Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 14.6.2021:

Ilmoituksen tekijä

YIT Suomi Oy (1565583-5)

Puhdistettava alue

Osoite:

Vahdontie 17, Turku

Kiinteistö/Määräala:

853-85-39-13

Määräalan omistaja:

Kiinteistö Oy Vahdontien Yrityskeskus (0837945-7)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 20.5.2021, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 6385-2021).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Kunnostettavan alueen sijaintikartta ja asemapiirustukset
• Liite 2. Ote asemakaavasta
• Liite 3. Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Liite 4. Tutkimusraportti, YIT Vahdontie 17 Turku, tilaaja: YIT Suomi Oy, 21465799. 4.5.2021, Golder Associates Oy
• Liite 5. Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Vahdontie 17, 20360 Turku, tilaaja: YIT Suomi Oy, 20.5.2021, 21465799, Golder Associates Oy

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohdealueella ei ole aikaisempia maaperän kunnostusta koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Ilmakuvatarkastelun perusteella alue on ollut metsää vuoteen 1973 asti. Kiinteistön itäpuoli on toiminut varastokenttänä ainakin vuodesta 1986. Länsipuoli on ollut metsää. Tutkimuksen aikana kiinteistön länsipuolelta on hakattu metsää ja itäpuolella on ollut varastoalueena.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistö sijaitsee Runosmäen kaupunginosassa kiinteistöllä 853-85-39-13 osoitteessa Vahdontien 17, Turku. Kiinteistön eteläpuolella sijaitsee Vahdontie. Pohjoisessa, idässä ja lännessä alue rajoittuu teollisuuskäytössä oleviin kiinteistöihin.

Kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella (853 31/1988), jossa se on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T, T-1). Alueen pohjoispuolella sekä alueen ulkopuolella sen läntistä reunaa kulkee viemäriä, vesijohtoa ja avo-ojaa varten varattu alueen osa.

Alueen itäosaan on tarkoitus rakentaa varastorakennus. Länsipuoli kohteesta asfaltoidaan lähes kokonaan ja alueelle tulee tavaraterminaalit, parkkialueita sekä lumenläjitysalueita.

Maaperä

Maanmittauslaitoksen paikkatietojen perusteella tutkimusalueen länsipuoli sijaitsee saven (Sa) ja itäpuoli kalliomaan (ka) alueella. Tutkimuksessa havaittiin, että kalliopinta laski kohti itää. Alueen keskellä kalliopinta oli noin 0,5 m syvyydessä maanpinnasta ja kiinteistön itäreunalla 1,5 m syvyydessä. Kaikki koekuopat kaivettiin kallioon asti.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Huhtamäki (0285304) sijaitsee noin 900 m kohteelta kaakkoon. Lentokentän pohjavesialue (luokka E, 0285302V) sijaitsee noin 1 km kohteelta koilliseen.

Lähin pintavesistö on Mustalampi, joka sijaitsee noin 1,0 kilometriä kohteelta lounaaseen.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Ilmoituksen kohteena olevalla alueella on tehty ympäristötekninen maaperätutkimus vuonna 2021 (Golder Associates Oy, Tutkimusraportti, YIT Vahdontie 17 turku, tilaaja YIT Suomi Oy, 21465799, 4.5.2021). Alueelle tehtiin 4 koekuoppaa, joista kolme sijoittui kiinteistön itäreunan varastointialueella ja yksi kiinteistön keskellä hakkuuaukiolle. Maanäytteitä otettiin yhteensä 7 kpl.

Kenttämittauksissa ei todettu merkkejä haihtuvista yhdisteistä.  Maanäytteissä todettiin laboratorioanalyyseissä Vna 214/2007 ohjearot ylittäviä raskasmetallien pitoisuuksia 3 koekuopassa. Koekuopassa KK2 (0-0,3 m) havaittiin ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus 466 mg/kg ja pisteessä KK3 (0,3-1,3m) ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus kuparia 255 mg/kg ja sinkki 999 mg/kg. Alemmat ohjearvot ylittävä haitta-ainepitoisuus havaittiin koekupassa KK3 (0,3-1,3m) lyijyä 500 mg/kg ja antimonia 16 mg/kg ja koekuopassa KK4 (0-1,0m) lyijyä 486 mg/kg. pisteissä KK2 ja KK3 havaittiin kynnysarvon ylityksiä arseenin ja bentso(a)pyreenin osalta.

Koekuopissa KK2 ja KK3 havaittiin merkkejä jätejakeista.

Alueella tarkoitus suorittaa tarkentavia tutkimuksia ennen rakennustöiden alkua.

Puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty merkinnöin T ja T-1. teollisuus-, varasto- ja liikennealueilla tai muulla vastaavalla alueella voidaan yleensä soveltaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa Vna 214/2007 ylempiä ohjearvoja. Vastaavalla alueella tarkoitetaan muun muassa päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen.

Tutkimusalue ei ole pohjavesialueella eikä alueen nykyinen käyttö ja geologiset olosuhteet huomioiden alueella arvioida olevan estettä toteuttaa alueen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarviointia viitearvovertailuna.

Tutkimuskiinteistöllä 22.4.2021 toteutetussa tutkimuksessa todettiin Vna ylemmät ohjearvot ylittäviä raskasmetallien (sinkki ja kupari) pitoisuuksia kahdessa tutkimuspisteessä. Viitearvovertailun perusteella kohteen maaperä luokitellaan pilaantuneeksi koekuoppien KK2 ja KK3 alueella ja kiinteistöllä on maaperän puhdistustarve. Samoissa koekuopissa KK2 ja KK3 todettiin myös 5-10 % jätejakeita. Jätteet ovat pääosin metallia, tiiltä ja betonin paloja sekä paikoin muovia. Jätejakeet ovat mahdollisesti peräisin varastointitoiminnasta alueella ja syntyneet usean vuosikymmenen aikana. Koekuopan KK2 vieressä oli kasalla (n. 30-40 6 tonnia) jätteensekaista maata.

Varastointikentän (jossa muun muassa koekuopat KK2 ja KK3 sijaitsevat) pinta-ala on noin 3750 m² ja sen keskimääräinen paksuus on noin 1 metri. Näin ollen alueella o 3750 m3ktr (7500 t) tuotua sekalaista maa-ainesta, jossa on alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia ja/tai jätejakeita. Täyttömaan laatu voi vaihdella merkittävästi koekuoppien välillä.

Huomioiden kohteen käyttötarkoitus (teollisuuskäyttö) kohteen maaperä luokitellaan viitearvovertailun perusteella koekuoppien KK2 ja KK3 alueella pilaantuneeksi ja alueella on maaperän puhdistustarve.

Mikäli kohteen käyttötarkoitus muuttuu herkemmäksi, tulee maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi päivittää.

Kohteessa voidaan tarvittaessa esim. kohteen tulevan käytön suunnittelun edetessä arvioida nyt todetuista haitta-aineista aiheutuvat terveys- ja ympäristöriskit tarkemmin kohdekohtaisen riskitarkastelun perusteella, jolloin voidaan määrittää kohdekohtaisia kunnostustavoitteita, jotka poikkeavat Vna 214/2007 ohjearvoista. On kuitenkin huomioitava, että alueelta rakentamisen edellyttämästi poistettavat haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maat tulee kohteesta poistettaessa sijoittaa luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Kunnostusta jatketaan, kunnes pilaantunut maa on poistettu ja kaivurajapinnoista otettavien näytteiden pitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetasot.

Maaperän kunnostustavoitteeksi alueelle esitetään Vna 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja arseenille ja raskasmetalleille.

Mikäli maaperä puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä Vna alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksia (esim. öljyhiilivedyille sekä PAH-yhdisteille), maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään myös em. haitta-aineiden osalta Vna 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Verrattaessa kohteesta otettujen maanäytteiden tuloksia maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan huomioon myös käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit.

Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista. Alueella on tarve poistaa maa-aineksia rakentamisen takia, joten maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet poistuvat jo rakentamisen yhteydessä.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja haitta-ainepitoisten maiden kaivuuta ja kohteesta poistettavien massojen toimittamista vastaanottopisteisiin ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle työn aloitusilmoituksen yhteydessä. Valvoja ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimusten tulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Ympäristötekninen valvoja ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Maaperän kunnostustyön toteuttamisesta pidetään työmaalla pöytäkirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tuloksista sekä poistetuista massoista ja niiden sijoituspaikoista, työskentelyolosuhteista.

Kaivun aikana otetaan massoista näytteitä, joista tarkkaillaan raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla. Kaivumassoista määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Kaivumaat luokitellaan maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien ja/tai jätteen mukaan Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 määriteltyihin ohjearvoihin, Vna 179/2012 ja sen muutoksessa Vna 86/2015 annettuihin ohjeellisiin vaarallisen jätteen raja-arvoihin perustuen seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012) ja muutoksen (Vna 86/2015) mukaisesti. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

Maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin haitta-aineiden koostumuksen ja kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen perusteella. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistamisen aloittamista ja analyysitulokset tai kaatopaikkakelpoisuuslausunnot massoista toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa.

Kaivutyö tehdään lajittelevan kaivuuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivinkonetarkkuudella erilleen maa-aineksesta. Pienempiä alueella esiintyviä jätejakeita ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta kohteella.

Mikäli alueella kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksien perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettaja tulee olla merkitty jätehuoltorekisteriin.

Alueelta poistettavat haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli em. massoja toimitetaan muualle kuin maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastaanottoasemalle, tulee maiden sijoittamiseen olla erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Alueen maaperässä mahdollisesti olevien muiden jätteiden (esim. Asfaltti, betoni, tiili) käsittelyssä noudatetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

Mikäli kunnostustöiden yhteydessä on tarve poistaa kaivannoista vettä, vesien johtamisesta jätevesiviemäriin sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Mikäli vettä johdetaan hulevesiviemäriin, sen johtamisesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta tai alueelta kaivettua jätteetöntä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 alemmat ohjearvot. Hyödynnettävien massojen tulee soveltua rakennusteknisesti suunniteltuun tarkoitukseen.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Kaivumassojen lisäksi maaperän kunnostuksen vuoksi tehtävien massavaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100-120 m² suurista puhdistettua aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita em. työalueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu (raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet XRF-kenttämittarilla). Laboratoriossa analysoidaan arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet. Noin 30 % kokoomanäytteistä varmistetaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita edellä mainitulla työalueella on todettu.

Lähtökohtaisesti kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle. Alueen ulkopuolelle jäävät pilaantuneet maat valmistaudutaan eristämään täyttömaista erottavalla rakenteella. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Epäorgaanisten haitta-aineiden kulkeutumisominaisuuksien vuoksi erottavan rakenteen voidaan käyttää muun muassa suodatinkangasta. Mahdollisten orgaanisten haitta-aineiden osalta eristerakenteena esitetään käytettäväksi HDPE-kalvoa tai bentoniittimattoa. Eristerakenteet kuvataan raportissa ja siihen liitettävässä kartassa. Ympäristötekninen valvoja on paikalla rakennetta asennettaessa.

Mikäli rakentamisen takia on tarve kaivaa kiinteistön ulkopuolelle (työvara tai kunnallistekniikka), kiinteistön ulkopuolisilta alueelta poistetaan maata vain rakentamisen edellyttämässä laajuudessa.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai kiinteistön rajalle tai säilytettävien rakenteiden läheisyyteen mahdollisesti jäävät kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset on eristetty viranomaisen hyväksymällä tavalla

Kunnostuksen päättymisestä tehdään ilmoitus ympäristönsuojeluun.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muitakin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita (arseeni ja raskasmetallit, öljyhiilivedyt sekä PAH-yhdisteet) noudatetaan myös niiden osalta Vna 214/2007 ylempiä ohjearvoja. Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi laitokselle, joilla on kyseisä/todettavia haitta-aineita sisältävien massojen käsittelylupa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, asiasta ilmoitetaan ympäristösuojelulle. Kunnostusta ei jatketa kunnostuskohteena olevan alueen ulkopuolelle.

Kaikista pilaantuneisuuden ja puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävästä ilmoitetaan viipymättä ympäristösuojeluun.

Kestävä kunnostaminen sekä työnaikaisten riskien ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maaperän kunnostaminen tehdään kohteen rakennustöiden yhteydessä, joten kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihto. Maaperän haitta-aineiden ominaisuudet, esiintyvyyssyvyys ja kohteen geologia huomioiden muiden kunnostusmenetelmien ei tässä tapauksessa arvioida olevan kustannustehokkaita ja järkeviä.

Kohteesta on tarkoitus poistaa maaperän haitta-ainepitoiset maat ylempään ohjearvotasoon asti. Kohteen olosuhteet, käyttö ja todetut haitta-aineet huomioiden esitetyt kunnostustavoitteet ovat riittäviä. Kuljetettavan aineksen sijoituspaikkoja valitessa pyritään kustannustehokkuuden lisäksi huomioimaan kuljetusmatkat, jolloin massojen kuljetuksesta aiheutuva ympäristökuormitus vähenee.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle aiheuttaen. Maaperän puhdistamisen aiheuttama melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristöhaitat arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Esimerkiksi pölyämistä pyritään tarvittaessa estämään kastelulla ja kuljetettavat kasat peittämällä. Maa-ainesten kuljetuksen ei arvioida aiheuttavan haittaa muulle liikenteelle ja kuljetusmatkat pyritään minimoimaan.

Kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kirjanpito

Maaperän puhdistustyön päättyessä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti sekä analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta oteuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään lisäksi mahdolliset toteutetut riskienhallintatoimenpiteet, kuten erottavat/eristävät rakenteet. Lisäksi raportissa tulee olla arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljiltä kunnostuksen tavoitetason ylittävää maata, raporttiin tulee liittää riskitarkastelun perusteella tehty arvio jatkotoimenpiteiden tarpeesta. Raportti toimitetaan ympäristönsuojeluun kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on suunniteltu toteutettavan ennen rakennustöiden aloittamista touko-kesäkuussa 2021.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösYmpäristönsuojelupäällikkö on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt puhdistustavoitteet. Tavoitteiksi on esitetty Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot arseenille ja raskasmetalleille.

• arseeni 100 mg/kg
• kadmium 20 mg/kg
• koboltti 250 mg/kg
• kromi 300 mg/kg
• kupari 200 mg/kg
• elohopea 5 mg/kg
• nikkeli 150 mg/kg
• lyijy 750 mg/kg
• antimoni 50 mg/kg
• vanadiini 250 mg/kg
• sinkki 400 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueen maaperätutkimuksen yhteydessä Vna 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, on niiden puhdistustavoitteena myös Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on pilaantuneen maaperän poistamiseksi tehdyistä massanvaihtokaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Näytteistä tulee kentällä mitata kenttämittarein vähintään raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

3.  Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita tai suurempia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ja kohteen puhdistustavoitteet (ylemmät ohjearvot) alittavaa maa-ainesta, voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa eikä sisällä jätejakeita. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen) eikä jätejakeita, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä raportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8. Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää tiiviillä pohjalla peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella. Välivarastoinnin tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, pilaantuneiden vesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan kunnostuskohdekohtainen loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, yhteenveto analyysituloksista, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet sekä muut riskienhallintatoimenpiteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet. Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa uudisrakentamisen yhteydessä maata (rakennustekniset syyt). Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Kaivutarve on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyissä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportissa esitettyjä puhtaustasoja pidetään riittävinä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kaavan mukaisesti alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jonka kerrosalasta enintään 40 % saa käyttää korttelialueen pääkäyttötarkoitukseen liittyviksi liike- ja toimistotiloiksi. Kohteeseen on tarkoitus rakentaa kaavan mukainen varastorakennus. Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteiden asettamisessa on huomioitu tuleva käyttö, todettujen haitta-aineiden ominaisuudet sekä kohteen maa- ja pohjavesiolosuhteet. Puhdistustavoitteet on perustellusti asetettu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylempien ohjearvojen tasoon. Puhdistustavoitteiden lisäksi alueelle on esitetty tiettyjä riskienhallintatoimenpiteitä kuten eristerakenteita ja lisärikinarviota, mikäli alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei voida poistaa. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia. (Määräys 2-3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelun tulee perustua jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 3)

Määräys on annettu eri maa-ainesjätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Lisäksi kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien kunnostustavoitteet sekä alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Niiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet ja alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 4 ja 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeusantaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2026 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.