Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Rakennus- ja lupalautakunta18622.06.202216

3560-2022 (10 03 00)

Lausunnon antaminen Turun hallinto-oikeudelle / Rakennuslupahakemus (Räntämäki) 91-21-10, Lustokatu 3 (2021-1448)

Tiivistelmä:

Rakennus- ja lupalautakunta on myöntänyt ehdollisen rakennusluvan palvelutalon rakentamiselle. Naapurikiinteistön omistaja on valittanut lautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja pyytänyt rakennusluvan kumoamista. Lautakunnalle ehdotetaan lausuntoa, jonka mukaan valitus tulee hylätä.

Rlupalk § 186

Lakimiesharjoittelija Nadine Nikola, ympäristölakimies Nina Mattila ja ja lakimies Jenna Härkönen 16.6.2022:

Rakennus- ja lupalautakunta on 13.4.2022 § 90 (päätöksen antopäivä 20.4.2022) myöntänyt ehdollisen rakennusluvan palvelutalon rakentamiselle. Rakennuspaikka sijaitsee Räntämäessä kiinteistöllä 853-91-21-10, osoitteessa Lustokatu 3.

Naapurikiinteistön omistaja on valittanut rakennus- ja lupalautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka on pyytänyt lautakunnan lausuntoa asiasta 27.6.2022 mennessä.

Rakennus- ja lupalautakunnalle esitetään, että Turun hallinto-oikeudelle annetaan asiassa seuraavanlainen lausunto.

Lausuntoehdotus

Turun rakennus- ja lupalautakunta palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

Valituksen tekijä on todennut, että uusi rakennus on suunniteltu liian lähelle valituksen tekijän rakennusta. Rakennus- ja lupalautakunta toteaa, että uusi rakennus ei sijaitse missään kohtaa alle 4 metrin etäisyydellä tontin rajasta. Lisäksi rakennus sijaitsee yli 8 metrin etäisyydellä naapurikiinteistöillä sijaitsevista rakennuksista, mikä täyttää kaikki vaatimukset muun muassa paloturvallisuusmääräysten osalta.

Valituksessa on todettu, että rakennustyöt aiheuttavat kohtuutonta häiriötä ja haittaa alentaen merkittävästi kiinteistön arvoa ja vaarantaen talossa asumisen. MRL 135 § 1 momentin 6 kohdan mukaan rakennusluvan edellytyksenä asemakaava-alueella on muun muassa, että rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. MRL 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista.

Rakennusluvan yhtenä ehtona on se, että ennen rakennustöiden aloittamista on rakennusvalvonnalle esitettävä kaivuu- ja louhintatöistä sekä rakennustöistä mahdollisesti aiheutuvien vaurioiden arvioimiseksi selvitys ympäröivillä kiinteistöillä toteutetuista rakenteiden tarkastuksista ja seurantasuunnitelma. Rakennuslupamenettelyssä on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä asetetut rakennusluvan myöntämisen edellytykset ja katsottu niiden täyttyvän. Päätökseen on otettu myös tarpeelliset lupaehdot. Tältä osin lautakunta vielä toteaa, että rakennustyöt aiheuttavat aina jonkinasteista häiriötä rakennuspaikan läheisyydessä.

Valituksessa on esitetty, että tontilla tehtävät mahdolliset paalutus- tai räjäytystyöt voivat vaurioittaa naapurikiinteistön rakennusta, joka on rakennettu savipatjan päällä lepäävän betonilaatan päälle. Lautakunta toteaa, että rakennustöissä noudatetaan alaa sääteleviä normeja ja määräyksiä. Tässä yhteydessä valituksessa on lisäksi todettu, että vahingot voitaisiin välttää kieltämällä ylisuuren rakennuksen rakentaminen liian lähelle naapurikiinteistöä. Rakennuksen koko ja sijoitus on ratkaistu poikkeamispäätöksellä. Lautakunta toteaa, että palvelutaloon ei käytetä edes koko rakennusoikeutta eikä tällä perusteella rakennusta voida pitää valituksessa esitetyin tavoin ylisuurena. Lisäksi kuten edellä on todettu, rakennus tulee sijaitsemaan tarvittavalla etäisyydellä tontin rajasta ja naapurin rakennuksesta.

Valituksen mukaan hakemuksen mukainen rakennusalan ylitys, joka on yhteensä 197 m2, ei ole merkitykseltään vähäinen. Tältä osin lautakunta toteaa, että ylityksen vähäisyyden arviointi on aina tapauskohtaista, mutta nyt kyseessä olevassa tapauksessa vähäisyyden arvioiminen ei ole oleellista, koska poikkeamisluvalla voidaan myöntää myös vähäistä suuremmat ylitykset ja rakennusalan ylitys on ratkaistu poikkeamispäätöksessä. Lisäksi valittaja on todennut, että muita kuin yksikerroksisia kehitysvammalaitoksia on olemassa, jolloin se ei voi olla rakennuttamisen ehto. Lautakunta toteaa, että palvelutalon suunnittelussa on otettu huomioon esteettömyys ja turvallisuus sekä rakennuksen käyttäjäryhmä ja toiminta, joten edellä mainitut seikat huomioon ottaen palvelutalo on tarkoituksenmukaisinta rakentaa yksikerroksisena. Yksikerroksisena toteutettuna rakennus täyttää huomattavasti paremmin käyttöturvallisuuden ja esteettömyyden vaatimukset. Se seikka, että on olemassa yli yksikerroksisia palvelutaloja ei ole peruste sille, että nyt kyseessä oleva palvelutalo ei voisi olla yksikerroksinen. Tältä osin on vielä todettava, että yksikerroksinen rakennus sulautuu paremmin ympäristöönsä ja aiheuttaa huomattavasti vähemmän näköhaittaa naapurikiinteistöille. 

Valituksessa on esitetty, että luiskat tulevat kahden metrin päähän naapuritontin reunasta ja mittauksissa arvot on otettu naapurin talon seinästä, vaikka ne olisi tullut ottaa kuistin seinästä. Valituksen mukaan päätös pitäisi hylätä sen perustuessa vääriin mittausarvoihin. Tältä osin lautakunta toteaa, että rakennusten välinen etäisyys on yli 8 metriä myös naapuritalon kuistista mitattuna. Siten mittausvirheellä ei ole luvan myöntämisen kannalta merkitystä, koska rakennusten välinen etäisyys on joka tapauksessa riittävä.

Valituksessa on viitattu ELY-keskuksen suositukseen ja todettu, että rakennusalan ylitys ei ole suosituksen mukainen. Lautakunta toteaa, että ELY-keskuksen suosituksen kyseisessä kohdassa on kyse rakennusoikeuden ylityksestä, jollaisesta ei tässä hankkeessa ole kyse. Edelleen rakennusoikeuden ylitys on erotettava rakennusalan rajan ylityksestä.

Valituksen mukaan kohde on kaavamerkinnän vastainen eikä vastaavan kohteen rakentamisen salliminen muualla suoraan anna perustetta poiketa Räntämäen kohteessa. Poikkeamispäätöksessä on harkittu, että myös kaavamääräyksen mukaisesta käyttötarkoituksesta voidaan myöntää poikkeus.

Valituksessa viitataan kirkkolain 14 luvun 4 §:n, asettaen kyseenalaiseksi rakennus- ja poikkeusluvan sekä maanvuokrasopimuksen laillisuuden. MRL 131 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rakennuslupahakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa. Kiinteistö Oy Turun Lustokadun ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän välinen maanvuokrasopimus on määrätty alkavaksi 1.1.2021, päätyen 31.12.2070. Rakentamishankkeen mukainen rakentaminen sisältyy vuokraehtoihin ja vuokra-alue luovutetaan vuokraehdon mukaan hoivatoimintaa ja sitä palvelevia toimintoja varten. Hakija on näin ollen esittänyt MRL:n edellyttämän selvityksen rakennuspaikan hallinnasta.

Valittaja vetoaa EU:n tulevaan lainsäädäntöön koskien kaupunkien viheralueiden prosenttiosuuksien tavoitteita tulevina vuosikymmeninä. Tulevaan lainsäädäntöön vetoaminen ei ole merkityksellistä myönnetyn rakennusluvan kannalta.

Valituksessa on esitetty, että lautakunnan myöntämä rakennuslupa tulee kumota. Rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että lain asettamat rakennusluvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet eikä päätös ole ollut lainvastainen. Siten rakennusluvan kumoamiselle ei ole perusteita.

Edellä esitetyn perusteella rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

Oheismateriaali 1Lautakunnan päätös 13.4.2022

Oheismateriaali 2Lausuntopyyntö ja valituskirjelmä 25.5.2022

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

lausTurun hallinto-oikeus