Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 2.3.2022:

Ilmoituksen tekijä

Rakennusliike Lapti Oy

Puhdistettavan alueen sijainti

Osoite:

Läntinen Pitkäkatu 10 b, 20100 Turku

Kiinteistö:

853-6-18-10

Kiinteistön omistaja:

As Oy Puolala

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 4.2.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 1575-2022).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• As Oy Puolalan antama valtakirja, jolla Rakennusliike Lapti Oy valtuutetaan jättämään ilmoitus Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi, 26.1.2022
• Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Läntinen Pitkäkatu 10 b, Turku, Lapti Oy, Ramboll Finland Oy, 17.1.2022, 1510068289

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena olevalle kiinteistölle on laadittu pilaantuneita maita koskeva päätös 31.1.2014 (Dno 832-2014). Päätös on ollut voimassa vuoden 2019 loppuun asti.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan liittyvän kiinteistön käyttöön paikoitusalueena tai alueen täytössä käytettyihin materiaaleihin. Kemikaalivuotoja tai -vahinkoja ei ole tiedossa. Ennen pysäköintialueena käyttöä kiinteistöllä on sijainnut puurakenteinen rakennus, joka on purettu 2000 -luvun alkuun mennessä. Alue on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään (100331286) sen jälkeen, kun kohteen maaperässä on todettu pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kunnostettava alue on asemakaavan (853 46/1991, 1.6.1999) mukainen kiinteistö 853-6-18-10 osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 10 b. Kiinteistö on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1).

Kiinteistö rajautuu pohjoispuolella Läntiseen Pitkäkatuun, idässä kiinteistöön 18-11, etelässä Puolalanpuistoon ja lännessä kiinteistöön 18-8. Kunnostussuunnitelma koskee kiinteistön pohjoisosassa sijaitsevaa n. 700 m²:n kokoista aluetta. Suunnittelualue on päällystämätön ja maaperän pintaosa on täyttöhiekkaa. Suunnittelualueelle on tarkoitus rakentaa asuinkerrostalo.

Maaperä

Tutkimuksen perusteella kohteessa todettiin noin 1-1,6 metrin täyttöhiekkakerros. Kairaukset päättyivät kovaan pintaan (esim. kivi, lohkare tai vanhan rakennuksen perustus). Kahdessa näytepisteessä todettiin savea ennen kovaa pintaa. Useassa näytepisteessä todettiin merkkejä rakennusjätteestä (tiili, betoni).

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Huhtamäki (0285304), joka sijaitsee 3,1 kilometrin päässä. Pohjaveden muodostuminen alueella arvioidaan vähäiseksi. Tutkimuspisteissä ei havaittu vettä.

Lähin pintavesistö on Aurajoki, joka on n. 700 metrin päässä. Sadevedet imeytyvät joko suoraan maaperään tai kulkeutuvat pintavaluntana alueelta.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan liittyvän kiinteistön käyttöön paikoitusalueena tai alueen täyttämisessä käytettyihin materiaaleihin.  

Golder Associates on tehnyt kiinteistön pohjoisosassa ympäristöteknisen maaperätutkimuksen vuonna 2011 ja tutkimuksen täydennyksen vuonna 2013. Tutkimusalueelta otetuissa maanäytteissä todettiin VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia seuraavasti:

• C₁₀-C₂₁ 1490 mg/kg
• C₂₂-C₄₀ 3670 mg/kg
• Sinkki 1540 mg/kg
• Fenantreeni 25 mg/kg
• Fluoranteeni 18 mg/kg
• Bentso(a)pyreeni 18 mg/kg
• PAH-yhdisteiden kokonaissumma 170 mg/kg

Lisäksi on todettu alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia:

• Antraseeni 6,8 mg/kg
• Bentso(a)antraseeni 13 mg/kg
• Bentso(k)fluoranteeni 6,3 mg/kg

VNa 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todettiin kahden tutkimuspisteen alueella. Alempien ja ylempien ohjearvojen välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia todettiin yhden tutkimuspisteen alueella. Lisäksi kolmen tutkimuspisteen alueella todettiin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia.

Tutkimuksissa todettiin kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välissä olevia arseenipitoisuuksia kolmessa analysoidussa näytteessä. Alue kuuluu Etelä-Suomen arseeniprovinssin alueeseen, jossa arseenipitoisuuden arvioinnissa sovelletaan kynnysarvon sijaan suurinta suositeltua alueellista taustapitoisuutta (Turun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet, GTK 2019) Suunnittelualueella ei todettu alueellista taustapitoisuutta (12,9 mg/kg) ylittäviä arseenipitoisuuksia.  Mikäli arseenipitoisuudeltaan kynnysarvotason ylittäviä massoja kaivetaan ja poistetaan kiinteistöltä, otetaan huomioon VNa 214/2007 mukaisten kynnysarvotasot ylittävien maiden sijoittamiseen liittyvät rajoitukset.

Suunnittelualueen maaperässä on todettu rakennusjätettä, joka on pääasiassa tiiltä ja betonia. Se poistetaan tulevien rakennustöiden vaatiman kaivun laajuudessa sekä niillä alueilla, joilla maaperää kaivetaan pilaantuneisuuden takia.  

Kunnostustarpeen arviointi

Kiinteistö on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, se ei sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella eikä alueella todettu selvää orsi- tai pohjavesikerrosta, jolloin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty vertaamalla todettuja pitoisuuksia VNa 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Vertailuarvoina on käytetty asetuksen alempia ohjearvoja.

Viitearvovertailun perusteella maaperä luokitellaan pilaantuneeksi tutkimuspisteiden S2 (öljyhiilivedyt), S6 (öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja sinkki) ja S7 (öljyhiilivedyt ja sinkki) edustamilla alueilla. Alueen tuleva käyttö huomioiden kunnostustavoitteeksi esitetään VNa 214/2007 mukaista alempaa ohjearvotasoa.

Alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kiinteistöllä esim. kaivantojen täytössä, mikäli se on rakennusteknisesti soveltuvaa. Hyödynnettyjen massojen sijainti dokumentoidaan loppuraportissa. Mikäli massoja ei hyödynnetä alueella, ne käsitellään asianmukaisesti ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Tavoitepitoisuudet alittava maa-aines poistetaan vain rakentamisen ja pilaantuneen maaperän edellyttämän kaivutyön vaatimassa laajuudessa.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Ilmoitus ja yleissuunnitelma on laadittu osalle kiinteistön 853-6-18-10 aluetta ja maaperää puhdistetaan pilaantuneiksi todetuilla alueilla. Lisäksi maaperää puhdistetaan tarvittaessa muilla rakentamisen edellyttämillä kaivualueilla, mikäli töiden yhteydessä niillä todetaan pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu tehdään ympäristöteknisen asiantuntijan ohjauksessa ja kaivuuta jatketaan pilaantuneiksi todetuilla alueilla, kunnes maaperän puhdistustavoitteet alittuvat.

Mikäli tiedossa olevien pilaantuma-alueiden ulkopuolella todetaan aistinvaraisesti merkkejä pilaantumisesta, ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa maaperän haitta-ainepitoisuudet. Tulosten perusteella kunnostustyötä tehdään tarvittaessa näilläkin alueilla. Mikäli rakentamisen edellyttämän kaivun yhteydessä poistettava maa-aines sisältää jätejakeita, ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa sen haitta-ainepitoisuudet ennen maan toimittamista luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kunnostusta ohjataan kohteen alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten sekä kaivun aikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien/laboratorioanalyysien perusteella. Kaivutyöt tehdään ns. lajittelevana kaivuna, jossa mahdolliset suurimmat kappaleet, kuten isot kivet ja lohkareet erotellaan kaivinkoneella. Maamassat pyritään lastaamaan kaivannoita suoraan kuorma-auton lavalle eikä pilaantuneita massoja varastoida alueella kuin mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Varastokasat peitetään tarvittaessa esim. kevytpeitteellä.

Mikäli kohteen kunnostamisen yhteydessä tulee esiin selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, siitä otetut näytteet toimitetaan laboratorioon analysoitaviksi ja ilmoitetaan asiasta ympäristöviranomaiselle. Myös jos maaperästä löytyy merkittävä määrä tunnistamatonta jätejaetta, asia selvitetään laboratorioanalyysein. Näissä tilanteissa kaivutyö keskeytetään vastaanottopaikan selvittämisen ajaksi. Jos työmaalla ilmenee voimakasta hajua, työtapoja muutetaan hajupäästöjen vähentämiseksi. Mikäli kunnostustavoitteet ylittävä pilaantuneisuus jatkuu suunnittelualueen ulkopuolelle, otetaan kaivurajalta jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa neuvotellaan kunnostuksen jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle. Jos taas tavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan ympäristöviranomaista, laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa suunnitelma eristerakenteista.

Mikäli kaivantoihin kertyy kaivuuta haittaava määrä vettä, otetaan vedestä näyte, josta analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli merkittäviä pitoisuuksia ei todeta, pumpataan vesi sadevesiviemäriin ja toimenpiteestä sovitaan etukäteen ympäristönsuojelun kanssa.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä haitta-aineista, sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan hiekan- ja/tai öljyerottimen kautta tai poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa työmaalla.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla. Valvoja on paikalla, kun kaivetaan pilaantuneeksi todetuilla alueilla tai mikäli muilla alueilla todetaan merkkejä pilaantuneisuudesta. Hän on paikalla myös, kun rakentamisen takia alueelta on tarpeen poistaa jätettä sisältävää maa-ainesta.

Raskasmetallien työnaikaiset kenttätestit tehdään XRF-mittarilla ja öljyhiilivetyjen esiintymistä mitataan PetroFlag-kenttätestillä. Mikäli kaivun aikana todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan kenttämittareilla ja/tai laboratorioanalyysein myös muiden haitta-aineiden, kuten PAH-yhdisteiden, pitoisuuksia. Ympäristötekninen valvoja ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin.

Poistettavista maa-aineksista otetaan näytteitä pilaantuneita maa-aineksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi. Näytteitä otetaan vähintään 1 näyte / 200 m³ kaivettavaa maa-ainesta kohden huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä ja öljyhiilivetyjen määrityksiä kenttämittarilla ja -testillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä.

Kunnostamisen yhteydessä alueelta poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.
• Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (VNA 179/2012 ja muutos VNa 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa Nro 1357/2014 esitetyt kriteerit täyttyvät.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Näytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita alueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Lisäksi n. 30 % jäännösnäytteistä varmistetaan laboratoriossa, jossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, jos niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten tai -havaintojen perusteella. Näytteenotto tehdään kaikilla niillä kaivualueilla, joilta on poistettu alemman ohjearvotason ylittävää maa-ainesta.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kaivualueilta niiltä osin kuin se on kaivuteknisesti mahdollista. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan niille erillinen riskitarkastelu, joka esitetään loppuraportissa. Maaperän kunnostustyön päätyttyä rakennustyöt suunnittelualueella jatkuvat ja kunnostustyössä syntyneet kaivannot täytetään tarvittavilta osin.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa esitetään puhdistustyön tavoitteiden toteutuminen ja esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen ja jätejakeiden määrät sekä sijoituspaikat, massanvaihtokaivannon rajaus, näytepisteiden sijainti, mahdollinen kaivantovesien käsittely sekä mahdollinen massojen hyötykäyttö kohteessa. Myös analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä sekä mahdolliset eristys- tai erottavat rakenteet esitetään raportissa. Mikäli maaperään jää pilaantunutta maata, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Työmaa-alue ja kaivanto aidataan ja merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle estetään.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle. Melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja lastauksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi.

Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Työturvallisuusasioissa noudatetaan ajantasaista työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja ohjeita. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat kohteella ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Suojaimien käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilö kentällä tehtävien havaintojen tai mittausten perusteella.

Kirjanpito ja tiedotus

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ja muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Lisäksi kirjataan mahdolliset poikkeavat tilanteet ja oleelliset keskustelut ja sopimiset kunnostusta toteuttavan urakoitsijan kanssa.

Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot toimitetaan ympäristönsuojeluun ennen töihin ryhtymistä. Lopetusilmoitus toimitetaan, kun maaperän kunnostustyö on saatu päätökseen. 

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on suunniteltu aloitettavaksi maaliskuussa 2022 ja se suoritetaan suunnittelualueella alkavan rakentamisen yhteydessä.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät esitetyt puhdistustavoitteet. Tavoitteiksi on esitetty VNA 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja seuraavasti:

• hiilivetyjakeet C₁₀-C₂₁ 300 mg/kg
• hiilivetyjakeet C₂₂ -C₄₀ 600 mg/kg
• sinkki 250 mg/kg
• fenantreeni 5 mg/kg
• fluoranteeni 5 mg/kg
• bentso(a)pyreeni 2 mg/kg
• antraseeni 5 mg/kg
• bentso(a)antraseeni 5 mg/kg
• bentso(k)fluoranteeni 5 mg/kg
• PAH-yhdisteiden kokonaissumma 30 mg/kg

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin tutkittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, on niiden puhdistustavoitteeksi esitetty Vna 214/2007 alempia ohjearvoja.

2.  Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta kaivettuja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 alemmat ohjearvot) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä alueelta poistettava maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisista rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistuksen aloitus- ja päättymisajankohdista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.