Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 17.5.2022:

Ilmoituksen tekijä

Lehto Asunnot Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Virusmäentie 3, 20200 Turku

Kiinteistöt ja omistajat:

853-81-51-2, Kiinteistö Oy Turun Virusmäentie 3 (3193227-3)

853-81-51-1, Nestorin Holdings Oy (0820680-4)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 13.4.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 921-2021).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Ympäristötekninen maaperätutkimus -Virusmäentie 3, Turku, Kiinteistö Oy Virusmäentie 3, Golder Associates Oy, 20.4.2018, 1898023 A0
• Pohjatutkimukset ja perustamistapalausunto, Morena Oy, 13.11 2020
• Tutkimusraportti Suikinpuisto, Virusmäentie 3, Nestorin Holdings Oy, Golder Associates Oy, 24.5.2021, 21455931_A0
• Maaperän kunnostuksen Yleissuunnitelma, Lehto Asunnot Oy, Golder Associates Oy, 25.1.2022, 21455931 A1
• Kiinteistöjen omistajien suostumukset Lehto Asunnot Oy:lle ilmoituksen tekemiseen, 31.1.2022 ja 17.3.2022

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena oleville kiinteistöille ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Ilmoitukseen kuuluvalla alueella on toiminut aikanaan Turun Vientihöyläämö. Nykyisin Virusmäentien varrella oleva talo on asuinkäytössä ja osa alueella sijaitsevista rakennuksista on varastoina. Kohteen pohjoisosassa, Suikinpuistossa, on päällystämätön parkkialue, jossa on olut asuinrakennuksia ilmakuvien perusteella ainakin vuoteen 1973 asti.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Alue rajautuu etelässä/kaakossa rautatiealueeseen ja pohjoisessa/idässä katualueisiin.

Kiinteistöt sijoittuvat vanhassa kaavassa Raunistula -11.-13., ja Nummi -83. ja 84. asemakaavan (853 14/1959) alueelle. Alue on vuoden 1959 kaavassa osin katualuetta ja osin puistoaluetta. Kaakkoispuolella on rata-alue. Kohteen käyttötarkoitus tulee muuttumaan ja uudessa asemakaavassa 853 2/2015 kiinteistöt on merkitty asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR-1). Asemakaavan muutos on astunut voimaan 20.3.2021.

Maaperä

Kohde on maaperäkartan mukaan savikkoalueella. Ympäristöteknisessä tutkimuksessa todettiin noin 0,3 – 1 metrin syvyydelle pääosin hiekkavaltaista täyttömaata. Täyttökerroksen alla oli 0,1 -0,3 metrin paksuinen kerros, jossa oli monin paikoin runsaasti orgaanista ainesta (puuta) sekä tiilen- ja laastinkappaleita. Täyttökerroksessa todettiin paikoin merkkejä jätemateriaaleista, (tiiltä, laastia ja lasinpaloja). Koekuopat ulottuivat syvimmillään kahden metrin syvyyteen.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Huhtamäki (0285304) sijaitsee n. 2,2 km kohteesta koilliseen. Kohdetta lähinnä oleva pintavesi on Aurajoki, joka on noin 300 metrin päässä kohteesta kaakkoon.

Kohteen alueella ei ole mitattua tietoa pohjavesiolosuhteista. Karttatarkastelun perusteella pohjavesi virtaa kohdealueella kaakkoon.

Tutkimuksen yhteydessä näytepisteissä ei todettu vettä, mutta alueen maaperässä todettiin siltti/savikerros, jonka päälle sorakerroksiin voi muodostua orsivettä.

Osa tutkimusalueesta on päällystetty asfaltilla. Alueella ei ole hulevesiviemäreitä, joten pinnoittamattomilta alueilla pintavedet imeytyvät maaperään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa vuonna 2018 alueelle todettiin Vna 214/2007 kynnysarvot ylittäviä PAH-yhdisteiden ja/tai arseenin tai raskasmetallien pitoisuuksia kaikissa näytepisteissä. Alemman ohjearvon ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia todettiin neljässä tutkimuspisteessä, joten viitearvovertailun perusteella alueen maaperä luokiteltiin pilaantuneeksi.

Vuoden 2021 Suikinpuiston alueella tehdyissä tutkimuksissa todettiin Vna 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia (arseeni, lyijy, sinkki ja PAH-yhdisteet) neljässä tutkimuspisteessä.

Orgaanisista aineista PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylitti kolmessa pisteessä Vna 214/2007 alemman ohjearvon. Yhdessä pisteessä se ylitti myös ylemmän ohjearvon. Epäorgaanisista haitta-aineista arseenin, nikkelin, lyijyn, antimonin ja sinkin maksimipitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot.

Morena Oy:n tekemissä tutkimuksissa vuonna 2020 mitattiin kahdesta mittauspisteestä dioksiinien, furaanien ja kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet. Laboratorioanalyyseissä dioksiinien ja furaanien kynnysarvot ylittyivät, mutta pitoisuudet eivät ylittäneet alempia ohjearvotasoja.

Lähes kaikissa koekuopissa todettiin täyttömaan seassa jätejakeita (mm. tiili, puu, lasi, betoni). Vuoden 2021 tutkimuksissa ei todettu jätejakeita, mutta koekuopassa havaittiin vanha betoniputki. Kiinteistön 853-81-51-1 osalta maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tarkistetaan purkutöiden päätyttyä keväällä 2022 koekuoppien avulla.

Tutkimuksissa todetut haitta-aineiden maksimipitoisuudet ovat seuraavat:

• Arseeni 79,2 mg/kg (tutkimuspiste KK8)
• Nikkeli 107 mg/kg (tutkimuspisteKK5)
• Lyijy 327 mg/kg (tutkimuspiste KK5)
• Antimoni 11,5 mg/kg (tutkimuspiste KK1)
• Sinkki 290 mg/kg (tutkimuspiste KK5)
• PAH-yhteensä 954 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Fenantreeni 114 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Antraseeni 14 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Fluoranteeni 232 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Bentso(a)antraseeni 92,7 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Bentso(a)pyreeni 58 mg/kg (tutkimuspiste KK4)
• Dioksiinit ja furaanit (PCDD/F) 33 ng/mg (0,000033 mg/kg) (näytepiste 3)

Pilaantuneisuus liittyy todennäköisesti jätettä sisältävään täyttöön, jonka laatu vaihtelee ja se on muodostunut alueelle sattumanvaraisesti. Siksi pilaantuneen maaperän määrää ei voida luotettavasti arvioida tutkimusten perusteella. Alustavasti arvioidaan pilaantuneen maan määrän olevan 1100 – 1700 tonnia.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohdealueen tuleva käyttö asuinalueena, todettujen haitta-aineiden ominaisuudet sekä kohteen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on perusteltua tehdä viitearvovertailuna vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempiin ohjearvoihin. Kohteen maaperä luokitellaan suunnitellussa käyttötarkoituksessa arseenilla, lyijyllä, antimonilla, nikkelillä ja sinkillä sekä yksittäisillä PAH-yhdisteillä (fenantreeni, antraseeni, fluoranteeni, benso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni) pilaantuneeksi neljän näytepisteen alueella ja kohteessa arvioidaan olevan pilaantuneen maaperän kunnostustarve.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostusta jatketaan, kunnes pilaantunut maa on poistettu ja kaivurajapinnoista otettavien näytteiden pitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetasot. Tavoitetasoiksi esitetään Vna 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja arseenille, raskasmetalleille ja PAH-yhdisteille.

Mikäli puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei ole tällä hetkellä tiedossa tai joita ei ole tutkimusten yhteydessä todettu alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, esitetään tavoitetasoiksi myös niiden osalta alempia ohjearvoja.

Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden toteuttamista.

Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, vesien johtamisesta jätevesiviemäriin sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Mikäli vettä johdetaan hulevesiviemäriin, sen johtamisesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta ja/tai kohteesta kaivettua jätteetöntä, tarkoitukseen soveltuvaa maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot.

Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle. Mikäli rakentamisen takia on tarve kaivaa kiinteistön ulkopuolella, ulkopuoliselta alueelta poistetaan maata vain rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Mikäli todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille ja Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Mikäli työn aikana todetaan jotakin muuta pilaantuneisuuden tai puhdistuksen kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä ympäristönsuojelulle.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Kunnostamisen yhteydessä alueelta poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (VNA 179/2012, 1.6.2015 alkaen VNA 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot täyttyvät.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

Massojen ohjauksessa käytetään ensisijaisesti ennen kaivutöitä tehtävien lisätutkimusten analyysien ja kenttämittausten tuloksia sekä aiemmin toteutetun tutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia.

Kaivun aikana massoista otetaan näytteitä, joista tarkkaillaan raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla. Lisäksi massoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa arseenin, raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Tarvittaessa määritetään muista haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehdyt havainnot sitä edellyttävät.

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista, kuten massojen sisältämistä jätejakeista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa etukäteen. Kaivu tehdään lajittelevana kaivuna, jolloin isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan erilleen maa-aineksista. Pienempiä alueella esiintyviä jätejakeita ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta.

Mikäli alueelta kaivettavat maat vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Poistettavat massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat VNA 214/2007 kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, ja jotka eivät rakennusteknisesti sovellu täyttöön, sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamana muulle vastaanottopaikalle. Mikäli niitä toimitetaan muualle, tulee sijoittamiseen olla erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Alueella voidaan käyttää sieltä kaivettua jätteetöntä maa-ainesta kaivantojen täyttöön, jos sen haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ja maa soveltuu rakennusteknisesti suunniteltuun tarkoitukseen.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa maksimissaan n. 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Näytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita em. työalueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu.  PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet analysoidaan laboratoriossa. Lisäksi n. 30 % jäännösnäytteistä varmistetaan laboratoriossa, jossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu.

Mikäli pilaantunut alue ulottuu sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole mahdollista tai kustannustehokasta purkaa taikka kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle eikä kunnostustyön jatkaminen ole mahdollista, pilaantuneet maat varaudutaan eristämään täyttömaista erottavalla rakenteella. Ennen rakenteen asentamista ollaan yhteydessä ympäristönsuojeluun.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai kiinteistön rajalle tai säilytettävien rakenteiden läheisyyteen mahdollisesti jäävät kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset on eristetty ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa arvioidaan puhdistustyön tavoitteiden toteutuminen ja esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus sekä näytepisteiden sijainti. Myös analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä sekä mahdolliset erottavat/eristävät rakenteet esitetään raportissa. Mikäli maaperään jää kunnostuksen tavoitetason ylittävää maata, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun avulla.

Kunnostustöiden päätyttyä kohdealueen maaperässä ei ole haitta-aineita sellaisissa pitoisuuksissa, jotka rajoittaisivat sen suunniteltua käyttöä.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle. Melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja lastauksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi.

Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissään henkilökohtaiset suojavarusteet, joiden käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kirjanpito ja tiedotus

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ja muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Kunnostuksen aloittamisajankohta, valvojan yhteystiedot ja massojen vastaanottopisteiden tiedot toimitetaan ympäristönsuojeluun aloitusilmoituksen yhteydessä ennen töihin ryhtymistä. Lopetusilmoitus toimitetaan, kun maaperän kunnostustyö on saatu päätökseen. 

Kunnostuksen aikataulu

Työt kohteessa alkavat alustavan suunnitelman mukaan keväällä tai kesällä 2022.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1. Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt Vna 214/2007 alempien ohjearvojen mukaiset puhdistustavoitteet.

• arseeni (As)              50 mg/kg
• lyijy (Pb)                    200 mg/kg
• sinkki (Zn)                 250 mg/kg
• nikkeli (Ni)                 100 mg/kg
• antimoni (Sb)            10 mg/kg      
• antraseeni                  5 mg/kg
• bentso(a)antraseeni  5 mg/kg
• bentso(a)pyreeni        2 mg/kg
• fluoranteeni                5 mg/kg
• fenantreeni                 5 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 alemmat ohjearvot.

2. Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta kaivettuja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 alemmat ohjearvot) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä alueelta poistettava maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistuksen aloitus- ja päättymisajankohdista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista ja ennalta arvaamattomista tilanteista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.