Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristö (0204819-8)

Puhdistettava alue

Osoite:

Sirkkalankatu 20, Turku

Kiinteistö/Määräala:

853-2-12-17

Määräalan omistaja:

Turun kaupunki (0204819-8)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 9.11.2021, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (dnro 13385-2021).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Sijaintikartta ja suunnittelualuekartta
• Liite 2. Ote asemakaavasta
• Liite 3. Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Liite 4. Yhteenveto taulukot maanäytteiden tuloksista
• Liite 5. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Sirkkalan koulu, Turku, tilaaja: Turun kaupunki, 8.11.2021, Viite 1510066991, Ramboll Finland Oy

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohdealueella ei ole aikaisempia maaperän kunnostusta koskevia päätöksiä. Ympäristönsuojelu on 1.10.2018 (dnro 11073-2018) antanut lausunnon tehtyä haitta-ainetutkimusta koskien. Lausunnossa on todettu, että 13.7.2018 päivätyn tutkimuksen perusteella maaperässä havaituista haitta-aineista ei aiheudu terveys- tai ekologista haittaa kiinteistön nykyisessä käytössä. Mikäli kiinteistöllä suoritetaan maankaivuuta esimerkiksi rakennustoimintaan liittyen, haitta-aineet on otettava huomioon ja poistettava maamassat toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa käsitellä ja sijoittaa tällaisia maa-aineksia.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on tarkoitus purkaa yksi sisäilmaongelmien takia poissa käytöstä ollut koulurakennus sekä laajentaa yhtä nykyistä koulurakennusta. Alueella tehdyissä ympäristöteknisissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja täyttömaakerroksessa usean tutkimuspisteen alueella myös rakennusjätettä (lähinnä tiili ja betoni).

Samalla korttelialueella aiemmin sijainnut mm. kemiallinen pesula, autopurkamo ja -korjaamo, autokoritehdas sekä asfalttiliike.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistö sijaitsee Turun kaupungin I kaupunginosassa osoitteessa Sirkkalankatu 20 kiinteistöllä 853-2-12-17. Kiinteistö rajautuu pohjoisessa Sirkkalankatuun, idässä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL-1/s) sijaitseviin kiinteistöihin 12-15 ja 12-16, etelässä Itäiseen pitkäkatuun ja lännessä yleisten rakennusten korttelialueella (Y-1/s) sijaitseviin kiinteistöihin 12-18 ja 12-20.

Kohdekiinteistön alueella sijaitsee koulurakennuksia. Suurin osa kohdekiinteistön rakennuksista on suojeltu asemakaavassa. Suojellut rakennukset ovat valmistuneet 1800-luvulla tai 1900 luvun alussa. Suojeltujen puutalojen lisäksi tontilla on kaksi uudempaa koulurakennusta ja tilapäinen parakkirakennus. Toinen uudemmista 1900 luvun puolivälissä valmistuneista koulurakennuksista ei ole sisäilmaongelmien vuoksi käytössä ja osa siitä on jo purettu. Nyt jäljelle jäänyt osa aiotaan purkaa ja yhtä nykyisistä rakennuksista aiotaan laajentaa.

Suunnittelualueella on voimassa Sirkkalan koulun asemakaava (31/2017, 12.22.2018). Asemakaavassa kohdealue on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Kaavassa merkintä siitä, että opetustoiminnan alueella on osia, joiden maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ennen rakentamiseen tai toimenpiteisiin, jotka edellyttävät maaperän kaivamista tai muokkausta.

Maaperä

Alueella suoritettujen maaperätutkimusten yhteydessä todettiin, että maanpinnan taso alueella vaihtelee noin +19…+23 m välillä. Maaperän pintakerrokset alueella ovat tutkimusten perusteella pääasiassa hiekan ja soran sekaista täyttömaata. Täyttömaakerros on noin 1–2,5 m paksuinen. Täyttömaakerroksen alapuolella todettiin savea ja yhden koekuopan (K03) alueella kallionpinta 3,5 m syvyydessä.

Täyttömaakerroksessa todettiin usean tutkimuspisteen alueella merkkejä rakennusjätteestä (tiili, betoni, metalli).

Kallioperä alueella koostuu geologian tutkimuskeskuksen kallioperäaineistojen perusteella pääosin syväkiviin kuuluvista mikrokliinigraniitista ja granodioriitistä.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen välittömässä läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee tutkimusalueelta noin 2,0 km kaakkoon /etelään (Kaarninko, II luokka 0285353). Alueelle tehtyihin tutkimuspisteisiin ei kertynyt vettä. Kiinteistön piha-alue on pääosin päällystämätöntä, joten sadevedet imeytyvät maaperään tai johdetaan hulevesiviemäriin. Kiinteistön hulevesijärjestelmä tullaan uusimaan tulevan rakennustyön yhteydessä.

Lähin pintavesistö on 600 metrin päässä luoteessa virtaava Aurajoki.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Ilmoituksen kohteena olevalla alueella tehtiin maaperän haitta-ainetutkimus vuonna 2018 (Ramboll Finland Oy, Maaperän haitta-ainetutkimus, Sirkkalan koulu, Turku, 13.7.2018), jossa kiinteistölle tehtiin 10 tutkimuspistettä. Tutkimukset kohdistettiin kiinteistölle kahdelle vaihtoehtoiselle koulurakennuksen suunnitellulle laajennusalueelle. Ympäristöteknistä tutkimusta täydennettiin lokakuussa 2021, jolloin piha-alueelta otettiin maanäytteitä 4 koekupasta. Kiinteistöllä tehdyt ympäristötekniset maaperätutkimukset ovat kohdistuneet pääosin kiinteistön eteläosan alueelle. Näytteitä tutkittiin yhteensä 56 kappaletta.

Tutkimusten yhteydessä tehtyjen laboratorioanalyysien perusteella kiinteistön maaperässä todettiin valtioneuvoston asetuksen ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia. Näytteessä K01 (0,5-1,5m) todettiin ylemmät ohjearvot ylittävä fenantreeni, fluoranteeni sekä PAH- yhdisteiden summapitoisuus. Sekä alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä elohopea pitoisuus näytteessä P3 (0,5-1 m) sekä lyijy ja sinkkipitoisuus näytteessä K01 (0,5-1,5 m).

Edellä mainittujen lisäksi jokaisessa tutkimuspisteessä alueella on todettu kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välisiä haitta-ainepitoisuuksia (pistettä P8 lukuun ottamatta). Suurimmaksi osaksi kynnysarvot ylittyivät arseenin ja lyijyn osalta, joita Turun alueella on yleisesti todettu kynnysarvoja suurempina pitoisuuksina. PAH-yhdisteiden osalta kynnysarvot ylittyivät pisteiden P2 ja P9 alueilla. Öljyhiilivetyjen ja haihtuvien yhdisteiden osalta kynnysarvojen ylityksiä ei todettu.

Pilaantuneisuus ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteena oleva kiinteistö on opetuskäytössä. Kohde ei sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella (esim. luonnonsuojelualue tai luokiteltu pohjavesialue) ja kohteen maaperän alueella ei ole todettu kohonneita haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia. Alueella ei ole todettu selvää orsivesikerrosta.

Maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on siten arvioitu vertailemalla todettuja pitoisuuksia asetuksen 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Vertailuarvona on maankäyttöhuomioiden käytetty asetuksen mukaisia alempia ohjearvoja. Viitearvovertailun perusteella maaperä luokitellaan pilaantuneeksi tutkimuspisteiden P3 (elohopea) ja K01 (PAH-yhdisteet, lyijy, arseeni) edustamilla alueilla.

Pilaantuneeksi luokiteltavan aineksen lisäksi tutkimuksissa todettiin kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia arseenipitoisuuksia lähes jokaisessa tutkimuspisteessä. Tutkimusalueen sijaitessa Etelä-Suomen arseeniprovinssin alueella, arseenipitoisuuden arvioinnissa on kynnysarvon sijaan sovellettu suurinta suositeltua alueellista taustapitoisuutta (GTL 219). Suunnittelualueella todettiin pisteen P6 alueella alueellisen taustapitoisuuden 12,9 mg/kg ylittävä taustapitoisuus 26 mg/kg. Mikäli haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 mukaisten kynnysarvotasojen ylittäviä massoja kaivetaan ja poistetaan kiinteistöltä, alueellisia taustapitoisuuksia ei kuitenkaan sovelleta, vaan kaivumassat sijoitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Lisäksi alemmat ohjearvot ylittävät massat, luokitellaan alueelta poistettaessa pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi ja massat toimitetaan ympäristöteknisen valvojan ohjauksessa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Tutkimusten yhteydessä alueella on tehty havaintoja rakennusjätteestä maaperässä.

Rakennusjäte tullaan poistamaan kaivun laajuudessa sekä alueilla, joilla maaperää kaivetaan pilaantuneisuuden vuoksi.

Poistettavan pilaantuneen aineksen määrä on arvioitu 1000-1200 m³.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän puhdistetaan pilaantuneeksi todetuilla alueilla. Lisäksi maaperää kaivetaan tarvittaessa rakentamisen edellyttämillä kaivualueilla, mikäli töiden yhteydessä havaitaan pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta.

Maaperän kunnostusmenetelmä on massanvaihto, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan kaivinkoneella ja toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten. Kunnostus aloitetaan alueilta, joilla ennakkotutkimuksissa on todettu pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta. Kaivutyöt suoritetaan siinä laajuudessa, kuin pilaantuneen maaperän puhdistaminen edellyttää, vaarantamatta kuitenkaan alueella olevien rakennusten rakenteita tai muita maanalaisia rakenteita.

Alueen maankäyttö ja viitearvovertailu huomioiden kunnostustavoitteeksi esitetään Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista alempaa ohjearvotasoa.

Työn aikana kaivettava maa-aines, jonka pitoisuudet ylittävät Vna 214/2007 alemman ohjearvotason, luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi ja massat ohjataan ympäristöteknisen valvojan toimesta ohjauksessa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kiinteistön alueella esimerkiksi kaivantojen täytöissä, mikäli se on rakennusteknisesti soveltuvaa kaivantojen täyttöön. Kohteessa hyödynnettävät massat dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Mikäli edellä mainittuja massoja ei hyödynnetä kohteessa, ne käsitellään asianmukaisesti ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Mikäli tutkimusten perusteella tiedossa olevien pilaantuma-alueiden ulkopuolisilla alueilla todetaan aistinvaraisesti merkkejä pilaantumista, maaperän haitta-ainepitoisuuksia tarkistetaan ympäristöteknisen valvojan toimesta. Tulosten perusteella kunnostustöitä tehdään tarvittaessa myös näillä alueilla.

Mikäli rakentamisen edellyttämän kaivun yhteydessä poistettava maa-aines sisältää jätettä, toimitetaan sellainen maa-aines luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätettä sisältävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan ympäristöteknisen asiantuntijan toimesta ennen kuljetusta.

Suunnittelualueen maaperään voidaan jättää täyttömaan seassa olevia jätejakeita, kun maaperän puhdistustavoitteet on saavutettu.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja haitta-ainepitoisten maiden kaivuuta ja kohteesta poistettavien massojen toimittamista vastaanottopisteisiin ohjaa ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen valvoja on aina paikalla, kun kaivetaan alueilla, joilla on todettu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Lisäksi ympäristötekninen asiantuntija kutsutaan paikalle, mikäli muilla alueilla tehtävien kaivutöiden yhteydessä todetaan merkkejä maaperän pilaantuneisuudesta tai alueelta on tarpeen poistaa jätteellistä maa-ainesta. Ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle työn aloitusilmoituksen yhteydessä. Valvoja ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimusten tulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Ympäristötekninen valvoja ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin, pitää kirjaa massamääristä sekä pitää yhteyttä ympäristöviranomaiseen sekä raportoi kunnostustyön.

Maaperän kunnostustyön toteuttamisesta pidetään työmaalla pöytäkirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista massoista ja niiden sijoituspaikoista.

Raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) työnaikaiset kenttäanalyysit tehdään XRF-mittarilla. Mikäli työn aikana kaivumassoissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan kenttämittarilla (haihtuvat yhdisteet PID-mittarilla ja öljyhiilivetyjä PetroFlag-testillä) ja/tai laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden (esim. PAH-yhdisteet osalta).

Pilaantuneita maa-aineksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan näytteitä. Näytteitä otetaan vähintään 1 näyte/200 m³ kaivettavaa maa-ainesta kohden huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä (Cu, Pb, Zn) XRF-kenttämittarilla ja haihtuvia yhdisteitä havainnoidaan PID-mittarilla. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä.

Kaivumaat luokitellaan puhdistustyön aikana haitta-ainepitoisuuksien perusteella seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi.
• Maa-ainesjäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012) ja muutoksen (Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357) mukaisesti.

Poistettaville pilaantuneen maa-ainesjätteen (pitoisuus yli Vna 214/2007 alemman ohjearvon) kuormille tehdään kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ympäristöteknisen valvojan toimesta.

Suunnittelualueella maaperän täyttökerroksissa todettiin vaihtelevia määriä jätettä, pääasiassa tiiltä ja betonia. Alueilla, joissa maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat tavoitetason, jätteet poistetaan tulevan rakentamisen kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa. Jätteellinen maa-aines ohjataan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja sen haitta-ainepitoisuuksia seurataan tarvittaessa kaivutyön yhteydessä.

Jätteellisen maa-aineksen osalta suurikokoiset jätejakeet erotetaan maa-aineksesta kaivinkoneen kauhalla ja toimitetaan uusiokäyttöön, kierrätettäviksi tai hyödynnettäviksi. Mikäli jätteet eivät ole kierrätyskelpoisia, toimitetaan ne tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätteen erottelun yhteydessä tarkistetaan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ja maa-aines luokitellaan edellä kuvatun mukaisesti. Mikäli jäte ei ole eroteltavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivun yhteydessä maamassoista erotellaan tarvittaessa isot kivet. Erottelu tehdään kaivinkoneella ja työssä voidaan käyttää seulakauhaa. Massojen haitta-ainepitoisuuksien mukainen luokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten sekä kunnostustöiden aikana tehtävän näytteenoton tulosten perusteella. Massat pyritään lastaamaan kaivannosta suoraan kuorma-auton lavalle. Pilaantuneita maamassoja varastoidaan kiinteistön alueella tarvittaessa vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan peitettynä.

Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistustöiden aikana vettä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, otetaan vedestä näyte. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedessä ei todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumpataan vesi sadevesiviemäriin. Mahdollisesta veden pumppauksesta sovitaan Turun kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvoja veden pinnalla) sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan- ja /tai öljynerottimen kautta tai poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Mahdollisesta viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteistä. Viemäröinti toteutetaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa työmaalla ja tiedot liitetään kunnostuksesta laadittavaan loppuraporttiin.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneen maa-aineksen kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100 m² suuruista aluetta. Kokoomanäytteistä mitataan kentällä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XFR-analysaattorilla. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiskesi. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä. Jäännöspitoisuusnäytteenotto pyritään suorittamaan myös niillä kaivualueilla, joilta on poistettu alemman ohjearvotason ylittävää maa-ainesta.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kaivualueilta.

Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan näille massoille erillinen riskitarkastelu, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Vna 214/2007 kynnysarvotason ylittävien maiden päälle tulee joko pinnoite (asfaltti/betoni tai vastaava) tai niille asennetaan vähinään 0,5 m paksuinen kerros puhdasta, kynnysarvotason alittavaa maa-ainesta.

Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Maaperän kunnostustyön päätyttyä rakennustyöt suunnittelualueella jatkuvat ja kunnostustyön yhteydessä syntyneet kaivannot täytetään tarvittavin osin.

Mikäli kunnostusalueelta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä poistamaan alueelta, varaudutaan haitta-ainepitoinen maa-aines erottamaan tai eristämään puhtaasta maa-aineksesta. Epäorgaanisia haitta-aineita sisältävä maa-aines varaudutaan eristämään esimerkiksi huomioverkolla ja orgaanisia haitta-aineita sisältävä maa-aines HDPE-kalvolla tai bentoniitilla. Mahdollisista erite tai huomiorakenteiden asentamisesta sovitaan erikseen ympäristönsuojelun kanssa ennen asennusta. Huomio- ja/tai eristerakenteiden toteutuneet sijainnit esitetään maaperän kunnostuksen loppuraportissa.

Mikäli asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan kunnostusalueella, jälkiseurantaa ei yleensä tarvita. Mikäli alueelle joudutaan jättämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarve erikseen kunnostuksen loppuraportissa esitettävässä riskitarkastelussa.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Kunnostettava alue aidataan ja varustetaan pilaantuneen maan kunnostustyöstä varoittavin kyltein. Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ym. kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista. Tarvittaessa alueelta poistetaan kasvillisuutta, kuten esimerkiksi puita ja kantoja.

Maaperän kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat tällä kohteella ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikaisia terveysriskejä voi aiheuttaa haitta-aineille altistuminen. Mahdollisia altistumisreittejä ovat lähinnä haitta-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen tai suora ihokosketus pilaantuneeseen maahan.

Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, huomiovaatetus, silmä- ja kuulosuojaimet). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla työskenneltäessä käytetään tarvittaessa lisäksi hengityssuojaimia. Suojaimien käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilö kentällä tehtävien havaintojen tai mittausten perusteella. Kohteeseen järjestetään työmaan sosiaali- ja toimistotilat sekä säilytystilat suojavarusteille ja tarvikkeille. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kiellettyä.

Mikäli kaivutyön aikana todetaan aikaisemmasta selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, otetaan aineksesta näytteet laboratorioon analysoitavaksi ja ilmoitetaan ympäristönsuojeluun. Tilanteesta riippuen kaivutyö voidaan keskeyttää tai massat siirtää käsittelyyn. Mikäli maaperästä löytyy tunnistamatonta jätettä, tulee ainekselle laadun selittyä selvittää vastaanottopaikka.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviä tunnistamatonta hajua tulee kaivutyöt keskeyttää ja työtapoja muuttaa siten, että hajupäästöt pienenevät.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, otetaan kaivurajalta jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyötä jatkamisesta viereisen kiinteistön alueelle ja neuvotellaan ympäristönsuojeluviranomaisen ja kyseisen kiinteistön omistajan kanssa. Mikäli kunnostustavoitteen ylittää pitoisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästää, tiedotetaan asiasta ympäristönsuojeluvirnaomaiselle ja laaditaan riskinarvio sekä tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Kestävä kunnostaminen sekä työnaikaisten riskien ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Massanvaihtona toteutettu maaperän kunnostustyö vastaa työtavoiltaan tavanomaista maankaivutyötä eikä näin olen aiheuta esimerkiksi poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa. Pilaantuneen maa-aineksen kaivusta ei arvioida aiheutuvan pölyämishaittaa. Tarvittaessa työmaalla tehdään pölynsidontaa esimerkiksi kastelemalla kaivettavia/kuormattavia maa-aineksia. Maa-aineksen leviäminen kunnostettavan alueen ympäristöön estetään siten, ettei liikennöintiä sallita pilaantuneeksi todetulla maa-alueella. Tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kirjanpito

Ympäristötekninen valvoja pitää maaperän kunnostustyön aikana työmaalla pidetään kirjaa, jossa esitetään muun muassa tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulos), tiedot alueelle viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohdat), tiedot työskentelyolosuhteista (esim. poikkeavat sääolosuhteet), tiedot mahdollisista ympäristöviranomaisen käynneistä työmaalla, raportoinnin kannalta olennaiset keskustelut ja sopimiset kunnostusta toteuttavan urakoitsijan kanssa sekä muut havainnot ja mahdolliset poikkeavat tilanteet.

Kunnostustyön päätyttyä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan raportti, joka sisältää kohteen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt sekä kunnostustyöhön osallistuneet tahot, kunnostustyön toteutuksen, käytetyt laadunvarmennusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistettujen jätteiden määrä ja sijoituspaikat, maaperän jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollisen kaivantovesien käsittelyn, kaivualueet kartalla, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, kunnostuksen aikataulu, arvio kunnostustavoitteen toteutumisesta, tarvittaessa maaperään jääneen haitta-ainepitoisen maa-aineksen riskitarkastelun, mahdolliset kunnostustyön aikaiset tilanteet sekä asiakirjojen säilytyksen. Raportti toimitetaan ympäristönsuojeluun kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on suunniteltu toteutettavan marraskuussa 2021.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösYmpäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn suunnittelualueen) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt puhdistustavoitteet. Tavoitteeksi on esitetty Vna 214/2007 alempia ohjearvoja.

• elohopea                                            2 mg/kg
• lyijy                                                 200 mg/kg
• sinkki                                              250 mg/kg
• antraseeni                                          5 mg/kg
• bentso(a)antraseeni                           5 mg/kg
• bentso(a)pyreeni                                2 mg/kg
• bentso(k)fluoranteeni                         5 mg/kg
• fenantreeni                                          5 mg/kg
• fluoranteeni                                         5 mg/kg
• PAH-yhdisteet                                     30 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden osalta puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 alemmat ohjearvot.

Leikkialueilla Vna 214/2007 kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason väliset haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida alueen rakentamisessa siten, että suora kosketus tällaiseen maahan estetään pinnoittamalla maa-aines tai peittämällä se 0,5 m paksuisella kerroksella kynnysarvot alittavaa maa-ainesta. Lisäksi luonnonmaan ja pintakerroksen väliin tulee asentaa maiden sekoittumisen keskenään estävä rakenne.

2.  Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehdyistä massanvaihtokaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Näytteistä tulee kentällä mitata kenttämittarein vähintään raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

3.  Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta, jossa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa eikä sisällä jätejakeita. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa).

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen) eikä jätejakeita, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai riittävä kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa tarkastus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista (eristerakenteet, jätettävät puhdistustavoitteen ylittävät pitoisuudet, riskinarviot jne.) on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen ja maaperän puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa ja ilmoittaa asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin kaupunkirakentamisen ja ympäristönsuojelun kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää tiiviillä pohjalla peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella. Välivarastoinnin tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, pilaantuneiden vesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan kunnostuskohdekohtainen loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, yhteenveto analyysituloksista, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet sekä muut riskienhallintatoimenpiteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet. Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa purkutöiden ja uudisrakentamisen yhteydessä maata (rakennustekniset syyt). Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Kaivutarve on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyissä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitettyjä puhtaustasoja pidetään riittävinä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kaavan mukaisesti alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Kohteeseen on tarkoitus purkaa yksi nykyisistä koulurakennuksista ja laajentaa toista koulurakennusta uudisrakennusosalla. Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteiden asettamisessa on huomioitu alueen käyttö, todettujen haitta-aineiden ominaisuudet sekä kohteen maa- ja pohjavesiolosuhteet. Puhdistustavoitteet on perustellusti asetettu esitetysti Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempien ohjearvojen tasoon. Lisäksi alueelle on esityksen mukaisesti maankäytön herkkyydestä johtuen edellytetty maan pinnoittamista tai peittämistä puolen metrin kerroksella kynnysarvot alittavaa maata alueilla, joilla maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvotason. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia ja maaperän puhdistaa niiden osalta. (Määräys 2-3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelun tulee perustua jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Määräys on annettu eri maa-ainesjätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin tai asianmukaisen hyödyntämisen varmistamiseksi. Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien kunnostustavoitteet sekä alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Niiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet ja alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi alueella voi olla tarpeen järjestää viranomaistarkastus. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Esimerkiksi kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2026 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä