Järjestämisen tuki, valvontalakimies Esa Mettälä 2.5.2022:

Rakennus- ja lupalautakunta on 3.2.2022 § 20 tehnyt päätöksen rakennussuunnittelutehtävän vaativuudesta sekä rakennussuunnittelijan kelpoisuudesta koskien rakennuslupaa 2021-1619 osoitteessa Laituritie 13, Kakskerta. Hankkeen on todettu olevan vaativa ja esitetyn rakennussuunnittelijan koulutuksensa takia kelpaamaton hankkeen suunnittelutehtävään.

Kyseinen suunnittelija on valittanut lautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka on pyytänyt asiassa rakennus- ja lupalautakunnan lausuntoa 8.4.2022 mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 13.5.2022 saakka.

Rakennusvalvonta esittää, että Turun hallinto-oikeudelle annettaisiin asiassa seuraava lausunto.

Lausuntoehdotus

Turun rakennus- ja lupalautakunta palauttaa viitelähetteet asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Hankkeen rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokka

Ennen suunnittelijan kelpoisuuden arviointia on suoritettava hankkeen vaativuusluokan arviointi.

Suunnittelutehtävien vaativuusluokan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 120 d §:ään sekä valtioneuvoston asetukseen rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (214/2015). Vaativuusluokat ovat vaativa suunnittelutehtävä, tavanomainen suunnittelutehtävä ja vähäinen suunnittelutehtävä. Lisäksi suunnittelutehtävän vaativuusluokka voi tietyissä tilanteissa olla poikkeuksellisen vaativa.

Lain ja asetuksen määräysten tulkintaohjeena käytetään vakiintuneesti ympäristöministeriön antamaa ohjetta rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YM1/601/2015). Perusteet päätöksille suunnittelutehtävän vaativuusluokasta tulee aina löytyä laista ja asetuksesta, eikä pelkästään ohjeella voi perustella vaatimuksia. Näin ei ole myöskään valituksen alaisessa päätöksessä tehty, vaan ohje on ollut vain tulkinta-apuna ja päätös hankkeen suunnittelutehtävän vaativuusluokasta on perustunut MRL:iin ja valtioneuvoston asetukseen.

Valituksessa on keskeisesti nostettu esille väite siitä, että kyseessä oleva rakennushanke ei ole vaativa vaan korkeintaan tavanomainen. Väitettä on myös perusteltu laajasti.

Kyseessä olevassa hankkeessa on ollut kyse autokatoksen muuttamisesta autotalliksi sekä uudisrakennuksena rakennettavasta talousrakennuksesta. Pohjapiirustuksen perusteella talousrakennuksen osalta kyseessä lienee tosiasiassa vierasmaja, joka on toistaiseksi nimetty suunnitelmissa talousrakennukseksi.

Lautakunnan päätöksessä on valituksen mukaan keskitytty vain uuden talousrakennuksen arviointiin, eikä ole arvioitu lainkaan autokatoksen muutostyön vaativuutta.

Autokatoksen osalta arviointi ei ole ollut oleellista hankkeen rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokan arvioinnissa, koska uuden talousrakennuksen osalta kyse on tässä kohteessa ollut vaativasta rakennussuunnittelutehtävästä. Kun samalla rakennusluvalla haetaan lupaa useampaan rakennukseen, hankkeen rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokka määräytyy vaativimman rakennuksen suunnittelutehtävän ja kokonaisuuden mukaan. Valituksessa on kuitenkin tuotu esiin, että MRL:n 120 d §:n mukaisesti samassa rakennushankkeessa voi olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia suunnittelutehtäviä. Tällä tarkoitetaan eri suunnittelutehtäviä samassa hankkeessa. Esimerkiksi hankkeen rakennussuunnittelutehtävä voi olla vaativa ja puolestaan erityissuunnittelijan suunnittelutehtävä voi olla samassa hankkeessa tavanomainen tai päinvastoin.Yhden suunnittelualan (esim. rakennussuunnittelun) jakaminen useampaan vaativuusluokkaan ei ole tarkoituksenmukaista, joskaan laki ei sitä suoraan kielläkään. Hankkeessa ei ole myöskään ehdotettu ja esitetty eri rakennussuunnittelijoita eri rakennuksille.

Valituksessa on useammassa kohdassa viitattu aikaisempiin hankkeisiin ja niissä tehtyihin arviointeihin hankkeen vaativuusluokista. Jokainen hanke arvioidaan kuitenkin erikseen ja hanke sekä rakennuspaikka kohtaisesti.

Myös arvioinnin perusteet ovat osittain muuttuneet, sikäli kuin viitatut hankkeet on toteutettu ennen nykyisen valtioneuvoston rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä annetun asetuksen (214/2015) voimaantuloa. Kyseessä olevan hankkeen osalta myös jo 14.12.2020 kaupunginvaltuuston hyväksymä Satava-Kakskerta osayleiskaava on tuonut hankkeen vaativuuden arviointiin uusia arviointiperusteita, vaikka osayleiskaava ei olekaan vielä voimassa siitä tehtyjen valitusten takia. Turulla on myös aikaisemmin ollut oma tulkintaohje suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määrittämisessä, joka joltain osin poikkesi ympäristöministeriön ohjeesta. Turun rakennus- ja lupalautakunta on 5.2.2019 § 40 päättänyt, että Turussa luovutaan omista tulkintaohjeista ja noudatetaan ympäristöministeriön ohjetta.

Valituksessa on kyseenalaistettu uuden talousrakennuksen sijaitseminen rantavyöhykkeellä. Rantavyöhykkeellä ei ole tarkkaa määritelmää, esimerkiksi tietty metrimäärä rantaviivasta. Rantavyöhykkeen leveys vaihtelee maaston muodoista, kasvillisuudesta ja muista olosuhteista riippuen. Meren rannalla rantavyöhyke ulottuu usein pidemmälle kuin sisävesien. Rantavyöhykkeen voidaan katsoa ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle, mutta ei kuitenkaan missään pitemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kyseessä olevassa hankkeessa koko kiinteistö (853-407-1-657) sijaitsee alle 100 metrin päässä rantaviivasta ja kiinteistö rajoittuu mereen. Uusi talousrakennus sijaitseen noin 50 metrin päässä rantaviivasta, eikä rakennuksen ja meren välissä ole muita rakennuksia. Kyseinen uudisrakennus sijaitsee rantavyöhykkeellä. Rantavyöhykkeen ulottuvuutta on tarkasteltu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO:2003:30, 5.6.2003.

Valituksessa on vedottu myös siihen, että rakennettava uusi talousrakennus on kooltaan pieni. Hankkeen uudisrakennuksena rakennettava talousrakennus ei toiseen paikkaan suunniteltuna olisikaan suunnittelutehtävältään vaativa, mutta erityisesti maaston jyrkkyys ja myös muutoin vaihtelevat maastonmuodot sekä sijoittuminen näkyvälle paikalle meren rantaan korottavat suunnittelutehtävän tavanomaisesta vaativaan luokkaan. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti, rakennuksen ympäristöstä aiheutuu erityisiä vaatimuksia rakennuksen sovittamiselle maisemaan ja rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia.

Valituksessa on toisaalta kerrottu, miten uudisrakennuksena rakennettavan talousrakennuksen paikkaa on haettu tontilla paljon. Erilaisia vaihtoehtoja on harkittu ja vaihtoehtojen vaikutuksia rakentamiseen ja ympäristöön on pohdittu. Tämä osaltaan kertoo juuri siitä, että uudisrakennuksen sovittaminen maastoon ja maisemaan on ollut vaativaa ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta on aiheutunut erityisiä vaatimuksia suunnittelulle. Suunnittelussa on jouduttu ottamaan huomioon vaihtelevat maastonmuodot sekä rakennuksen näkyminen maisemassa erityisesti meren suuntaan. Hanke on siis vaativa.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että hankkeen vaativuusluokkaa arvioitaessa, ei arvioida suunnittelijan tekemää suunnitelmaa, vaan rakennuspaikan ja suunnitellun hankkeen lähtötilannetta, joiden perusteella MRL:iin ja valtioneuvoston asetukseen perustuen, ympäristöministeriön ohjetta tulkinta-apuna käyttäen, arvioidaan hankkeen vaativuusluokka.

Valituksesta käy ilmi, että hankkeessa on tehty juuri niitä toimia, joita vaativassa rakennussuunnittelutehtävässä tulee tehdä rakennuksen sovittamiseksi ympäristöön ja olemassa olevan maaston muotoihin. Kaikki tämä osaltaan tukee tulkintaa, että rakennussuunnittelutehtävä on vaativa, koska rakennuspaikasta on aiheutunut erityisiä vaatimuksia suunnittelulle.

Valituksenalaisessa päätöksessä on tarkemmin perusteltu seikkoja, joiden perusteella hanke on arvioitu vaativaksi.

Suunnittelijan kelpoisuus

Kun hankkeen rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokka on arvioitu vaativaksi, siitä seuraa väistämättä, että rakennussuunnittelijan tulee täyttää vaativan rakennussuunnittelutehtävän kelpoisuusvaatimukset. Suunnittelijan kelpoisuusvaatimuksista ei voida myöntää poikkeamisia. Kyse ei ole sellaisesta rakentamista koskevasta säännöksestä tai määräyksestä josta voisi MRL:n mukaan myöntää poikkeamisen. Tämä on todettu myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO 22.11.2004 t 2989.

Kuten edellä on todettu, hankkeen rakennussuunnittelutehtävän vaativuusluokkaa arvioitaessa ei arvioida tehtyä suunnitelmaan. Vielä selkeämmin suunnittelijan kelpoisuutta arvioitaessa ei ole arvioitu suunnittelijan osaamista ja hänen tekemäänsä suunnitelmaa, vaan ainoastaan MRL:iin perustuvan vaativuusluokan kelpoisuusvaatimuksen täyttymistä. Kyse on lakiin perustuvasta muodollisesta kelpoisuusvaatimuksesta, josta ei edellä kerrotun mukaisesti voida myöntää poikkeamista. MRL:n mukaan vaativan suunnittelukohteen kelpoisuusvaatimuksena on kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto. Valituksen tehneellä suunnittelijalla ei ole vaadittavaa koulutusta, joten hän ei täytä lain vaatimaa kelpoisuusvaatimusta, minkä takia häntä ei voida vaativan hankkeen rakennussuunnittelijaksi hyväksyä. Työmaatekniikkaan suuntautunut rakennustekniikan insinöörin tutkinto ei riitä täyttämään vaativan rakennussuunnittelutehtävän MRL 120 e §:n mukaista kelpoisuusvaatimusta.

Muilta osin viitataan valituksen alaisessa rakennus- ja lupalautakunnan päätöksessä lausuttuun.

Rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa valvontalakimies Esa Mettälä, puh. 050 5050909, s-posti esa.mettala(at)turku.fi, osoite PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö ja valituskirjelmä (ei julkinen)

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Samalla lautakunta päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti kokouksessa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.