Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 19.4.2022:

Ilmoituksen tekijä

Väylävirasto (1010547-1)

Puhdistettava alue

Osoite:

Turun rautatieliikennepaikka

Kiinteistö/määräala:

osa kiinteistöstä 853-871-4-1

osa kiinteistöstä 853-871-5-1

osa kiinteistöstä 853-501-3-27

osa kiinteistöstä 853-81-9901-0

osa kiinteistöstä 853-501-1-57

osa kiinteistöstä 853-501-2-126

osa kiinteistöstä 853-501-2-22-M501

osa kiinteistöstä 853-501-2-9-M501

osa kiinteistöstä 853-501-878-1

osa kiinteistöstä 853-81-9903-0

osa kiinteistöstä 853-81-9908-0

Kiinteistön/määräalan omistaja:

osa kiinteistöstä 853-871-4-1 Suomen valtio/väylävirasto

osa kiinteistöstä 853-871-5-1 Suomen valtio/väylävirasto

osa kiinteistöstä 853-501-3-27 Suomen valtio/väylävirasto

osa kiinteistöstä 853-81-9901-0 Turun kaupunki

osa kiinteistöstä 853-501-1-57 Turun kaupunki

osa kiinteistöstä 853-501-2-126 Turun kaupunki

osa kiinteistöstä 853-501-2-22-M501 Turun kaupunki

osa kiinteistöstä 853-501-2-9-M501 Turun kaupunki

osa kiinteistöstä 853-501-878-1 Yhteisen osakkaat

osa kiinteistöstä 853-81-9903-0 Turun kaupunki

osa kiinteistöstä 853-81-9908-0 Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 22.3.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 3582-2022).

• Liite 1. Kartat puhdistettavien kiinteistöjen sijainnista
• Liite 2. Ote asemakaavasta
• Liite 3. Kiinteistö- ja rajanaapuri tiedot
• Liite 4. Tutkimusraportti, Väylävirasto/Turun kaupunki, Turun ratapiha ja Kupittaa-Turku, 18.2.2022, Ramboll Finland Oy, 1510066310
• Liite 5. Väylävirasto, KUTU-hanke, Toijalan liitos, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 14.3.2022, Ramboll Finland Oy,1510066310

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Alueella ei ole tehty aiempia kunnostuksia.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alue on Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku kaksoisraiteen aluetta. Kunnostusilmoitus koskee Turun rautatieliikennepaikalla ns. Toijalan liitoksen alueella keväällä/kesällä 2022 tehtävää ratatyötä. Urakan yhteydessä järjestellään uudelleen raiteistoa ja uusitaan radan päällysrakennetta.

Turun rautatieliikennepaikka on rakentunut 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Ratapihan pohjoisosassa sijaitsee rautatieliikenteen konepaja-alue, jonka toiminta on päättynyt.

Alueella tullaan puhdistamaan maata tulevien ratatöiden yhteydessä ja niiden edellyttämällä laajuudella.

Turun ratapihalla useita kohteita on merkitty Maaperän tilan tietojärjestelmään (ns. MATTI-rekisteri). Alueella on tehty useita ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia ja todettu yksittäisiä pilaantuneita alueita, joita on puhdistettu ratatöiden yhteydessä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohde sijaitsee Turun rata-alueella Turun rautatieliikennepaikalla. Itäosassa työalue rajautuu Konsankujan tasoristeyksen alueeseen. Lännessä, ratapihan alueella urakka-alueeseen kuuluvat ratapihan pohjoisimmat raiteet konepaja-alueella sijaitsevan veturitallin tasalle asti.

Varsinainen kunnostettava alue sijaitsee osalla kiinteistöistä 853-871-4-1, 853-871-5-1, 853-501-3-27 ja 853-81-9901. Kunnostamista tehdään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Urakka-alueeseen kuuluvat myös ns. Koirapuiston (853-501-1-57) ja Lyylinpuiston (853-501-2-126, 853-501-2-22, 853-501-2-9, 853-501-878-1, 853-81-9903-0 ja 853-81-9908-0) alueet, jotka on varattu muun muassa kaivumassojen välivarastointiin. Näillä kiinteistöillä ei tehdä varsinaisia maaperän kunnostustöitä. Ratatöiden lisäksi rata-alueeseen rajautuvalla Virusmäentien alueella tehdään mm. runkovesilinjan siirtotöitä.

Kiinteistöt omistaa valtio tai Turun kaupunki.

Kohde on rata-aluetta ja on voimassa asemakaavoissa osoitettu rautatiealueeksi (kaavamerkinnät LR, LR-1 ja LR-2. Logomon eteläpuolinen alue ratapiha-alueen reunalla on osittain autopaikkojen korttelialuetta (LPA-1) ja osa katuaukiota. Koirapuiston alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa suunniteltu varastoalue on merkitty lähivirkistysalueeksi. Konsantien varressa oleva logistiikka- ja välivarastoalue on osittain suojaviheralutta.

Alue on nykyisellään rautatieliikennekäytössä ja rautatieliikenne jatkuu. Ratapihan raiteistoa järjestellään uudelleen. Ratapihaa tullaan nykyaikaistamaan ja varikkotoimintaa keskitetään Heikkilän ratapihan alueelle.

Maaperä

Geologian tutkimuskeskuksen kartta-aineistojen mukaan työalueen itäosan alueella luonnontilainen maaperä on savea. Ympäristöteknisen maaperätutkimuksen yhteydessä tehdyt kairaukset ulotettiin pääosin 2 m syvyyteen. Raidealueella todettiin radan tukikerroksen (raidesepeli) alapuolella hiekkaa ja soraa noin 1-2 metrin syvyyteen, jonka alapuolella todettiin paikoin savea tai silttistä savea.

Maaperätutkimuksen yhteydessä täyttömaakerroksessa todettiin yhden tutkimuspisteen (RF042) alueella merkkejä rakennusjätteestä (tiili, betoni).

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. lähin pohjavesialue (Huhtamäki) sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä työalueen itäosassa.

Pintavedet imeytyvät suoraan maaperään. Lähin pintavesistö Aurajoki sijaitsee alueen itäpuolella noin 70 m päässä kohteen itäpuolella sijaitsevasta välivarastointialueesta ja 150 metrin päässä varsinaisesta puhdistettavasta alueesta.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Alueella on tehty maaperän haitta-ainetutkimus Ramboll Finland Oy:n toimesta loppuvuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana (Tutkimusraportti, 18.2.2022). Tutkimuksen yhteydessä suunnitellulle toimenpidealueelle tehtiin 37 tutkimuspistettä tela-alustaisella kairakalustolla.  Maanäytteitä otettiin yhteensä 109 kappaletta. Näytteistä tutkittiin aistinvaraisten havaintojen perusteella laboratoriossa arseeni ja raskasmetallit (58 näytteestä), öljyhiilivedyt (56 näytteestä), PAH-yhdisteet (58 näytteestä) ja haihtuvat hiilivedyt (2 näytteestä).

Laboratorioanalyysien perusteella maaperässä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia kahdessa pisteessä RF115 (1-2 m) sinkin osalta 410 mg/kg ja pisteessä RF232 (0-0,6m) kuparin osalta 300 mg/kg. Lisäksi todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus 480 mg/kg öljyhiilivetyjä C₁₀-C₂₁ pisteessä RF118 syvyydellä 0-0,6 m ja 330 mg/kg syvyydellä 1-2 m. Lisäksi tutkimuspisteen 19 alueella todettiin kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarpeen arviointi

Puhdistettavat kiinteistöt on kaavoitettu rautatieliikenteen korttelialueeksi. Kohde ei sijaitse erityisen herkällä alueella (esim. luonnonsuojelualueella tai luokitellulla pohjavesialueella.). Alueella ei todettu selvää orsi-/pohjavesikerrosta.

Edellä kuvatut asiat huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehdään vertaamalla todettuja pitoisuuksia asetuksen 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen vertailuarvoina on suunnittelualueen käyttö huomioiden käytetty asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Viitearvovertailun perusteella maaperä luokitellaan pilaantuneeksi tutkimuspisteiden RF115 (sinkki) ja RF232 (kupari) edustamilla alueilla. Lisäksi tutkimuspisteen RF118 alueella todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia öljyhiilivetypitoisuuksia. Tältä alueelta poistettava maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.

Tutkimuksissa todettiin pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen lisäksi kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välissä olevia arseenipitoisuuksia useassa analysoidussa näytteessä. Koska tutkimusalue sijaitsee Etelä-Suomen arseeniprovinssin alueella, arseenipitoisuuden arvioinnissa sovelletaan kynnysarvon sijaan suurinta suositeltua alueellista taustapitoisuutta. Suunnittelualueella on todettu 5 tutkimuspisteen alueella todettu Turun alueella tehdyssä taustapitoisuusselvityksessä (Turun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet, GTK, 2019) asetetun arseenin taustapitoisuuden ylittäviä arseenipitoisuuksia (alueellinen taustapitoisuus 12,9 mg/kg). Turun alueella myös lyijyn osalta taustapitoisuudet ylittävät sille yleisesti määritetyn kynnysarvon.

Mikäli haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvotason ylittäviä massoja kaivetaan ja poistetaan kiinteistöltä, alueellisia taustapitoisuuksia ei voida sellaisenaan soveltaa kaivumassojen sijoittamista suunniteltaessa. Tällöin on otettava huomioon haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotasot ylittävien maiden sijoittamiseen liittyvät rajoitukset. Kyseiset maamassat tulee sijoittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Rakennustyön aikana kaivettava maa-aines, jonka pitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 alemman ohjearvotason, luokitellaan alueelta poistettaessa pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi ja massat toimitetaan ympäristöteknisen valvoja ohjauksessa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Tutkimusalueella on myös todettu merkkejä rakennusjätteestä (tiili ja betoni) tutkimuspisteen RF042 alueella. Rakennusjätettä tullaan poistamaan tulevien rakennustöiden vaatiman kaivun laajuudessa.

Urakka-alueelta poistettavan massan määrän on arvioitu olevan noin 26 000 m³. Laskennallisesti pilaantuneen maa-aineksen määrän on arvioitu olevan 2000 m³.

Kiinteistöjen käyttösuunnitelman ja viitearvovertailun perusteella suunnittelualueella arvioidaan paikoin olevan pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta ja maaperän puhdistustarve. Alueen maankäyttö huomioiden kunnostustavoitteeksi esitetään Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista ylempää ohjearvotasoa.

Kunnostussuunnitelmassa esitetään, että haitta-ainepitoisuuksiltaan asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot alittavia haitta-aineiden pitoisuuksia sisältävää maa-ainesta voidaan hyödyntää kiinteistöjen alueilla esim. kaivantojen täytöissä, mikäli massat ovat rakennusteknisesti soveltuvia kaivantojen täyttöön. Tällöin kohteessa hyödynnettävien massojen sijainti dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Mikäli massoja ei hyödynnetä kohteessa, ne käsitellään asianmukaisesti ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Varsinaista maaperän kunnostusta on tarkoitus toteuttaa ratatöiden kaivutyön edellyttämässä laajuudessa kiinteistöillä 853-871-4-1, 853-871-5-1, 853-501-3-27 ja 853-81-9901-0. Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan pois kaivinkoneella ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu tehdään ympäristöteknisen asiantuntijan ohjauksessa. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun kaivetaan alueilla, joilla on todettu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Valvoja ohjaa massojen poistoa aiempien tutkimustulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä välivarastointialueella tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Maa-aineksista otetaan kaivun aikana lisänäytteitä pilaantuneen maa-aineksen määrän tarkentamiseksi ja massojen luokittelua varten. Ympäristöteknisen asiantuntijan tehtäviin kuuluu myös kaivettujen massojen sijoituskohteen osoittaminen maarakennusurakoitsijalle, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito ympäristönsuojeluviranomaiseen sekä kunnostustyön raportointi.

Kaivu tehdään lähtökohtaisesti ratatyön edellyttämässä laajuudessa eikä kaivuuta lähtökohtaisesti jatketa urakan edellyttämää aluetta laajemmalle ja kaivutasoa syvemmälle.

Ennen maaperän puhdistustyön aloittamista tehdään töiden aloittamisesta aloitusilmoitus Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Aloitusilmoituksessa kerrotaan mm. maaperän kunnostustyöstä vastaavan urakoitsijan sekä työtä valvovan ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot.

Poistettava massa korvataan alueelle tuotavalla puhtaalla maa-aineksella. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yhteydessä syntyneet kaivannot voidaan täyttää myös pilaantumattomalla ja jätteettömällä, suunnittelualueelta kaivetulla täyttöön kelvollisella maa-aineksella.

Mikäli tutkimusten perusteella tiedossa olevien pilaantuma-alueiden ulkopuolisilla alueilla todetaan aistinvaraisesti merkkejä pilaantumista, tai maaperässä todetaan jätettä, ilmoitetaan asiasta ympäristötekniselle valvojalle, joka tarkastaa maaperän haitta-ainepitoisuudet. Tulosten perusteella maaperän kunnostustöitä tehdään tarvittaessa myös näillä alueilla.

Mikäli rakentamisen edellyttämän kaivun yhteydessä poistettava maa-aines sisältää jätettä, toimitetaan sellainen maa-aines luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätettä sisältävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan ympäristöteknisen asiantuntijan toimesta ennen kuljetusta. Vaihtoehtoisesti voidaan jätejakeita erotella kaivumassoista välivarastointialueella. Vaihtoehtoisesti erotellut jätejakeet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Haitta-ainepitoisuudeltaan Vna 214/2007 alempien ohjearvojen alittavien kaivumaiden mahdollinen hyödyntäminen suunnittelualueen kaivantojen täytöissä dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) työn aikaset kenttäanalyysit tehdään XRF-mittarilla. Öljyhiilivetyjen esiintymistä mitataan tarvittaessa PetroFlag-kanalysaattorilla. Mikäli työn aikana kaivumassoissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan kenttämittareilla (haihtuvat yhdisteet PID-mittarilla) ja/tai laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden (PAH-yhdisteet) pitoisuuksia.

Kohteesta poistettavat kaivumassat luokitellaan puhdistustyön aikana haitta-ainepitoisuuksien perusteella seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi.
• maa-aines on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (Vna 179/2012 ja muutos (Vna 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014/1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät.

Poistettaville pilaantuneen (pitoisuus yli Vna 214/2007 alemman ohjearvon) kuormille tehdään kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ympäristöteknisen valvojan toimesta.

Työn yhteydessä urakka-alueelta poistettava maa-aines toimitetaan välivarastointialueille Koirapuiston ja Lyylinpuiston alueelle. Välivarastointi on tarpeen, koska kaivutöitä tehdään yöaikaan ja koska kuormausta suoraan lopulliseen kuljetusvälineeseen ei ole työmaan luonteesta johtuen aina mahdollista. Välivarastointialueella kaivumassoista otetaan tarvittaessa lisänäytteitä massojen laadun selvittämistä ja luokittelua varten. Luokittelun jälkeen maa-aines toimitetaan lopullisiin hyötykäyttö- /vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneeksi arvioiduilta alueilta poistettava massa sijoitetaan välivarastoalueella erilleen muusta massasta, eikä massoja sekoiteta keskenään. Kaivumassoja säilytetään välivarastointialueella pääsääntöisesti vain joitakin päiviä ja viikkoja: kuitenkin enintään 6 kk.

Välivarastointialueiden maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan ennen välivarastoinnin aloitusta ja sen päätyttyä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Tuloksia verrataan välivarastoinnin päätyessä otettavien pintamaanäytteiden tuloksiin.

Ennakkotutkimuksissa ei tulevissa kaivumassoissa ole todettu helposti haihtuvia tai liukenevia haitta-aineita, joten välivarastointialueiden suojamista tai välivarastoidun maa-aineksen peittämistä ei arvioida tarpeelliseksi. Suojaamiseen ja peittämiseen kuitenkin varaudutaan ja sitä tehdään, jos se on tarpeen haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseksi.

Suunnittelualueella todettiin yhden tutkimuspisteen alueella rakennusjätettä. Alueilla, joissa maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat tavoitetason, jätteet poistetaan tulevan rakentamisen kaivutöiden vaatimassa laajuudessa. Jätteellinen maa-aines ohjataan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Jätteellisen maa-aineksen osalta suurikokoiset jätejakeet erotetaan maa-aineksesta kaivinkoneen kauhalla. Jätteiden laadusta riippuen erotellut jätejakeet toimitetaan joko uusiokäyttöön, kierrätettäväksi tai hyödynnettäväksi. Mikäli jätteet eivät ole kierrätyskelpoisia, toimitetaan ne tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätteen erottelun yhteydessä tarkistetaan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ja maa-aines luokitellaan edellä kuvatun mukaisesti. Mikäli jäte ei ole eroteltavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Ennen pilaantuneen ja jätteellisen maa-aineksen toimittamista käsittelyyn tutkitaan tarvittaessa poistettavan maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus (Vna 331/2013 liukoisuudet) vastaanottopaikkojen ehtojen mukaisesti.

Kaivutyön yhteydessä maamassoista erotellaan tarvittaessa isot kivat. Erottelu tehdään kaivinkoneella ja työssä voidaan käyttää seulakauhaa.

Massojen haitta-ainepitoisuuksien mukainen luokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten ja rakennustöiden aikana tehtävän näytteenoton tulosten perusteella. Massa pyritään lastaamaan suoraan lavalle. Pilaantuneita massoja välivarastoidaan kiinteistön alueella vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Mahdollinen haitta-aineiden leviäminen varastokasalla olevista massoista estetään peittämällä kasat tarvittaessa esim. kevytpeitteellä.

Kaivantoihin ei tutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella kerry vettä. Mikäli kaivantoihin kertyy maaperän puhdistustöiden aikana vettä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, johdetaan vesi suunnitelman mukaan sadevesiviemäriin tai maastoon kaivannon ulkopuolelle. Mikäli vedessä todetaan merkkejä haitta-aineista, otetaan vedestä näyte. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mahdollisesta veden pumppauksesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvo), sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja/tai öljynerottimen kautta tai poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä. Viemäröinti toteutetaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa ja tiedot liitetään loppuraporttiin.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että kokoomanäyte edustaa noin 200 m² suuruista aluetta. Kaikki kokoomanäytteet analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä. Jäännöspitoisuusnäytteenotto suoritetaan kaikilla niillä kaivualueilla, joilta on poistettu alemman ohjearvotason ylittävää ainesta.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet ylittävät ainekset on poistettu kaivualueelta tai kun kaivannossa on saavutettu ratatyön edellyttämä laajuus.

Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan ympäristönsuojelulle. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan näille massoille erillinen ympäristö- ja terveysriskien tarkastelu, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Massojen välivarastointialueen maaperästä otetaan pintanäytteet välivarastoinnin päätyttyä. Pintamaata varaudutaan poistamaan, mikäli analyysitulosten perusteella välivarastoiduista massoista on päätynyt haitta-aineita alueen maaperään.

Jälkiseurantaa ei tarvita, mikäli asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kunnostusalueella. Mikäli alueelle joudutaan jättämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarve kunnostuksen loppuraportissa esitettävän riskinarvion perusteella.

Mikäli jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan Vna 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä poistamaan alueelta, varaudutaan haitta-ainepitoinen maa-aines erottamaan puhtaasta maa-aineksesta. ratarakenteen vakauden varmistamiseksi rakenteessa ei voida kuitenkaan käyttää eristerakenteita, vaan haitta-aineilla pilaantunut maa-aines erotetaan lähtökohtaisesti esim. huomioverkolla. Mahdollisista huomiorakenteiden asennuksista ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Huomiorakenteiden toteutuneet sijainnit esitetään loppuraportissa.

Haitta-ainepitoisten maiden poiston jälkeen kaivannot täytetään uudella ratarakennemateriaalilla.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue.

Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ym. kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista. Tarvittaessa alueelta poistetaan kasvillisuutta, kuten esimerkiksi puita ja kantoja.

Maaperän kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat kohteella ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Haitta-aineet voivat aiheuttaa kunnostustyön aikaisia terveysriskejä. Mahdollisia altistumisreittejä ovat lähinnä haitta-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maahan. Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojatuumista (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, silmä- ja kuulosuojaimet). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla työskenneltäessä käytetään tarvittaessa lisäksi hengityssuojaimia.

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muitakin ennakkotutkimuksista selkeästi poikkeavaa pilaantuneisuutta. Tutkitaan pilaantuneisuus, ilmoitetaan viranomaisille ja tilanteesta riippuen keskeytetään työ tai siirretään massa asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli maaperästä löydetään merkittäviä määriä tunnistamatonta jätettä. Työt keskeytetään, jäte tutkitaan ja selvitetään sille asianmukainen vastaanottopaikka.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, kaivurajapinnalta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ja laaditaan riskinarvio.

Mikä kunnostuksen yhteydessä leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten että hajupäästöt pienenevät.

Kestävä kunnostaminen sekä työnaikaisten riskien ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostustyötä valvovalla ympäristöteknisellä asiantuntijalla on riittävä kokemus maaperän kunnostushankkeista.

Kaikesta kunnostuksen toteuttamiseen liittyvästä pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista.

Kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan tarvittaessa näytteitä. Näytteenotto toteutetaan välivarastointialueilla. Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä (Cu, Pb, Zn) XFR-kenttämittarilla sekä öljyhiilivetymäärityksiä PetroFlag-kenttätestillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kunnostusalueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet.

Massanvaihtona toteutettu kunnostustyö vastaa työtavoiltaan tavanomaista maankaivutyötä eikä näin ollen aiheuta poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa. Pilaantuneen maa-aineksen kaivusta ei arvioida aiheutuvan merkittävää pölyämishaittaa. Tarvittaessa työmaalla tehdään pölynsidontaa esimerkiksi kastelemalla kaivettavia /kuormattavia maa-aineksia. Maa-aineksen leviäminen kunnostettavan alueen ympäristöön estetään siten, ettei liikennöintiä sallita pilaantuneeksi todetulla maa-alueella. Tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä. Pilaantuneen maan kuormat peitetään lopulliseen vastaanottopaikkaan tapahtuvan kuljetuksen ajaksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Kaivumassojen välivarastointialueiden maaperä varaudutaan suojaamaan esim- muovituksella, mikäli alueella välivarastoidaan maa-ainesta, jossa työn yhteydessä todetaan merkittäviä määriä orgaanisia haitta-aineita.

Kirjanpito

Puhdistustyömaalla ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa otetuista näytteistä, poistetuista maamassoista, työskentelyolosuhteista, viranomaisten käynneistä työmaalla, raportoinnin kannalta oleellisista keskusteluista ja sopimisista, muista havainnoista sekä mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. Työn päättyessä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan raportti, jossa esitetään kohteen tunnistetiedot, vastuutahot, toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen maamassojen määrät haitta-ainepitoisuuksineen ja sijoituspaikkoineen, poistettujen jätteiden määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainti ja analyysitulokset sekä kaivualueet kartalla. Raportissa kerrotaan kaivantovesien käsittelystä sekä kuvataan kartalla jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä kaivualueet. Toimenpideraportissa esitetään lisäksi kunnostuksen aikataulu, mahdolliset toteutetut erottavat rakenteet, arvio kunnostustavoitteiden toteutumisesta, mahdollisten jäännöspitoisuuksien riskitarkastelu, kunnostustyön aikaiset poikkeustilanteet sekä asiakirjojen säilytys. Raportti toimitetaan ympäristönsuojeluun kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on suunniteltu aloitettavaksi maaliskuussa 2022. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen poisto suoritetaan suunnittelualueella alkavan rakentamisen yhteydessä.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavan alueen (liitekartoilla esitetty kunnostusalue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt Vna 214/2007 ylempien ohjearvojen mukaiset puhdistustavoitteet.

• arseeni (As)                                         50 mg/kg
• kadmium (Cd)                                      20 mg/kg
• lyijy (Pb)                                               750 mg/kg
• sinkki (Zn)                                            400 mg/kg
• kupari Cu)                                            200 mg/kg
• öljyhiilivety C₁₀-C₂₁                             1000 m/kg
• öljyhiilivedyt C₂₁-C₄₀                                    2000 mg/kg
• bentso(a)pyreeni                                  15 mg/kg
• fluoranteeni                                          15 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot.

2.  Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehdyistä massanvaihtokaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 1000 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Jäännöspitoisuusnäytteet tulee ottaa vähintään kaivannoista, joista on poistettu alemmat ohjearvot ylittäviä maa-aineksia. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Näytteistä tulee kentällä mitata kenttämittarein vähintään raskasmetallien ja arseenin sekä kokonaishiilivetyjen pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

3.  Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Kohteesta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostussuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä alemmat ohjearvot alittavia ja jätteettömiä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa).

Alemmat ohjearvot alittavia maita voidaan käyttää myös kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli ne ovat rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvia. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen) eikä jätejakeita, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan kohteesta.

7. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8. Puhdistustyön aikana syntyneitä jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaisen jätehuoltorekisterin mukaan oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa tarkastus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita.

Kaivu- ja välivarastointialueella voidaan tehdä ympäristöhaittaa aiheuttamatonta kaivinkonetarkkuudella suoritettavaa jätteiden erottelua maa-aineksesta.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Ympäristönsuojeluun.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen.

Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä tai tutkimuksen ajan varastoimaan ilmoitusalueella, tulee välivarastoinnin olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin eikä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Maa-aineksia voidaan varastoida pinnoittamattomalla alueella peittämättöminä, mutta mikäli massoissa todetaan helposti haihtuvia tai liukenevia aineita, tulee ne säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettyinä.

Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kohdealueen ulkopuolella.

15. Välivarastointialueen maaperä tulee tutkia ennen ja jälkeen varastoinnin aloittamista. Mikäli välivarastoinnista aiheutuu maaperän pilaantumista, tulee maaperä puhdistaa viipymättä.

16. Ennalta arvaamattomista tilanteista sekä tilanteista, joissa puhdistustavoitteeseen ei päästä tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaista riskienhallintatoimenpiteistä kuten huomio- tai eristerakenteiden asentamisesta.

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason, on merkittävä huomiorakenteella tai suodatinkankaalla. Mikäli kunnostetulle alueella tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jokin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on eristysrakenteen tarve arvioita ja asiasta oltava yhteydessä ympäristönsuojeluun.

Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle esimerkiksi naapurikiinteistölle, tulee asiasta ilmoittaa ympäristönsuojeluun sekä kyseisen kiinteistön omistajalle.

Raportointi

17. Puhdistustyöstä laaditaan kunnostuskohdekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä kokonaiskesto
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• käytetyt laadunvarmistusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet (yhteenveto ja analyysitodistukset), toimituspaikat sekä kuormakirjanpito
• karttaliite, josta selviää puhdistetun alueen rajat, kaivualueet, kaivusyvyydet, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä mahdolliset riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• yhteenveto jäännöspitoisuusnäytteistä sekä analyysitulokset
• kartta, josta selviää paikaltaan poistettujen kiinteistölle sijoitettujen kaivumassojen hyödyntämisalueet sekä selvitys hyödynnettyjen massojen haitta-ainepitoisuuksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely (määrä, laatu, mahdolliset käsittely- ja johtamistiedot)
• arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta
• tarvittaessa maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kyseisten kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa rakentamisen yhteydessä maata (rakennustekniset syyt) ja aikataulu kunnostukselle on tiukka. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Kaivu tehdään ainoastaan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäytölliset suunnitelmat huomioiden, alueen maaperän puhdistustavoite on asetettu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylempään ohjearvotasoon niiden haitta-aineiden osalta, joita kohteessa on tehdyissä tutkimuksissa havaittu kynnysarvot ylittävänä pitoisuutena. Mikäli puhdistustyön yhteydessä kohteessa havaitaan muita haitta-aineita, on niiden puhdistustavoite saman periaatteen mukaisesti määritetty Valtioneuvoston asetuksen alemman ohjearvotason mukaiseksi. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia, todellisten ympäristöhaittojen arvioimiseksi. (Määräys 2-3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelun tulee perustua jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Määräys on annettu eri maa-ainesjätteiden sekä jätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin ja niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi. Lisäksi kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden käytön alueen täytöissä ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa, mikäli niissä on haitta-aineita kunnostustavoitteet ja alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Alemmat ohjearvot ylittävien ainesten käyttöä ei ole sallittu. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätteiden kuljettajan tulee olla merkitty jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin kyseisen jätteen osalta. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaatarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia sekä välivarastointialueen tutkimista koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. Kohteessa on kuljetusten haasteellisuudesta johtuen sallittu välivarastointi pinnoittamattomalla alueella. (Määräys 14 ja 15)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua tai tilanteita, joissa puhdistustavoitteeseen ei päästä, jolloin viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. Määräyksillä estetään maaperän lisäpilaantuminen ja esimerkiksi haitta-aineiden kulkeutuminen. (Määräys 16)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen omistajan on esitettävä mahdollisille uusille omistajille tai haltijoille käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai maan- tai maa-aineisten käyttörajoitteita. (Määräys 17)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.