Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus, 22.9.2021;

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue pyytää lausuntoa kaupunginhallitukselta, ympäristö- ja terveysviranomaisilta ja kaavoittajilta sekä jakelussa mainituilta muilta viranomaisilta Väyläviraston Helsinki-Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta täydennetystä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnot tulee toimittaa viimeistään 3.10.2021.

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on aiemmin (Rlupalk 10.12.2020 § 305) lausunut arviointiselostuksesta. Lausunnossa täydennystä kaivattiin Turun kaupungin alueen osalta melu, tärinä ja luontoarvoihin.

Aiemman lausuntokierroksen jälkeen arviointiselostusta on kokonaisuudessaan täydennetty selvityksillä luontovaikutusten arvioinneista ja Natura-arvioinneista, pinta- ja pohjavesivaikutuksista, melu- ja tärinävaikutuksista, ilmastovaikutuksista, puolisuustarkastelusta ja vaikutuksista maisemaan ja rakennettuun ympäristöön.

Hankkeen kuvaus

Hankkeen tarkoituksena on parantaa Helsinki-Turku-yhteysvälin ratakapasiteettia ja lisätä liikenteen täsmällisyyttä sekä vähentää häiriöitä. Tavoitteena on myös mm. parantaa saavutettavuutta ja liikenteen sujuvuutta, edistää liikenteen tavoiteverkon ja alueidenkäytön suunnitelmien toteutumista sekä tukea ilmastotavoitteita.

Hanke käsittää Helsingin ja Turun välisen nopean junaratayhteyden ympäristövaikutusten arvioinnin. Arviointiselostuksen lähtökohtana on valmis Helsinki–Espoo-välinen ratakokonaisuus ja investointipäätöstä odottavan Espoon kaupunkiradan täysi valmius, näin ollen vaikutusten arviointi suoritetaan välillä Espoon keskus–Turun henkilöratapiha. Lisäksi hanke sisältää Salo–Kupittaa rataosuuden kaksoisraiteen sekä Hajalan, Kriivarin, Toikkalan ja Piikkiön oikaisujen YVA:a tukevan ratateknisen suunnitelman ja selvitykset. Kupittaan asema–Turun henkilöratapiha välisen osuuden ratasuunnitelma on hyväksytty ja odottaa rahoituspäätöstä.

Suunnitteilla oleva uusi kaksiraiteinen Espoo–Salo -oikorata mahdollistaa nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummelle, Vihtiin ja Lohjalle. Espoo–Salo-oikorata lyhentää nykyistä Helsinki–Turku rataa noin 26 km. Salo–Turku (Kupittaa) -radan kaksoisraiteen suunnittelun tavoitteena on parantaa Salo–Turku -yhteysvälin ratakapasiteettia ja lisätä liikenteen nopeutta, täsmällisyyttä sekä vähentää häiriöitä. Kupittaa-Turun ratapiha välin toimenpiteillä parannetaan rataosuuden kapasiteettia ja ratapihan toiminnallisuutta vastaamaan nykyistä tilannetta.

Turun hallinnollisella alueella lisäraide sijoittuu pääradan eteläpuolelle Kaarinan rajalta aina Varissuolle asti. Turun puolelle tultaessa rata sijoittuu väljään kaupunkirakenteeseen. Vaalantien tasoristeyksen itäpuolella suhteellisen lähellä rataa on olemassa olevaa pientaloasutusta, johon saattaa ratakäytävän leventyessä kohdistua haitallisia vaikutuksia. Poistettavan Vaalantien tasoristeyksen jälkeen lisäraide siirtyy nykyisen radan pohjoispuolelle joko ennen tai jälkeen Hurttivuoren pientaloalueen (kaksi vaihtoehtoa).

YVAn yhteydessä laaditussa ratateknisessä suunnitelmassa ei ole otettu kantaa paikallisjunaliikenteen asemapaikkoihin, vaan ratageometria on suunniteltu tässä vaiheessa nopeaa yhteyttä varten. Nopean yhteyden myötä lisäraide kuitenkin luo edellytyksiä lähijunaliikenteen käynnistämiseen ja Varissuon sekä muiden lähijuna-asemien toteuttamiselle Salon ja Turun välillä.

Lisätietoa: Helsinki - Turku junayhteys YVA

Hankkeen vaihtoehdot

Hankekokonaisuuden YVA toteutetaan yhtenäisenä arviointina välille Helsinki–Turku. Arvioitavina vaihtoehtoina ovat:

• VE A Nopea junayhteys kaksoisraiteisena välillä Espoo–Turku

Hankevaihtoehto käsittää uuden kaksoisraiteen välillä Espoo–Salo uuteen ratakäytävään, uuden raiteen nykyisen radan maastokäytävään välillä Salo–Kupittaa ja uuden raiteen rata-alueelle välillä Kupittaa–Turun henkilöratapiha.

• VE B Nopea junayhteys kaksoisraiteisena välillä Espoo–Turku ja raideoikaisut välillä Salo–Turku

Hankevaihtoehto käsittää vaihtoehdon A tavoin uuden kaksoisraiteen välillä Espoo–Salo uuteen ratakäytävään sekä uuden raiteen rata-alueelle välillä Kupittaa–Turun henkilöratapiha. Vaihtoehdossa B Salo–Kupittaa väli käsittää uuden raiteen nykyisen radan maastokäytävään kyseisellä välillä pois lukien oikaisut Hajalassa (4,2 km), Kriivarissa (6,3 km), Toikkalassa (2,6 km) ja Piikkiössä (9,3 km), joiden kohdalla vaihtoehto muodostuu oikaisujen uudesta ratalinjasta. Oikaisujen kohdalla vanha rataosuus korvataan uudella kaksoisraideratkaisulla. Piikkiön oikaisun kohdalla nykyinen rantarata jäisi yksiraiteiseksi, muissa oikaisukohteissa vanha rata puretaan.

Piikkiön oikaisu perustuu vuonna 2002 maakuntavaltuuston hyväksymään ja vuonna 2004 Ympäristöministeriön vahvistamaan Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaan. Hajalan, Kriivarin ja Toikkalan oikaisut lisättiin ratatekniseen suunnitelmaan suunnittelun aikana. Oikaisujen avulla ratageometria parantuu ja matka-aika lyhenee.

Vaihtoehdot A ja B eroavat toisistaan ainoastaan Salon Hajalan ja Kaarinan Nunnan välillä.

• 0+ Rantarata parantamistoimenpiteillä.

Nykyinen Rantarata välillä Espoo–Turku parannustoimin. Tarkasteltava rataosuus sijoittuu välille Kauklahden asema (Espoo)–Turun henkilöratapiha. Rantarataa ei voida kunnostaa nykyvaatimusten mukaiseksi nopeaksi radaksi, vaan vaihtoehto 0+ on arvioinnissa vertailuvaihtoehto.

Lausuntoesitys täydennetystä arviointiselostuksesta

Raide- ja runkomelu sekä tärinä

Täydennyksen mukaan nykyisen raiteen ja suunnitellun raiteen keskilinjojen välinen etäisyys on enimmillään noin 15 metriä, joten täydennyksen mukaan uuden raiteen puolelta toiselle siirtäminen siirtää meluvyöhykkeitä ainoastaan vähän. Turussa rakennuksia on ratalinjan molemmin puolin likimain yhtä paljon välillä Kaarinan raja-Lauste. Puolisuuden vaihtamisen ei täydennyksen mukaan katsota muuttavan tilannetta oleellisesti. Tällöin ainoastaan meluesteiden korkeus kullakin puolella voisi muuttua.

Ympäristövaikutusten arvioinnin täydennyksessä sivulla 83 oli arvioitu puutteellisesti hankkeen vaikutusta Turun kaupungin alueella ilman meluntorjuntaa.

Suunnitellulla raidemeluntorjunnalla melualueelle jäävien asuinrakennusten määrä kasvaa nykyisestä neljällä rakennuksella, herkkien kohteiden määrän kasvaessa kummassakin vaihtoehdossa kahdesta kahdeksaan. Kuten aiemmassa lausunnossakin on todettu, asuinrakennuksissa altistuvien ihmisten määrä kasvaa yli 500 henkilöllä 521 henkilöstä 1059 (VEA) tai 1049 henkilöön (VEB).

Sekä vaikutusten arvioinnin hankevaihtoehdossa A että B melumuutoksen suuruus on Turussa arvioitu suureksi, mutta vaikutuksen merkittävyys kohtalaiseksi. Kuten aiemminkin on jo lausuttu, koko hankkeen (Helsinki-Turku) melulle ja tärinälle altistuvien määrä painottuu voimakkaasti nimenomaan Turun kaupungin alueelle. Melulle altistuvien määrä Turun alueella on nykytilanteessa 40 % (521 henkilöä 1287 henkilöstä) koko hankealueen melulle altistuvien määrästä ja kummassakin suunnitellussa vaihtoehdossa meluntorjunnan jälkeen melulle altistuvien määrä on Turun alueella 70 % tai yli koko hankkeen melulle altistuvien määrästä (1059 tai 1049 henkilöä 1495 henkilöstä). Meluntorjuntatoimenpiteet eivät siis Turun alueella ole suhteessa muiden alueiden tasoon.

Erityisesti huomioitaessa Turun kaupungin olemassa oleva rakennuskanta sekä tihentyvän maankäytön suunnitelmat rata-alueen läheisyydessä, tulisi raide- ja runkomelun sekä tärinän vaimentamistarpeet huomioida tarkemmin ratasuunnittelussa. Vaikutusten arvioinnin täydennyksen eri vaihtoehtojen tärinä- ja runkomeluvaikutuksia kuvaavista liitteistä 9a, 9b ja 9c ei selvinnyt Turun alueella käytetyt vaimentamistoimenpiteet. Epäselväksi jää, miksi nykytilassa runkomelu- ja tärinävaikutukset ovat suurempia kuin suunnitelmavaihtoehdoissa. Onko nykyiselle radalle kyseisissä laskelmissa suunniteltu joitakin vaimentamistoimenpiteitä?

Erityisesti Itäharjun alueelle on suunniteltu huomattavan korkeaa rakentamista, jolloin tärinällä ja runkomelulla voi olla erityistä merkitystä. Meluntorjuntatoimenpiteenä meluntorjunta-aitojen ja -rakenteiden tulisi ratasuunnitelmiin lisätä ratarakenteiden vaimennusta runkomelun ja tärinän osalta lähes koko Turun kaupungin alueella, vähintään välillä Itäharju-ratapiha

Luonto

Luonto- ja vesistöarvot oli selvitetty YVA-selostuksessa Turun osalta jo hyvällä tarkkuudella. Selostuksen mukaan liito-oravan ylityspaikkoja tarkennetaan vielä jatkosuunnittelussa erityisesti Lausteen alueella samoin kuin Jaaninojan ja Aurajoen ylitysten vesistö- ja luontovaikutuksia. 

Väylävirasto teetti Aurajoen nykyisen ja suunnitellun ylityssillan alueella rauhoitetun vuollejokisimpukan selvityksen, jossa arvioitiin rauhoitettujen vuollejokisimpukoiden ja muiden suursimpukoiden määrää. Vuollejokisimpukka kuuluu kansallisesti luonnonsuojelulailla ja kansainvälisesti EU:n luontodirektiivillä suojeltuihin lajeihin. Tutkimuksessa tutkimusalueelta löydettiin 633 elävää suursimpukkaa, joista vuollejokisimpukoita oli 15 yksilöä eli 2 % simpukoista. Vuollejokisimpukat tulee huomioida jatkosuunnittelussa.

Turun kaupunki on selvittänyt vuonna 2021 juurilasisiiven esiintymistä kaupungin alueella. Juurilasisiipi on uhanalainen ja erityisesti suojeltava perhoslaji, jota on löytynyt viime vuosina Turusta paahteisilta alueilta. Lajin ravintokasvi on keltamaite.

Turun ratapiha-alueelta löytyi vuonna 2021 tehdyssä kartoituksessa juurilasisiipeä. Havainto tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Lajia on löydetty myös rata-alueelta ratapihan länsipuolelta Iso-Heikkilästä. Selvityksessä ei tutkittu lajin esiintymistä muualla rata-alueella, mutta sitä voidaan pitää mahdollisena.

Oheismateriaali 1Aiempi rakennus- ja lupalautakunnan lausunto 10.12.2020 § 305

Oheismateriaali 2Ympäristövaikutusten arvioinnin liitekartat 7a ja 7b raidemelun ja 9a, 9b ja 9c runkomelun sekä tärinän osalta Turun alueella

Ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa edellä olevan ehdotuksen mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.