Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 4.1.2022:

Ilmoituksen tekijä

If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike, c/o Mandatum Asset Management Oy/Kiinteistöt (2608438-8)

Puhdistettava alue

Osoite:

Puutarhakatu 55, Turku

Kiinteistö/Määräala:

853-9-10-13

Kiinteistön/Määräalan omistaja:

Jatke Länsi-Suomi Oy (2786808-8)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 14.12.2021, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (dnro 15002-2021).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Sijaintikartta ja suunnittelualuekartta
• Liite 2. Ote asemakaavasta
• Liite 3. Kiinteistörekisterikartta
• Liite 4. Aiemmat tutkimusraportit ja Tutkimusraportti, Puutarhakatu 55, Turku, If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike, 25.20.2019, 19127140_AO
• Liite 5. Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Puutarhakatu 55, 20100 Turku, If Vahinkovakuutus Oyj, Golder Associates Oy, 9.12.2021, 21504880

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohdealueella ei ole aikaisempia maaperän kunnostusta koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohteessa on olevan toimistorakennuksen ja autokatoksen purkutyöt ovat käynnissä. Purkutyön arvioidaan valmistuvan tammikuussa 2022. Kohteen piha-alueet ovat päällystettyjä.

Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan liittyvän kohteen täyttökerrokseen. Maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä.

Paikalla on maaperän tilan tietojärjestelmässä (MATTI) selvitystarve-merkintä (100325540). Alueella on aiemmin sijainnut kirjapaino.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohde sijaitsee Turun Linnafältissä, kaupunginosassa IX osoitteessa Puutarhakatu 55 kiinteistöllä 853-9-10-13. Kiinteistö on voimassa olevassa Puutarhakatu 55 asemakaavassa (853 6/2016) kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (kaavamerkintä AK-1). Kaavan mukaan aikaisemman toiminnan mahdollisesti aiheuttama maaperän pilaantuminen pitää selvittää ja mahdollisesti pilaantuneet maat tarvittaessa kunnostaa ennen rakentamista.

Alueelle on tarkoitus rakentaa kolme uutta asuinkerrostaloa. Kiinteistön piha-alueille on suunnitteilla pysäköintipaikkoja autoille ja polkupyörille, jätehuoltoon tarkoitettu alue, pelastustiet ja viheralue. Piha-alueet tullaan asfaltoimaan, lukuun ottamatta viheralueita.

Kiinteistö rajautuu pohjoisessa teollisuus- ja liiketilakäytössä olevaan kiinteistöön, lännessä rautatiealueeseen, idässä Puutarhakatuun ja etelässä Malminkatuun.

Lähin luonnonsuojelualue on Muhkurin lehtojen suojelualue noin 1,5 km kohteelta pohjoiseen. Puutarhakadun toisella puolella sijaitsee kiinteistöllä 853-9-9903-0 sijaitsee Turun keskustan osayleiskaavan luontoselvityksessä vuonna 2003 todettu luonnonsuojelulain 6 §:n mukainen uhanalainen luontotyyppi Tallimäen kallioketo (853 8-21, keto).

Maaperä

Maaperäkarttojen mukaan alue sijaitsee täytemaan alueella. 

Maanpinnan taso on alueella välillä +4,2…+2,7. Tehdyn tutkimuksen perusteella alueella on maanpinnassa noin 1-2 metrin paksuinen täytemaakerros (pääasiassa hiekkaa), jonka alla maaperä oli tutkimuspisteissä silttiä/savea tai paikoin hiekkaa.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on noin 4 kilometrin etäisyydellä lounaassa sijaitseva Kaarninko (0285352).

Kohteen alueelta ei ole mitattua tietoa pohjaveden painetasosta tai virtaussuunnasta. Tutkimuspisteissä ei todettu vettä. Karttatarkastelun perusteella pohjaveden arvioidaan virtaavan kohteen alueella kohti länttä.

Lähin pintavesistö on 500 metrin päässä etelässä virtaava Aurajoki sekä noin 750 metrin päässä lännessä oleva meri.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Ilmoitusalueella on tehty ympäristötekninen maaperän tutkimus vuonna 2019 (Golder Associates Oy, Tutkimusraportti Puutarhakatu 55, Turku, 25.10.2019). Kohteen purun yhteydessä piha-alueelle on tehty kuusi uutta koekuoppaa 25.11.2021. Vuonna 2019 tutkituissa maanäytteissä todettiin Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus arseenia (57 mg/kg, S8) sekä samassa pisteessä (S8) kynnysarvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjakeita C1₀-C₄₀, fenantreenia, fluoranteenia ja bentso(a)antraseenia. Arseenin kynnysarvon ylitys todettiin myös pisteessä S7.

Kohteen purun yhteydessä otetuissa maanäytteissä todettiin Vna 21472007 ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia neljässä koekuopassa. Haitta-aineiden ylempi ohjearvo ylittyi kolmessa näytteessä pisteissä KK1, KK2 ja KK4¤. Havaitut haitta-aineet olivat PAH-yhdisteitä, kuparia, lyijyä, sinkkiä sekä öljyhiilivetyjä C₁₀-C₂₁ ja C₂₂-C₄₀. Alemmat ohjearvot ylittyivät neljässä näytteessä KK1, KK2, KK5 ja KK6. Todetut haitta-aineet olivat PAH-yhdisteitä, lyijyä ja öljyhiilivetyjä C₁₀-C₂₁. Koekuopissa KK1, KK4, KK5 ja KK6 todettiin myös jätteitä kuten tiiltä, lasia, metallia ja betonia.

Alueelta ei otettu vesinäytteitä. Marraskuussa 2021 tehtyihin koekuoppiin suotautui runsaasti vettä täyttömaakerroksista.

Pilaantuneisuus ja puhdistustarpeen arviointi

Tutkimuskohteella tehdyissä tutkimuksissa todettiin Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja.

Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (kaavamerkintä AK-1). Asuinkäytössä olevilla alueilla voidaan yleensä soveltaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa Vna 214/2007 alempia ohjearvoja.

Tutkimusalue ei sijaitse pohjavesialueella tai muulla ympäristön kannalta herkällä alueella. Huomioiden alueen nykyinen käyttö ja geologiset olosuhteet ja todetut haitta-aineet, ei arvioida olevan estettä toteuttaa alueen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia viitearvovertailuna.  Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytetään apuna Vna 214/2007 alempia ohjearvoja.

Viitearvovertailun perusteella maaperä luokitellaan pilaantuneeksi ja kiinteistöllä on maaperän puhdistustarve kaavan mukaisella käyttötarkoituksella näytepisteiden S8, KK1, KK2, KK4, KK5 ja KK6 alueella.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet sekä kestävyyden arviointi

Kunnostusmenetelmäksi valittiin massanvaihto. Alueen tuleva käyttö huomioiden kunnostuksen puhdistustavoitteeksi esitetään Vna 214/2007 alempia ohjearvoja.

• C₁₀-C₂₁                                       300 mg/kg
• C₂₂-C₄₀                                        600 mg/kg
• fenantreeni                                   5 mg/kg
• fluoranteeni                                   5 mg/kg
• bentso(a)antraseeni                      5 mg/kg
• bentso(a)pyreeni                           2 mg/kg
• PAH-yhdisteiden summa              30 mg/kg
• arseeni                                        50 mg/kg
• kupari                                         150 mg/kg
• lyijy                                             200 mg/kg
• antimoni                                       10 mg/kg
• sinkki                                          250 mg/kg

Mikäli kohteen kunnostamisen yhteydessä tulee esiin sellaisia haitta-aineita, joita ei ole ennakkotutkimuksissa todettu alemmat ohjearvot ylittävinä, käytetään niiden osalta tavoitepitoisuutena alempia ohjearvoja.

Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkastaa riittävän asiantuntemuksen ja kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja. Ympäristötekninen valvoja ilmoitetaan aloitusilmoituksen yhteydessä. Maaperän kunnostusta ohjataan kohteen alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten ja kaivun aikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien/laboratorioanalyysien perusteella. Puhdistustyön laajuus määritetään kaivantojen seinämistä ja pohjilta otettavista maanäytteistä tehtävien kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella. Haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostuksen tavoitearvot ylittävä maa-aines poistetaan kaivualueelta. Massanvaihtoa jatketaan, kunnes kohteelle asetettu puhdistustavoite tai kunnostettavan kiinteistön raja tai mahdollinen säilytettävä rakenne saavutetaan.

Kiinteistöllä on sijainnut suuri rakennus, jonka alapuolista maaperää ei ole aiemmin tutkittu. Edellä mainitun alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet tarkastetaan rakennuksen purkutoimenpiteiden valmistuttua hyvissä ajoin ennen uudisrakentamisen aloittamista. Mikäli tutkimuksissa todetaan Vna 214/2007 alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia (muita kuin aiemmin todettuja) kunnostuksessa noudatetaan tässä kunnostussuunnitelmassa esitettyjä toimintaperiaatteita. Kohteelle tehtiin marraskuussa 2021 purkutöiden ohessa kuusi koekuoppaa. Lisätutkimuksia tehdään kunnostuksen yhteydessä. Ympäristötekninen asiantuntija on paikalla aina kun pilaantuneita massoja kaivetaan.

Raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia tarkkaillaan XFR-kenttämittarilla ja haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla. Lisäksi määritellään hiilivetyjen kokonaispitoisuutta PetroFlag-kenttätestillä alueilla, joissa on todettu öljyhiilivetyjä yli alemman ohjearvotason tai mikäli PID-mittausten perusteella epäillään kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Osa kenttämittausten tuloksista varmistetaan laboratoriossa.

Poistettavista maamassoista otettaan 1 kokoomanäyte noin 100-150 tonnin suurista poistettavaa maa-aineserää kohti. Kaivuumassoista analysoidaan laboratoriossa tarvittaessa arseenin ja raskasmetallien sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Massojen ohjauksessa käytetään hyväksi myös kohteen alueelta ympäristöteknisten tutkimusten yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia. Tarvittaessa näytteistä analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli kaivumassojen epäillään kaivun yhteydessä tehtävien kenttähavaintojen perusteella sisältävän muita haitta-aineita.

Kaivumaat luokitellaan puhdistustyön aikana haitta-ainepitoisuuksien perusteella seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan Vna 214/2007 kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan Vna 214/2007 kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi.
• Maa-ainesjäte luokitellaan kokonaispitoisuuksien vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012) ja muutoksen (Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357) mukaisesti.

Kaivutyöt tehdään lajittelevana kaivuuna eli mahdolliset suuremmat kappaleet (mm isot kivet ja lohkareet) erotellaan kaivinkoneella.

Maa-ainesjäte toimitetaan haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisesti luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Pilaantunut maa-aines toimitetaan joko tavanomaisen tai vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Mikäli kohteesta ylös kaivettavat maa-ainekset vaatisivat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksien perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja kaatopaikkakelpoisuusarviot massoista toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Maa-aines voidaan myös vaihtoehtoisesti välivarastoida hyväksytylle alueelle ja käsitellä myöhemmin hyväksyttävällä menetelmällä tai laitteistolla.

Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Kohteen alueelta kaivettavia, haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot alittavia jätteettömiä massoja voidaan käyttää kaivantojen täyttöihin kohdekiinteistöllä.

Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakennusteknisesti soveltumattomat jätteettömät pilaantumattomat maat (pitoisuus alle alemman ohjearvon) sijoitetaan haitta-ainepitoisuuden perusteella ensisijaisesti luvalliselle maankaatopaikalle. Haitta-ainepitoisuudeltaan Vna 21472007 kynnysarvot alittavaa maa-ainesta voidaan tarvittaessa hyödyntää suunnitelmallisesti myös muulla rakennustyömaalla.

Pilaantuneiden massojen kaivu pyritään tekemään niin, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoida tontilla. Pilaantuneita massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- ja kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Haitta-ainepitoisuuksiltaan erilaiset maa-ainekset välivarastoidaan toisistaan erillään.

Välivarastoidut   pilaantuneen maat ja vaaralliseksi jätteeksi luokitellut maat peitetään tarvittaessa haita-aineiden leviämisen ja mahdollisen pölyämisen ja hajuhaittojen estämiseksi. Pilaantumattomia maa-aineksia, jotka soveltuvat täyttömaaksi, voidaan välivarastoida pitempiaikaisesti kaivualueella tai välivarastoalueella.

Maaperän kunnostuksen yhteydessä kohteen alueelta poistettava mahdollinen jäte (esim. tiili, betoni) käsitellään noudattaen Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä.

Pilaantunut maa-aines kuljetetaan käsittelypaikkaan kuorma-autolla. Pilaantuneita massoja sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneita maita luovutetaan kuljetettavaksi vain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusyrityksille. Jätekuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaisesti täytetty siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle kuitattavaksi.

Kunnostettavalta alueelta kaivettavat, haitta-ainepitoisuudeltaan alle Vna 214/2007 alemman ohjearvon olevat jätteettömät massat sijoitetaan kaivantojen täyttöihin, mikäli työn aikana todetaan täyttötarvetta ja ne rakennusteknisesti soveltuvat käyttötarkoitukseen.

Pitoisuudeltaan alle kunnostustavoitteen olevien, kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen perustuu siihen, että kohteessa todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa niiden esiintyessä maaeroässä kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. Kunnostustavoitteet alittavien rakennusteknisesti täyttöön soveltuvien kaivumassojen kohteessa tapahtuvalla hyötykäytöllä voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaivettava maa-aines hyödynnetään varmasti ja suunnitelmallisesti ilman muuntamistoimenpiteitä kohteen alueella. hyödynnettävien kaivumassojen määristä ja sijoituspaikoista pidetään kirjaa.

Mikäli kunnostustyön yhteydessä on tarve poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, otetaan vedestä tarvittaessa vesinäytteistä. Tulosten perusteella sovitaan veden johtamisesta viemäriin Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneen maa-aineksen kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla kokoomanäytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100-150 m² suuruista aluetta. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä.

Kunnostusta toteutetaan ainoastaan kohdekiinteistön (853-9-10-13) alueella, eikä sitä jatketa edellä mainitun alueen ulkopuolisille alueille. Mikäli pilaantuneisuus jatkuu kunnostettavan alueen ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei maaperän kunnostustyön yhteydessä ole mahdollista tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan erottamaan /eristämään pilaantumattomista täyttömaista erottavalla rakenteella. Raskasmetalleilla pilaantuneet alueet eristetään suodatinkankaalla.  Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä ympäristöviranomaiseen. Erottavat rakenteet kuvataan loppuraportista ja merkitään liitekarttaan. Ympäristötekninen valvoja on aina paikalla, kun rakennetta asennetaan.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Työmaa-alue ja kaivanto aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy kunnostettavalle alueelle estetään. Työturvallisuusasioissa noudatetaan työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Maarakennushankkeen pääurakoitsija vastaa työmaan turvallisuudesta sekä kaivu- ja rakennustyöhön liittyvien turvallisuutta koskevien suunnitelmien laatimisesta. Rakennuttaja laatii maanrakennushankkeen turvallisuusasiakirjan. Turvallisuusasiakirjan liitteeksi laaditaan ohje haitta-aineiden huomioimiseksi rakennustyön yhteydessä.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu ja kuljetus jne) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivu ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset Arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

Pilaantuneita ja vaarallista jätettä kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli työn kuluessa ilmenee jotain muuta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävä, ilmoitetaan asiasta viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kestävä kunnostaminen sekä työnaikaisten riskien ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmäksi valittiin massanvaihto. Maaperässä todettujen haitta-aineiden ominaisuudet, esiintymissyvyys, kohteen geologia ja alueen tuleva käyttö sekä tulevaisuuden vastuukysymykset huomioiden muiden kunnostusmenetelmien ei tässä tapauksessa arvioida olevan kustannustehokkaita ja järkeviä. Kunnostuksen kestävyyden kannalta maaperän haitta-aineiden tarkistaminen sekä pilaantuneen maaperän kunnostuksen yhdistäminen alueen kaivu- ja rakennustoimiin on perusteltua. Yhdistämällä eri työvaiheita voidaan vähentää kaivutyössä kuljetuksessa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää sekä vähentää kaivantojen täytöissä tarvittavan maa-aineksen määrää. Myös kaivuista aiheutuvat sosiaaliset vaikutukset (mm. liikenne, melu) vähenevät. Pois kuljetettavan maa-aineksen sijoituspaikkoja valitessa pyritään kustannustehokkuuden lisäksi minimoimaan kuljetusmatkat, jolloin massojen kuljetuksesta aiheutuva ympäristökuormitus vähenee.

Kirjanpito

Kunnostustyön aikana työmaalla pidetään kirjaa, johon kirjataan kaivetut massa, kenttätestien – ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Lisäksi kirjataan maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainnit, kaivettujen hyötykäytettävien massojen sijainti, laatu ja arvioitu määrä sekä eriste- ja havainnointimateriaalin sijainti. Eri työvaiheista otetaan valokuvia.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivannon rajaus sekä mahdollinen massojen hyötykäyttö kohteella. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta.

Mikäli maaperään jää tavoitepitoisuudet ylittäviä pitoisuuksia, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Massan toimenpideraportti toimitetaan ympäristönsuojelulle 3 kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on suunniteltu alkavan tammikuussa 2022. Kunnostuksen tarkempi aikataulu ilmoitetaan sen varmistuttua aloitusilmoituksen yhteydessä.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösYmpäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn suunnittelualueen) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt puhdistustavoitteet. Tavoitteeksi on esitetty Vna 214/2007 alempia ohjearvoja seuraavasti:

• C₁₀-C₂₁                             300 mg/kg
• C₂₂-C₄₀                              600 mg/kg
• fenantreeni                         5 mg/kg
• fluoranteeni                        5 mg/kg
• bentso(a)antraseeni            5 mg/kg
• bentso(a)pyreeni                 2 mg/kg
• PAH-yhdisteiden summa    30 mg/kg
• arseeni                              50 mg/kg
• kupari                               150 mg/kg
• lyijy                                   200 mg/kg
• antimoni                            10 mg/kg
• sinkki                                250 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden osalta puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 alemmat ohjearvot.

Mahdollisilla leikkialueilla Vna 214/2007 kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason väliset haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida alueen rakentamisessa siten, että suora kosketus tällaiseen maahan estetään pinnoittamalla maa-aines tai peittämällä se 0,5 m paksuisella kerroksella kynnysarvot alittavaa maa-ainesta. Lisäksi luonnonmaan ja pintakerroksen väliin tulee asentaa maiden sekoittumisen keskenään estävä rakenne.

2.  Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehdyistä massanvaihtokaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Näytteistä tulee kentällä mitata kenttämittarein vähintään raskasmetallien, arseenin ja haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

3.  Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015, nykyään Vna 978/2021) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03*. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaaralliseksi jätteeksi tai pilaantuneiksi maa-aineksiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta, jossa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa eikä sisällä jätejakeita. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa).

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen) eikä jätejakeita, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa tarkastus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista (eristerakenteet, jätettävät puhdistustavoitteen ylittävät pitoisuudet, riskinarviot jne.) on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Tarvittavista eristerakenteista tulee sopia erikseen ja ne tulee merkitä loppuraporttiin liitettävään karttaan.

12. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

13. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen ja maaperän puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita.

14. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin kaupunkirakentamisen ja ympäristönsuojelun kanssa.

15. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää tiiviillä pohjalla peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella. Välivarastoinnin tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, pilaantuneiden vesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

16.Y mpäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

17. Puhdistustyöstä laaditaan kunnostuskohdekohtainen loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, yhteenveto analyysituloksista, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet sekä muut riskienhallintatoimenpiteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet. Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa purkutöiden ja uudisrakentamisen yhteydessä maata (rakennustekniset syyt). Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Kaivutarve on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyissä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitettyjä puhtaustasoja pidetään riittävinä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kaavan mukaisesti alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kiinteistöltä on tarkoitus purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa asuinkerrostaloja. Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteiden asettamisessa on huomioitu alueen käyttö, todettujen haitta-aineiden ominaisuudet sekä kohteen maa- ja pohjavesiolosuhteet. Puhdistustavoitteet on perustellusti asetettu viitearvovertailun perusteella esitetysti Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempien ohjearvojen tasoon. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia ja maaperän puhdistaa niiden osalta. (Määräys 2-3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelun tulee perustua jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen, komission asetukseen N:o 1357/2014 sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Määräys on annettu eri maa-ainesjätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin tai asianmukaisen hyödyntämisen varmistamiseksi. Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien kunnostustavoitteet / alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Niiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet / alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi alueella voi olla tarpeen järjestää viranomaistarkastus. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11 ja 12)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Esimerkiksi kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräys 13 ja 14)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 15)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 16)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, joten loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 17)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2027 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.