Lakiharjoittelija Juuli Jaraskari ja ympäristölakimies Nina Mattila 10.6.2021:

Kohdekiinteistö

Osoitteessa Piuhankatu 39 sijaitseva tontti 853-76-34-2

Kiinteistön omistaja ja velvoitettu

XXXXX kuolinpesä

Osakas: XXXXX

Asian tausta

Ympäristönsuojelu on saanut 18.3.2019 ilmoituksen kiinteistön 853-76-34-2 roskaantumisesta ja käynyt 21.3.2019 tarkastamassa tilanteen. Ympäristönsuojelu on todennut, että kiinteistön pihalla on jätesäkkejä ja roskapusseja. Lisäksi kuistilla on jääkaappi ja pihalla kaksi autoa, jotka ympäristönsuojelun arvion mukaan eivät ole käytössä. Ympäristönsuojelu on 24.6.2019 kehottanut kiinteistön haltijaa, XXXXX siivoamaan kiinteistön alueen jätteistä ja romuista, ja toimittamaan ne asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Ympäristönsuojelu on lisäksi kehottanut liittämään kiinteistön jätteenkuljetukseen, mikäli sillä oleskellaan.

Kiinteistön omistaja on XXXXX kuolinpesä, jonka ainoa osakas on XXXXX on verotustietojen mukaan kiinteistöveron maksaja. Väestötietojen mukaan kiinteistö on asumaton, mutta naapureiden mukaan kiinteistöllä oleskellaan. Tiedoksianto ympäristönsuojelun kehotuksesta on yritetty toimittaa haastetiedoksiantona, mutta haastemies ei ole tavoittanut XXXXX ja antanut estetodistuksen. Tämän jälkeen kehotus on 23.9.2020 annettu tiedoksi yleistiedoksiantona. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen 30.9.2020. Määräaika toimenpiteiden suorittamiseen on kolme viikkoa, joka on mennyt umpeen 21.10.2020.

Ympäristönsuojelu on 23.10.2020 suorittanut kiinteistöllä jälkitarkastuksen, jonka mukaan pihalla on roskapusseja ja -säkkejä aiempaa enemmän. Piha-alueella on lisäksi autoja, risukasoja ja pressuja. Roskapussit ja jätesäkit sijaitsevat kiinteistöllä olevan rakennuksen itäpuoleisella seinustalla, minkä lisäksi säkkejä ja pressuja on rakennuksen ja Piuhankadun välisellä metsäisellä alueella. Autot sijaitsevat rakennuksen ja Kranaatinkujan välisellä etupihalla. Ympäristönsuojelun selvityksen mukaan kiinteistöä ei ole liitetty jätehuoltoon.

Sovellettavat säännökset

Jätelain 5.1 §:n mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätelain 6.1 §:n 5 kohdan mukaan jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on.

Jätelain 41 §:n mukaan kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan.

Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Jätelain 73 §:n mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Jätelain 74.1 §:n 5 kohdan mukaan, jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, siivoamisvelvollinen on asemakaava- alueella tontin haltija.

Jätelain 75.1 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.

Jätelain 126.1 §:n 1 kohdan mukaan valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä taikka jätteensiirtoasetusta, jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista menettelyä tai määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa.

Jätelain 129.1 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Uhkasakkoa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa säädetään.

Uhkasakkolain 6.1 §:n mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. 6.2 §:n mukaan uhkasakko asetetaan markkamäärältään kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko).

Jätelaki 5 §, 6 §, 13 §, 20 §, 41 §, 72 §, 73 §, 74 §, 75 §, 126, 129 §, 139 §

Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 §, 22 §

Asianosaisen kuuleminen

Asianosaiselle on uhkasakkolain 22 §:n mukaisesti varattu tilaisuus antaa kirjallinen vastineensa tästä päätöksestä. Kuulemiskirje annettiin asianosaiselle tiedoksi haastemiehen välityksellä 25.5.2021 ja mahdollinen vastine tuli antaa kahden viikon kuluessa tiedoksisaannista. Vastinetta ei saapunut.

Perustelut

Kiinteistön piha-alueella on jätettä ja romua, joka aiheuttaa jätelain 72 §:n tarkoittamaa epäsiisteyttä, maiseman rumentumista ja viihtyisyyden vähentymistä (roskaantumista). Jätteeksi määritellään aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Jätteen haltijan on jätelain 73 §:n mukaan poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Jätelain 74 §:n mukaan, jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta tai jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, siivoamisvelvollinen on asemakaava-alueella tontin haltija. XXXXX on XXXXX kuolinpesän ainoa osakas, minkä lisäksi ympäristönsuojelun tietoon on tullut, että XXXXX oleskelee kiinteistöllä. Näin ollen XXXXX on perusteltua pitää kiinteistön ja sen pihalla olevan jätteen haltijana, jolla on siivoamisvelvollisuus. Jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on. Kiinteistön haltija voi tilata piha-alueella sijaitseville roskapusseille ja jätesäkeille kuljetuksen jätteenkuljetusyritykseltä tai kuljettaa ne itse Topinojan jätekeskukseen. Pihalla olevat autot, joita ei enää käytetä ajoneuvoina, tulee toimittaa valtuutettuun romuautojen vastaanottoon ja pihalla oleva jääkaappi sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoon

Kiinteistön tai jätteen haltijan on jätelain 41 §:n mukaisesti luovutettava kunnan vastuulle kuuluva jäte, kuten asumisessa syntyvä jäte (jätelaki 32.1 §), alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikaan. Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten 4 §:n mukaan kiinteistönhaltijoiden on liitettävä asuinkiinteistönsä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätteenhaltijan on luovutettava kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta varten järjestettyyn jäteastiaan. Kiinteistön haltija on velvollinen liittymään jätehuoltoon, mikäli kiinteistöllä tosiasiassa oleskellaan. Koska kiinteistön piha-alueelle on kerääntynyt runsaasti yhdyskuntajätettä sisältäviä roskapusseja ja jätesäkkejä, voidaan päätellä, että kiinteistöllä tosiasiassa oleskellaan ja asutaan huolimatta siitä, että kyseisessä osoitteessa ei väestötietojen mukaan asuta. Jätteiden luovutusvelvollisuudesta ei ole mahdollista poiketa. Kiinteistön haltijan tulee tehdä sopimus jäteastian säännöllisestä tyhjentämisestä jätteenkuljettajan kanssa. Jäteastia on tyhjennettävä vähintään neljän viikon välein.

Valvontaviranomainen määrää jätelain 75 §:n nojalla roskaajaa poistamaan roskaavan esineen. Jätelain 129 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään.

Oheismateriaali 1Ympäristönsuojelun kehotus 24.6.2019

Oheismateriaali 2Ympäristönsuojelun tarkastusmuistio 26.10.2020

Valvontajohtaja Leena Salmelainen:

EhdotusEdellä esitetyn perusteella rakennus- ja lupalautakunta päättää velvoittaa juoksevan uhkasakon uhalla kiinteistön 853-76-34-2 omistajan, XXXXX kuolinpesän:

1. Siivoamaan piha-alueella olevat jätteet (roskapussit, jätesäkit, kaksi ajoneuvoa, joita ei käytetä ja jääkaappi) ja toimittamaan ne asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
2. Liittämään kiinteistön jätteenkuljetukseen, koska sillä tosiasiassa oleskellaan ja kohteessa syntyy jätettä.

Kyseisten toimenpiteiden tulee olla suoritettuina viimeistään kahden viikon kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista.

Juoksevan uhkasakon määrä:

Kiinteänä peruseränä on tuhat (1000) euroa, mikäli edellä asetettua velvoitetta 1. siivota kiinteistön piha-alue jätteistä ja toimittaa ne asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ei ole täytetty määräaikaan mennessä sekä lisäeränä sata (100) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Kiinteänä peruseränä on viisisataa (500) euroa, mikäli edellä asetettua velvoitetta 2. liittää kiinteistö jätteenkuljetukseen, koska sillä tosiasiassa oleskellaan ja kohteessa syntyy jätettä ei ole täytetty määräaikaan mennessä sekä lisäeränä viisikymmentä (50) euroa jokaiselta alkavalta kuukaudelta, jonka velvoitteen laiminlyönti jatkuu asetetun määräajan jälkeen.

Koska uhkasakko on asetettu kiinteää omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on uhkasakkolain 18 §:n mukaisesti omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite .

Tästä päätöksestä ilmoitetaan uhkasakkolain 19 §:n mukaisesti maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Tätä päätöstä on jätelain 139 §:n mukaisesti noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.