Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 8.2.2022:

Ilmoituksen tekijä

Ketarantien Kiinteistöt Oy (0609603-1)

Puhdistettava alue

Osoite:

Ketarantie 31 ja Helsinginkatu 26, Turku

Kiinteistö/määräala:

853-6-40-11

853-6-40-12

853-6-40-15 (osa)

Kiinteistön/määräalan omistaja:

Ketarantien Kiinteistöt Oy

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 12.2.2022, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 447-2022).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Sijaintikartta, näytepistekartta
• Liite 2. Ote asemakaavasta
• Liite 3. Rajanaapurien yhteystiedot
• Liite 4. Koontitaulukko tutkimustuloksista
• Liite 5. Yleissuunnitelma, Helsinginkatu 26 ja Ketarantie 31, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 12.1.2022, 1510058191

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohdealueella on aiemmin kunnostettu maaperää polttonesteen jakeluaseman purkamisen myötä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut puhdistamisestä päätöksen 2.6.1998 (Dno 0298Y0112-17, numero 8 YS/S). Päätöksen ehtojen mukaisesti alueelta oli poistettava kaikki maa-aines, jonka mineraaliöljypitoisuus ylitti SAMASE-projektin 1000 mg/kg suosittaman raja-arvon kevyelle polttoöljylle.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella oleva toimitilarakennus on otettu käyttöön 1960-luvulla. Helsinginkadun puolelta on purettu hallirakennus vuonna 2020. Osa kiinteistöstä (vanha kiinteistö 853-6-40-12) on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään mahdollisesti pilaantuneeksi kohteeksi. Kohteessa on toiminut huoltoasema (polttonesteiden jakelu, varastointi ja käsittely, ajoneuvojen maalaus, moottoriajoneuvojen pesu, huolto ja korjaus), jonka toiminta on päättynyt. Alueella on tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä purkutyön yhteydessä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohde sijaitsee Turun kaupungissa VI kaupunginosassa osoitteessa Ketarantie 31 ja Helsinginkatu 26 kiinteistöllä 853-6-40-15. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa ja lännessä Helsingintiehen, idässä naapurikiinteistöön, etelässä Ketarantiehen. Kohdekiinteistön pinta-ala on noin 5400 m².

Kohde on voimassa olevassa asemakaavassa (853 8/2016) merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1).

Kiinteistön omistaa Ketarantien Kiinteistö Oy.

Alueella on tyhjillään oleva toimitilarakennus. Helsingintien puolelta on purettu hallirakennus vuonna 2020. Kiinteistö on tarkoitus ottaa asuinkäyttöön

Maaperä

Kohteen piha-alue on tällä hetkellä viereisen kiinteistön työmaan parkkipaikkakäytössä. Tehdyn ympäristöteknisen tutkimusraportin mukaan tutkimusalue on tasainen ja kokonaan pinnoitettu. Täyttömaakerros on jätteellistä (tiiliä, betonia, metallia, asfalttia) hiekkaa tai -soraa 1,0-2,5 m syvyyteen saakka. Täyttökerroksen alapuolella on savea. Kallioperä tutkimusalueella koostuu GTK:n kallioperäaineiston perusteella paragneissistä.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee kohteelta noin 2,4 km pohjois-koilliseen (Huhtamäki, 0285304). Kohteessa tehdyn maaperätutkimusten yhteydessä ei todettu pohja/orsivettä. Pohja- ja orsiveden sijainnista ja virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa.

Lähin pintavesistö on noin 300 m päässä kohteen itäpuolella virtaava Aurajoki, joka laskee Linnanaukkoon Turun satamassa noin 4 kilometrin päässä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Alueella on kiinteistöillä 853-6-40-11- ja 853-6-40-12 tehty maaperän haitta-ainetutkimus Ramboll Finland oy:n toimesta keväällä 2020. Alueelle tehtiin kaivinkoneella 11 koekuoppaa, joissa näytteenotto ulotettiin noin 2,0-2,8 metrin syvyyteen luontaiseen savikerrokseen asti. Tutkimuspisteistä otettiin yhteensä 22 maanäytettä.

Pisteessä KK10 (0,2-1,5 m) todettiin Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon (100 mg/kg) ylittävä PAH-yhdisteiden summapitoisuus (110 mg/kg) ja pisteessä KK1 (0,2-2,0 m) alemman ohjearvon (30 mg/kg) ylittävä summapitoisuus 70 mg/kg. Yksittäisten PAH-yhdisteiden osalta todettiin tutkimuspisteessä KK10 (0,2-1,5m) ylemmän ohjearvon (15 mg/kg) ylittävä pitoisuus fluoranteenia, alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeniä ja fenantreenia sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus antraseenia ja bentso(k)fluoranteenia. Tutkimuspisteessä KK1 (0,2-2,0m) todettiin yksittäisten PAH-yhdisteiden osalta alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia bantso(a)pyreeniä, fenantreenia ja fluoranteenia sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia antraseenia, bentso(a)antraseenia, bentso(k)fluoranteenia ja naftaleenia.

Raskasmetallien osalta todettiin näytepisteessä KK10 (0,2-1,5m) alemman ohjearvon (250 mg/kg) ylittävä pitoisuus 360 mg/kg sinkkiä. Näytteessä todettiin myös kynnysarvon ylittävä pitoisuus lyijyä ja antimonia. Pisteissä KK5, KK8 ja KK9 todettiin myös kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia ja pisteessä KK9 kynnysarvon ylittävä pitoisuus elohopeaa.

Öljyhiilivetyjä (C₂₁-C₄₀) todettiin kynnysarvopitoisuus pisteessä KK10 (0,2-1,5 m). Haihtuvia yhdisteitä ei todettu Vna (214/2007) kynnysarvoja ylittäviä pitoisuuksia.

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteena olevalle kiinteistölle suunnitellaan asuinkerrostaloja, jolloin alueen maankäyttö muuttuu herkemmäksi. Kohde ei sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella (esim. luonnonsuojelualueella tai luokitellulla pohjavesialueella). Kohteessa olevat haitta-aineet eivät ole erityisen liikkuvia ja ovat heikosti haihtuvia. Alueella ei myöskään ole todettu orsivesikerrosta. Tästä johtuen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehtiin ns. perustila-arviointina vertaamalla todettuja pitoisuuksia asetuksen 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Vertailuarvoina käytettiin Vna 214/2007 alempia ohjearvoja.

Viitearvovertailun perusteella maaperä voidaan pitää pilaantuneena tutkimuspisteiden KK1 ja KK10 edustamilla alueilla. Maaperä on näillä alueilla pilaantunut raskasmetalleilla ja polyaromaattisilla hiilivedyillä (PAH-yhdisteet). Kohdealueella todettiin lisäksi useassa tutkimuspisteessä lisäksi jätettä sekä kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon kaivutöissä ja kaivumassojen sijoittamisessa.

Pilaantuneen maa-aineskerroksen keskimääräiseksi paksuudeksi on tutkimuspisteiden edustamilla alueilla arvioitu 1,5-2 metriä. Pilaantuneen alueen laajuudeksi on arvioitu noin 560 m². Pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen lisäksi kohdekiinteistön alueella todettiin myös jätteen sekaista maa-ainesta lähes kaikkien piha-alueelle tehtyjen koekuoppien alueella.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan pois kaivinkoneella ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu tehdään ympäristöteknisessä ohjauksessa. Kaivuuta laajennetaan siten, että asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan ilmoitusalueella. Kaivusyvyyden arvioidaan tutkimustulosten perusteella vaihtelevan välillä 1,5–2,0 metriä maanpinnasta. Kaivu tulee rajoittumaan suurelta osin puhtaaseen savikerrokseen.

Kunnostustyö aloitetaan alueelta, jossa ennakkotutkimuksissa ei ole todettu pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta (näytepisteiden KK4, KK5, KK8 ja KK9 alueella). Kiinteistön maaperän haitta-ainepitoisuuksia tarkistetaan puhdistustöiden yhteydessä kiinteistöillä sijaitsevan purettavan rakennuksen alueella/alapuolelta. Purkukaivannon alueelle tehdään tarvittaessa koekuoppia, joista otettavista maanäytteistä analysoidaan ainakin arseenin ja raskasmetallien, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet.

Kiinteistöltä poistetaan kaikki maanpäällä olevat jätteet ennen maaperän puhdistustöiden aloittamista. Maaperän puhdistamisen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus, jossa kerrotaan kunnostuksesta vastaavan urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

Ympäristötekninen valvoja ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimusten tulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Valvoja osoittaa kaivettujen maamassojen sijoituskohteen maanrakennusurakoitsijalle, pitää kirjaa maamassoista sekä pitää yhteyttä ympäristöviranomaisiin sekä raportoi kunnostustyön.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) työn aikaset kenttäanalyysit tehdään XRF-mittarilla ja haihtuvien yhdisteiden havainnointia PID-mittarilla ja tarvittaessa öljyhiilivetyjen kenttätestit tehdään PetroFlag-kokonaishiilivetyanalysaattorilla. Mikäli työn aikana kaivumassoissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia.

Kohteesta poistettavat kaivumassat luokitellaan puhdistustyön aikana haitta-ainepitoisuuksien perusteella seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi.
• maa-aines on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (Vna 179/2012 ja muutos (Vna 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014/1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät.

Poistettaville pilaantuneen (pitoisuus yli Vna 214/2007 alemman ohjearvon) kuormille tehdään kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ympäristöteknisen valvojan toimesta.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alle kynnysarvojen sekä kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia kaivumaita hyödynnetään kaivantojen täytöissä, mikäli massat ovat rakennusteknisesti täyttöihin sopivia. Näiden kaivumaiden sijoittaminen dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Mikäli maaperän täyttökerroksessa todetaan jätettä, se poistetaan maaperän puhdistustyön yhteydessä. Jäte erotetaan maa-aineksesta. Jätteiden laadusta riippuen jätejakeet toimitetaan joko uusiokäyttöön, kierrätettäväksi tai hyödynnettäväksi. Mikäli jätteet eivät ole kierrätyskelpoisia, toimitetaan ne tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätteen erottelun yhteydessä tarkistetaan haitta-ainepitoisuudet ja maa-aines luokitellaan edellä kuvatun mukaisesti. Mikäli jäte ei ole erotettavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Myös isot kivet erotellaan tarvittaessa kaivinkoneella ja seulakauhalla.

Massojen haitta-ainepitoisuuksien mukainen luokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten ja kunnostustöiden aikana tehtävän näytteenoton tulosten perusteella. Massa pyritään lastaamaan suoraan lavalle. Pilaantuneita massoja välivarastoidaan kiinteistön alueella vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Mahdollinen haitta-aineiden leviäminen varastokasalla olevista massoista estetään peittämällä kasat tarvittaessa esim. kevytpeitteellä.

Mikäli kaivantoihin kertyy maaperän puhdistustöiden aikana vettä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, otetaan vedestä näyte. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, haihtuvien yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedessä ai todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumpataan vesi hulevesiviemäriin. Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai johtaa viereiseen ojaan tai hulevesiviemäriin, sovitaan asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa ennen toimenpidettä.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvo), sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja/tai öljynerottimen kautta tai poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa ja tiedot liitetään loppuraporttiin.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että kokoomanäyte edustaa noin 100 m² suuruista aluetta. Kokoomanäytteistä mitataan kentällä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XFR-analysaattorilla ja tarvittaessa hiilivetypitoisuudet PetroFlag-kenttätestillä. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan tulosten varmistamiseksi myös laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet ylittävät ainekset on poistettu kiinteistöltä. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan tässä suunnitelmassa kohdekiinteistöjen alueelle.

Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan ympäristönsuojelulle. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan näille massoille erillinen riskitarkastelu, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Jälkiseurantaa ei tarvita, mikäli asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kunnostusalueella. Mikäli alueelle joudutaan jättämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarve kunnostuksen loppuraportissa esitettävässä riksinarviossa. Mikäli jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä poistamaan alueelta, varaudutaan haitta-ainepitoinen maa-aines erottamaan tai eristämään puhtaasta maa-aineksesta. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut maa-aines erotetaan esim. huomioverkolla ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut HDPE-kalvolla tai bentoniitilla. Huomio ja/tai eristerakenteiden asentamisesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa erikseen ennen niiden asennusta. Rakenteiden sijainnit esitetään loppuraportissa.

Maaperän kunnostustyön päätyttyä alue siivotaan. Työn aikana muodostuneet kaivannot täytetään ja luiskataan turvallisiksi. Kaivantojen täyttötarvetta arvioitaessa huomioidaan tuleva rakentaminen.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue ja varustamalla se pilaantuneen maan kunnostustyöstä varoittavin kyltein.

Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ym. kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista. Tarvittaessa alueelta poistetaan kasvillisuutta, kuten esimerkiksi puita ja kantoja.

Maaperän kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat kohteella ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Haitta-aineet voivat aiheuttaa kunnostustyön aikaisia terveysriskejä. Mahdollisia altistumisreittejä ovat lähinnä haitta-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maahan. Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojatuumista (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, silmä- ja kuulosuojaimet). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla työskenneltäessä käytetään tarvittaessa lisäksi hengityssuojaimia.

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muitakin ennakkotutkimuksista selkeästi poikkeavaa pilaantuneisuutta. Tutkitaan pilaantuneisuus, ilmoitetaan viranomaisille ja tilanteesta riippuen keskeytetään työ tai siirretään massa asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli maaperästä löydetään merkittäviä määriä tunnistamatonta jätettä. Työt keskeytetään, jäte tutkitaan ja selvitetään sille asianmukainen vastaanottopaikka.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle tai syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, asiasta ilmoitetaan ympäristönsuojelulle. Kaivurajapinnalta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan eriste- tai huomiorakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajan kanssa. Syvällä olevan päästön tapauksessa laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Mikä kunnostuksen yhteydessä leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten että hajupäästöt pienenevät.

Kestävä kunnostaminen sekä työnaikaisten riskien ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostustyötä valvovalla ympäristöteknisellä asiantuntijalla tulee olla riittävä kokemus maaperän kunnostushankkeista.

Kaikesta kunnostuksen toteuttamiseen liittyvästä pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista.

Pilaantuneiden maa-aineksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan näytteitä. Näytteistä otetaan vähintään 1 näyte/200 m³ kaivettavaa maa-ainesta kohden huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä (Cu, Pb, Zn) XFR-kenttämittarilla ja haihtuvia yhdisteitä havainnoidaan PID-mittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuuksia PetroFlag-kenttätestillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kunnostusalueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet.

Massanvaihtona toteutettu kunnostustyö vastaa työtavoiltaan tavanomaista maankaivutyötä eikä näin ollen aiheuta poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa. Pilaantuneen maa-aineksen kaivusta ei arvioida aiheutuvan merkittävää pölyämishaittaa. Tarvittaessa työmaalla tehdään pölynsidontaa esimerkiksi kastelemalla kaivettavia /kuormattavia maa-aineksia. Maa-aineksien leviäminen estetään siten, etten liikennöintiä sallita pilaantuneeksi todetulla alueella. Tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö. Kohteeseen järjestetään työmaan sosiaali- ja toimistotilat sekä säilytystilat suojavarusteille ja -tarvikkeille. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella juominen ja syöminen on kiellettyä.

Kirjanpito

Puhdistustyömaalla ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa otetuista näytteistä, poistetuista maamassoista, työskentelyolosuhteista, viranomaisten käynneistä työmaalla, raportoinnin kannalta oleellisista keskusteluista ja sopimisista, muista havainnoista sekä mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. Työn päättyessä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan raportti, jossa esitetään kohteen tunnistetiedot, vastuutahot, toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, poistettujen maamassojen määrät haitta-ainepitoisuuksineen ja sijoituspaikkoineen, poistettujen jätteiden määrät ja sijoituspaikat, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti sekä analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta oteuista näytteistä. Raportissa kerrotaan kaivantovesien käsittelystä sekä kuvataan kartalla jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä kaivualueet. Toimenpideraportissa esitetään lisäksi kunnostuksen aikataulu, mahdolliset toteutetut erottavat/eristävät rakenteet, arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta, mahdollisten jäännöspitoisuuksien riskitarkastelu, kunnostustyön aikaiset poikkeustilanteet sekä asiakirjojen säilytys. Raportti toimitetaan ympäristönsuojeluun kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on suunniteltu aloitettavan keväällä 2022.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavan alueen (liitekartalla esitetty kunnostusalue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.   Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt Vna 214/2007 alempien ohjearvojen mukaiset puhdistustavoitteet.

• arseeni (As)                                         50 mg/kg
• elohopea (Hg)                                      2 mg/kg
• lyijy (Pb)                                               200 mg/kg
• sinkki (Zn)                                            250 mg/kg
• bentso(a)antraseeni                           5 mg/kg
• bentso(a)pyreeni                                  2 mg/kg
• fluoranteeni                                          5 mg/kg
• fenantreeni                                            5 mg/kg
• PAH-summa                                         30 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 alemmat ohjearvot.

2.  Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehdyistä massanvaihtokaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Näytteistä tulee kentällä mitata kenttämittarein vähintään raskasmetallien ja arseenin sekä haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

3.  Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostussuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.  Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä alemmat ohjearvot alittavia ja jätteettömiä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa).

Alemmat ohjearvot alittavia maita voidaan käyttää myös kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli ne ovat rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvia. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen) eikä jätejakeita, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Puhdistustyön aikana syntyneitä jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 142 §:n mukaisen jätehuoltorekisterin mukaan oikeus kuljettaa ammattimaisesti kyseisiä jätteitä.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa tarkastus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Ympäristönsuojeluun.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää tiiviillä pohjalla ja peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella. Välivarastoinnin tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä haitta-aineiden leviämistä maaperään tai vesiin eikä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan kunnostuskohdekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot (osoite, kiinteistötunnukset, karttaliite)
• puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät sekä kokonaiskesto
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• käytetyt laadunvarmistusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet (yhteenveto ja analyysitodistukset), toimituspaikat sekä kuormakirjanpito
• karttaliite, josta selviää puhdistetun alueen rajat, kaivualueet, kaivusyvyydet, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä mahdolliset riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• yhteenveto jäännöspitoisuusnäytteistä sekä analyysitulokset
• kartta, josta selviää paikaltaan poistettujen kiinteistölle sijoitettujen kaivumassojen hyödyntämisalueet sekä selvitys hyödynnettyjen massojen haitta-ainepitoisuuksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely (määrä, laatu, mahdolliset käsittely- ja johtamistiedot)
• arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta
• maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.
• Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa uudisrakentamisen yhteydessä maata (rakennustekniset syyt). Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Kaivutarve on pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäytölliset suunnitelmat huomioiden, alueen maaperän puhdistustavoite on asetettu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempaan ohjearvotasoon niiden haitta-aineiden osalta, joita kohteessa on tehdyissä tutkimuksissa havaittu kynnysarvot ylittävänä pitoisuutena. Mikäli puhdistustyön yhteydessä kohteessa havaitaan muita haitta-aineita, on niiden puhdistustavoite saman periaatteen mukaisesti määritetty Valtioneuvoston asetuksen alemman ohjearvotason mukaiseksi. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä tulee analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia, todellisten ympäristöhaittojen arvioimiseksi. (Määräys 2-3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelun tulee perustua jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Määräys on annettu eri maa-ainesjätteiden sekä jätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin ja niistä aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi. Lisäksi kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden käytön alueen täytöissä ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa, mikäli niissä on haitta-aineita kunnostustavoitteet ja alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Alemmat ohjearvot ylittävien ainesten käyttöä ei ole sallittu. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätteiden kuljettajan tulee olla merkitty jätelain 142 §:n mukaiseen jätehuoltorekisteriin kyseisen jätteen osalta. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaatarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeusantaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai maan- tai maa-aineisten käyttörajoitteita. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1370 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.