Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 2.7.2021:

Ilmoituksen tekijä

Lumo Vuokratalot Oy

Puhdistettavan alueen sijainti

Osoite:

Hippoksentie 33 A, 20520 Turku

Kiinteistö:

853-23-57-2

Kiinteistön omistaja:

Turun Kaupunki / Lumo Vuokratalot Oy

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 15.6.2021, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 7728-2021).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Tutkimusraportti Lumo Hippoksentie 33A Turku, Lumo Kodit Oy, Golder Associates Oy, 23.3.2021, 21455244 Ver. A0
• Näytteenottoraportti, Lumo Kodit Oy, Golder Associates Oy, 21.5.2021, 21455244
• Kunnostussuunnitelma Lumo Hippoksentie 33A Turku, Lumo Kodit Oy, Golder Associates Oy, 25.5.2021, 21455244 Ver. A0
• Maanomistajan suostumus, Turun kaupunki 11.6.2021

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena olevalle kiinteistölle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan liittyvän vanhaan Vasaramäen yhdyskuntajätteen ja maankaatopaikkaan. Alue on ollut osana vuonna 2008 Vasaramäenpuistossa tehtyjä lisätutkimuksia. Kiinteistö sijaitsee arvioidun jätetäyttöalueen ulkopuolella. Vuoden 1958 ilmakuvassa alueella on nähtävissä epämääräistä täyttöä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kunnostettava alue on asemakaavan (lainvoimainen 20.9.1962) mukainen kiinteistö 853-23-57-2 osoitteessa Hippoksentie 33. Kiinteistö on kaavoitettu asunto- ja liikerakennusten korttelialueeksi (A).

Kiinteistö rajautuu länsi- ja itäpuolella asuinkäytössä oleviin naapurikiinteistöihin, pohjoispuolella Hippoksentiehen ja eteläpuolella Vasaramäenpuistoon.

Kohdekiinteistöllä on kolme asuinkerrostaloa, huolto/varastorakennus, autokatos ja autotalli. Rakennus A tullaan purkamaan ja sen jälkeen samalle paikalle rakennetaan uudisrakennus.

Kohdekiinteistöllä tai naapurikiinteistöillä ei ole suojeltuja rakennuksia eikä lähietäisyydellä ole luonnonsuojelualueita.

Maaperä

Maanpinnan taso on noin tasolla +19. Tutkimuksen perusteella maanpinnassa on noin 1,5 – 2,5 metrin paksuinen täyttömaakerros, jonka alla tutkimuspisteiden maaperä oli savea. Täyttökerroksessa todettiin paikoin jätejakeita, joita on osittain painunut myös alapuolisen savikerroksen pintaosaan. Savikerroksen paksuus ei tutkimushetkellä ollut tiedossa. Näytteenotto ulotettiin 2,0 -3,5 metrin syvyyteen maanpinnasta.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Kaarninko (0285352), joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kohteesta etelään. Pohjavesi virtaa todennäköisesti savikerroksen alapuolisissa paremmin vettä johtavissa maakerroksissa, mutta sen virtaussuunnasta ei ole tietoa. Täyttökerroksissa voi ajoittain esiintyä orsivettä, mutta alueella ei arvioida olevan yhtenäistä orsivesikerrosta. Rakennuksen kellarin alapuoliseen maaperään tehdyissä tutkimuspisteissä havaittiin vettä.

Lähin pintavesistö on Jaaninoja, joka on n. 1,3 kilometrin päässä kohteelta kaakkoon. Sadevedet ohjautuvat päällystetyiltä alueilta viemäriin ja päällystämättömillä alueilla imeytyvät maaperään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan liittyvän vanhaan Vasaramäen yhdyskuntajätteen kaatopaikkaan ja maankaatopaikkaan.

Golder Associates on tehnyt tutkimuksia alueella vuonna 2021. Tutkimusalueelta otetuissa maanäytteissä todettiin VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia seuraavasti:

• S7 (1-1,5 m): fluoranteeni 23 mg/kg
• Alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todettiin seuraavasti:
• S7 (1-1,5 m): bentso(a)pyreeni 2,8 mg/kg, PAH-yhdisteet (16 yhdistettä) yhteensä 46 mg/kg.
• Kynnysarvopitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todettiin tutkimuspisteissä S2, S7, S8, KK1 ja KK4. Todettuja haitta-aineita olivat arseeni, fenantreeni, bentso(a)antraseeni, bentso(k)fluoranteeni, koboltti, vanadiini, fluoranteeni ja bentso(a)pyreeni.

Seitsemässä tutkimuspisteessä (µS1, S2, S5 ja KK1-KK4) todettiin täyttömaan seassa viitteitä rakennusjätteistä (tiiltä ja betonia) 2-2,5 metrin syvyyteen saakka.

Rakennuksen kellarin lattiaan tehdystä reiästä otetusta vesinäytteestä todettiin 10 µg/l pitoisuus tolueenia. Vesinäyte haisi voimakkaasti jätevedeltä, vesi oli sameaa, harmahtavaa ja sen seassa oli savea.

Kunnostustarpeen arviointi

Tutkimuksissa on todettu Vna 214/2007 ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia yhdessä tutkimuspisteessä ja kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia viidessä tutkimuspisteessä, joten maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Tutkimusalue ei sijaitse pohjavesialueella tai muulla ympäristön kannalta herkällä alueelle. Kun huomioidaan alueen nykyinen käyttö, todetut haitta-aineet ja niiden ominaisuudet sekä geologiset olosuhteet, voidaan arviointi toteuttaa viitearvovertailuna, jolloin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytetään apuna VNa 214/2007 alempia ohjearvoja.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Maaperässä todettujen haitta-aineiden ominaisuudet, esiintymissyvyys, kohteen geologia ja alueen tuleva käyttö huomioiden muiden kunnostusmenetelmien ei arvioida olevan kustannustehokkaita eikä järkeviä.

Kunnostusta ohjataan kohteen alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten sekä kaivun aikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien/laboratorioanalyysien perusteella. Kaivutyöt tehdään ns. lajittelevana kaivuna, jossa mahdolliset suurimmat kappaleet, kuten isot kivet ja lohkareet erotellaan kaivinkoneella. Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista etukäteen Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa.

Alueen tuleva käyttö huomioiden maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään VNa 214/2007 alempia ohjearvoja seuraavasti:

Fluoranteeni                        5 mg/kg

Bentso(a)pyreeni                2 mg/kg

PAH -kokonaispitoisuus     30 mg/kg

Mikäli kohteen kunnostamisen yhteydessä tulee esiin sellaisia haitta-aineita, joita ei ole ennakkotutkimuksissa todettu alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, käytetään niidenkin osalta puhdistustavoitteena alempia ohjearvoja. Mikäli puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut puhdistustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. 

Jos maaperässä todetaan kunnostuksen aikana alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina haihtuvia yhdisteitä, arvioidaan niiden osalta puhdistustavoite haitta-aineen laatu huomioiden. Ympäristötekninen valvoja on silloin yhteydessä ympäristönsuojeluun mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja puhdistustavoitteen päättämiseksi.

Maaperän kunnostusta jatketaan, kunnes kohteelle asetettu puhdistustavoite tai kunnostettavan kiinteistön raja tai mahdollinen säilytettävä rakenne tai rakennus saavutetaan. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostuksen tavoitearvot ylittävä maa-aines poistetaan kaivualueilta, joiden laajuus määritetään kaivantojen seinämistä ja pohjilta otettavista näytteistä tehtävien kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella. Ympäristötekninen asiantuntija on paikalla, kun pilaantuneita massoja kaivetaan.

Kohteen piha-alueelle tullaan tekemään uudisrakentamisen yhteydessä kunnallisteknisiä rakenteita, joiden yhteydessä on tarve kaivaa ja poistaa maa-aineksia. Kaivannoissa mahdollisesti oleva rakennusjäte poistetaan vain kaivamisen edellyttämässä laajuudessa, mikäli kohteeseen jäävän maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, kaivantoihin suotautuvasta vedestä otetaan näytteitä. Analyysitulosten perusteella sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Tarvittaessa vesi poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan erottamaan tai eristämään pilaantumattomista erottavalla rakenteella. Ensisijaisesti käytetään suodatinkangasta tai vaihtoehtoisesti esim. HDPE- kalvoa tai bentoniittimattoa. Ennen rakenteen asentamista ollaan yhteydessä ympäristönsuojeluun.

Mikäli työn aikana ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistuksen kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä ympäristönsuojelulle.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 100-150 tonnin suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti. Kaivumassoista analysoidaan laboratoriossa tarvittaessa arseenin, raskasmetallien ja PAH -yhdisteiden pitoisuudet. Massojen ohjauksessa käytetään apuna myös ympäristöteknisen tutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia. Tarvittaessa näytteistä analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli kaivumassojen epäillään kenttähavaintojen perusteella sisältävän muita haitta-aineita.

Kunnostamisen yhteydessä alueelta poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (VNA 179/2012, liite 4) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03.
• Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (VNA 179/2012 ja muutos VNa 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa Nro 1357/2014 esitetyt kriteerit täyttyvät.

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa etukäteen ja massojen kaatopaikkakelpoisuusarviot toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa.

Kunnostettavalta alueelta kaivettavat, haitta-ainepitoisuudeltaan alle VNa 214/2007 kynnysarvotason olevat massat sijoitetaan kaivantojen täyttöön, jos todetaan täyttötarvetta ja massat ovat rakennusteknisesti tarkoitukseen sopivia. Hyödynnettävien kaivumassojen määristä ja sijoituspaikoista pidetään kirjaa. Jos massat eivät rakennusteknisesti sovellu täyttöön, ne sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamana muulle vastaanottopaikalle. Haitta-ainepitoisuudeltaan VNa 214/2007 kynnysarvot alittavaa maata voidaan tarvittaessa hyödyntää suunnitelmallisesti myös muulla rakennustyömaalla.

Pilaantumattomia, täyttöön soveltuvia maa-aineksia voidaan varastoida pitempiaikaisesti kaivu- tai välivarastoalueella. Myös pilaantuneita massoja voidaan välivarastoida lyhytaikaisesti, mikäli niitä ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Haitta-ainepitoisuuksiltaan erilaiset massat välivarastoidaan toisistaan erillään. Pilaantuneet tai vaaralliseksi jätteeksi luokitellut maat peitetään tarvittaessa haitta-aineiden leviämisen, pölyämisen tai hajuhaittojen estämiseksi. Kaivuiden yhteydessä poistettava mahdollinen jäte käsitellään Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Näytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita alueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Lisäksi n. 30 % jäännösnäytteistä varmistetaan laboratoriossa, jossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, jos niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten tai -havaintojen perusteella.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai kiinteistön rajalle tai säilytettävien rakenteiden läheisyyteen mahdollisesti jäävät kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on eristetty ympäristönsuojelun hyväksymällä tavalla.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa esitetään puhdistustyön tavoitteiden toteutuminen ja esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus, näytepisteiden sijainti sekä mahdollinen massojen hyötykäyttö kohteessa. Myös analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä esitetään raportissa. Mikäli maaperään jää pilaantunutta maata, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma ympäristönsuojelulle.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Työmaa-alue ja kaivanto aidataan ja merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle estetään.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle. Melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja lastauksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi.

Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Työturvallisuusasioissa noudatetaan ajantasaista työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Kunnostustyö on suunniteltu toteutettavaksi uudisrakentamiseen liittyvän kaivun yhteydessä. Maarakennushakkeeseen valittu päätoteuttaja vastaa työmaan turvallisuudesta sekä kaivu- ja rakennustyöhön liittyvien turvallisuutta koskevien suunnitelmien laatimisesta. Rakennuttaja laatii maanrakennushankkeeseen turvallisuusasiakirjan, jonka liitteeksi laaditaan ohje haitta-aineiden huomioimiseksi rakennustyön yhteydessä.

Kirjanpito ja tiedotus

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ja muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Lisäksi kirjataan mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainnit, kaivettujen hyötykäytettyjen massojen sijainti, laatu ja arvioitu määrä sekä eriste- ja havainnointimateriaalin sijainti. Eri työvaiheista otetaan valokuvia.

Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot toimitetaan ympäristönsuojeluun ennen töihin ryhtymistä. Lopetusilmoitus toimitetaan, kun maaperän kunnostustyö on saatu päätökseen. 

Kunnostuksen aikataulu

Alustavan arvion mukaan rakennustyöt tulevat alkamaan syyskuussa 2021. Kunnostuksen aikataulu ilmoitetaan ympäristönsuojelulle aloitusilmoituksen yhteydessä.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät puhdistustavoitteet, joiksi on esitetty seuraavien haitta-aineiden VNA 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja:

Fluoranteeni                        5 mg/kg

Bentso(a)pyreeni                2 mg/kg

PAH -kokonaispitoisuus     30 mg/kg

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin tutkittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät puhdistustavoitteet, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta vastaavalla tavalla.

2.  Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta kaivettuja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 alemmat ohjearvot) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä alueelta poistettava maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistuksen aloitus- ja päättymisajankohdista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2026 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Renja Rasimus

ympäristöinsinööri

ympäristönsuojelupäällikön varahenkilö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.