Lakimiesharjoittelija Jenna Härkönen 15.11.2021:

Rakennusvalvontapäällikkö on 16.7.2021 § 778 (päätöksen antopäivä 21.7.2021) myöntänyt rakennusluvan ravintolan terassin rakentamiselle sisäpihalle sekä varatien rakentamiselle naapuriyhtiön pihalle; raitisilmalaitteen siirtämiselle sisäpihan terassille tontin ulkoseinän viereen; uuden iv-kanavan ja -päätelaitteen sekä seinustalla olevan kanavan verhoamiselle yhtenäisillä laitesuojasäleiköillä ja; aidan rakentamiselle olemassa olevan betonimuurin päälle rajaamaan terassia. Rakennuspaikka sijaitsee VII kaupunginosassa kiinteistöllä 853-7-12-1001, osoitteessa Eerikinkatu 23.

Naapurikiinteistön 853-7-12-6 omistaja, Asunto Oy Humalkivi, on tehnyt rakennusvalvontapäällikön päätöksestä oikaisuvaatimuksen päiväyksellä 28.7.2021. Rakennus- ja lupalautakunta on päätöksellään 13.10.2021 § 287 hylännyt oikaisuvaatimuksen kokonaisuudessaan.

Asunto Oy Humalkivi on valittanut rakennus- ja lupalautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka on pyytänyt lautakunnan lausuntoa asiasta 8.12.2021 mennessä.

Rakennusvalvonta esittää, että rakennus- ja lupalautakunta antaisi Turun hallinto-oikeudelle asiassa seuraavanlaisen lausunnon.

Lausuntoehdotus

Turun rakennus- ja lupalautakunta palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

Valituksessa on esitetty, että lautakunnan päätös tulee kumota ensisijaisesti sen vuoksi, että päätös on syntynyt väärässä järjestyksessä. Muutoksenhakijan näkemyksen mukaan asia olisi kuulunut rakennus- ja lupalautakunnalle rakennusvalvontapäällikön sijaan, kun valittaja oli muun muassa vaatinut ravintolan purkamista, jolloin kyse on maankäyttö- ja rakennuslain 2 luvun 21 §:n mukaisesta hallintopakkovaatimuksesta. Kyseisen pykälän 4 momentin mukaan hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevaa asiaa ei saa siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi. Rakennusvalvonta katsoo, että säännöksellä viitataan MRL 180.2 §:ssä, 182 §:ssä ja 187 §:ssä säädettyihin tehtäviin (Tämä näkemys on myös oikeuskirjallisuudessa, ks. esim. Hallberg Pekka, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2020, s. 132). Kun tarkastellaan edellä mainittujen säännösten sisältöä, valittajan vaatimusta ravintolan purkamisesta ei voida pitää MRL 2 luvun 21.4 §:ssä tarkoitettuna hallintopakkoa koskevana asiana, ja asia on siten ollut mahdollista ratkaista viranhaltijan päätöksellä. Tältä osin on todettava, että hallintopakkomenettelyyn ei ole mahdollista ryhtyä ennen kuin samaa asiaa koskevaa lupa-asia on ratkaistu. Nyt kun lupahakemus on hyväksytty, ei ole tarvetta hallintopakkomenettelylle, mistä seikasta voidaan tarvittaessa tehdä erillinen päätös.

Valituksessa on todettu, että rakennuslupahakemus perustuu osittain jonkinlaiseen väärinkäsitykseen. Hakija on jättänyt uudelleen saman lupahakemuksen kuin vuonna 2019. Turun hallinto-oikeus on 21.4.2021 hylännyt rakennuslupahakemuksen vain sisäpihalle rakennettavan ravintolan ja katoksen osalta ja Asunto Oy Humalkiven valitus on muilta osin hylätty. Ravintolan edellyttämän pyöräpaikkojen osalta hallinto-oikeus on katsonut, ettei niistä ole tarpeen lausua. Valituksen tekijän mukaan edellä mainitut seikat huomioon ottaen koko hakemusta ei tarvita uudelleen. Rakennusvalvonta toteaa, että lupahakemusta on myöhemmin täsmennetty ja siitä on poistettu toimenpiteet, joilla on jo voimassa oleva rakennuslupa. Aikaisempi lupapäätös on kumottu hallinto-oikeudessa terassin ja katoksen osalta sillä perusteella, ettei rakentaminen ole asemakaavan mukaista, eikä asiaa ole lupapäätöksessä käsitelty tältä osin vähäisenä poikkeamisena. Siten kyse on teknisestä virheestä lupapäätöksessä eikä hallinto-oikeus ole ottanut kantaa siihen, ettei rakennuslupaa voisi kaavan vastaisena myöntää.

Valituksessa on esitetty, että ravintolahanke on vahvistetun asemakaavan vastainen. Lisäksi on todettu, että hakija on rakennusluvan 27.7.2017 § 325 yhteydessä ilmoittanut hankkeen esittelyssä, että pihakansi ollaan toistaiseksi kalustamassa oleskelua varten eikä muita rakennelmia tule. Valituksen mukaan rakennuslautakunta on jo 27.7.2017 tehnyt virheen sallimalla kaavan vastaisen rakentamisen tontin pihalle eikä missään tapauksessa nyt voida hyväksyä enempien virheiden tekemistä rakentamalla pihalle vielä ravintola, johon tulisi 167 asiakaspaikkaa. Sen sijaan valituksen tekijä on antanut hyväksyntänsä piharakennuksen käyttämiselle huoltorakennuksena, jonka katto voidaan tehdä viherkatoksi tai polkupyöräparkiksi. Valituksessa on myös todettu, että lautakunnan päätöksessä ei ole mainintaa poikkeusluvasta eikä hakijalle ole valittajan tulkinnan mukaan edes myönnetty poikkeuslupaa kaavasta. Edelleen asia on valituksen tekijän mukaan käsitelty väärässä järjestyksessä. Tässä yhteydessä valittaja on todennut, että jos katsotaan, että poikkeuslupa olisi myönnetty, päätös on silti virheellinen eikä mitään edellytyksiä poikkeusluvan myöntämiselle ole olemassa. Valituksen mukaan ei ole tarvetta suosia ravintolan perustamista asukkaiden kustannuksella, ja asiakaspaikkamäärä tulee alentaa 20 paikkaan. Rakennusvalvonta toteaa, että tässä yhteydessä ei ole syytä käsitellä 27.7.2017 myönnettyä rakennuslupaa, koska lupa on jo saanut lainvoiman. Siltä osin kuin valituksessa on esitetty hankkeen olevan asemakaavan vastainen, rakennusvalvonta toteaa, että pihan käyttö kaavan mukaisesti pysäköintiin on jo aiempien muutosten yhteydessä poissuljettu. Valituksessa on tulkittu, että hakijalle ei ole myönnetty poikkeamista kaavasta, ja todettu, ettei lautakunnan päätöksessä ole mainintaa poikkeusluvasta. Rakennusvalvonta toteaa, että lautakunnan päätöksessä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty, on otettu kantaa oikaisuvaatimuksessa esitettyihin seikkoihin, eikä siinä ole ollut kyse poikkeusluvan myöntämisen käsittelemisestä. Lisäksi rakennusvalvonta toteaa, että rakennusvalvontapäällikön päätöksessä 16.7.2021 § 778 poikkeamista kaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta on perusteltu kattavasti. Lupapäätöksessä poikkeamaa on pidetty vähäisenä, kun verrataan alkuperäistä ja luvan mukaista käyttötarkoitusta toisiinsa, ja huomioidaan rakennuksen pääkäyttötarkoitus. Vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä on myönnetty MRL 175 §:ssä säädetyllä tavalla ja 171 §:ssä säädetyin edellytyksin. Siten rakennusvalvonta katsoo, vastoin valituksen tekijän näkemystä, että edellytykset vähäisen poikkeamisen myöntämiselle ovat olemassa ja päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Näin ollen myöskään asiakaspaikkamäärän alentamiselle ei ole perusteita.

Valituksen mukaan hanke on lain ja Turun kaupungin rakennusjärjestyksen vastainen. Muutoksenhakija on viitannut rakennusjärjestyksen 23 §:ään ja sen osalta todennut, että valtava väkimäärä, tupakanpoltto, musiikinsoitto ja ihmisten kulkeminen ilta- ja yöaikaan aiheuttaisi naapuritalon asukkaille erittäin suurta häiriötä. Edelleen valituksen tekijän näkemyksen mukaan Turussa ei ole ennen rakennettu ravintoloita asuintalojen pihalle. Rakennusvalvonta toteaa, että ravintolatoiminnassa huomioidaan rakennusjärjestyksen 23 §:n vaatimukset ja pyritään minimoimaan toiminnasta aiheutuvat ääni- ja muut haitat. Rakennusvalvonta viittaa hakijan antamaan vastineeseen, jossa on todettu, että terassin mahdollisesti aiheuttaessa ympäristöön häiriötä, olisivat hotellin asiakkaat ensimmäisenä ja pahimmin kärsimässä, mikä olisi täysin hotellin etujen vastaista. Edelleen hotelli ei ole saanut yhtäkään asiakaspalautetta terassin käytöstä aiheutuvasta haitasta eikä terassista ole aiheutunut minkäänlaisia järjestyshäiriöitä. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen terassin ei voida katsoa olevan valituksessa esitetyllä tavalla rakennusjärjestyksen 23 §:n vastainen. Siltä osin kuin valituksessa on mainittu, ettei Turussa ole muita ravintoloita asuintalojen pihalla, rakennusvalvonta toteaa, että ravintoloita ja niiden terasseja on Turussa useissa paikoissa asuinkerrostalojen välittömässä läheisyydessä. Rakennusvalvonta katsoo, että kyseinen hanke ei aiheuta sen enempää haittaa kuin muutkaan asuinkerrostalojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat ravintoloiden terassit, joille on myönnetty rakennuslupa.

Valituksessa on esitetty, että uuden rakennusjärjestyksen 8A §:n mukaan keskusta-alueen viherkerroin on 0,8, mikä tarkoittaa, että hotellitontilla pitäisi olla kasvillisuutta vähintään 14,31 neliömetriä. Valituksen tekijän mukaan, koska kasvillisuutta ei ole tällä hetkellä lainkaan, hakijan tulisi poistaa laatoitukset piha-alueelta ja muuttaa se viheralueeksi tai muuttaa suunniteltu ravintola-alue viheralueeksi. Edelleen valituksen mukaan rakennusjärjestyksen vihertehokkuutta koskeva säännös on kirjoitettu velvoittavaan muotoon ja rakennusjärjestyksessä velvoitetaan suunnittelemaan hulevesien asianmukainen ja tehokas käsittely. Rakennusvalvonta toteaa, että rakennusjärjestyksen tontin vihertehokkuutta koskevassa 8A §:ssä puhutaan nimenomaisesti ’’tavoitteesta’’. Siten vihertehokkuus on rakennusjärjestyksen mukaan tavoitetaso, ei velvoittava määräys. Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan terassin rakentaminen ei myöskään muuta olemassa olevan pihan rakennetta eikä hulevesijärjestelmää merkittävästi, jolloin rakennusjärjestys ei edellytä, että vihertehokkuutta koskevan tavoitteen täyttyminen osoitetaan lupahakemuksen yhteydessä.

Valituksessa on viitattu rakennusjärjestyksen 26 §:ään, jonka mukaan tontille tulee järjestää pelastusajoneuvoa varten vähintään 3,5 metriä leveä ja 4,3 metriä korkea kulkuaukko ja todettu, että kulkuaukko on tällä hetkellä kooltaan alle vaaditun. Edelleen 26 §:n mukaan rakennuslupahakemuksessa on esitettävä suunnitelma polkupyörien pysäköintiä/säilytystä varten. Valituksen tekijä on nostanut esiin rakennus- ja lupalautakunnan näkemyksen, jonka mukaan uusi rakennusjärjestys ei edellytä hotelli- ja ravintolatoiminnalta lainkaan polkupyöräpaikkoja ja ilmaissut tarpeen saada hallinto-oikeuden kanta siihen, onko tällainen muutos tosiaan tehty. Valituksessa on myös esitetty, että pyörämatkailu kasvattaa koko ajan suosiotaan ja että hotellin työntekijät voivat tulla pyörällä töihin. Edelleen hotelli ja ravintola olisi rinnastettava toimistoon, kivijalkaliikkeeseen tai muuhun päivittäistavarakauppaan. Siltä osin kuin valitus koskee pelastusjärjestelyjä, rakennusvalvonta toteaa, että voimassa olevassa rakennusluvassa pelastusjärjestelyt on ratkaistu muulla tavalla, jolloin tontilla ei tarvitse olla rakennusjärjestyksen edellyttämää pelastusajoneuvon kuljettavissa olevaa kulkuaukkoa. Polkupyöräpaikkojen osalta rakennusvalvonta toteaa, ettei lainsäädäntö aseta hotellitoiminnalle polkupyöräpaikkavaatimusta, joten asia jää rakennusjärjestyksen säännösten varaan. Edelleen rakennusjärjestyksen 26 §:n mukaan polkupyöräpaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske rakennuksen muutostyötä, jollaisesta hankkeessa on kyse. Tästä huolimatta pihalle on kuitenkin osoitettu 8 paikkaa polkupyörien pysäköintiä varten.

Valituksen mukaan ravintolahanke rikkoo muun ohella myös rakennusjärjestyksen 25 §:ää, jonka mukaan lumen varastoinnille on varattava riittävästi tilaa. Valituksessa on todettu, että liian täyteen ahdetulle pihalle eivät mahdu lumet, jätehuolto ja polkupyörät. Lisäksi vähäinen rakentamaton osa on valituksen tekijän mukaan virheellisesti päällystetty kivetyksellä. Rakennusvalvonta toteaa, että hanke toteutetaan siten, että lumen varastoinnille jää rakennusjärjestyksen mukaisesti riittävästi tilaa. Terassi sijoittuu suunnitelman mukaan toisen kerroksen tasolle korkeuteen +11.680, naapurien piha-alueen korkeuden ollessa +13.635. Siten hanke ei ole myöskään rakennusjärjestyksen 25 §:n vastainen.

Valituksessa on todettu, että mikäli päätöksen katsotaan syntyneen oikeassa järjestyksessä, rakennuslupahakemus tulee pääosin hylätä. Valituksen tekijä vastustaa ravintolan rakentamista sisäpihalle ja vaatii, että piharavintola tulee kokonaisuudessaan purkaa. Lisäksi valituksessa on vaadittu Turun kaupungin velvoittamista korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa. Rakennusvalvonta katsoo kaiken edellä esittämänsä perusteella, että päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä ja hanke on lain sekä rakennusjärjestyksen mukainen. Siten rakennuslupahakemuksen hylkäämiselle eikä valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle ole perusteita.

Edellä esitetyn perusteella rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

Oheismateriaali 1Lautakunnan päätös 13.10.2021

Oheismateriaali 2Lausuntopyyntö ja valituskirjelmä 8.11.2021

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.