Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Rakennus- ja lupalautakunta4203.03.20224

12801-2021 (10 03 00)

Oikaisuvaatimus koskien erityisalan työnjohtajan kelpoisuutta

Tiivistelmä:

Erityisalan työnjohtajan hyväksymistä koskeva hakemus on hylätty, koska esitetty henkilö ei täytä vaativan kohteen työnjohtajalta vaadittavaa kelpoisuutta. Esitetään päätettäväksi, että hankkeen IV-työnjohtotehtävä on vaativa ja sisäpuolisten töiden KVV-työnjohtotehtävä on tavanomainen ja esitetty työnjohtaja ei ole kelpoinen vaativaan työnjohtotehtävään, mutta on kelpoinen tavanomaiseen työnjohtotehtävään. Oikaisuvaatimus esitetään näin osittain hylättäväksi ja osittain hyväksyttäväksi.

Rlupalk § 42

Järjestämisen tuki, valvontalakimies Esa Mettälä 24.2.2022:

Hanke

Myönnetyn rakennusluvan 2021-386 mukaisessa hankkeessa on kyse korjaus- ja muutostyöstä, jossa olemassa olevan kuusikerroksisen asuinkerrostalon toisen kerroksen käyttötarkoitus muutetaan ryhmäasuinkäyttöön, sekä rakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla ja ilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaate muutetaan em. kahden kerroksen osalta.

Hankkeen pääsuunnittelu-, rakennussuunnittelu- ja IV-suunnittelutehtävä on vaativa.

Työnjohtotehtävien vaativuus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 119 § mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava mm. siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät työnjohtajat. MRL 122 a § mukaisesti rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on vastaavan työnjohtajan lisäksi oltava kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta sekä ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavat työnjohtajat, jos se on laitteistojen rakentamisen vaativuuden vuoksi tarpeellista.

Työnjohtotehtävien vaativuusluokista määrätään MRL 122 b §:ssä. Rakennustyön johtotehtävät jaetaan vaativuusluokkiin rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennussuojelun, rakennuksen koon, rakennusfysikaalisten ja terveydellisten ominaisuuksien, kuormitusten ja palokuormien, suunnittelumenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden, ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten sekä rakentamisolosuhteiden ja työnsuorituksessa käytettävien menetelmien perusteella.

Vaativuusluokat ovat vaativa työnjohtotehtävä, tavanomainen työnjohtotehtävä sekä vähäinen työnjohtotehtävä. Lisäksi työnjohtotehtävän vaativuusluokka voi tietyissä tilanteissa olla poikkeuksellisen vaativa.

Työnjohtotehtävän vaativuusluokan määrittely perustuu edellä mainittuun MRL:n säännökseen. Laissa lueteltujen arviointiperusteiden tulkintaohjeena käytetään vakiintuneesti ympäristöministeriön antamaa ohjetta rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta (YM4/601/2015, annettu 12.3.2015).

Tavanomainen työnjohtotehtävä

Erityisalan työnjohtotehtävä on yleensä tavanomainen, kun erityisalan rakennustyö on teknisiltä ratkaisuiltaan ja työ- ja suunnittelumenetelmiltään tavanomainen, eikä MRL 122 b §:n määritellyistä rakennuksen ominaisuuksista, ympäristöstä tai rakennuspaikasta tai rakentamisolosuhteista aiheudu erityisiä vaatimuksia erityisalan rakennustyölle.

Vaativa työnjohtotehtävä

Kun jokin edellä mainituista seikoista aiheuttaa erityisalan rakennustyölle erityisiä vaatimuksia, tavanomaista suurempia vaatimuksia, muuttuu myös työnjohtotehtävä vaativaksi.

Hankkeen arviointi

Kyseessä olevassa hankkeessa asuinkerrostalon toisen kerroksen käyttötarkoitus muutetaan ryhmäasuinkäyttöön, sekä rakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla ja ilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaate muutetaan näiden kahden kerroksen osalta.

Korjaus- ja muutostöiden kohteena olevien tilojen käyttötarkoituksen muutos muuttaa tilat ilmanvaihdon kannalta vaativammaksi. Valmiissa rakennuksessa kahden kerroksen, vain rakennuksen osan ilmanvaihtojärjestelmän toimintaperiaatteen muuttaminen sekä näiden kerrosten varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla asettaa ilmanvaihdon rakennustyölle erityisiä vaatimuksia.

Käyttötarkoituksen muutoksen johdosta toisen kerroksen ilmanvaihto on eriytetty omaksi ilmanvaihtojärjestelmäksi, ja rakennettu kokonaan uudestaan. Tämän lisäksi rakennuksen ilmanvaihdon periaate toisen kerroksen osalta on muuttunut. Aiemmin rakennuksessa tiloja on palvellut yhteinen tulo/poisto järjestelmä, nyt ilmanvaihto on esitetty huoneistokohtaisella ilmanvaihtokoneella, jossa raitis- ja jäteilma on toteutettavan seinäpuhalluksella, jossa raitis- ja jäteilmailma päätelaitteet sijaitsevat vierekkäin julkisivussa. Raitis- ja jäteilmapäätelaitteiden sijoittaminen lähellä toisiaan asettaa erityisiä vaatimuksia ilmanvaihdon suunnittelun ja toteutuksen suhteen, jotta huoneistojen väliset jäte- ja raitisilmat eivät sekoitu keskenään.

Tähän perustuen, ilmanvaihtolaitteiston rakentamisen työnjohtotehtävä on arvioitu vaativaksi.

Siltä osin kuin edellä kerrotut korjaus ja muutostyöt koskevat kiinteistön sisäpuolisia vesi- ja viemärilaitteistoja, MRL 122 b § :ssä mainituista seikoista ei aiheudu näille rakennustöille erityisiä vaatimuksia.

Tämän vuoksi kiinteistön sisäpuolisten vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisen työnjohtotehtävä on arvioitava tavanomaiseksi.

Työnjohtajan kelpoisuus

Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään MRL 122 c §:ssä.

MRL:n kelpoisuusvaatimuksia selventävänä tulkintaohjeena käytetään jo edellä mainittua ympäristöministeriön antamaa ohjetta rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta (YM4/601/2015, annettu 12.3.2015).

Tavanomainen työnjohtotehtävä

MRL:n säännöksen perusteella tavanomaisessa työnjohtotehtävässä kelpoisuusvaatimus on kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto taikka muuten osoitetut vastaavat tiedot. Lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen olla riittävä kokemus rakennusalalla.

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan henkilö on kelpoinen tavanomaiseen erityisalan työnjohtajan tehtävään, mikäli hän on suorittanut soveltuvan rakennusmestari (AMK) -tutkinnon, insinööri (AMK) -tutkinnon taikka kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuvan aiemman rakennusinsinöörin tutkinnon tai teknikon (rakennusmestarin) tutkinnon, taikka muun korkeamman rakentamisen tai tekniikan alan tutkinnon. Suoritettuun tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on täytynyt sisältynyt riittävät kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä yleensä vähintään 50 op. Mikäli henkilö osoittaa muutoin kuin koulutuksella hankkineensa vastaavat tiedot, käytännössä usein työkokemuksen kautta, myös tämä riittää kelpoisuuden täyttämiseen.

Koulutuksen lisäksi henkilön tulee olla hankkinut riittävä kokemus rakennusalalla rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen. Korjaus- ja muutostyön osalta edellytyksenä on, että henkilön kokemus rakennusalalla sisältää myös korjaus- ja muutostöitä.

Vaativa työnjohtotehtävä

MRL:n mukaisena kelpoisuusvaatimuksena vaativassa työnjohtotehtävässä on kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto. Lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen olla riittävä kokemus ja perehtyneisyys kyseisen alan työnjohtotehtävissä.

Ympäristöministeriön ohjeessa todetaan, ettähenkilö on kelpoinen tavanomaiseen erityisalan työnjohtajan tehtävään, mikäli hän on suorittanut soveltuvan rakennusmestari (AMK) -tutkinnon, insinööri (AMK) -tutkinnon taikka kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuvan aiemman rakennusinsinöörin tutkinnon tai teknikon (rakennusmestarin) tutkinnon, taikka muun korkeamman rakentamisen tai tekniikan alan tutkinnon. Suoritettuun tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on täytynyt sisältynyt riittävät kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä yleensä vähintään 60 op.

Lisäksi edellytetään, että henkilö on hankkinut riittävän kokemuksen ja perehtyneisyyden kyseisen alan työnjohtotehtävissä rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen.  Korjaus- ja muutostyön vaativassa työnjohtotehtävässä edellytyksenä on, että henkilö on suorittanut opintoja myös korjausrakentamisesta ja että kokemus sisältää toimimista myös korjaus- ja muutostöiden työnjohtajana.

Erona tavanomaiseen työnjohtotehtävään on, että vaativaan työnjohtotehtävään kelpoisuutta ei voi osoittaa muulla kuin koulutuksella ja suoritettujen opintojen määrä tulee olla hieman suurempi kuin tavanomaisessa tehtävässä. Työkokemuksen osalta erona on, että vaativassa tehtävässä työkokemusta edellytetään nimenomaan työnjohtotehtävistä ja korjaus- ja muutostöiden osalta tulee olla suoritettu myös opintoja korjausrakentamisesta sekä työkokemusta korjaus- ja muutostyön työnjohtajana.

Työnjohtajan kelpoisuuden arviointi ja päätös

Hakemuksen hankkeen ilmanvaihtolaitteiston sekä kiinteistön sisäpuolisten vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisen työnjohtajaksi on jättänyt XXXXX . Hän on suorittanut sähkötekniikan AMK insinööri tutkinnon sekä talotekniikka-alan LVI-asentajan ammattitutkinnon. Työkokemusta hänelle on kertynyt vajaa 15 vuotta LVIS-asentajana, -suunnittelijana, -työnjohtajana sekä vastaavana KVV- ja IV-työnjohtajana.

Ilmanvaihtolaitteiston työnjohtotehtävä on edellä kerrotuin perustein vaativa. Vaikka XXXXX tutkintotaso vaativaan työnjohtotehtävään on riittävä, tutkinto ei ole MRL säännöksen edellyttämällä tavalla haettuun työnjohtotehtävään soveltuva. Sähkötekniikan insinöörin tutkinto ei ole ilmanvaihtolaitteiston työnjohtotehtävään soveltuvan tutkinto. Vaativan tason työnjohtotehtävässä kelpoisuus edellyttää soveltuvaa riittävän tason suoritettua tutkintoa. Koska Laihisella ei tällaista tutkintoa ole, hän ei ole kelpoinen vaativan tason ilmanvaihtolaitteiston rakennustyön työnjohtotehtävään.

Kiinteistön sisäpuolisten vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisen työnjohtotehtävä on edellä arvioitu tavanomaiseksi. Tavanomaisen työnjohtotehtävän kelpoisuusvaatimus on MRL:n säännöksen perusteella mahdollista täyttää myös ilman säännöksessä luetellun tutkinnon suorittamista. Edellytyksenä on riittävä muulla tavalla hankittu vastaava tieto ja osaaminen sekä riittävä työkokemus. Pitkästä ja laaja-alaisesta työkokemuksesta johtuen, XXXXX voidaan katsoa täyttävän nämä kelpoisuusvaatimukset. Tämän vuoksi hän on kelpoinen toimimaan tavanomaisen tason kiinteistön sisäpuolisten vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisen työnjohtotehtävässä.

Oheismateriaali 1Oikaisuvaatimus

Rakennusvalvontapäällikkö Annika Alppi:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää, että edellä esitetyin perustein

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asian esitteli valvontajohtaja Leena Salmelainen.

Jakelu

tiedKiinteistö Oy KVPS Katariinakoti
aoXXXXX