Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 23.7.2020:

Ilmoituksen tekijä

Kiinteistöosakeyhtiö Pitkämäki Perustettava yhtiö 1 (1475920-2)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Klinkkerikatu 1, 5, 11 ja 13, Turku

Kiinteistöt:

853-74-74-26 (myös määräala M501)

853-74-74-27 (myös määräala M501)

853-74-74-28 (myös määräala M501)

853-74-74-30 (myös määräala M501)

Kiinteistöjen omistajat:

Kiinteistöosakeyhtiö Pitkämäki Perusyhtiö 1 (1475920-2), määräalat omistaa Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 12.10.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dnro 11356-2020). Ilmoitusta on täydennetty useasti. Viimeiset päivitykset on toimitettu 21.7.2021.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

•Valtakirja

•Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Pukkilan laattatehdas, Pitkämäki, Turku, Royaltor Oy 4.6.2021

oliite 1. Kohteen kiinteistörekisteriotteet

oliite 2. Kohteen sijaintikartat

oliite 3. Asemakaavakartta

oliite 4. Turun kaupunki, Pukkilan asemakaavamuutos, vuorovaikutusraportti

oliite 5a. Ympäristötekninen tutkimus kiinteistön 853-74-74-1 määräalueella M4, Pukkila Oy Ab, Golder Associates Oy, 22.9.2015, 1538656

oliite 5b. Ympäristötekninen maaperä- ja pohjavesitutkimus kiinteistöt 74-28 ja 74-25, Pukkila Oy Ab, Golder Associates Oy, 22.9.2015, 1538656

oliite 5c. Tiivistelmäraportti-Ympäristötekniset maaperätutkimukset, Pukkilan alueen asemakaavamuutosalue Pukkila 19/2017, diaari 4683-2016, Golder Associates Oy, 7.3.2018, 17877001 AO

oliite 5d. Analyysiraportti maanäytteistä 20.7.2020 (näytteenotto 1.7.2020)

oLiite 5e. Ympäristötekniset maaperätutkimukset 2018, Pukkilan alueen asemakaavamuutosalue Pukkila 19/2017, dnro 4683-2016, Golder Associates Oy, 23.2.2018, 1787701 ennakkokopio

oliite 6. Maaperän taustapitoisuudet, taustapitoisuusrekisteri TAPIR (GTK) tunnuslukuja kohteesta, 19.6.2020

oliite 7a. Kartta kunnostettavista osa-alueista, Royaltor Oy

oliite 7b. Taulukko kunnostustavoitteen ylittävistä tutkimuspisteistä

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Alueella ei ole muita maaperän kunnostamista koskevia päätöksiä eikä alueella ole tehty muita kunnostustoimia.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alue on aiemmin ollut teollisuusaluetta ja siellä on toiminut Pukkilan laattatehdas vuosina 1899-2015. Ilmoitus koskee Pukkilan laattatehtaan alueella olleista kahdeksasta kiinteistöstä neljää.

Kiinteistöllä 853-74-74-26 on toiminut puhdistamo, jossa on aiemmin sijainnut altaita, joissa on käsitelty kaakelipitoista lasitetta. Kiinteistön rakennukset on purettu.

Kiinteistöllä 853-74-74-28 on toiminut laattatehdas, vanha tehdas, savivarasto, massan valmistus, korjaamo ja tuotevarasto Kiinteistön rakennukset (pois lukien suojeltu massalaitos) on purettu maan pinnan tasoon asti siten, että pohjalaatat ovat jäljellä. Suojeltu massalai on ennallaan. Laattatehtaan pannuhuoneen alueella on ollut trukkien tankkaamista varten 1,5 m3 altaalla varustettu polttoainesäiliö. Lisäksi laattatehtaan kellaritiloissa on ollut yksi polttoainesäiliö. Entisen pannuhuoneen läheisyydessä on lisäksi ollut 10 m3 maanpäällinen kaksivaippainen polttoainesäiliö. Kaikki säiliöt on aikoinaan poistettu joko Pukkilan toimesta tai purku-urakan yhteydessä.

Kiinteistöllä 853-7-74 30 on ollut puurakenteinen toimisto ja puusepänverstas, sekä murskaamo ja vanhat rautatiekiskot. Rakenteet on purettu.

Kiinteistöllä 853-74-74-27 ei ole ollut rakennuksia.

Mahdollista maaperää pilaavaa toimintaa on ollut öljylämmitteisten uunien polttoaineen varastointi ja tankkaus, lyijylasitteiden käyttö ja varastointi, korjaamotoiminta ja vaarallisten aineiden varastointi. Alueen kiinteistöt on lämmitetty raskaalla polttoöljyllä ja myöhemmin nestekaasulla.

Kaakelilaattojen valmistustoiminnan aikaan alueen pintaa on täytetty tuotannon yhteydessä syntyneellä laattajätteellä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Alueen käyttötarkoitus on muuttumassa. Kohdekiinteistöt sijoittuvat 24.8.2020 vahvistetulle Pitkämäen asemakaava-alueelle (853 19/2017). Ilmoituksen kohteena olevaa aluetta on kaavoitettu asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH-1), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1), palvelu-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (PK-1), asuinkerrostalojen, palvelu- ja erityisasuntoja sisältävien rakennusten ja niiden yhdistelmien korttelialueeksi (A-1), puistoalueiksi (VP-1), luonnontilaisena säilytettäviksi lähivirkistysalueiksi (VL-1) ja palvelurakennusten kortteleiksi (P). Lisäksi alueelle tullaan sijoittamaan tiealueita sekä päiväkoti.

Pääosa alueen vanhoista teollisuusrakennuksista on purettu. Osassa purettuja rakennuksia on edelleen pohjalaatat paikoillaan.

Kiinteistöllä 853-74-74-28 on voimassa olevan kaavan mukaan suojeltu 1913 rakennettu vanhan massalaitoksen rakennus, joka sijoittuu palvelu-, liikenne- ja toimistorakennusten korttelialueelle (PK-1).

Kesällä 2020 alueella on murskattu ja seulottu alueelta purettuja rakennusten betoneja hyödyntämistä varten. Betoneja on edelleen varastoituna kiinteistöllä.

Ilmoituksen kohteena olevan alueen omistaa Kiinteistö Oy Pitkämäki Perusyhtiö 1. Osa alueista on jo siirtynyt kaupungin omistukseen.

Ilmoituksen kohteena olevat kiinteistöt rajautuvat pohjoisosassa puistoalueeseen ja lännessä Pitkämäentien toisella puolen sijaitsee iso liikekeskus. Koillisessa sekä idässä alue rajoittuu Inkilän puistoon ja sen viereisiin asuinkerrostaloihin. Idässä Vakka-Suomentien varrella on kalliorinteen päällä asuinkiinteistöjä. Naapurusto on lähimmillään 70-100 m päässä. Alueen koillispuolella on koulu. Puistoalueen takana etelässä/kaakossa kulkee Vakka-Suomentie ja lounaispuolella Naantalin pikatie.

Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Kaavoituksen yhteydessä alueelle tehdyn luontoselvityksen ja maastokäyntien yhteydessä alueella todettiin monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita (Luo-alue). Näillä kaupungin tietoihin merkityillä kohteilla on erityisiä suojelusäännön piirissä olevia suojeluarvoja, mutta niistä ei ole tehty luonnonsuojelulain mukaisia viranomaispäätöksiä. Näillä alueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä tehtävien toimenpiteiden vaikutus luonnonympäristölle sekä mahdolliset rajoitukset maankäyttöön tulee huomioida hankkeiden yhteydessä.

Ilmoitusalueella kiinteistön 853-74-74-28 lounaisreunassa ja osittain naapurikiinteistön 853-74-9903-0 puolella on kaksi Kaakelitehtaan kedoiksi nimettyä ketoaluetta (8538-10).

Ilmoitusalueella kiinteistön 853-74-74-28 kaakkoispuolella ja osittain naapurikiinteistön 853-74-9903-0 puolella on Inkilänpuiston kalliokedoksi nimetty alue (8538-11).

Ilmoitusalueen kaakkoispuolella välittömästi ilmoitusalueen ulkopuolella kiinteistöillä 853-74-9903-0 ja 853-74-74-16 sijaitsee Inkilänpuiston jalopuumetsikkö (8531-60).

Ilmoitusalueen luoteisrajaa Klinkkerinkadun reunassa kulkee Saukonoja, joka on luontoselvityksessä määritetty vesilain mukaista noroa lähellä olevaksi vesiluontokohteeksi.

Maaperä

Kunnostussuunnitelmassa tarkasteltavat kiinteistöt sijaitsevat +5,1…+29 m korkeudella. Maanpinta laskee pohjoista kohti mentäessä. Alueen pohjoisosassa virtaa Saukonoja. Alueet, joilla on havaittu maaperässä kohonneita pitoisuuksia haitallisia aineita ja/tai jätetäyttöä sijaitsevat pääosin +6.6…+10.9 tasolla. Pilaantuneisuutta on havaittu myös alueen eteläosassa puistoksi kaavoitetulla alueella kallion päällä korkeudella +22…+29 (tutkimuspisteiden S126/15, S12715 ja KK211 alue).

Pohjatutkimusten perusteella alueen pohjoisosassa on paksut savikerrokset, jotka ohenevat kohden etelää. Alueella on aikanaan louhittu kalliota vanhan laattatehtaan eteläpuolelta, joten alueen eteläosassa on kalliopinnan päällä ohuet täyttömaakerrokset. Puretun tuotevaraston alueella savikerroksen paksuus on paksuimmillaan noin 27 m. Savikerroksen päällä on täyttömaakerros, jonka paksuus on 1-3 m, keskimääräisen paksuuden ollessa noin 1,5 m. Täyttömaakerrokset koostuvat pääosin maa-aineksesta, jonka seassa on kaakelin ja tiilen kappaleita. Savikerroksen alapuolella on ohut moreenikerros kalliopinnan päällä. Lähimmissä kaupunginosissa on todettu sulfidimaita ja ei-happamia sulfidimaita.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Huhtamäki, 0285304) sijaitsee 2,6 kilometrin etäisyydellä luoteeseen. Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen aikana kairareikiin tai koekuoppiin ei suotautunut orsi- tai pohjavettä lukuun ottamatta näytepistettä S117, josta otettiin väliaikaisella vesiputkella vesinäyte. Väliaikaisen pohjavesiputken vedenantoisuus oli heikko.

Vuonna 2015 tutkimusalueella on ollut kolme porakaivoa ja yksi pohjavesilähde. Porakaivot eivät ole olleet käytössä vuoden 1994 jälkeen. Pohjavesilähde on paineellinen ja sitä on jouduttu pumppaamaan sadevesiputkistoon. Alueen pohjavesi on ollut rautapitoista. Maaperän pohjavesi virtaa savikerroksen alapuolisessa maaperässä. Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa. Kallioperässä pohjavesi virtaa kallioperän rakoilusysteemissä. Kallioperän rakoilun määrästä ja suunnasta ei ole mitattua tietoa.

Vuoden 2015 tutkimuksen perusteella kohteessa ei todennäköisesti ole yhtenäistä orsivesikerrosta. Kohteen orsivesi voi kuitenkin purkautua kohteen pohjoisreunalla kulkevaan ojaan.

Tehtyjen havaintojen sekä peruskartan ja maaperäkartan tarkastelun perusteella kunnostussuunnitelmassa on todettu, että savikerroksen alapuolella on todennäköisesti paineellista pohjavettä.

Kohdekiinteistöt on nykyisellään pääosin asfaltoitu ja sadevedet johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriin. Päällystämättömiltä alueilta pintavedet imeytyvät maaperään tai kulkeutuvat pintavaluntana.

Kiinteistöltä luoteeseen kulkee vesilain mukaiseksi vesiluontokohteeksi määritetty Saukonoja, johon ilmoituksen kiinteistöjen hulevedet virtaavat. Saukonoja laskee Kuninkojaan ja sieltä Turun Länsisatamaan merialueelle. Etäisyys mereen on noin 2,3 kilometriä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Alueella on tehty useita maaperätutkimuksia sekä otettu vesinäytteitä vuosien 1998 ja 2018 aikana. Alueella tehtyjä tutkimuksia ovat:

•Vesihydro Oy 29.1.1998 kiinteistö 853-74-74-20), ei liitteenä

•FCG Planeko Oy 16.12.2008 (53-74-74-16 ja 853-74-74-27), ei liitteenä

•Ympäristötekninen tutkimus kiinteistön 853-74-74-1 määräalueella M4, Golder Associates Oy 22.9.2012, 1538656 (nykyinen 853-74-74-30), liite A

•Ympäristötekninen maaperä- ja pohjavesitutkimus kiinteistöt 74-28 ja 74-25, Golder Associates Oy, 22.9.2015, 1538656 (nykyisin 853-74-74-28 ja 853-74-74-26), liite B

•Tutkimusraportti, TOP Pitkämäki, Golder Associates Oy 5.2.2016, ei liitteenä

•Tiivistelmäraportti-ympäristötekniset maaperätutkimukset, Pukkilan alueen asemakaavamuutosalue Pukkila 19/2017, dnro 4683-2016, 7.3.2018, liite C

•Ympäristötekniset maaperätutkimukset, Pukkilan alueen asemakaavamuutosalue Pukkila 19/2017, dnro 4683-2016, Golder Associates Oy, 23.2.2018,1787701, liite E

•Royaltor Oy, analyysitulokset 1.7.2020, liite D

853-74-74-26

Kiinteistön pinta-ala on 5993 m2. Kahdessa kiinteistöltä otetussa pintamaanäytteessä lyijypitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Yhdessä näytteessä ylittyy lyijyn ylempi ohjearvo ja kolmessa näytteessä lyijyn alempi ohjearvo. Kuparin ylempi ohjearvo ylittyy yhdessä näytteessä. Kynnysarvonylityksiä on ollut myös arseenin ja antimonin osalta. Hiilivetyjen, bensiinin lisäaineiden ja kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet olivat alle alemman ohjearvon.

Maaperän haitta-aineiden liukoisuutta on myös tutkittu kahden pisteen (S110 ja S112) yhdistetystä näytteestä ja liukoisuudet alittivat pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuden lukuun ottamatta antimonia.

Alueen täyttömaakerroksen keskimääräinen paksuus on 1,5 m. Kiinteistöllä jätetäyttö koostuu pääasiassa kaakeleista, mukana on myös tiiltä ja betonia. Jätteen määrä täytössä vaihtelee 5-50 %. Golder Associates Oy:n arvio jätetäytön määrän olevan noin 10 500 m3ktr ja 21 00 tonnia. Täytön seassa on havaittu valkoista savea.

Täytön jätteitä tutkittiin 1.7.2020 kiinteistöllä 853-74-74-26 tutkimuspisteiden S110/15 ja S111/15 puoliväliin tehdystä koekuopasta (R1) maa-ainesjätteen sisältämien haitta-aineiden selvittämiseksi. Näytteestä tutkittiin lähistöllä aiemmin havaittuja haitta-aineita. Näytteestä ei tutkittu orgaanisia haitta-aineita. Tutkimuksella haluttiin selvittää laattajätteen ja maa-ainesjätteen sisältämät haitta-aineet ja niiden osuus maa-aineksesta. Tiili- ja laattajätteen tulokset olivat alle vaarallisen jätteen tason. Maa-aineksen haitta-aineet eivät ylittäneet kynnysarvotasoa eivätkä liukoisuudet laboratorioanalyysien määritysrajaa.

853-74-74-27

Kiinteistön pinta-ala on 14 634 m2. Yhdessä kiinteistöltä tutkitussa maanäytteestä sinkin pitoisuus ylitti vaarallisen jätteen raja-arvon. Samassa pisteessä myös kuparin ylempi ja lyijyn alempi ohjearvo ylittyi. Lisäksi yhdessä pisteessä ylittyi sinkin ja toisessa elohopean alempi ohjearvo. Tutkimusten mukaan öljyhiilivetypitoisuudet olivat alle kynnysarvojen. Yhdessä pisteessä bentso(a)pyreenin pitoisuus ylitti kynnysarvon. Kiinteistöltä on tutkittu öljyhiilivedyt sekä PAH-yhdisteet, joiden pitoisuudet ovat tutkimusten mukaan alle alemman ohjearvon.

853-74-74-28

Kiinteistön pinta-ala on 84 506 m2.Vuonna 1998 otetuissa maanäytteissä on todettu yksi vaarallisen jätteen tason ylittävä sinkki- ja pitoisuus. Golderin myöhemmin teettämissä tutkimuksissa alueella on todettu ylemmän ohjearvotason ylittäviä sinkkipitoisuuksia sekä vaarallisen jätteen tason ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Täyttökerroksen alapuolella olevassa luonnonmaassa ei todettu haitta-aineiden ylittävän alempaa ohjearvotasoa.

Pisteiden KK3 ja KK4 yhdistetystä maanäytteestä on tehty liukoisuustutkimus. Tutkimuksen mukaan kaikki liukoiset pitoisuudet alittavat pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuden.

Suurimmat vaarallisen jätteen tasoiset öljyhiilivetypitoisuudet esiintyvät laattatehtaan entisen pannuhuoneen alueella sekä tehtaan eteläseinän alueella. Asbestia tutkittiin kahdesta maanäytteestä eikä sitä todettu.

PAH-yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden ja kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet olivat alle alempien ohjearvojen. Haihtuvia yhdisteitä ei myöskään todettu Golder Associates Oy:n kenttätutkimuksissa.

Alueen täyttömaakerroksen keskimääräinen paksuus on 1,5 metriä. Kiinteistöllä jätetäyttö koostuu pääasiassa kaakeleista, mutta mukana on myös tiiltä ja betonia. Jätteen määrä vaihtelee 5-50 %. Täytöissä on havaittu valkoista savea. Jätetäyttö esiintyy erityisesti kiinteistön pohjoisosassa.

Täytön jätteitä tutkittiin Royaltor Oy:n toimesta 1.7.2020 kiinteistöllä 853-74-74-28 tutkimuspisteen S117/15 lähelle tehdystä koekuopasta (R2) maa-ainesjätteen sisältämien haitta-aineiden selvittämiseksi. Näytteestä tutkittiin lähistöllä aiemmin havaittuja haitta-aineita. Tutkimuksella haluttiin selvittää laattajätteen ja maa-ainesjätteen sisältämät haitta-aineet ja niiden osuus maa-aineksesta. Maa-aineksessa ylittyi sinkin vaarallisen jätteen pitoisuus, joten maa-aine luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Laattajäte voidaan luokitella tavalliseksi jätteeksi, sillä metallipitoisuudet eivät ylittäneet vaarallisen jätteen raja-arvoa. Haitallisten aineiden liukoisuudet eivät ylittäneet laboratorioanalyysin määritysrajaa. Raskasmetallit maa-aineksessa ja laattajätteessä ovat inertissä muodossa.

853-74-74-30

Kiinteistön pinta-ala on 14 389 m2. Kiinteistöltä otetuissa kahdessa maanäytteessä lyijypitoisuus ylitti vaarallisten jätteen raja-arvon. Alemman ohjearvon lyijy ylitti seitsemässä ja sinkki neljässä tutkitussa pisteessä. Sinkki – ja lyijypitoisuuksia todettiin ainoastaan jätetäyttöalueilla.

Öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat alle alemman ohjearvon. Golder Associates Oy ei myöskään todennut haihtuvia yhdisteitä PID-mittarilla tehdyissä kenttätutkimuksissa.

Täyttömaakerroksen paksuus vaihtelee alueella 1-1,5 m välillä. Siinä esiintyvä jätteen määrä vaihtelee 1-70 % välillä. Jäte on pääasiassa kaakelijätettä, myös tiiltä ja betonia esiintyy.

Vesinäytteet

Vuonna 2015 Golder Associates Oy on ottanut kaksi vesinäytettä pohjoispuolella olevasta Saukonojasta. Näytteistä tutkittiin Ba, Cu, V ja Zn, öljyhiilivedyt ja haihtuvat yhdisteet. Haitta-ainepitoisuudet olivat pieniä tai niitä ei todettu. Näytteet on otettu ennen lähdealuetta ja sen jälkeen. Otetuissa vesinäytteissä ei havaittu muutoksia.

Kunnostussuunnitelmassa ei ole huomioitu tuoreempia tutkimustuloksia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Golder Associates Oy on aiemmin 22.9.2015 laatinut kunnostussuunnitelmaan kuuluville kiinteistöille 853-74-74-26 (aiemmin 853-74-74-25), 853-74-74-28 ja 853-74-74-30 pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin kohteen silloisen kaavan mukaiselle käytölle. Arviointi tehtiin ns. perustila-arviointina, jossa maaperän haitta-aineista aiheutuvat ympäristö- ja terveysriskit määritettiin ja niiden hyväksyttävyys arvioitiin ensisijaisesti valtioneuvoston asetuksen 214/2007 määrittämien ohjearvojen avulla.

FCG Planeko Oy on 16.12.2008 tehnyt kiinteistöllä 853-74-74-27 ympäristöteknisen maaperätutkimuksen, joka ei sisältänyt pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia.

Aiemmissa tutkimuksissa ilmoitetulla kunnostusalueella on havaittu antimonin, arseenin, elohopean, kadmiumin, koboltin, kuparin, lyijyn, sinkin, kromin, öljyhiilivetyjen C10-C40 ja bentso(a)pyreenin kunkin osalta vähintään yksi valtioneuvoston asetuksen 214/2017 kynnysarvot ylittävä pitoisuus. Lisäksi vähintään yksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä kuparin, lyijyn, sinkin, öljyhiilivetyjen C10-C40 ja elohopean pitoisuus.

Molemmista alueista (kiinteistöt 852-74-74-26, 852-74-74-27, 853-74-74-28 ja 853-74-74-30) on laadittu uusi yhteinen kunnostussuunnitelma (Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 4.6.2021, Pukkilan laattatehdas, Pitkämäki, Turku, Koy Pitkämäki Perusyhtiö 1, 4.6.2021, Royaltor Oy). Kunnostussuunnitelma sisältää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnin, joka on tehty käsitteelliseen malliin perustuen tunnistaen kohteen maaperässä ja pohjavedessä todettujen haitta-aineiden mahdolliset merkitykselliset ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat sekä haitta-aineiden kulkeutumiseen liittyvät riskit.

Tuleva maankäyttö on tiedossa, mutta tulevat rakenneratkaisut eivät. Purettujen rakennusten alapuolista maaperää ei ole tutkittu. Suunnitellussa käytössä pintamaa tullaan kuitenkin suurelta osin sulkemaan tai rakentamaan geoteknisesti sopivalla puhtaalla maalla, mikä vähentää pintamaasta altistumista ihokosketuksen, nielemisen tai pölyn hengittämisen kautta. Samat toimenpiteet vähentävät myös haitta-aineiden kulkeutumista tuulieroosion tai pölyämisen välillä.

Haitta-aineiden leviäminen pintamaasta ympäristöön huleveden kiintoaineeseen sitoutuneena on mahdollista erityisesti voimakkaiden sateiden ja sulamisvesien aikaan. Alueen pohjoisrajalla kulkevassa ojassa on vuonna 2015 tehdyissä tutkimuksissa havaittu haitallisista aineista sinkkiä 0,02 mg/l. Vuonna 1996 tehtaalta ja alueen ala- sekä ylävirran näytteissä todettiin sinkkipitoisuus 0,03 mg/l, mikä viittaa siihen, ettei kohdealue lisää sinkin kuormitusta. Suunnitellussa maankäytössä pintamaa tullaan suurimmalta osin sulkemaan ja kiinteistölle tullaan rakentamaan hulevesijärjestelmä, mitkä vähentävät haitta-aineiden kulkeutumista.

Kiinteistölle rakennettavat asuinrakennukset tulevat liittymään kunnalliseen talousvesi- ja viemäriverkostoon. Vesiputket eivät kulje pilaantuneen maa-aineksen läpi. Kiinteistöllä olevan rengaskaivon vettä ei käytetä talousvetenä.

Alueella esiintyvät öljyhiilivedyt ja raskasmetallit ovat kohteen maaperässä liukenemattomassa muodossa eivätkä kulkeudu pohjaveden mukana. Haitta-aineet on todettu kohteen täyttömaakerroksessa, jonka alla on paksu savikerros, paksuimmillaan noin 27 metriä. Osittain paineellinen pohjavesi sijaitsee >20 metrin syvyydellä maanpinnasta. Savikerros rajoittaa merkittävästi haitta-aineiden pääsyä pohjaveteen. Tätä tukevat myös pohjavesinäytteiden tulokset. Pohjavedessä ei havaittu haitta-aineita pohjaveden vertailuarvoja ylittävinä pitoisuuksina. Öljyhiilivetyjen (C10-C40) 0,28 mg/l) todettiin vain tutkimuspisteeseen S117 asennetusta väliaikaisesta pohjavesiputkesta (orsivedestä) otetusta näytteestä. Haitta-aineiden ei näin ollen arvioida kulkeutuvan merkittävinä pitoisuuksina pohjaveteen tai pohjaveden mukana kohteen ulkopuolelle. Suunnitellussa maankäytössä pintamaa tullaan suurelta osin sulkemaan, mikä vähentää haitta-aineiden kulkeutumista. Kohde ei sijaitse pohjavesi alueella eikä sen läheisyydessä ole tiedossa olevaa pohjaveden käyttöä.

Alueella on kaavamerkintöjä luonnon monimuotoisuudelle tärkeistä (Luo-1) ja erittäin tärkeistä (Luo-2) alueista. Kohteen maaperässä olevat haitalliset aineet voivat aiheuttaa ekologista riskiä puistoissa ja lähivirkistysalueilla.

Puhdistustarpeen arviointi

Kunnostuksen tavoitteena on kehittää kohdekiinteistöt suunniteltuun käyttöön soveltuvaksi. Kiinteistöjen suunniteltu käyttö tulee olemaan asuin- ja liiketiloina, katu- ja pysäköintialueina sekä puistoina ja virkistysalueina.

Tyypillisesti asuinkäytössä olevien kiinteistöjen haitta-ainepitoisuuksia ja puhdistustarvetta tarkastellaan alemman ohjearvotason mukaisesti tai riskiarvioperusteisesti. Ainoastaan eräät hyvin herkät maankäytön muodot, kuten päiväkodin pihat ja ravintokasvien viljelyn käytettävä maa sekä luonnonsuojelualueet edellyttävät kunnostusta kynnysarvoon asti.

Tässä tapauksessa kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu lyijy, sinkki, kupari, koboltti, arseeni, kromi, antimoni, kadmium, öljyhiilivetyjen keskitisleet (C10-C21), raskaat öljyhiilivetyjakeet (>C21-C40) elohopea kaikilla kiinteistöllä sekä bentso(a)pyreeni suunnitellulla lasten päiväkodin alueella, koska niiden havaitut pitoisuudet ovat bentso(a)pyreeniä lukuun ottamatta korkeat ylittäen kynnysarvon lisäksi alemman ohjearvotason.

Riskinarviossa kunnostustavoitteet on määritetty kaikille valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittäville haitta-aineille käyttäen:

•raskasmetallien terveysperusteisia viitearvoja SHPter-arvoja tai poistamalla niistä ravintokasvien viljelyn altistumisreittien osuus, jolloin saadaan ns. SHT2ter-arvot. Arvot ovat tulevassa käyttötarkoituksessa merkittävimpien altistusreittien aiheuttamia kokonaisaltistumisia.

•raskasmetallien vaarallisen jätteen pitoisuusrajoja varovaisuusperiaatteen vuoksi

•elohopean Vna 214/2007 mukaisia kynnysarvoja, alempia ohjearvoja ja ylempiä ohjearvoja varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

•öljyhiilivetyjen Vna 214/2007 mukaisia kynnysarvoja, alempia ohjearvoja ja ylempiä ohjearvoja, jotta riskit voidaan hallita suunnitellun käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla.

•raskasmetallien ekologisia viitearvoja.

Terveysperusteisia ja ekologisia viitearvoja altistumisreitteinä ja kokonaisaltistuksina on käytetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 6/2014 ”Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja käytettävä riskinhallinta” liitteessä 7 taulukoissa 1 ja 2 esitettyjä arvoja ilman uudelleen arviointia.

GTK:n määrittelemiä raskasmetallien taustapitoisuusarvoja voidaan soveltaa arseenilla ja lyijyllä kynnysarvoina, jos alueen luontaiset haitta-aineiden taustapitoisuudet ovat korkeampia kuin kynnysarvot.

Riskinarvion perusteella ilmoitusalueen voidaan katsoa olevan haitta-aineilla pilaantunut ja siellä on kunnostustarvetta.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän kunnostustavoitteet on määritetty Vna 214/2007 kynnysarvojen, alempien ja ylempien ohjearvojen sekä terveysperusteisten viitearvojen että ekologisten viitearvojen mukaan. Puhdistusmenetelmäksi on valittu massanvaihto. Pilaantuneisuus sijaitsee pääosin jätetäyttöä sisältävässä pintamaassa, jolloin se on helposti kaivettavissa pois. Maa-aineksen raskasmetallit voidaan muutenkin poistaa ainoastaan massanvaihdolla.

Pilaantuneet maat poistetaan lajittelevana kaivuuna ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Maaperässä oleva kaakeli- ja tiilijätteessä on kohonneita pitoisuuksia haitallisia aineita, mutta ne ovat tutkimusten mukaan inertissä ja kulkeutumattomassa muodossa. Kunnostussuunnitelman mukaan kaakeli- ja tiilijäte voidaan katsoa olevan rakentamiseen geoteknisesti sopivaksi kiviainesjätteeksi, jota ei ympäristö- tai terveyshaitan vuoksi ole tarpeen poistaa maa-aineksesta, mikäli maaperän kunnostustavoite jätejakeita sisältävässä maaperässä ei ylity.

Kunnostussuunnitelmassa jätejakeille on määritetty erillinen kunnostustavoite ainoastaan lasten päiväkotialueille.

Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kaivinkoneella lajittelevana kaivuuna ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kaivutyötä ohjataan ja sen laajuus määräytyy kenttämittausten ja aistihavaintojen perusteella. Kaivutyön aikana otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta ns. jäännöspitoisuusnäytteittä, kenttämittauksista noin 10 %, mutta vähintään 1 kappale eri analyyseistä varmistetaan laboratorioanalyyseillä.

Kohdetietojen ja haitta-aineiden perusteella on laadittu käsitteellinen malli, jonka tarkoituksena on tunnistaa kohteen maaperässä ja pohjavedessä todettujen haitta-aineiden mahdollisesti merkityksellisesti ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat sekä haitta-aineiden kulkeutumiseen liittyvät riskit. Kunnostussuunnitelmaan on riskinarvion perusteella määritetty alueen eri osa-alueille suurimmat haitattomat pitoisuudet.

Kunnostustavoitteena asuinkäyttöön ja yhdistettyyn asuin- ja liiketilakäyttöön (asemakaavamerkinnät A-1, AK-1, AK-2, AL-1, AL-2, P, PA, PK-1) kaavoitetuilla alueilla sekä rakennettavista vesilinjoista 1 m säteelle metalleille (Pb, Zn, Cu, Co, Sb, As, Cd, Cr) ja bentso(a)pyreenille esitetään terveysperusteista viitearvoa, josta on vähennetty viljeltyjen ravintokasvien syömisen aiheuttamaa altistumista (SHP2 terv) tai pienintä sovellettavaa vaarallisen jätteen pitoisuusrajaa, kumman ollessa matalampi. Poikkeuksena muista metalleista elohopealle (Hg) on esitetty kunnostustavoitteeksi Vna 214/2007 mukaista alempaa ohjearvoa (AOA) kuten öljyhiilivedyillekin (C10-C21, C21-C40).

Kunnostustavoitteena liikenteelle ja pysäköintikäyttöön (kadut ja asemakaavamerkintä LPA-1) kaavoitetuille alueille esitetään terveysperusteista viitearvoa (SHPTterv) tai pienintä sovellettavaa vaarallisen jätteen pitoisuusrajaa kumman ollessa matalampi. Poikkeuksena muista metalleista elohopealle on esitetty kunnostustavoitteeksi Vna 214/2007 mukaista ylempää ohjearvoa kuten öljyhiilivedyillekin (C10-C21, C21-C40).

Kunnostustavoitteena lasten päiväkodille varattuun käyttöön (P) kaavoitetuilla alueilla pidetään Vna 214/2007 mukaisia kynnysarvoja (KN) tai suurinta sallittua taustapitoisuutta (SSTP) kumman ollessa suurempi sekä öljyhiilivedyille sekä bentso(a)pyreenille Vna 214/207 mukaista kynnysarvoa (KN). Lisäksi päiväkotialueelle esitetään jätetäytön poistamista.

Kunnostustavoitteena pidetään puistoksi (asemakaavamerkintä VP-1) ja lähivirkistysalueeksi (asemakaavamerkintä VL-1) kaavoitetuilla alueilla ekologista viitearvoa (SHP eko) tai terveysperusteista viitearvoa (SHPter) kumman ollessa matalampi sekä öljyhiilivedyille Vna 214/2007 mukaista kynnysarvoa (KN). Elohopean kohdalla sovelletaan orgaanisessa muodossa olevan elohopean terveysperusteista viitearvoa (SHPter), joka on alempi kuin epäorgaanisessa muodossa olevan elohopean vastaava arvo.

Taulukko 1. Kunnostustavoitteet.

Alueella on kunnostustarve niissä paikoissa, missä havaitut pitoisuudet ylittävät asetetut kunnostustavoitteet.

Kunnostussuunnitelman liitteen 7 taulukon mukaan kunnostustavoitteiden ylityksiä eli kunnostustarvetta on lyijyn osalta 24 pisteessä, jotka ovat pisteet 10/96 (290 mg/kg 1,0 m), 18/96 (1800 mg/l 1, 0 m), 20/96 (3000 mg/kg 1,0-1,8 m), 24/96 (310 mg/l, 1,0 m), 31/96 (2700 mg/kg 1,0-1,5 m), 34/96 (1800 mg/kg 2,0 m, 2100 mg/kg 3,0 m), 35/96 340 mg/kg 1,2 m), 39/96 (830 mg/kg 0,5-1,0m), 42/96 (300 mg/kg 1,0-2,0 m), 48/96 (270 mg/kg 1,5-2,0 m), KK7 (238 mg/kg 0-0,7 m), S101 5329 mg/kg 1,0-2,0 m), S103 (266 mg/kg 1,0-2,0 m), S110 4340 mg/kg 0-1,0 m, 571 mg/kg 1,0-2,0 m), S111 (562 mg/kg 0-1,0 m, 1030 mg/kg 1,0-2,2 m), S112 (2940 mg/kg 0-1,0 m), S115 (217 mg/kg 0-1,0 m, 293 mg/kg 1,0-2,0 m), S116 (432 mg/kg 0-1,0 m), S121 (613 mg/kg 1,0-1,6 m), S126 (159 mg7kg), KK1 (145 mg/kg), KK3 (349 mg/kg 0-1,2 m),KK1 ( 145 mg/kg), KK4 (332 mg/kg 0,9-2,0 m).

Kunnostussuunnitelman liitteen 7 taulukon mukaan kunnostustavoite ylittyy sinkin osalta 7 pisteessä, jotka ovat pisteet 35/96 (1400 mg/kg 1,2 m), 54/96 (210 mg/kg 0,3-0,8 m), S126 (300 mg/kg 0-1,1 m), KK3 (0-1,2 m 585 mg/kg), KK1 (31 0 mg/kg 0-1,0 m), KK4 (1990 mg/kg 0,9-2,0 m), K212 (215 mg/kg 0-0,6 m).

Kunnostussuunnitelman liitteen 7 taulukon mukaan kunnostustavoite ylittyy kuparin osalta 2 pisteessä, jotka ovat pisteet KK1 (0-1,0 m 129 mg/kg), KK4 (236 mg/kg 0,9-2,0 m),

Kunnostussuunnitelman liitteen 7 taulukon mukaan kromin osalta kunnostustarve ylittyy pisteessä KK211 (232 mg/kg 0-0,6 m).

Kunnostussuunnitelman liitteen 7 taulukon mukaan öljyhiilivetyjen (C10-C40) kunnostustarve ylittyy 3 pisteessä S137 (13900 mg/kg 0,6-1,7 m), S138 (19600 mg/kg 0-0,3 m) ja KK10 (3690 mg/kg).

Kunnostussuunnitelman liitteen 7 taulukon mukaan koboltin kunnostustarve ylittyy kahdessa pisteessä 53/96 (23 mg/kg 0,5-1,0 m) ja KK4 (0,9-2,0 m 20 mg/kg).

Kunnostussuunnitelman liitteen 7 taulukon 7 mukaan kadmiumin kunnostustarve ylittyy pisteessä KK4 (0-0,9 m 1,4 mg/kg).

Kunnostussuunnitelman liitteen 7 taulukon mukaan arseenin kunnostustavoite ylittyy kolmessa pisteessä KK3 (0-1,2 m 14 mg/kg), KK1 (0-1,0 m10 mg/kg) ja KK4 (0-0,9 m, 17 mg/kg, 0,9-2,0 m 13 mg/kg). Arseenille ei kuitenkaan ole riskinarviossa esitetty kunnostustavoitetta.

Kunnostus alueella toteutetaan rakentamiskohteittain rakentamisen yhteydessä. Mikäli maankäyttö kohdekiinteistöllä muuttuu kunnostuksen jälkeen, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava uudestaan.

Mikäli kunnostuksen aikaisiin syviin kaivantoihin kertyy vettä sateiden ja pohjaveden takia, kaivantoon kertyvä vesi pumpataan erilliseen säiliöön. Seisotuksen aikana kiintoaine laskeutuu vesisäiliön pohjalle, jolloin vettä voidaan pumpata säiliön yläosasta suoraan läheiseen avo-ojaan tai viemäriverkostoon. Säiliöveden öljy- ja metallipitoisuudet tarkastetaan ennen pois johtamista näytteenotolla, jotta varmistetaan maastoon tai viemäriin johtamiselle asetettujen kriteerien täyttyminen. Vain vähäinen vesimäärä voidaan imeyttää kaivannosta kaivettavaan muuhun maa-ainekseen.

Kohteessa saattaa esiintyä paineellista pohjavettä, jonka suojelemiseksi massanvaihtoa ei tule jatkaa 1,5 m syvemmälle ilman erillistä riskitarkastelua. Paineellista pohjavettä eristävän savikerroksen puhkaiseminen voi tuottaa vaikeasti hallittavan tilanteen, jossa kaivantoa ei pystytä pitämään kuivana.

Kohteesta kaivettavien pilaantuneiden maamassojen työmaa-aikainen varastointiaika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä. Maamassat varastoidaan kevytpeitteen päällä ja yön ajaksi kevytpeitteellä peitettynä ja sateelta suojassa. Vaihtoehtoisesti pilaantuneita maita varastoidaan siirtolavalla, jossa massa on suojattuna sateelta kevytpeitteellä.

Kunnostussuunnitelman mukaan kaivettua kunnostustavoitteen haitta-ainepitoisuuden alittavaa jätejakeetonta maa-ainesta varastoidaan kasalla kunnostustyömaan sivulla ja käytetään kaivantojen täyttöihin. Kaivantojen täyttömaat eivät saa haista eivätkä olla muutoin tahriintuneita. Näiden maiden haitta-ainepitoisuuksia tarkkaillaan kenttämittauksin ja aistinvaraisesti.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ja viranomaisen hyväksymä ympäristökonsultti, jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajan sertifikaatti. Valvojan tehtäviin kuuluu kenttähavainnot ja analyysit, pilaantuneen maan lajittelun ohjaus (loppusijoitukseen, käsittelyyn tai hyötykäyttöön toimittaminen), tarvittavien siirtoasiakirjojen laatiminen, kunnostustyön aikainen kirjanpito ja näytteenotto.

Ympäristökonsultti ohjaa kaivutyötä ja ottaa kunnostuksen aikana ja lopussa näytteitä maa-aineksesta. Pilaantuneiden maiden kaivun aikainen lajittelu tehdään massojen loppusijoituspaikan vaatimusten mukaisesti. Kaivuvaiheessa massat erotellaan ja luokitellaan kenttämittauksin.

Kaivutyötä ohjataan aiempien tutkimustulosten, kenttätyön aikana tehtyjen kenttä- ja laboratoriomittausten sekä aistihavaintojen perusteella. Kunnostuksen aikana ainakin jäännöspitoisuusnäytteiden näytteenottokohdat ja analyysitulokset kirjataan ylös. Jäännöspitoisuuksien kenttämittauksista noin 10 % mutta vähintään yksi kappale eri analyyseistä varmistetaan laboratorioanalyyseillä.

Kohteessa on kiinteää jätettä maanpinnalla ja maahan hautautuneena. Jätettä sisältävää ja kivistä maata esikäsitellään kohteessa seulontakauhalla, jotta vastaanottopaikkoihin vietävien pilaantumattomien massojen määrää saadaan vähennettyä, sekä massojen jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Seulonnassa voidaan käyttää magneettia metallien erotteluun.

Urakoitsija huolehtii maa-ainesten kaivusta ja kuljetuksesta vastaanottopaikalle sekä täyttötöistä. Pilaantunut maa- aines peitetään kuljetuksen ja odotuksen ajaksi kevytpeitteellä. Kuljetusta varten konsultti laatii siirtoasiakirjan, jonka kuljettaja toimittaa vastaanottopaikkaan.

Pilaantumiseen liittymättömiä, mutta massojen loppusijoituskelpoisuuteen vaikuttavia analyysejä teetetään valittujen vastaanottopaikkojen kriteerien mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi TOC-analyysit.

Mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita, ympäristötekninen valvoja ottaa yhteyttä tilaajaan ja viranomaisiin. Valvoja ohjaa pilaantuneen maan kunnostustyötä.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Puhdistettavan alueen laajuus tarkentuu kaivutyön aikana. Kaivamista jatketaan, kunnes saavutetaan näytteenotolla varmistetut haitta-aineiden suhteen alle kunnostustavoitteen olevat leikkauspinnat.

Kaivannot täytetään geoteknisesti sopivilla ja kunnostustavoitteen täyttävillä massoilla. Kohteesta kaivettuja sopivia maa-aineksia hyödynnetään kaivantojen täytöissä mahdollisuuksien mukaan. Kaivantojen täyttöön saatetaan käyttää myös toisaalta kohdealueelta siirrettäviä maa-aineksia.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Kunnostussuunnitelmassa ei erityisesti ole varauduttu odottamattomiin tilanteisiin.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Urakoitsija huolehtii työmaan turvallisuudesta esim. huolehtimalla kaivantojen merkitsemisestä ja tarvittaessa aitauksesta asianmukaisesti. Kunnostustyömaan ajoväylälle pystytetään kyltti, joka osoittaa pilaantuneen maan kaivutyön olevan käynnissä. Kiinteistölle johtava tie varaudutaan sulkemaan tontin porttien kohdalta yön ajaksi. Työnaikaiset kaivukuopat osoitetaan lippusiimoin tai aidoin, jotta vältyttäisiin kaivantoon putoamiset.

Viranomaisille ilmoitetaan kunnostustyön aloittamisesta. Kiinteistön pinta-ala on varsin suuri eivätkä naapurit sijaitse aivan lähietäisyydellä kaivualueesta. Erityistä kunnostustyön ilmoitusta naapureille ei katsota tarpeelliseksi muuten kuin ehkä lähialueilla lisääntyvän raskaan liikenteen takia.

Syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty massanvaihdon kohteena olevilla alueilla, muilla kuin näihin tarkoituksiin erikseen varatuilla alueilla.

Kaivutyön aikana kenttähenkilökunta pyrkii seisomaan ylätuulen puolella, metallipitoisen maan pölyämisen vähentämiseksi. Maa-aineksen pölyämistä pyritään välttämään esimerkiksi kastelemalla. Tarvittaessa kaivannon läheisyydessä työskentelevät käyttävät hengityssuojaimia, joissa on pölysuodatin ja orgaanisten hiilivetyjen suodatin. Maaperää käsiteltäessä käytetään suojakäsineitä (nitriilikumi) ja suojahaalaria tai peittävää työasua, joka vaihdetaan puhtaaseen tarvittaessa. Työmaalla on käytettävä kypärää ja heijastinliiviä tai -takkia. Työmaalla käytetään turvajalkineita, hansikkaita ja tarvittaessa kuulo- ja silmäsuojaimia. Jätteen palasia voidaan joutua poistamaan maa-aineksesta käsin, jota suorittavilla on oltava voimassa oleva jäykkäkouritusrokotus.

Työmaakoneiden lähettyvillä oleskelua tulisi välttää. Ylimääräisten ihmisten pääsy työmaalle tulee kieltää. Kenttähenkilöstön sisäinen viestintä on tärkeää väärinymmärryksen välttämiseksi esim. kaivu- ja maa-ainesten lastaustyön aikana. Kaivetut kiinteät jätteet ja maa-ainekset peitetään sateen varalta ja kuljetuksen ajaksi valumien ja pölyämisen ehkäisemiseksi.

Urakoitsijat ja konsultti huolehtivat kukin tahollaan työntekijöidensä henkilökohtaisesta suojavarustuksesta. Konsultti tiedottaa työmaalla työntekijöitä kohteessa esiintyvistä haitta-aineista ja antaa suosituksen henkilökohtaisesta suojautumisesta työmaa-alueella.

Kirjanpito

Kunnostustyömaanvalvoja pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnostustöiden aikana. Valvoja pitää kirjaa mm. pilaantuneen maan määristä ja sijoituskohteista, kenttäanalyyseillä todetuista eri kaivukohtien pitoisuustasoista, kaivettujen maiden hyödyntämisestä kohteessa (sijoituspaikka, pitoisuudet) sekä kaikista muista kunnostuksen aikana tehdyistä oleellisista havainnoista.

Valvoja arkistoi siirtoasiakirjojen kaksoiskappaleet 3 vuoden ajaksi. Puhdistetut alueet, näytteenottopisteet/alueet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Yhteenveto liitetään loppuraporttiin.

Kunnostustöiden päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa esitetään viranomaisen päätöksen mukaiset asiat toteutetusta kunnostuksesta.

Raporttiin kootaan viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat, kaivutyön toteuttaminen, kunnostetut alueet sekä loppunäytteiden ottokohdat karttapiirustuksessa, laboratorioanalyysien tulokset, oleellisten kenttämittausten tulokset (rinnakkaismääritykset, jäännöspitoisuudet jne), kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista ja pilaantuneen maa-aineksen sijoituspaikat kohteessa (pilaantuneisuus, sijoituspaikka).

Kunnostuksen aikataulu

Tavoitteena on suorittaa pilaantuneen maaperän kunnostus vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

Ympäristönsuojelupäällikön päätös

Turun kaupungin ympäristönsuojelu on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla 1 esitetty toimenpidealue) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.Maaperän puhdistustyö tulee toteuttaa siten, että alueen maaperään jäävät haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa (Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Pukkilan Laattatehdas, Pitkämäki, Turku, KOy Pitkämäki Perusyhtiö Oy, Royaltor Oy, 21.7.2021) esitettyjä tavoitepitoisuuksia eli suurimpia haitattomia pitoisuuksia eri osa-alueilla. Tavoitepitoisuudet on esitetty liitteen 2 taulukossa.

Lisäksi kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) alue yhden metrin etäisyydellä linjan yläpuolella ja kummallakin sivulla tulee puhdistaa siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Eri puhtaustasoille kunnostetut alueet on erotettava toisistaan soveltuvalla eristeellä tai erottavalla rakenteella. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee olla paikalla erottavaa rakennetta asennettaessa.

Maaperä tulee puhdistaa jätejakeista vähintään rakentamisen ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi maaperä tulee puhdistaa jätejakeista päiväkotialueella sekä hulevesien imeytyspaikkojen alueella.

Maaperässä olevien jätejakeiden haitta-ainepitoisuus ja liukoisuus tulee kuitenkin kunkin osa-alueen/rakennuspaikan osalta tutkia erikseen ja arvioida. Mikäli jätteiden ominaisuudet poikkeavat merkittävästä aikaisemmin todetusti tulee niiden poistotarve arvioida erikseen.

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen ja riskinarviossa huomioitujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita tai maankäyttö kohdekiinteistöllä muuttuu, tulee riskinarvio päivittää.

2.Ennen uudisrakentamisen aloittamista kullekin alueelle tulee tehdä täydentäviä tutkimuksia hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista, jotta kunnostus voidaan suunnitella ja riskinarvioita tarpeen mukaan tarkistaa.

3.Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m2:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m3, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

Kenttämittarein tulee vähintään mitata raskasmetallien, arseenin ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi osalta. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli lisätutkimusten tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttätestein tai laboratorioanalyysien avulla seuraavasti:

-Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.

-Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.

-Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.

-Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ja alueen puhdistustavoitteet alittavaa maa-ainesta, voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa eikä sisällä jätejakeita. Tällaisen maan hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta, jossa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) eikä jätejakeita, voidaan suunnitelmallisesti käyttää alueella kaivantojen täytöissä tai muussa maarakentamisessa, mikäli aines on rakennusteknisesti tarkoitukseen soveltuvaa. Tätä jätteetöntä ja pilaantumattomaksi luokiteltua maa-ainesta, jossa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyötykäyttää myös alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia kunnostusraportti. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjaamisesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massa haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7.Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisen rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtainen siirtoasiakirja, jossa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muilla luotettavilla menettelyillä. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10.Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11.Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12.Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Päiväkotialueelta tulee poistaa kaikki jäte. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.

13.Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14.Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää vähintään peitettyinä. Pilaantuneita maita tai jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

15.Ennalta arvaamattomista tilanteista tulee olla yhteydessä ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä muun muassa erilaisista riskienhallintatoimenpiteistä kuten eristerakenteiden asentamisesta.

Puhdistustyön lähestyessä luonnonsuojelun kannalta herkkää aluetta, tulee asiasta keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa erikseen.

Mikäli maaperän pilaantuneisuuden havaitaan jatkuvan puhdistettavan alueen ulkopuolelle, asiasta tulee ilmoittaa kyseisen kiinteistön omistajalle sekä ympäristönsuojelulle.

Raportointi

16.Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspakat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet.

Kunkin osa-alueen loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyissä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Mikäli esitettyihin puhtaustavoitteisiin ei päästä, tulee riski arvioida uudelleen. Myös mikäli kohteen suunnitelmat muuttuvat riskinarvion perustiedoista, tulee riskinarvio ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.

Määräyskohtaiset perustelut

Kaavan mukaisesti kunnostettavalle alueelle tulee asuin- ja liikealueita, liikenne- ja pysäköintialueita, päiväkoti sekä puisto ja lähivirkistysalueita. Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet on tehtyjen tutkimusten sekä riskinarvion perusteella määritetty kaikille niille haitta-aineille, joita tutkimuksissa havaittiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Puhdistustavoitteet on määritetty kulkeutumisriskejä, terveydellisten riskejä ja ekologisia riskejä arvioimalla eri maankäyttömuodoille. Kunnostussuunnitelmassa ja sen riskinarviossa ei ole puhdistuksen lisäksi eritelty muita riskinhallintakeinoja.

Kunnallisteknisten johtojen alueelle on työturvallisuuden vuoksi määrätty erilliset kunnostustavoitteet ja samalla on määrätty myös niiden erottamisesta muusta puhtaustasosta/rakenteesta.

Jätejakeellisen maa-aineksen poistamista edellytetään rakentamisen ja puhdistamisen edellyttämän kaivuun lisäksi myös päiväkotialueilla ja alueilla, joilla on tarkoitus imeyttää runsaasti hulevesiä, jotta vältytään mahdollisilta ympäristöhaitoilta. Lisäksi on annettu määräys jätejakeiden tutkimisesta, jotta voidaan varmistua siitä, ettei jätteistä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa.

Mikäli alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu tai aiemmin havaitut haitta-aineet esiintyvät aiemmin havaitusta poiketen, tulee kyseisten haitta-aineiden aiheuttama riski arvioida. Tarkoituksena on, että kiinteistöllä ei puhdistuksen jälkeen tulevassa maankäytössä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1)

Erityisesti koska aluetta ei ole tutkittu siellä olleiden rakennusten alta, alueen tarkempaa tutkimusta hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista on edellytetty, jotta rakentamisen aikaisia yllätyksiä kaivettavan aineksen osalta voidaan minimoida. (Määräys 2)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä riittävän puhdistustuloksen varmistamiseksi. (Määräys 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Maiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemmat ohjearvot ja kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. Kaivettuja aineksia ei tämän päätöksen varaisesti voi hyötykäyttää ilmoitusalueen ulkopuolella, koska maa-aineksen hallinnolliset menettelyt määräytyvät kaivettujen ainesten jäteluonteen perusteella. Hyödyntäminen toisaalla edellyttää esimerkiksi erillistä rakennus tai ympäristölupaa. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle ilmoitusalueellakin tulee olla tarve ja hyötykäytettävän materiaalin tulee olla jätteetöntä. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeus antaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. Luonnonsuojelullisesti merkittävien alueiden tilanne tulee turvata kaikissa olosuhteissa, jolloin pilaantuneisuuden jatkuessa niiden läheisyyteen edellytetään toimilta erityistä varovaisuutta. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli puhdistusta tehdään osissa, kustakin vaiheesta tulee tehdä erillinen raporttinsa, jotta tietoa saadaan ympäristönsuojeluviranomaiselle riittävästi ja riittävän nopeasti. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2031 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Liite 1 Toimenpidealueen sijainti kartalla

Liite 2 Taulukko tavoitepitoisuuksista

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö