödynnettävän enintään noin 19 500 m³ eli suunnilleen 39 000 tonnia betoni- ja tiilimursketta, keskimäärin 1,5 metrin paksuisena kerroksena. Hyötykäytettävän betonijätteen maksimipalakoko on 300 mm. Hyödynnettävän murskeen ympäristökelpoisuus tutkitaan MARA-asetuksen 843/2017 mukaisesti ja hyödynnettävän murske täyttää kyseisen asetuksen liitteen 2 päällystetyn kentän liukoisuus- ja pitoisuusvaatimukset. Kaikkia alueita, kuten betoni- ja tiilijätteen vastaanotto- ja käsittelyaluetta, ei päällystettä asfaltilla, betonimurskeesta ei arvioida aiheutuvan maaperän pilaantumisen vaaraa kohteessa.

Jätteiden käsittely

Alueelle rakennetaan vaaka ja siihen liittyen vaaka/toimistorakennus sekä sosiaalitilat. Tarvittaessa tehdään myös katoksia eri materiaalien käsittelyn ja varastoinnin tarpeisiin.

Materiaaleja varastoidaan osin asfaltoidulla ja osin murskepohjaisella alueella sekä konteissa ja lavoilla. Muut kuin betoni- ja tiilijäte käsitellään pääosin asfaltoidulla alueella. Mineraalisten jätemateriaalien lisäksi myös rakennusjätteen ja metallien käsittelyä voidaan tehdä myös murskepohjaisella alueella. Aluetta rakennettaessa myös muita jätejakeita voidaan tilapäisesti ottaa vastaan myös asfaltoimattomalla alueella.

Jätejakeita on tarkoitus jalostaa lajittelemalla, pulveroimalla, murskaamalla, seulomalla, leikkaamalla ja hakettamalla. Materiaalien käsittelyssä käytetään materiaalien käsittelykoneita ja kaivinkoneita lisälaitteineen, pyöräkuormaajaa sekä siirrettäviä murskaus- ja haketuslaitteita. Murskausta ja haketusta tehdään 1-4 kertaa vuodessa 2-8 viikkoa kerrallaan. Muu toiminta on ympärivuotista ja toiminta-aika on arkisin ja lauantaisin 7-20. Lupaa haetaan pientuojien jätteiden vastaanottoon myös sunnuntaisin ja arkipyhinä.

Käsittelyn ja varastoinnin jälkeen jätejakeet toimitetaan soveltuviin hyötykäyttökohteisiin tai toimijoille, joilla on lupa hyödyntää tai jatkokäsitellä kyseisiä materiaaleja. Materiaalien käsittelyn yhteydessä mahdollisesti eroteltavat ei-hyödyntämiskelpoiset jätejakeet toimitetaan jatkokäsittelyyn luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin.

Alueelle sijoitetaan kontti SER-jätteelle ja pari lavaa kyllästetylle puulle, koska niitä tulee jonkin verran jätekuormien mukana. Näiden jätteiden määrä on alle 150 tonnia vuodessa eikä niitä käsitellä tai jalosteta alueella.

Betoni- ja tiilijätteestä valmistetaan pulveroimalla, murskaamalla ja/tai seulomalla maanrakentamiseen soveltuvaa betoni- ja tiilimursketta. Toiminnanharjoittajalla on betoni- ja tiilimurskeen valmistusta koskeva laadunvalvontajärjestelmä. Betonimurskeen laatua valvotaan tuotannon aikana otettavista laadunvalvontanäytteistä.  Betonimursketta voidaan hyödyntää kyseisen alueen maarakentamisessa (enintään 39 000 tonnia) ja sitä voidaan toimittaa ympäristöluvallisiin tai MARA-rekisteröintimenettelyn piirissä oleviin maarakennuskohteisiin hyödynnettäväksi.

Metallijätettä otetaan vastaan sellaisenaan tai erotellaan muusta vastaanotetusta jätteestä. Metallijäte välivarastoidaan ja tarvittaessa esikäsitellään lajittelemalla, leikkaamalla ja polttoleikkaamalla. Metallijäte toimitetaan kokonaisuudessaan edelleen hyödynnettäväksi.

Puujäte vastaanotetaan sellaisenaan tai sitä erotellaan vastaanotetusta muusta jätteestä. Puujätettä välivarastoidaan ja haketetaan siirrettävällä haketuslaitoksella tai se toimitetaan sellaisenaan hyödynnettäväksi materiaalina tai energiantuotannossa.

Alueella vastaanotetaan käsiteltyä puuta, mutta sitä ei käsitellä alueella vaan täydet lavat toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä jätettä.

Sekalaista rakennusjätettä vastaanotetaan pääosin erilaisilta purkutyömailta ja remonttikohteista, joilla ei ole mahdollista tehdä lajittelevaa purkua riittävän tehokkaasti tai sitä ei ole osattu tehdä.

Rakennusjäte lajitellaan ja siitä erotellaan hyödyntämiskelpoiset jätejakeet. Hyödynnettävät materiaalit toimitetaan edelleen hyötykäyttöön sellaisenaan tai jalostettuna. Sekalaisesta rakennusjätteestä ja sen kaltaisesta jätteestä eroteltu energiajäte murskataan ja paalataan tarvittaessa alueella. Hyödyntämiskelvottomat jakeet toimitetaan loppusijoitukseen luvallisiin vastaanottopaikkoihin.

Kartonki ja paperijätteet sekä muovijätteet lajitellaan ja siirtokuormataan hyödynnettäväksi materiaaleina. Jätteestä voidaan valmistaa myös polttokelpoista energiajaetta, joka toimitetaan hyödynnettäväksi polttolaitoksiin.

Lasijäte, kattohuopajäte ja kipsijätteet otetaan vastaan erilliskerättyinä tai niitä erotellaan sekalaisesta rakennusjätteestä. Jätejakeet toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi materiaaleina teollisuudessa ja rakentamisessa.

Liikenne

Liikenne alueelle tapahtuu Ravurinkadulta. Liikenne on pääosin kuorma-autoliikennettä sekä pientuojien osalta myös henkilöautoilla ja peräkärryillä sekä pakettiautoilla tapahtuvaa.  Liikenne ajoittuu arkisin ja lauantaisin klo 7-20 väliseen aikaan.  Pientuojille on haettu tuontilupaa myös sunnuntaisin.

Tulevan liikenteen kuormat ovat yleensä pienempiä kuin lähtevät kuormat, jotka pyritään ajamaan mahdollisimman suurina kuormina, Tulevia kuormia on 10-40 päivässä ja lähteviä kuormia 2-20 päivässä. Lisäksi alueelle tulee myös jätteen tuojien henkilö- ja pakettiautoliikennettä. Materiaalien purku ja lastaus tapahtuu pääosin tontin keskiosassa, mineraalisten ja metallijätemateriaalien osalta myös murskepohjaisilla alueilla.

Alue aidataan ja sisääntulotielle asetetaan portti. Alueelle tehdään asfaltoitu käsittely- ja liikennöintialue, jossa käsitellään muut kuin mineraaliset rakennusjätteet ja metallit. Alueelle tehdään vastaanottoalue pientuojille, johon jätteet voi tuoda lajiteltuina suoraan lavoille.

Liikenteen ja materiaalien käsittelyn lisääntyvästä määrästä johtuen toiminnan aiheuttamat päästöt lisääntyvät jonkin verran.

Raaka-aineiden ja kemikaalien kulutus sekä varastointi

Työkoneiden polttoaineena käytetään dieseliä ja kevyttä polttoöljyä noin 25 000-30 000 litraa vuodessa. Polttoainetta varastoidaan työmaalla lukitussa, kaksoisvaipallisessa säiliössä enintään 5 000 litraa kerrallaan. Voiteluaineita ei pääsääntöisesti varastoida toiminta-alueella. Tarvittaessa öljytuotteita ja muita kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita, säilytetään lukittavassa, valuma-altaallisessa tilassa enintään 150 litraa kerralla.

Murskaus- ja seulontalaitokset ovat siirrettäviä polttomoottorikäyttöisiä laitteistoja. Työkoneet ja laitteet ovat voimassa olevien määräysten mukaisia.

Toiminnassa ei käytetä muita raaka-aineita, kuin vastaanotettavia jätemateriaaleja.

Toiminnassa tarvitaan vettä betoni- ja tiilimurskeen murskauksen aikaiseen pölynsidontaan sekä sosiaalitiloissa. Veden käyttömääräksi arvioidaan enintään 1000 m³ vuodessa. Alue liitetään kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon.

Hulevedet

Asfaltoiduilta alueilta vedet kerätään öljynerottimella varustettuun hulevesijärjestelmään, josta ne johdetaan öljynerottimen kautta kaupungin hulevesiviemäriin.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Toiminta-alue sijaitsee teollisuusalueella, Topinojan kaatopaikan ja jätteenkäsittelylaitoksen välittömässä läheisyydessä. Toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. Läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai arvokkaita luontokohteita tai suojeltuja kohteita, joihin tällä toiminnalla olisi vaikutusta.

Melu ja tärinä

Materiaalien kuljetuksista sekä kuormien kippauksista ja lastauksista aiheutuu jonkin verran melua. Liikenteen aiheuttama melu on melko vähäistä, koska nopeudet ovat alhaisia. Ravurinkadulla liikkuu nykyiselläänkin jo raskasta liikennettä, joten toiminta ei merkittävästi lisää liikenteen vaikutuksia.

Betoni- ja tiilijätettä sisältävien kuormien kippaaminen aiheuttaa melua hetkellisesti. Materiaalien käsittely murskaamalla sekä muu lajittelutoiminta aiheuttaa toiminta-alueella jätelajista riippuen melua, jonka leviämistä pyritään estämään varastokasojen sijoitelulla. Betonijätteen murskauksen aiheuttamaa melua on selvitetty useissa hankkeissa. Mobiileilla murskauslaitoksilla melutason on tutkittu olevan noin 85-95 dB laitoksen välittömässä läheisyydessä. Melun leviämistä Ravurinkadun suuntaan voidaan vähentää varastokasojen sijoittelulla.

Toiminnasta ei aiheudu merkittävää tärinää.

Päästöt ilmaan

Materiaalien käsittelystä aiheutuu jonkin verran pölypäästöjä, joiden syntymistä ja leviämistä estetään asfaltoimalla käsittely- ja liikennöintialueita, aitaamalla alue, toimintojen sijoittelulla sekä tarvittaessa materiaalien kastelulla siten, että alueesta ei aiheudu vaikutuksia alueen ulkopuolelle. Alue asfaltoidaan vaiheittain siten, että pääkulkureitit ja alueet, joilla suurin osa liikennöinnistä tapahtuu, on asfaltoitu.

Alueella ei käsitellä vaarallisia jätteitä tai biojätettä sisältävää sekajätettä, joten hajuhaittoja ei aiheudu.

Työkoneista ja kuorma-autoliikenteestä aiheutuu pienhiukkas-, CO2-, NOx- ja SOx-päästöjä ilmaan. Toiminta rajoittuu kuitenkin teollisuusalueelle ja liikennöinti tapahtuu Ravurinkadun kautta. Kokonaisuudessaan toiminta edesauttaa jätteiden kuljetuksista syntyvien ilmapäästöjen vähentämisessä, kun kuormakoot saadaan siirtokuormauksen myötä maksimoitua ja kuljetusten määrää vähennettyä.

Päästöt vesistöön

Toiminnan läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä eikä toiminnalla ole vaikutuksia vesistöön. Tontilla sijaitseva avo-oja täytetään ja siinä tällä hetkellä mahdollisesti kulkevat vedet ohjataan tontin rajalla kulkevaan Topinojan puoleiseen avo-ojaan.

Asfaltoidulta alueelta vedet johdetaan öljynerottimeen, jonka jälkeen ne johdetaan hulevesiviemäriin. Murskepintaisilta alueilta sadevesi imeytyy rakenteeseen ja pieni osa siitä suotautuu myös rakenteen läpi. Rakentamisessa pyritään hyödyntämään betoni- ja tiilimursketta, joka luonnonkiviainesta huokoisempana materiaalina sitoo sadevettä ja samalla rakenne myös lujittuu.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä pohjaveteen. Käsiteltävät jätemateriaalit eivät sisällä vaarallisia aineita eikä niistä aiheudu maaperän pilaantumisriskiä. Betoni- ja tiilimurskeen käytöllä alueen rakentamisessa ei ole haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen.

Jätteet

Toiminnassa syntyy 1-10 tonnia sosiaalitilojen tavanomaisia yhdyskuntajätteitä vuodessa, jotka toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Työkoneiden korjauksista ja huolloista syntyy vuosittain noin 1-10 m³ jäteöljyä, suodattimia ja jäähdytinnesteitä ja ne toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelyyn.

Vastaanotettujen jätteiden käsittelyssä erotellaan hyödyntämiskelpoinen jäte ja jätteitä jalostetaan eri käyttötarkoituksiin. Hyödyntämiskelvoton jäte toimitetaan edelleen loppusijoitukseen tai jätteenkäsittelijöille, joilla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä.

ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ

Toiminta-alueen toiminnot ja logistiikka suunnitellaan ja toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta materiaalien käsittely olisi tehokasta ja siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia ja haittaa ympäristölle.

Työkoneina ja laitteina käytetään määräysten mukaisia ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia koneita ja laitteita.

Toiminnalla edistetään yhteiskunnassa syntyvien jätemateriaalien hyödyntämistä ja vähennetään niistä aiheutuvaa haittaa. Siirtokuormaustoiminnalla saadaan vähennettyä kuljetusten aiheuttamia päästöjä, kun kauemmaksi toimitettavien jätemateriaalien kuormakokoa pystytään kasvattamaan ja siten kuljetusten määrää vähentämään.

JÄTTEEN KÄSITTELYTOIMINNAN TARKKAILU

Jätteiden käsittely- ja seurantasuunnitelman mukaan vastaanotetuista, käsitellyistä ja alueelta pois toimitetuista materiaalimääristä sekä häiriötilanteista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä pidetään kirjaa.

Vastaanotettavat jätteet tarkistetaan, kun ne tulevat alueelle. Pääasiassa kuormat punnitaan autovaa’alla, pois lukien pientuojien jäte-erät. Mikäli vaaka ei ole toiminnassa, määrät kirjataan tilavuusperusteisesti ja muunnetaan tonneiksi muuntokertoimella.

Materiaali, jota ei ole lupa ottaa vastaan, ohjataan alueelta luvalliseen vastaanottopisteeseen. Mikäli jo puretussa kuormassa havaitaan esimerkiksi rakennusjätteen seassa sinne kuulumattomia aineksia, ne pyritään poistamaan välittömästi ja toimittamaan asianmukaiseen käsittelyyn muualle.

Vastaanotettavista jätemateriaaleista tarkastetaan niiden siirtoasiakirjat vastaanottovaiheessa. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään 3 vuotta.

Jätemateriaaleja käsitellään jätelajista riippuen soveltuvalla tavalla. Käsittelyprosessin perusvaiheet ovat materiaalin vastaanotto ja tarkastus, lajittelu ja välivarastointi, jalostus (pulverointi, murskaus, seulonta, haketus, mekaaninen leikkaus, polttoleikkaus) ja laadunvarmistus, materiaalien varastointi sekä siirtokuormaus tai toimitus hyötykäyttöön.

Käsittelylaitokselta hyödynnettäväksi toimitettavien materiaalien laatu varmistetaan kunkin materiaalin ja vastaanottopaikan vaatimalla tavalla.

Betoni- ja tiilijätteestä valmistetun betoni- ja tiilimurskeen laatua valvotaan MARA-asetuksen (843/2017) mukaisesti. Tekninen laatu määräytyy hyötykäyttökohteen vaatimusten mukaisesti ja ympäristökelpoisuus MARA-asetuksen käyttökohteiden mukaisesti.

Enimmillään jätteiden varastointiaika on aina alle 3 vuotta. Tarkkoja varastointiaikoja ei määritetä, koska siihen vaikuttaa esimerkiksi jätteiden kertymä, logistiikkatehokkuus, jatkokäsittelijöiden ja hyödyntäjien kapasiteetti ja kausivaihtelut. Pidemmät varastointiajat ovat todennäköisesti betoni- ja tiilijätteillä, johon alueen rakentumisen jälkeen vaikuttaa lähialueiden maarakennuskohteiden luoma kysyntä betonimurskeelle.

Alueelta luovutettavista jätteistä tehdään siirtoasiakirjat ja jätekirjanpito.

Alueella käsitellyistä ja eteenpäin toimitettavista jätelajeista käytetään pääasiassa samoja jätekoodeja kuin vastaanotettavissakin jätteissä. Niiltä osin, kun eri toiminnoista olevia jätteitä kerätään yhteen, eteenpäin toimitetuissa käytetään pääasiallisesti 19-alkuisia koodeja. Tyypillisesti kuitenkin esimerkiksi betoni- ja tiilijätteestä käytetään myös laitosmaisen jätteenkäsittelyn (murskaus) jälkeenkin alkuperäistä jätekoodia 17 01 07 tai 17 01 01, joten jätekoodin valinnassa noudatetaan tapauskohtaista harkintaa.

Erityistä päästötarkkailua ei katsota tarpeelliseksi, koska toiminnasta ei aiheudu päästöjä ympäristöön.  Toiminta voi aiheuttaa vähäistä pölyämistä, kun autot ja työkoneet liikkuvat murskepintaisella alueella. Kulkureittien pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti ja tarvittaessa käytetään vettä tai pölynsidontakemikaaleja kulkureiteillä.  Murskauksen aikana pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti. Toiminnan vaikutuksia seurataan silmämääräisesti ja tarvittaessa mittauksin.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Normaalista toiminnasta ei aiheudu ympäristöriskejä. Ilkivallasta (polttoainevarkaudet tai niiden yritys, luvaton oleskelu tai koneiden ja laitteiden vahingoittaminen) ja luvattomasti alueelle tuoduista jätteistä voi aiheutua riskejä, jotka pyritään minimoimaan pitämällä alueen kulkuportti suljettuna muuna kuin toiminta-aikana sekä lukitsemalla mahdolliset polttonestesäiliöt. Tarvittaessa alueen valvontaa tehostetaan esimerkiksi kameravalvonnalla.

Työkoneiden tankkaus ja täyttäminen tehdään huolellisesti asfaltoidulla tai muutoin suojatulla alueella.  Työkoneiden toimintaa ja kuntoa seurataan jatkuvasti ja jos vuotoja havaitaan, ne korjataan välittömästi. Alueella ja työkoneissa on saatavilla öljynimeytysmateriaalia vahinkotilanteiden varalle, pienet öljypäästöt kerätään talteen ja poistetaan mahdollisesti pilaantunut maaperä ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen välittömästi. Mikäli havaitaan suurempi vahinko, siitä ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdytään asianmukaisiin torjunta- ja kunnostustoimenpiteisiin. Kunnostustoimenpiteet tehdään vahingon laajuuden edellyttämällä tavalla ja viranomaisilta saatujen ohjeiden mukaan.

Asennettavan öljynerottimen sekä hulevesijärjestelmän toimivuus tarkastetaan säännöllisesti.

Pölyämistä ja kulkureittien kuntoa tarkkaillaan silmämääräisesti jatkuvasti. Tarvittaessa lisätään kastelua sekä puhdistetaan asfaltin pintaa. Mikäli murskauksesta aiheutuu voimakkaasta tuulesta tai muusta syystä johtuen merkittävää alueen ulkopuolelle leviävää pölyämistä, keskeytetään murskaus, kunnes häiriön aiheuttaja saadaan poistettua.

Toiminta-alueella työskentelevät perehdytetään ja toimintatavat öljyvuotojen välttämiseksi ja hoitamiseksi käydään läpi.

VAKUUS

Koko toiminnalle esitetty jätteenkäsittelytoiminnan vakuus kattaa myös ennen luvan lainvoimaistumista vastaanotettujen jätemateriaalien (lähinnä rakentamisessa tarvittava betonimurske) poistamisen alueelta. Alueen maarakentaminen halutaan aloittaa jo ennen ympäristöluvallisen toiminnan aloittamista. Riippuen saatavilla olevan betonijätteen laadusta, saattaa olla tarve myös betonijätteen murskaukselle, jotta se voidaan hyödyntää alueen rakentamisessa. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua turhaksi, koska alue on kaavoitettu jätteenkäsittelytoimintaan ja rakennettua tonttia voidaan hyödyntää myös muussa tarkoituksessa, jos myönnetty lupa kumoutuisi.  Vakuudeksi on esitetty 38 750 euroa perustuen vastaanotettavine materiaalien maksimivarastomääriin ja useiden materiaalien poiskuljettamisen, vastaanottomaksujen ja useiden materiaalien osalta myös niiden positiivisen myyntiarvon perusteella vakuussumma on laskettu.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Asian vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla lupahakemuksesta Turun kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 12.4.-20.5.2022 välisen ajan, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet sivuilla myös nähtävillä. Hakemuksesta annettiin erikseen kirjeitse tieto 400 metrin sisällä oleville kiinteistöille. Asiasta ei ole ilmoitettu lehdessä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Kohteessa ei lupahakemuksen johdosta ole pidetty erillistä tarkastusta.

Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet

Hakemuksesta pyydettiin lausunto Turun kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä pelastusviranomaiselta. Asiassa jätettiin yhteensä 1 muistutus.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa (13.5.2022) on otettu kantaa siihen, että jätteiden käsittelytoiminta pitää järjestää siten, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa. Toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä.

Pelastusviranomaisen lausunnossa (17.5.2022) lausunnossa on otettu kantaa jätteiden käsittelytoiminnan tulipaloriskeihin ja niihin varautumiseen. Lausunnossa edellytetään, että toiminnanharjoittajan tulee laatia pelastussuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet vahinko- ja vaaratilanteisiin varautumisesta. Lisäksi otetaan kantaa polttonesteiden säilytykseen ja vuotojen havaitsemiseen sekä päästöjen estämiseen torjuntatoimenpiteillä.

Samalla on todettu myös, että pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan mahdollistamiseksi ja tulipalon leviämisen rajaamiseksi palavista jätteistä, hakekasoista tai varastoalueesta toiseen tulisi toiminnanharjoittajalle ympäristöluvassa asettaa velvoite suunnitella ja ylläpitää riittävät suojaetäisyydet tai vastaava suojaustoimenpiteet palavien materiaalien välillä.

Muistutuksessa A(19.5.2022) otettiin kantaa muun muassa Ravurinkadulla tapahtuvaan liikenteeseen, kadun kunnossapitoon ja toiminnan muuhun nykytilaan. Muistutuksessa edellytettiin, ettei toiminnasta saa aiheutua haittaa (melu, pöly, liikenne, roskat) lähikiinteistöille. Lisäksi esitetään huoli tulipaloista ja luvanvaraisten jätteiden vastaanotosta.

Hakemuksen katsottiin olevan puutteellinen hulevesien käsittelyn ja pölyn kulkeutumisen estämisen (renkaat) osalta. Suunnitelmista ei selvinnyt, onko viereisellä kiinteistöllä oleva haketustoiminta ja tulipalovaara sekä sen estäminen huomioitu. Suunnitelmissa ei mainittu tehtävän aidan korkeutta. Maksimivarastojen katsotaan aiheuttavan suunnitellulle alueelle useiden metrien korkuisia kasoja. Miten roskien kulkeutuminen tuulen mukana estetään? Lisääntyvä liikenne ja suuret kuljetuskalustot aiheuttava lisäkuormituksen Ravurinkadulle. Mahdollisten tuholaiseläinten ehkäisyä ei esitetty. Muistutuksessa on todettu, ettei toiminnalla saa missään tapauksessa antaa aloituslupaa ennen kuin kaikki luvat, muutoksenhaut sekä valitukset on käsitelty.

Vastine

Hakija on vastineessaan (30.5.2022) todennut että kaikki jätteiden käsittelytoiminta voidaan järjestää siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä.

Varautuminen tulipalo- ja muihin vaaratilanteisiin

Toiminnanharjoittaja laatii Turun hyötyjätekeskukselle toimintaa ja aluetta koskevan pelastussuunnitelman ennen toiminnan aloittamista. Pelastussuunnitelma käydään tarpeen mukaan läpi yhdessä pelastusviranomaisen kanssa.

Tulipaloriskien minimoinnissa eri jätejakeiden vastaanotto- ja välivarastointialueiden sijoittelu sekä kasojen tekeminen materiaalikohtaiset erityispiirteet huomioiden, on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi, jolla käytännössä voidaan estää kasojen itsestään syttyminen. Hakija huomauttaa, että suunniteltu toimipiste on muiden paitsi betoni- ja tiilijätteen osalta pääsääntöisesti siirtokuormausaseman tyyppinen, jossa materiaalien kiertoaika pidetään mahdollisimman lyhyenä ja varastokasat mahdollisimman pieninä. Varastokierron on tarkoitus olla nopeaa noudattaen lämmityskauden tarpeita. Käytännössä puun osalta varastointiaika on aina alle vuosi. Metallijätevarastot pyritään pitämään pieninä, koska ne houkuttelevat varkaita. Sekalaiselle rakennusjätteelle tehdään lähinnä mekaanista erottelua ja se pyritään toimittamaan mahdollisimman nopeasti eteenpäin laitosmaiseen jätteen käsittelyyn. Betoni- ja tiilijäte ei ole palavaa materiaalia. Ravurinkadulla oletetaan olevan paloposti palontorjuntaa varten. Ellei palopostia vielä ole, tulee sen saatavuus selvittää. Tarpeen mukaan alueella voidaan säilyttää perävaunuvesisäiliötä.

Hakija kouluttaa alueen henkilöstönsä vahinko- ja vaaratilanteissa toimimiseen, mikä on tärkeintä vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ehkäisyssä. Hakija myös muistuttaa, että kaikilla vastaanotetuilla materiaaleilla on kierrätysarvo, joten niihin kohdistuva tuhoutuminen halutaan kaikilla tavoilla estää.

Esitetyn kaltaisessa toiminnassa pölyä aiheutuu kumipyöräliikenteestä, silloin kun se tapahtuu murskepintaisella alueella. Tällä alueella tullaan asfaltoimaan suurin osa alueesta, jolla liikennettä tapahtuu. Asfaltin puhtaana pitämisellä on merkittävä vaikutus pölyämiseen ja hienoaineksen kulkeutumiseen Ravurinkadulle. Murskaus/haketustoiminta tulee tapahtumaan melko lyhytkestoisissa jaksoissa. Murskauksen aikana pölyämistä voidaan tehokkaasti hallita kastelulla ennen murskauslaitokseen syöttämistä sekä tarpeen mukaan murskauksen aikana.

Melua aiheutuu lähinnä materiaalien kuormauksesta ja kippauksesta, materiaalien käsittelystä sekä jaksoittain tapahtuvasta murskauksesta. Alue on kaavoitettu nimenomaan tämän kaltaiselle toiminnalle. Muistutuksen antajan mainitsema asunto ilmeisesti sijaitsee teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueeksi kaavoitetulla alueella, jossa nykyiselläänkin on muistutuksessa mainittujen asioiden ja kuvien perusteella runsaasti raskasta liikennettä, lavojen käsittelyä ja puutavaran haketusta. Haettavan toiminnan aiheuttamat vaikutukset eivät merkittävästi poikkea mainituista.

Pääosa alueesta tulee olemaan asfaltoitua aluetta, kun toiminta-alue on rakentunut. Asfaltoidulta alueelta vedet johdetaan öljynerottimen kautta kaupungin hulevesiviemäriin. Alueella ei käsitellä aineita, joista aiheutuisi vaarallisten aineiden päästöjä hulevesiviemäriin. Hulevesiviemäriin liittymisestä tullaan tekemään sopimus, jonka ehtoja veden laadusta tullaan noudattamaan.

Betoni- ja tiilijätteen varastointi- ja käsittelyaluetta ei ole tarkoituksenmukaista eikä tarpeellista asfaltoida. Tällä alueella sadevesi imeytyy betoni- ja tiilijätteeseen ja estää samalla sen kuivumista. Osa sadevedestä suotautuu betoni- ja tiilijätteen läpi maaperään. Betoni- ja tiilijäte on peräisin joko rakennusmateriaaliteollisuudesta, rakentamisesta (ylijäämä) tai purkukohteista. Purkubetonia otetaan vastaan vain kohteista, joissa purkutyö on tehty lajittelevasti. Betoni- ja tiilijätteen vastaanoton yhteydessä valvotaan, ettei seassa ole merkittävästi muuta materiaalia. Murskeesta tehdään aina liukoisuus- ja pitoisuustutkimukset, joilla varmistetaan, että siitä ei liukene maaperään MARA-asetuksessa mainittuja raja-arvoja enempää haitallisia aineita. Murskepintaiselta alueelta ei tule aiheutumaan merkittävää hulevesien valumaa. Pieniä vesimääriä voi johtua alueen ja Topinojan kaatopaikan väliseen ojaan, mutta vesimäärällä tai sen laadulla ei ole haitallista vaikutusta Topinojan veteen tai Vähäjoen veteen.

Alueen aita tulee olemaan umpiaita, joka toimii näköesteenä ja estää pölyn ja roskien leviämisen. Kasat tulevat näkymään jonkin verran myös aidan yli. Toiminnassa vastaanotettavat jätteet eivät ole tyypillisesti kovin kevyitä, joten ne eivät yleensä leviä tuulen mukana. Varastokasojen asianmukaisella käsittelyllä ja esim. tiivistämisellä tarvittaessa, pystytään estämään myös kevyempien materiaalien leviäminen.

Hakija katsoo, ettei voi ottaa kantaa Ravurinkadun nykytilanteeseen, alueella toimivien muiden toimijoiden toimintaan Ravurinkadulla tai kadun kunnossapitoon liittyviin asioihin. Hakija on lähtenyt toiminnassaan siitä, että lavojen käsittely tapahtuu sen oman toiminta-alueen sisällä. Hakijan edun mukaista on myös, että vastaanotettavien jätteiden seassa ei ole vaarallisia jätteitä, joka voisi vaarantaa niiden jatkokäsittelyn ja hyödyntämisen. Tällöin niiden käsittelystä ei myöskään tule aiheutumaan vaarallisten aineiden päästöjä hulevesiviemäriin.

Tuhoeläinten osalta todetaan, ettei alueelle oteta vastaan jätettä, joka sisältää ruokajäämiä tai muuta tuhoeläimiä kiinnostavaa ravintoa.

PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Delete Ympäristöpalvelut Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan hyötyjätekeskukselle rakentamisessa ja purkamisessa syntyvien jätejakeiden sekä teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien kierrätyskelpoisten jätejakeiden vastaanotolle, käsittelylle ja hyödynnettäväksi tai jatkojalostettavaksi toimittamiselle sekä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Turun kaupungissa kiinteistöstä 853-93-3-1 erotettavalla alueella osoitteessa Ravurinkatu, Turku.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja vastineessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Toiminta-ajat ja vastaanotettavat jätejakeet

1. Liitekartan 1 mukaisella toiminta-alueella saa vastaanottaa ja välivarastoida vuosittain yhteensä enintään 49 900 tonnia mineraalisia jätejakeita sekä 19 900 tonnia muita jätteitä. Mineraalisten jätteiden maksimivarastointimäärä on 10 000 tonnia ja muiden jätteiden 5 300 tonnia.

Laitokselle saa vastaanottaa, käsitellä ja välivarastoida ainoastaan seuraavia jätejakeita:

Lisäksi kohteessa saa varastoida purkukohteista ehjänä irrotettuja rakennusosia, kuten metalli- ja puupalkkeja sekä koneita ja laitteita.

Alueelle ei saa vastaanottaa muita jätejakeita eikä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä (pois lukien kyllästetty puu ja purkujätteen seassa oleva sähkö- ja elektroniikkaromu).

2.  Alueella saa harjoittaa betoni- ja tiilijätteen sekä puujätteen murskaamista/hakettamista. Muita jätejakeita voidaan seuloa ja lajitella. Alueella ei saa murskata tai hakettaa energiajätettä, muovijätettä tai kyllästettyä puuta.

3. Jätteen vastaanotto- ja kuormaustoimintaa alueella saa harjoittaa arkisin (ma-pe) klo 7-22 välisenä aikana ja lauantaisin sekä arkipyhien aattoina klo 8-16 välisenä aikana. Toimintaa ei saa harjoittaa sunnuntaisin eikä pyhäpäivinä.

Jätteiden käsittelyä kuten murskaus- ja haketustoimintaa saa harjoittaa arkipäivisin (ma-pe) klo 7-20 välisenä aikana. Vuosittain murskaus- ja haketustoimintaa saa harjoittaa yhteensä enintään 30 arkipäivänä. Haketusta ja murskausta ei saa harjoittaa heinäkuussa.

Jätejakeiden hyötykäyttö maarakentamisessa

4. Laitoksella saa hyödyntää kentän maarakentamiseen yhteensä enintään 39 000 tonnia (noin 19500 m³) betoni- ja tiilimursketta (jätekoodit 10 12 08, 10 13 14, 16 03 04, 17 01 01, 17 01 02, 17 01 03, 17 01 07, 19 12 12).

5. Alueella hyötykäytettävän betoni- ja tiilimurskeen ympäristökelpoisuus tulee tutkia Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) mukaisesti.

6. Alueella kentän maarakentamisessa hyötykäytettävän betoni- ja tiilimurskeen hyötykäyttökelpoisuuden tutkimustulokset sekä tarkempi suunnitelma rakenteesta tulee toimittaa valvovalle viranomaiselle vähintään 30 päivää ennen hyötykäytön aloittamista.

7. Kentän maarakentamisessa käytettävien jätejakeiden tulee haitta-aineiden liukoisuuden ja pitoisuuden osalta päällystettävällä alueella täyttää päällystetylle alueelle sekä päällystämättömällä alueella peitetylle alueelle Valtioneuvoston asetuksen (843/2017) liitteessä 2 asetetut laatuvaatimukset. Murskepintaiseksi jätettävällä alueella hyötykäytettävä betoni- ja tiilimurske tulee peittää vähintään 10 cm kerroksella pilaantumatonta luonnon maa- tai kiviainesta. Päällystettävällä alueella betoni- ja tiilimurske tulee suojata asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 % tai muulla vastaavalla materiaalilla siten, että enintään 5 prosenttia sadevedestä imeytyy.

Betoni- ja tiilimurske saa sisältää ainoastaan yhden painoprosentin siihen kuulumatonta vedessä kellumatonta aineista kuten puuta, kumia tai metallia. Lisäksi betonimurskeessa saa olla enintään 10 cm³/kg vettä kevyempiä materiaaleja, kuten muovia ja eristemateriaaleja.

8. Kenttärakenteessa käytettävä betoni ja/tai tiilimurske saa palakooltaan olla enintään 300 mm. Käytettävä kerrospaksuus saa olla enintään 2 metriä.

9. Jätejakeita sisältävän kerroksen etäisyys pohjaveden enimmäiskorkeudesta tulee olla vähintään 1 metriä ja maanrakentamiskohteen etäisyyden vesilain (587/2011) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitusta vesistöstä, talousvesikaivoon tarkoitetusta kaivosta tai lähteestä tulee olla vähintään 30 metriä.

10. Maarakentamisen (jätejakeiden hyötykäyttörakenne) tulee olla valmis viimeistään kolmen vuoden sisällä maarakentamisen aloittamisesta.

11. Jätejakeiden hyötykäytöstä maarakentamisessa tulee kuukauden kuluessa maarakennustyön valmistumisesta laatia ja toimittaa loppuraportti valvontaviranomaiselle.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Hulevedet

12. Jätteitä (pois lukien betoni- ja tiilijäte) saa varastoida ja käsitellä ainoastaan nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella.

Piha-alueen hulevesien käsittely tulee suunnitella siten, että alueelta eteenpäin johdettava vesi on laadultaan sellaista, ettei siitä aiheudu purkualueen liettymistä, vettymistä, öljyyntymistä tai muuta haittaa eikä pohja- tai pintaveden pilaantumisvaaraa.

Kaikki piha-alueen sade-, sulamis- ja valumavedet on käsiteltävä standardin SFS-EN-858-1 mukaisessa I luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden öljyhiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l.

Hulevesijärjestelmän kunnosta laitteineen tulee huolehtia säännöllisesti.

Hulevesiviemärit tulee olla suljettavissa siten, että mahdolliset likaantuneet hule- tai sammutusvedet pystytään padottamaan alueelle.

Hulevesien käsittelyn jälkeen laitoksella tulee olla näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta käsin voidaan ottaa näytteitä valumaveden laadusta. Lisäksi kyseisen kaivon myötä valumavesien pääsy vesistöön voidaan tarpeen mukaan estää.

13. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään 30 päivää ennen maarakennustöiden aloittamista toimittaa ympäristönsuojeluun hyväksyttäväksi suunnitelma alueen hulevesien käsittelystä.

Vahinko- ja vaaratilanteisiin varautuminen

14. Toiminnanharjoittajan on ennalta varauduttava poikkeuksellisiin tilanteisiin. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään 30 päivää ennen maarakennustöiden aloittamista toimittaa ympäristönsuojeluun hyväksyttäväksi suunnitelma vahinko- ja vaaratilanteisiin varautumisesta. Suunnitelmasta tulee ilmetä alueen suojaustoimet, sammutusvesien johtaminen ja käsittely sekä poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen.

Pöly

15. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Jätteen käsittelystä ja varastoinnista aiheutuva pölyäminen alueen ulkopuolelle on estettävä muun muassa riittävän tehokkaalla kastelulla. Kastelun tulee olla aina käytössä alueella murskattaessa/haketettaessa. Myös varastoinnin aikana tulee huolehtia riittävästä kastelusta. Aluetta, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Alueelta poistuvien ajoneuvojen renkaat tulee tarpeen mukaan huuhdella alueelta poistuttaessa.

16. Toiminta on järjestettävä siten, että haketin/murskain voidaan sijoittaa alueelle sellaiseen paikkaan, jossa varastokasat ja reunavallit mahdollistavat mahdollisimman tehokkaasti melu- ja pölyhaittojen kulkeutumisen alueelta erityisesti Ravurinkadulle ja sen yli.

17. Toiminnasta ilmaan aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM10) ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettua raja-arvoa eikä valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) asetettua ohjearvoa alueilla, joilla oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille eikä muilla lähialueen pölylle häiriöalttiilla kohteilla. Kokonaisleijuma (TSP) ei saa ylittää häiriöalttiilla kohteilla valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) asetettua ohjearvoa.

18. Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan häiritsevää pölyämistä, toiminnanharjoittajan tulee viipymättä ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi. Toiminta tulee keskeyttää, mikäli aiheutuvaa haittaa ei muuten saada poistettua (esim. kova tuuli ja kuiva sää). Turun kaupungin ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa asiaa koskevia lisämääräyksiä tai ohjeita.

Melu

19. Toiminnasta aiheutuva melu ei missään toiminnan vaiheessa saa ylittää häiriintyvissä kohteissa asumiseen käytettävien alueiden oleskelupihoilla A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä loma-asumiseen käytettävien alueiden oleskelupihoilla päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB. Jos melu on luonteeltaan kapeakaistaista tai iskumaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista annettuun arvoon.

Toiminnassa tulee huolehtia riittävästä meluntorjunnasta muun muassa varastokasoin sekä murskainten koteloinnein, kumituksin ja muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

20. Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan erityisen häiritsevää melua lähialueiden asukkaille, toiminnanharjoittajan tulee viivytyksettä ryhtyä tarvittaviin toimiin haitan poistamiseksi. Turun kaupungin ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa asiaa koskevia lisämääräyksiä tai ohjeita.

Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi

21. Laitosalueella polttoaineita saa varastoida alle 10 m³ kaksoisvaippasäiliössä, josta saa tankata ainoastaan alueella käytettäviä työkoneita. Säiliön tulee olla toiminta-aikojen ulkopuolella lukittu, kemikaaliviranomaisen hyväksymä sekä vuodonilmaisimella ja ylitäytönestimellä varustettu. Öljysäiliö on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta sekä tämän jälkeen annetun kuntoluokan mukaisesti. Tarkastuspöytäkirja on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

22. Koneiden ja laitteiden tankkaus on tapahduttava siihen suunnitellulla paikalla. Polttonestesäiliön täyttö- ja purkupaikan on oltava nesteitä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu tai kauttaaltaan kallistettu siten, että alueen hulevedet ohjautuvat hallitusti I-luokan, hälytyksellä varustettuun, öljynerottimeen. Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen sulkuventtiilikaivo, josta vesien pääsy ympäristöön voidaan viivytyksettä estää.

23. Mikäli alueella varastoidaan muita kemikaaleja, tulee ne varastoida lukitussa tai valvotussa tilassa siten, etteivät ne poikkeustilanteessakaan pääse leviämään ympäristöön. Kemikaaleja tulee käyttää siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa.

24. Alueella saa tehdä vain työn jatkumisen kannalta välttämättömät huollot. Työkoneiden ja laitteiden pesu alueella on renkaiden huuhtelua lukuun ottamatta kiellettyä.

25. Alueella on oltava vuotojen varalta käytettävissä imeytysmateriaalia.

Jätteenkäsittelyn seuranta ja tarkkailu

26. Toiminnalle on nimettävä jätteenkäsittelytoiminnan vastuuhenkilö, joka valvoo välivarastointitoimintaa. Vastuuhenkilön yhteystiedot on toimitettava ympäristönsuojeluun ennen toiminnan aloittamista.

27. Jätteenkäsittelytoiminnalla tulee olla ajantasainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Jätteenkäsittelytoimintaa tulee harjoittaa jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

28. Asiaton ja luvaton jätteen tuominen alueelle on estettävä. Alue tulee olla aidattu vähintään 2,5 metriä korkealla aidalla. Alueen tulee olla lukittu niinä ajankohtina, jolloin kohteessa ei ole valvontaa.

29. Kaikki alueelle vastaanotettavat kuormat tulee tarkastaa vastaanotettaessa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotettavien jäte-erien vastaanotto- ja varastointikelpoisuudesta. Alueelle saa vastaanottaa ainoastaan luvan mukaisia jätejakeita. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai palautettava jätteen haltijalle.

30. Alueelle saa välivarastoitavaksi, käsiteltäväksi sekä hyötykäyttöön vastaanottaa sellaista betoni- ja tiilijätettä, jonka voidaan ennakkoarvion tai lajittelun perusteella olettaa olevan Valtioneuvoston asetuksen maanrakentamisesta (843/2017) mukaisesti ympäristökelpoista.

31. Alueelle vastaanotettava betoni- ja tiilijäte tulee tutkia valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden käytöstä maarakentamisessa (843/2017) mukaisesti.

32. Toiminnanharjoittajan tulee ennen vastaanottotoiminnan aloittamista toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluun kohteen betoni- ja tiilijätteen laadunvalvontasuunnitelma, jossa on kuvattu jätteen laadun ja hyödyntämiskelpoisuuden yksilöimiseksi tehtävät laadunvarmennusmenettelyt.

33. Kaikkia laitokselle vastaanotettavia jätteitä on käsiteltävä ja varastoitava siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, vuotoja, haju- tai pölyhaittaa eikä lähialueen roskaantumista. Mikäli toiminnasta aiheutuu roskaantumista, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä siivota roskaantunut alue ja etsittävä keinot roskaantumisen ehkäisemiseksi jatkossa.

34. Alueelle vastaanotetut jätejakeet tulee varastoida jätejakeittain erillisissä kasoissa, lavoilla tai konteissa.

Sähkö- ja elektroniikkaromu on varastoitava katetussa tilassa nesteitä läpäisemättömällä alustalla siten, että mahdolliset nestevuodot saadaan kerättyä talteen.

Muovit ja muovijätettä sisältävät jätteet tulee varastoida siten, ettei muovijäte pääse kulkeutumaan tuulen mukana.

Herkästi palavat jätteet tulee varastoida siten, että mahdollisten tulipalojen leviäminen on mahdollista estää. Herkästi palavat jätteet tulee varastoida palamattomasta materiaalista, esimerkiksi betonista, tehdyillä väliseinin erotetuilla alueilla. Varastokasojen koon tulee olla kullekin varattuun alueeseen nähden kohtuullisia ja kasojen korkeus saa olla enintään 4 meriä. Kaikkien kasojen yhteydessä on huomioitava tulipalojen varalta riittävä tila sammutustöille.

Alueelle voidaan varastoida kutakin jätejaetta enintään esitetty maksimimäärä kuitenkin siten, että varastointi voidaan toteuttaa turvallisesti (riittävät kulkuväylä, paloturvallisuus jne.).

35. Haittaeläinten (kuten rottien) esiintymistä on ehkäistävä pitämällä alue riittävän siistinä ja torjumalla haittaeläimiä riittävän tehokkaasti.

36. Sosiaalitilojen jätevedet on johdettava kaupungin jätevesiviemäriin.

37. Kaikki laitoksella vastaanotetut jätteet on toimitettava edelleen hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristölupa tai vastaava lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon ja/tai käsittelyyn.

Jätejakeiden välivarastointiaika alueella tulee pitää mahdollisimman lyhyenä. Hyödynnettäviä jätemateriaaleja saa varastoida alueella enintään 1 vuoden ajan. Betoni- ja tiilimursketta saa välivarastoida pidempään, mutta kuitenkin alle 3 vuotta.

38. Laitosalueelta siirrettävistä jätteistä tulee olla jätelain (646/2011) 121 §:n edellyttämästi olla siirtoasiakirja, joka sisältää valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

39. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa vastaanotetuista ja toiminnassa syntyvistä ja käsittelystä jätteistä sekä niiden edelleen toimittamisesta ja muusta toiminnasta (haketus/murskausajankohdat kellonaikoineen). Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:n ja liitteen 4 jäteluettelon mukaista jaottelua. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaisille.

40. Laitoksen käsittely- ja varastointialueen sekä varastointilavojen ja rakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan puutteita, tulee toiminta keskeyttää, kunnes rakenteet ovat kunnossa.

41. Toiminnan aiheuttama melutaso tulee tarkistaa ulkopuolisen puolueettoman asiantuntijan tekemin mittauksin kertaluonteisesti 6 kk kuluessa toiminnan alkamisesta (ajankohtana, jolloin alueella muodostuvan melun määrä on suurimmillaan) sekä jatkossa tarpeen mukaan. Suunnitelma mittauksista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle 14 vrk ennen mittausten toteuttamista.

42. Toiminnan aiheuttama pölytaso tule tarkistaa ulkopuolisen puolueettoman asiantuntijan tekemin mittauksin kertaluonteisesti 6 kk kuluessa toiminnan alkamisesta (ajankohtana, jolloin pölyn muodostuminen on suurimmillaan) sekä jatkossa tarpeen mukaan. Suunnitelma mittauksista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle 14 vrk ennen mittausten toteuttamista.

43. Alueen pintavesien laatua tulee seurata vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) alueelta poistettavasta vedestä sekä purkuojasta purkupaikan ylä- ja alapuolelta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden velvoitetarkkailujen kanssa. Pintavesinäytteistä on analysoitava ainakin pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, COD_Mn, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi ja öljyhiilivedyt (C₁₀-C₄₀).

44. Toimintaa koskevan vuosiraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiraportin tulee sisältää yhteenvetona ainakin seuraavat tiedot:

• maarakennuksen aikaiset hyötykäyttömäärät (t/a), loppuraportti
• vastaanotettujen jätteiden määrä (t/a, jätetunnuksittain eriteltynä)
• varastossa olevien jätteiden määrä (t/a, jätetunnuksittain eriteltynä) sekä jätteiden varastointiajat
• eteenpäin toimitetun jätteen määrä (t/a, jätetunnuksittain eriteltynä) ja vastaanottopaikat
• jätteiden käsittelyn (murskaus, haketus) toiminta-ajat ja käsittelymäärät sekä lajit
• mahdolliset tarkkailutulokset (vedet, melu, pöly)
• tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista

Raportointi tulee tehdä sähköisesti valtakunnalliseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Mahdollisten tarkkailututkimusten tulokset tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä tulosten valmistuttua.

45. Pelastuslaitokselle tulee myös välittömästi ilmoittaa sen toimialaan kuuluvista onnettomuus- ja vaaratilanteista.

Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi.

46. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

47. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

Vakuus

48. Toiminnanharjoittajan tulee ennen jätteenkäsittelytoiminnan aloittamista toimittaa Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnalle asetettu 40 000 euron suuruinen jätteenkäsittelytoiminnan vakuus. Vakuus on asetettava ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla.

Toiminnan lopettaminen

49. Luvanhaltijan tulee toiminnan päättyessä huolehtia toiminta-alueella olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä toiminta-alueen siivoamisesta toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista. Siivoamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojelulle, joka voi tarkastaa laitosalueen siisteyden ja tarpeen mukaan antaa tarvittavia määräyksiä.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan yksinään tai yhdessä lähialueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupapäätöksessä on huomioitu myös muut aluetta kuormittavat toiminnot kuten muut jätteenkäsittelytoiminnot. Lupamääräyksissä on huomioitu alueen kokonaiskuormitus ympäristön ja haitankärsijöiden kannalta. Lupamääräysten mukaan toimittaessa toiminnasta ei arvioida syntyvän kohtuutonta haittaa lähimmille kiinteistöille.

Haetun toiminnan ei katsota olevan ristiriidassa asemakaavan kanssa.

Jätemateriaalien hyödyntäminen edistää jätelaissa mainittua yleistä velvollisuutta noudattaa etusijajärjestystä.

Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Toiminnalle myönnetään toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta. Koska toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, toiminta voidaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti aloittaa lupapäätöstä noudattaen hakijan asettaessa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta. Vakuus toiminnan aloittamiseksi ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta on sisällytetty jätteenkäsittelytoiminnan vakuuteen.

Muutoksenhakutuomioistuin voi päätöksellään kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut

Jätteenkäsittelytoiminnan lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Välivarastoitaville ja käsiteltäville jätteille ja jätteiden hyötykäytölle maarakentamisessa on asetettu rajoituksia, jotta voidaan varmistua toiminnan asianmukaisuudesta ja siitä, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Ympäristövaikutuksen rajaamisen lisäksi laitoksella vastaanotettavien, välivarastoitavien, käsiteltävien ja hyötykäytettävien jätejakeiden määrää on rajoitettu myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltarajauksesta johtuen. (Määräys 1 ja 2)

Toiminta-aikoja on rajattu ympäristöhaittojen rajaamiseksi. (Määräys 3)

Jätteiden hyötykäytölle maarakentamisessa on asetettu rajoitteita pääosin hakemuksen ja Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 mukaisesti. Määräykset on annettu jätteenkäsittelytoiminnan valvomiseksi, hyötykäyttökelpoisuuden varmistamiseksi sekä ympäristöhaitan rajaamiseksi. (Määräykset 4-11)

Toiminnanharjoittajan tulee tunnistaa toimintansa ympäristövaikutukset sekä rajoittaa niitä ympäristönsuojelulain 6-8 §:n mukaisesti. Toiminnan yleiseksi ohjeistamiseksi ja ympäristöriskien sekä ympäristölle, vesistölle ja naapurustolle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on annettu yleisiä määräyksiä koskien jätteiden käsittelyä, jäte- ja hulevesiä, pölyä, melua, polttonesteiden ja kemikaalien varastointia sekä haittaeläimiä. Määräyksissä on huomioitu hakemuksesta annetut muistutukset. Määräysten avulla toimintaa alueella rajataan siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöriskejä- ja haittoja. Lisäksi määräykset mahdollistavat toiminnan valvonnan. Hulevesien käsittelyn osalta on velvoitettu erillisen suunnitelman laatimiseen hulevesien sekä mahdollisten sammutusvesien asianmukaiseksi käsittelemiseksi ja johtamiseksi. Alueen hulevedet johtuvat ojia pitkin Vähäjokeen, joten toiminnan rajoittaminen alueella sekä vesien hallittu johtaminen ja veden laadun varmistaminen tulee toteuttaa hyvällä ennakkosuunnittelulla. Melu- ja pölypäästöille on lupamääräyksin asetettu lainsäädännön mukaiset rajat. (Määräykset 12-25)

Jätteenkäsittelyn seurantaa ja tarkkailua koskevat määräykset on annettu sekä toiminnan asianmukaisuuden ja valvonnan takaamiseksi että toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Jätelain (646/2011) 118 §:n mukaan ympäristöluvanvaraisilla jätteen laitos- ja ammattimaisilla kohteilla on jätteiden kirjanpitovelvoite. Jätteenkäsittelytoiminnalle tulee olla jätelain 120 §:n mukainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti alueelle tuotavaa jätettä ja sen käsittelyä tulee valvoa ja jätteen laatua tarkkailla. Kuormakohtaisella valvonnalla pyritään takaamaan toiminnan laadukkuus ja saamaan tarvittavat tiedot valvontaa varten. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee pitää ajantasaisena. Lisäksi alueelle on annettu määräys vastuuhenkilön nimeämisestä. Määräyksissä on annettu minimivelvoitteet myös melu-, pöly- ja hulevesihaittojen tarkkailulle sekä raportointivelvoitteet. Erityisesti vastaanotettavan ja käsiteltävän betoni- ja tiilijätteen osalta on edellytetty laadunvalvontasuunnitelman laatimista ja toimittamista, jotta voidaan varmistua siitä, että jäte on käsitelty siten, että sitä voidaan hyödyntää maarakennuskohteissa ilmoitusmenettelyllä.

Määräykset on annettu sen varmistamiseksi, että alueelta luovutettavat jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottoon, käsittelyyn tai hyötykäyttöön eikä jätteistä pääse aiheutumaan ympäristöhaittaa. Jätelain mukaisesti toiminnanharjoittajalla on kirjanpitovelvoite sekä itse jätteestä että sen toimituspaikoista. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on ympäristönsuojelulain mukainen selvilläolovelvoite toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä mahdollisuudesta vähentää toiminnan haitallisia vaikutuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Lupamääräyksillä on varmistettu riittävä tarkkailu ja viranomaisen mahdollisuus tarvittaessa antaa lisämääräyksiä ja -ohjeita. (Määräys 26-43)

Häiriötilanne- ja vuosiraportoinnilla sekä toiminnan muutosilmoituksilla varmistetaan ympäristönsuojeluviranomaisen riittävä tiedonsaanti ja mahdollisuudet antaa tarvittavia määräyksiä. (44-46)

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä mahdollisuudesta vähentää toiminnan haitallisia vaikutuksia parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 47)

Ympäristöluvassa toiminnalta on edellytetty jätteen käsittelytoiminnan vakuus, jonka avulla tarvittaessa varmistetaan asianmukainen jätehuolto, seuranta, tarkkailu sekä lopettamistoimet. Vakuudella katettavien kustannusten ei tässä tapauksessa katsota toimintaa lopettaessa olevan jätteen määrä ja laatu huomioon ottaen vähäiset. Kuljetuskustannusten lisäksi vakuuden suuruuteen vaikuttaa myös jätteen vastaanottokustannus. Vakuudessa on huomioitu sekä kuljetus- että vastaanottokustannukset. Toiminnan aloittamisluvan mukainen vakuus on sisällytetty jätteenkäsittelytoiminnan vakuuteen. (Määräys 48)

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (Määräys 49)

Vastaukset yksilöityihin vaatimuksiin

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin vaatimuksiin on vastattu pääosin pilaantumisen ehkäisemiseksi annetuissa lupamääräyksissä 12-25 sekä jätteenkäsittelyn seurannasta ja tarkkailusta annetuissa lupamääräyksissä 26-47. Pelastuslaitoksen vaateisiin on vastattu lupamääräyksessä 14 ja 30. Roskaantumisasioista on määrätty lupamääräyksessä 33 ja 34. Hulevesihaittojen ehkäisyyn ja riskien hallintaan on asetettu reunaehtoja useissa määräyksissä, kuten esimerkiksi lupamääräyksissä 12-14.Toiminnanharjoittajalle on kyseisissä lupamääräyksissä asetettu velvoite vielä tarkemmin suunnitella laitokselta muodostuvien hulevesien käsittelyä sekä mahdollisia tulipalotilanteita.

Alueella varastoidut jätteet ovat luonteelta melko huonosti kulkeutuvia, mutta alueelle edellytetty osittain suojaa antavan aidan rakentamista sekä varastointia siten, ettei roskia ei pääse kulkeutumaan toisille kiinteistöille. Pölyn kulkeutumista ehkäisemisestä on määrätty lupamääräyksissä 15, 16 ja 33. Lupamääräyksessä 13 on määrätty haittaeläinten torjunnasta. Lähialueen muiden toimijoiden toiminnassa tai yleisen tien liikenteestä ei voida ympäristöluvassa määrätä.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Sovelletut oikeusohjeet ja säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden käytöstä maanrakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1992/993)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996)

Käsittelymaksu

Lupa-asian käsittelystä peritään Turun kaupunkiympäristölautakunnan 14.12.2021 499 § vahvistaman taksan mukainen 3150 euron maksu (jätteiden ammattimainen ja laitosmainen käsittely ja jätevesien käsittely).

Liite 1Liitekartta toiminta-alueesta

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.