Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 15.10.2021:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala (0204819-8)

Puhdistettava alue

Osoite:

Sirkkalankatu 1 A, Turku

Kiinteistö/Määräala:

853-1-36-7

Määräalan omistaja:

Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 9.9.2021, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 10703-2021).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Kunnostettavan kartta ja asemapiirros
• Liite 2. Ote asemakaavasta
• Liite 3. Rajanaapurien yhteystiedot
• Liite 4. Koontitaulukot tutkimustuloksista
• Liite 5. Yleissuunnitelma, P-Sairaala, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, syyskuu 2021, 1510064468-002

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohdealueella ei ole aikaisempia maaperän kunnostusta koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistöllä on sijainnut 1800-luvun puolivälistä 1970-luvulle asti Sirkkalan kasarmialueeseen kuuluneita rakennuksia.  Kasarmiin kuuluneilla alueilla sijaitsi muun muassa kirkkorakennus, rehusuojia, pajarakennuksia sekä muita rakennuksia. 1970-luvulla nykyinen Lemminkäisenkatu rakennettiin erottamaan tutkimuskohteena oleva kiinteistö muusta kasarmialueesta. 1980-luvulla alueelle rakennettiin mikrobiologian laitoksena toiminut ns. Mikron rakennus, joka purettiin 2019 alkupuolella.

Tällä hetkellä aluetta käytetään mm. paikoitusalueena sekä viereisten työmaiden varastoalueena. Kiinteistölle on tarkoitus rakentaa Turun Psykiatrinen sairaala.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kunnostettava alue sijaitsee kiinteistöllä 853-1-36-7 Turun kaupungin I kaupunginosassa osassa Sirkkalankatu 1 A (Kiinanmyllynkatu 13). Alue rajautuu pohjoisessa Kiinanmyllynkatuun, idässä Joukahaisenkatuun, lännessä Lemminkäisenkatuun ja etelässä Sirkkalankatuun. Kunnostusalueen lounaiskulmassa on suojeltava Villa Medica-rakennuksen kiinteistö (853-1-36-6).

Kunnostusalueen pinta-ala on 1,2 hehtaaria. Kunnostusalue käsittää pienen kaistaleen Kiinanmyllynkatua ja kiinteistöä 853-1-35-12.

Kohde on Mikromedicumin kaavassa (853 15/2009, 5351-2009) merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-1). Alueelle saa rakentaa tutkimus- ja opetuslaitoksia sekä niihin liittyviä liiketiloja. Suunnittelualueella on vireillä Kiinanmyllynkatu asemakaava (10146-2019), jonka on arvioitu voimaatuloaika on helmikuussa 2023.

Kiinteistön omistaa Turun kaupunki. Kiinteistö on vuokrattu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille. Kiinteistölle on tarkoitus rakentaa Turun Psykiatrinen sairaala.

Maaperä

Maaperän pinnan taso vaihtelee alueella välillä +19….+24 m mpy. Maaperän pintakerrokset ovat alueella pääosin hiekkaa sekä hiekan ja soran sekaista täyttömaata. Tutkimusten perusteella täyttömaakerros on noin 0,5 -3,0 m paksuinen. Hiekka- ja täyttömaa rajautuu luonnontilaiseen saveen tai kallioon. Maaperätutkimusten yhteydessä saavutettiin kallion pintapuretun rakennuksen paikalla, näytepisteessä KK9, noin 1,7 m maanpinnan alapuolella. Kallioperä alueella koostuu Geologian tutkimuskeskuksen kallioperäaineistojen perusteella pääasiassa syväkiviin kuuluvasta graniitista.

Tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä täyttömaassa todettiin paikoitellen runsaasti rakennusjätettä (tiili ja betoni).

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat tutkimusalueelta noin 2 kilometriä etelään (Kaarninko, 0285352) ja noin 3,1 kilometriä pohjoiseen (Huhtamäki, 0285304). Kallion pohjaan ulottuvassa näytepisteessä KK9 koekuopan pohjalle suotautui vettä. Osa alueesta on asfaltoitu ja näillä alueilla sadevedet on ohjattu hulevesiviemäristöön. Muutoin tutkimusalue on sorakenttää tai puistomaista aluetta, joilla sadevedet imeytyvät maaperään.

Lähin pintavesistö on noin 800 m päässä luoteessa virtaava Aurajoki.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Alueella on tehty maaperän haitta-ainetutkimus FCG (Maaperätutkimus, Mikron kiinteistö, Turku, FCG Finnish Consulting Group Oy, 26.1.2016) sekä Rambollin toimesta täydentäviä maaperätutkimuksia kesäkuussa 2019 (Ramboll Finland Oy, Maaperän haitta-ainetutkimus, Psykiatrinen sairaala, turku, 19.9.2019) ja heinäkuussa 2021. Vuonna 2016 alueelle tehtiin 12 tutkimuspisteessä, 2019 12 koekuoppaa ja vuonna 2021 13 koekuoppaa.

Maanäytteitä otettiin yhteensä 150 kappaletta. Tutkimuksessa todettiin laboratorioanalyysien perusteella Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot ylittävä elohopeapitoisuus (Hg) tutkimuspisteessä RF22 (2-3 m) otetusta näytteestä. Tämän lisäksi tutkimuspisteistä FCG3 (0,5-1,0 m), RF14 (0,7-2,5 m), RF21 (0,5-1,0m) ja RF24 (0-0,5m) on todettu alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia joko metallien tai PAH-yhdisteiden osalta. Tutkimusten yhteydessä useassa tutkimuspisteessä todettiin kynnysarvotason ylittäviä metalli/PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.

Tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä täyttömaassa todettiin paikoitellen runsaasti rakennusjätettä (tiili ja betoni).

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteena olevalle kiinteistölle tullaan rakentamaan psykiatrinen sairaala. Kohde ei sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella (esim. luonnonsuojelualueella tai luokitellulla pohjavesialueella) ja kohteessa merkittävimpinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet eivät ole erityisen helposti kulkeutuvia. Alueella ei ole todettu orsivesikerrosta. Sairaalan rakennustöiden yhteydessä tullaan poistamaan täyttökerros alueelta, jossa pääosa haitta-aineista ja jätteisyydestä on todettu.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty vertaamalla todettuja pitoisuuksia asetuksen Vna 214/2007 viitearvoihin. Vertailuarvona on suunnittelualueen tuleva käyttö huomioiden käytetty asetuksen mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Viitearvovertailun perusteella maaperä luokitellaan tutkimuspisteen RF22 edustamalla alueella raskasmetalleilla (elohopea) pilaantuneeksi.

Tutkimuksissa todettiin kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välissä olevia arseenipitoisuuksia tutkimuspisteissä RF14 ja RF18. Koska tutkimusalue sijaitsee Etelä-Suomen arseeniprovinssin alueella, arseenipitoisuuden arvioinnissa sovelletaan kynnysarvon sijasta suurinta sallittua alueellista taustapitoisuutta. Turun taajama-alueen taustapitoisuusselvityksen (GTK 2019) mukaan arseenin alueellinen taustapitoisuus on 12,9 mg/kg. Suunnittelualueella ei todettu alueellisen taustapitoisuuden ylittäviä arseenipitoisuuksia. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset tulee kuitenkin huomioida maa-aineksia poistettaessa, että alueellisia taustapitoisuuksia ei voida soveltaa ainesten sijoittamisessa. Kyseiset massat tulee sijoittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Rakennustyön aikana kaivettava maa-aines, jonka pitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 alemman ohjearvotason, luokitellaan alueelta poistettaessa pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi ja massa toimitetaan ympäristöteknisen valvojan ohjauksessa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Havaintojen mukaan alueen maaperässä esiintyy paikoin jätettä (pääasiassa rakennusjätettä) etenkin kiinteistön luoteis- ja keskiosassa. Suurin osa jätteellisestä maa-aineksesta tullaan poistamaan tulevien rakennustöiden vaatiman kaivun takia.

Arvio alueelta poistettavista maa-aineksista on tehty olettamalla, että alueelta tullaan poistamaan kaikki pilaantuneeksi luokiteltavat maa-ainekset savimaahan tai kalliopintaan asti alueilla, joilla on todettu asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Pilaantuneisuuden laajuudeksi on arvioitu noin 320 m² ja keskimääräiseksi paksuudeksi noin 1 m. Ylemmät ohjearvotasot ylittävää maa-ainesta on arvioitu olevan näytepisteen RF22 edustamalla alueella noin 300-400 m³ktr.

Lisäksi suunnittelualueella todettiin jätteen sekaista maa-ainesta 17 koekuopassa noin 1–4 metrin paksuisessa täytekerroksessa. Alueella arvioidaan olevan noin 10 000 m³ jätteensekaista maa-ainesta. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet alittava jätteellinen maa-aines esitetään poistettavaksi vain rakentamisen edellyttämässä laajuudessa.

Jätteiden lisäksi kaivuumassa sisältää paikoin Vna 214/2007 kynnysarvot tai alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-aineksia. Tämä huomioidaan kohteesta poistettavien kaivumassojen kuljettamisessa ja sijoittamisessa, jolloin massat luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Näiden massojen osalta kaivu- ja kuljetus suoritetaan ympäristöteknisen valvojan ohjauksessa. Massojen määrät tarkentuvat kaivutöiden yhteydessä.

Alueen maankäyttö huomioiden kunnostustavoitteeksi esitetään Vna 214/2007 mukaista ylempää ohjearvotasoa. Alue luokitellaan viitearvovertailun perusteella pilaantuneeksi.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää tulevilla paikoitus- ja viheralueilla kiinteistön alueella, mikäli se on rakennusteknisesti kaivantojen täyttöihin soveltuvaa. Kohteessa hyödynnettävien massojen sijainti dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Mikäli em. massoja ei hyödynnetä kohteessa, ne käsitellään asianmukaisesti ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Suunnittelualueen maaperään, haitta-aineiden tavoitepitoisuuden täyttyessä, voidaan jättää myös täyttömaan seassa olevia jätejakeita.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja toimitetaan asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu tehdään ympäristöteknisessä ohjauksessa. Maaperän puhdistamisen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus, jossa kerrotaan urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. Ympäristötekninen valvoja ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimusten tulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Valvoja osoittaa kaivettujen maamassojen sijoituskohteen maanrakennusurakoitsijalle, pitää kirjaa maamassoista sekä pitää yhteyttä ympäristöviranomaisiin sekä raportoi kunnostustyön.

Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun rakennustyön vuoksi kaivetaan niillä alueilla, joilla on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (pitoisuudet yli alemman ohjearvotason) tai jätteisyyttä maaperässä. Rakennustyön aikana kaivettava maa-aines, jonka pitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 alemman ohjearvotason, luokitellaan alueelta poistettaessa pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi ja massat toimitetaan ympäristöteknisen valvojan ohjauksessa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Alueen maankäyttö huomioiden kunnostustavoitteeksi esitetään Vna 214/2007 ylempiä ohjearvoja. Kunnostustyö aloitetaan alueilta, joilla on ennakkotutkimuksissa todettu pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta. Kaivuuta laajennetaan siten, että asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko suunnittelualueella. Kaivutöitä toteutetaan pitkälti sairaalan rakennustyön edellyttämässä laajuudessa eikä täyttötarpeita pilaantuneen maan kaivun vuoksi synny. Mikäli täyttötyölle on tarvetta, pilaantuneen maaperän kunnostuksen yhteydessä syntyneet kaivannot täytetään pilaantumattomalla aineksella.

Mikäli tutkimusten perusteella tiedossa olevien pilaantuma-alueiden ulkopuolella havaitaan kaivumassoissa jätteitä tai todetaan aistinvaraista pilaantumista, alueen maaperän haitta-ainepitoisuuksia tarkistetaan ympäristöteknisen valvojina toimesta. Tulosten perusteella maaperän kunnostustöitä tehdään tarvittaessa myös näillä alueilla.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) työn aikaset kenttäanalyysit tehdään XRF-mittarilla. Mikäli työn aikana kaivumassoissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan kenttämittareilla (haihtuvat yhdisteet PID-mittarilla ja öljyhiilivedyt PetroFlag-testillä) ja/tai laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia.

Kohteesta poistettavat kaivumassat luokitellaan puhdistustyön aikana haitta-ainepitoisuuksien perusteella seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi.
• maa-aines on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (Vna 179/2012 ja muutos (Vna 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014(1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät.

Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteellisen maa-aineksen vastaanottopaikat selvitetään ja poistettavan maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus (Vna 331/2013 liukoisuudet) tutkitaan tarvittaessa vastaanottopaikkojen ehtojen mukaisesti. Poistettaville kuormille tehdään kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ympäristöteknisen valvojan toimesta.

Suunnittelualueella maaperän täyttökerroksessa todettiin vaihtelevia määriä jätettä, pääasiassa tiiltä ja betonia (jätettä 1–50 %). Alueilla, joissa maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat tavoitetason, jätteet poistetaan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Jätteellinen maa-aines ohjataan asianmukaiseen vastaanottopaikkaa ja sen haitta-ainepitoisuuksia seurataan kaivutyön aikana.

Jätteellisen maa-aineksen osalta suurikokoiset jätejakeet erotetaan maa-aineksesta kaivinkoneella. Jätejakeet toimitetaan joko uusiokäyttöön, kierrätettäväksi tai hyödynnettäviksi. Mikäli jätteet eivät ole kierrätyskelpoisia, toimitetaan ne tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. jätteen erottelun yhteydessä tarkistetaan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ja maa-aines luokitellaan edellä kuvan mukaisesti.  Mikäli jäte ei ole eroteltavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Myös isot kivet erotellaan kaivinkoneella ja mahdollisesti seulakauhaa käyttäen. Massojen haitta-ainepitoisuuksien mukainen luokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten ja kunnostustöiden aikana tehtävän näytteenoton tulosten perusteella. Massa pyritään lastaamaan suoraan lavalle. Pilaantuneita massoja välivarastoidaan kiinteistön alueella vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Mahdollinen haitta-aineiden leviäminen varastokasalla olevista massoista estetään peittämällä kasat tarvittaessa esim. kevytpeitteellä.

Mikäli kaivantoihin kertyy maaperän puhdistustöiden aikana vettä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, otetaan vedestä näyte. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedessä ai todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumpataan vesi sadevesiviemäriin. Mahdollisesta veden pumppauksesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvo), sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja/tai öljynerottimen kautta tai poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että kokoomanäyte edustaa noin 100 m² suuruista aluetta. Kokoomanäytteistä mitataan kentällä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XFR-analysaattorilla. Vähintään 30 %jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan tulosten varmistamiseksi myös laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä. Jäännöspitoisuusnäytteenotto suoritetaan myös niillä kaivualueilla, joilta on poistettu alemman ohjearvotason ylittävää maa-ainesta.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet ylittävät ainekset on poistettu kiinteistöltä. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan tässä suunnitelmassa rajatulle alueelle. Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan ympäristönsuojelulle.

Jälkiseurantaa ei tarvita, mikäli asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kunnostusalueella. Mikäli alueelle joudutaan jättämään kunnostustavoitteen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, loppuraportissa esitetään myös mahdolliset jääneet haitta-ainepitoisuudet ja niiden riskitarkastelu. Mikäli kohteesta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä poistamaan, varaudutaan haitta-aineilla pilaantunut maa-aines erottamaan esim. huomioverkolla tai orgaanisten haitta-aineiden tapauksessa eristävällä rakenteella. Tällaisten rakenteiden sijainnit esitetään myös loppuraportissa.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maaperän kunnostustyöstä varoittavia kylttejä. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat kohteella ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Haitta-aineet voivat aiheuttaa kunnostustyön aikaisia terveysriskejä. Mahdollisia altistumisreittejä ovat lähinnä haitta-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maahan. Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojatuumista (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, silmä- ja kuulosuojaimet). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla työskenneltäessä käytetään tarvittaessa lisäksi hengityssuojaimia.

Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ym. kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista.

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muitakin ennakkotutkimuksista selkeästi poikkeavaa pilaantuneisuutta. Tutkitaan pilaantuneisuus, ilmoitetaan viranomaisille ja tilanteesta riippuen keskeytetään työ tai siirretään massa asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli maaperästä löydetään merkittäviä määriä tunnistamatonta jätettä. Työt keskeytetään, jäte tutkitaan ja selvitetään sille asianmukainen vastaanottopaikka.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle tai syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, asiasta ilmoitetaan ympäristönsuojelulle. Kunnostusta ei jatketa kunnostuskohteena olevan alueen ulkopuolelle. Kaivurajapinnalta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan eriste- tai huomiorakenne. Syvällä olevan päästön tapauksessa laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Mikä kunnostuksen yhteydessä leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten että hajupäästöt pienenevät.

Kestävä kunnostaminen sekä työnaikaisten riskien ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostustyötä valvovalla ympäristöteknisellä asiantuntijalla tulee olla riittävä kokemus maaperän kunnostushankkeista.

Kaikesta kunnostuksen toteuttamiseen liittyvästä pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista.

Pilaantuneiden maa-aineksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan näytteitä. Näytteistä otetaan vähintään 1 näyte/200 m³ kaivettavaa maa-ainesta kohden huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä (u, Pb, Zn) XFR-kenttämittarilla sekä haihtuvia yhdisteitä havainnoidaan PID-mittarilla. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kunnostusalueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet.

Massanvaihtona toteutettu kunnostustyö vastaa työtavoiltaan tavanomaista maankaivutyötä eikä näin ollen aiheuta poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa. Pilaantuneen maa-aineksen kaivusta ei arvioida aiheutuvan merkittävää pölyämishaittaa. Tarvittaessa työmaalla tehdään pölynsidontaa esimerkiksi kastelemalla kaivettavia /kuormattavia maa-aineksia. Maa-aineksien leviäminen estetään siten, etten liikennöintiä sallita pilaantuneeksi todetulla alueella. Tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kunnostustyön aikana pilaantuneita massoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä tai harjaamalla.

Kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö. Kohteeseen järjestetään työmaan sosiaali- ja toimistotilat sekä säilytystilat suojavarusteille ja -tarvikkeille. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella juominen ja syöminen on kiellettyä.

Kirjanpito

Maaperän puhdistustyön työmaalla pidetään kirjaa otetuista näytteistä, poistetuista maamassoista, työskentelyolosuhteista, viranomaisten käynneistä työmaalla, raportoinnin kannalta oleellisista keskusteluista ja sopimisista, muista havainnoista sekä mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. Työn päättyessä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan raportti, jossa esitetään kohteen tunnistetiedot, vastuutahot, toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, poistettujen maamassojen määrät haitta-ainepitoisuuksineen ja sijoituspaikkoineen, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti sekä analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta oteuista näytteistä. Raportissa kerrotaan kaivantovesien käsittelystä sekä kuvataan kartalla jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit sekä kaivualueet. Toimenpideraportissa esitetään lisäksi mahdolliset toteutetut erottavat/eristävät rakenteet, arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta, mahdollisten jäännöspitoisuuksien riskitarkastelu, kunnostustyön aikaiset poikkeustilanteet sekä asiakirjojen säilytys. Raportti toimitetaan ympäristönsuojeluun kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on suunniteltu toteutettavan syys-lokakuussa 2021.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösYmpäristönsuojelupäällikkö on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt Vna 214/2007 ylempien ohjearvojen mukaiset puhdistustavoitteet.

• arseeni (As)                                         100 mg/kg
• elohopea (Hg)                                      5 mg/kg
• lyijy (Pb)                                               750 mg/kg
• sinkki (Zn)                                            400 mg/kg
• bentso(a)antraseeni                           15 mg/kg
• bentso(a)pyreeni                                  15 mg/kg
• fluoranteeni                                          15 mg/kg
• fenantreeni                                            15 mg/kg
• PAH-summa                                         100 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehdyistä massanvaihtokaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Näytteistä tulee kentällä mitata kenttämittarein vähintään raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

3.  Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.  Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa).

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen) eikä jätejakeita, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta, voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa eikä sisällä jätejakeita. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa tarkastus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Ympäristönsuojeluun.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää tiiviillä pohjalla peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella. Välivarastoinnin tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, pilaantuneiden vesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan kunnostuskohdekohtainen loppuraportti, jossa esitetään:

• kohteen tunnistetiedot
• kunnostustyön toteutus ja vastuutahot
• käytetyt laadunvarmistusmenetelmät
• kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat
• jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, yhteenveto analyysituloksista
• mahdollinen kaivantovesien käsittely
• kaivualueet
• aikataulu
• arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta
• maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja riskienhallintatoimenpiteet (kuten huomio- ja eristerakenteet)
• jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve
• kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa uudisrakentamisen yhteydessä maata (rakennustekniset syyt). Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Kaivutarve on pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportissa esitettyjä puhtaustasoja pidetään riittävinä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kohteen maankäytölliset suunnitelmat (sairaala) huomioiden, alueen maaperän puhdistustavoite on perustellusti asetettu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylempään ohjearvotasoon niiden haitta-aineiden osalta, joita kohteessa on tehdyissä tutkimuksissa havaittu kynnysarvot ylittävänä pitoisuutena. Mikäli puhdistustyön yhteydessä kohteessa havaitaan muita haitta-aineita, on niiden puhdistustavoite saman periaatteen mukaisesti määritetty Valtioneuvoston asetuksen ylemmän ohjearvotason mukaiseksi. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia. (Määräys 2-3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelun tulee perustua jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Määräys on annettu eri maa-ainesjätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Lisäksi kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien kunnostustavoitteet sekä alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Mahdollisesti kohonneita haitta-aineita sisältävien maiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet ja alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Alemmat ohjearvot ylittävien ainesten käyttöä ei ole sallittu.Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaatarkastus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeusantaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai maan- tai maa-aineisten käyttörajoitteita. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2026 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.