Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 1.6.2021:

Ilmoituksen tekijä

Aura Rakennus Oy

Puhdistettavan alueen sijainti

Osoite:

Kärsämäentie 68, 20360 Turku

Kiinteistö:

853-84-77-5

Kiinteistön omistajat:

Aura Rakennus Oy

Kiinteistö Oy Auran Perusyhtiö I

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 13.4.2021, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 4640-2021).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Tutkimusraportti Kärsämäentie 68, Turku, Aura Rakennus Oy, Golder Associates Oy, 25.9.2020, 20359202 A0
• Kunnostussuunnitelma Kärsämäentie 68, Turku, Aura Rakennus Oy, Golder Associates Oy, 12.4.2021, 20359208 Ver. A0
• Kärsämäentie 68, kauppakirja, tontti 1, 7.10.2020
• Kärsämäentie 68, kauppakirja, tontit 2 ja 3, 7.10.2020

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena olevalle kiinteistölle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohde on entisen Hellaksen makeistehtaan verstasalue, jossa on huolto- ja verstasrakennuksia. Ilmakuvatarkastelun perusteella alueen käyttö on pysynyt samana ainakin vuodesta 1958 alkaen. Ilmakuva-arkiston perusteella alueella on vuonna 1939 ollut vanhempia rakennuksia nykyisten rakennusten kohdilla, mutta tarkempia historiatietoja ei tutkimusajankohtana ollut saatavilla. Myöskään vanhoja asemapiirustuksia tai suunnitelmakuvia ei ole ollut saatavilla.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kunnostettava alue on asemakaavan (lainvoimainen 28.9.2009) mukainen kiinteistö 853-84-77-5 osoitteessa Kärsämäentie 68. Kiinteistö on kaavoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A-1).

Kiinteistä rajautuu itäpuolella Kärsämäentiehen ja etelässä asuin- ja liikerakennuksiin. Pohjois- ja länsipuolella on Paltanpuisto -niminen lähivirkistysalue.

Kiinteistön keskellä on hevosenkengän muotoinen huolto- ja varastorakennus, joka tullaan purkamaan. Kiinteistö on etelä- ja keskiosastaan asfaltoitu ja muilta osiltaan päällystämätön. Kohteen käyttötarkoitus on muuttumassa asuinrakennusten korttelialueeksi ja kohteeseen rakennetaan rivitaloja.

Kohdekiinteistöllä ei ole suojeltuja rakennuksia, mutta viereisillä kiinteistöillä niitä on.

Lähin luonnonsuojelualue, Munttismäen pähkinäpensaslehto, on 500 metrin päässä kohteesta koilliseen.

Maaperä

Kohteen maaperä on hiekkaa. Maanpinnan taso on noin tasolla +34. Tutkimuksen perusteella maanpinnassa on noin 0,2-0,5 metrin paksuinen täyttömaakerros, joka on pääasiassa hiekkaa ja sen alla maaperä on tutkimuspisteissä hiekkamoreenia tai savea. Näytteenotto ulotettiin 1,1-2,5 metrin syvyyteen maanpinnasta. Irtomaakerroksen paksuus ei ole tiedossa.

Pohja- ja pintavedet

Kohde sijaitsee Huhtamäen (0285304) pohjavesialueella. Se on luokiteltu muuksi vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen pinta-ala on noin 1,41 km² ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-alaksi on arvioitu 0,69 km². Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 500 m³/d.

Makeistehtaan käytössä on ollut pohjavedenottamo, joka sijaitsi kohteesta noin 150 m pohjoiseen. Pohjavesialuekartassa Huhtamäen pohjavesialueen pohjaveden päävirtaussuunnaksi on merkitty harjun suunta (pohjoisosassa kaakkoon ja eteläosassa kaakkoon/etelään).

Tutkimuspisteissä ei todettu pohjavettä eikä alueen pohjaveden syvyydestä ole mitattua tietoa. Kohteen itäpuolella, entisen makeistehtaan alueella olevissa pohjavesiputkissa vedenpinta on noin tasolla + 20-25.

Alueen täyttökerroksiin voi ajoittain muodostua orsivettä, mutta tutkimuksen yhteydessä sitä tai yhtenäistä orsivesikerrosta ei todettu.

Lähin pintavesi on Paltanpuistossa oleva lampi, joka on noin 10 metriä kunnostuskohteen pohjoisrajalta pohjoiseen. Piipanoja on kohteesta noin 500 metrin päässä idässä. Sadevedet ohjautuvat päällystetyillä alueilla viemäriin ja päällystämättömillä alueilla imeytyvät maaperään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Yksittäistä onnettomuutta tai haitta-ainepäästöä ei ole tiedossa. Tutkimuksessa todetun pilaantuneisuuden arvioidaan liittyvän maanpinnan täyttömaakerroksiin.

Geo-Master Oy on tehnyt vuonna 2005 ja 2007 alueella tutkimuksia, mutta tutkimusraportteja ei ollut saatavilla kunnostussuunnitelmaan laadittaessa.

Golder Associates on tehnyt tutkimuksen alueella vuonna 2020. Tutkimusalueelta otetuissa maanäytteissä todettiin VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia seuraavasti:

• KK3/0,7-1,5 m: lyijy 940 mg/kg, antimoni 53 mg/kg, sinkki 2650 mg/kg
• Alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todettiin seuraavasti:
• KK3/0,7-1,5 m: fenantreeni 5,5 mg/kg, fluoranteeni 8,4 mg/kg, bentso(a)pyreeni 2,5 mg/kg, PAH yhteensä 38 mg/kg.
• Kynnysarvopitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina todettiin seuraavia haitta-aineita:
• KK3/0,7-1,5 m: arseeni, kadmium, kupari, bentso(a)antraseeni, bentso(a)fluoranteeni
• KK5/0-0,3 m: arseeni, lyijy, fenantreeni, fluoranteeni, benso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, PAH
• KK7/0-0,3 m: benso(a)pyreeni
• KK9/0,2-2,4 m: arseeni

Kolmessa tutkimuspisteessä (KK3, KK5, KK7) todettiin täyttömaan seassa jonkin verran jätejakeita (tiiltä, lasia, metallia, 2-5 %).

Tutkimusten perusteella pilaantuneen maan määrää ei voida arvioida. Tutkimuksissa ei otettu vesinäytteitä.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohteessa todetut haitta-aineet luokitellaan pääosin veteen niukkaliukoisiksi tai hyvin niukkaliukoisiksi, ympäristössä kulkeutumattomiksi ja heikosti haihtuviksi yhdisteiksi. Todetuista haitta-aineista ainoastaan arseeni ja antimoni voivat ominaisuuksiensa perusteella kulkeutua merkittävästi maaperässä. Arseeni voi olla herkästi liikkuvaa karkearakenteisissa maalajeissa ja kulkeutua pohjaveteen. Tavallisesti se kuitenkin sitoutuu maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin. Antimonia sitoo tehokkaasti maaperän humus, mikä säätelee sen kulkeutumista. Maalajin täyttömaakerroksen alapuolella on todettu olevan silttiä ja savea, jotka rajoittavat merkittävästi haitta-aineiden kulkeutumista syvemmälle maaperässä pohjaveteen. Pohjaveden arvioidaan olevan alueella noin 10 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Huomioiden alueen suunniteltu käyttö, todetut haitta-aineet ja niiden ominaisuudet sekä geologiset olosuhteet, on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytetty apuna VNa 214/2007 alempia ohjearvoja. Maaperä on paikoin pilaantunut lyijyllä, antimonilla ja sinkillä sekä fenantreenilla, fluoranteenilla ja bentso(a)pyreenillä ja alueella on maaperän puhdistustarve.

Kaivutyön alussa ja sen aikana tehdään koekuoppia tutkimattomille alueille ja purettavien rakennusten kohdille. Niistä otetaan edustavia maanäytteitä maaperän kerroksellisuus huomioiden. Valikoiduista näytteistä analysoidaan laboratoriossa ainakin arseenin ja raskasmetallien sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet ja tarvittaessa muiden haitta-aineiden pitoisuuksia.

Mikäli kohteen kunnostamisen yhteydessä tulee esiin sellaisia haitta-aineita, joita ei ole ennakkotutkimuksissa todettu, arvioidaan niiden osalta puhdistustarve haitta-aineen laatu huomioiden. Ympäristötekninen valvoja on asiasta välittömästi yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun puhdistustavoitteen päättämiseksi. Mikäli puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut puhdistustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. 

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Maaperässä todettujen haitta-aineiden ominaisuudet, esiintymissyvyys, kohteen geologia ja alueen tuleva käyttö huomioiden muiden kunnostusmenetelmien ei arvioida olevan kustannustehokkaita eikä järkeviä.

Kunnostusta ohjataan kohteen alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten sekä kaivun aikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien/laboratorioanalyysien perusteella. Kaivutyöt tehdään ns. lajittelevana kaivuna, jossa mahdolliset suurimmat kappaleet, kuten isot kivet ja lohkareet erotellaan kaivinkoneella. Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista etukäteen Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa.

Alueen tuleva käyttö ja sijainti pohjavesialueella huomioiden maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään VNa 214/2007 alempia ohjearvoja seuraavasti:

arseeni                                50 mg/kg

kadmium                            10 mg/kg

koboltti                                100 mg/kg

kromi                                  200 mg/kg

kupari                                  150 mg/kg

elohopea                             2 mg/kg

nikkeli                                 100 mg/kg

lyijy                                     200 mg/kg

antimoni                              10 mg/kg

vanadiini                             150 mg/kg

sinkki                                  250 mg/kg

naftaleeni                            5 mg/kg

fenantreeni                         5 mg/kg

antraseeni                           5 mg/kg

fluoranteeni                         5 mg/kg

bentso(a)antraseeni            5 mg/kg

bentso(k)fluoranteeni         5 mg/kg

bentso(a)pyreeni                2 mg/kg

PAH -kokonaispitoisuus     30 mg/kg

Maaperän kunnostusta jatketaan, kunnes kohteelle asetettu puhdistustavoite tai kunnostettavan kiinteistön raja tai mahdollinen säilytettävä rakenne tai rakennus saavutetaan. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostuksen tavoitearvot ylittävä maa-aines poistetaan kaivualueilta, joiden laajuus määritetään kaivantojen seinämistä ja pohjilta otettavista näytteistä tehtävien kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, kaivantoihin suotautuvasta vedestä otetaan näytteitä. Analyysitulosten perusteella sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Tarvittaessa vesi poistetaan imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Mikäli työn aikana ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistuksen kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä ympäristönsuojelulle.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 100-150 tonnin suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti. Kaivumassoista analysoidaan laboratoriossa tarvittaessa arseenin, raskasmetallien ja PAH- yhdisteiden pitoisuudet.

Kunnostamisen yhteydessä alueelta poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (VNA 179/2012, liite 4) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03.
• Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (VNA 179/2012 ja muutos VNa 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa Nro 1357/2014 esitetyt kriteerit täyttyvät.

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa etukäteen ja massojen kaatopaikkakelpoisuusarviot toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa.

Maa-aines voidaan myös vaihtoehtoisesti välivarastoida hyväksytylle alueelle ja käsitellä myöhemmin hyväksyttävällä menetelmällä tai laitteistolla.

Kunnostettavalta alueelta kaivettavat, haitta-ainepitoisuudeltaan alle VNa 214/2007 kynnysarvotason olevat massat sijoitetaan kaivantojen täyttöön, jos todetaan täyttötarvetta ja massat ovat rakennusteknisesti tarkoitukseen sopivia. Hyödynnettävien kaivumassojen määristä ja sijoituspaikoista pidetään kirjaa. Jos massat eivät rakennusteknisesti sovellu täyttöön, ne sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamana muulle vastaanottopaikalle. Haitta-ainepitouudeltaan VNa 214/2007 kynnysarvot alittavaa maata voidaan tarvittaessa hyödyntää suunnitelmallisesti myös muulla rakennustyömaalla.

Pilaantumattomia, täyttöön soveltuvia maa-aineksia voidaan varastoida pitempiaikaisesti kaivu- tai välivarastoalueella. Myös pilaantuneita massoja voidaan välivarastoida lyhytaikaisesti, mikäli niitä ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Haitta-ainepitoisuuksiltaan erilaiset massat välivarastoidaan toisistaan erillään. Pilaantuneet tai vaaralliseksi jätteeksi luokitellut maat peitetään tarvittaessa haitta-aineiden leviämisen, pölyämisen tai hajuhaittojen estämiseksi. Kaivuiden yhteydessä poistettava mahdollinen jäte käsitellään Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa maksimissaan n. 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Näytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita alueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Lisäksi n. 30 % jäännösnäytteistä varmistetaan laboratoriossa, jossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, jos niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten tai -havaintojen perusteella.

Maaperän kunnostusta ei jatketa kiinteistön 853-84-77-5 ulkopuolisille alueille. Mikäli pilaantunut alue jatkuu kiinteistön ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole mahdollista purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan erottamaan/eristämään pilaantumattomista erottavalla rakenteella. Rakenne on ensisijaisesti suodatinkangas ja vaihtoehtoisesti voidaan käyttää HDPE-kalvoa tai bentoniittimattoa. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä ympäristönsuojeluun. Pilaantumisesta ilmoitetaan myös ulkopuolisten kiinteistöjen omistajille.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai kiinteistön rajalle tai säilytettävien rakenteiden läheisyyteen mahdollisesti jäävät kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on eristetty ympäristönsuojelun hyväksymällä tavalla.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa arvioidaan puhdistustyön tavoitteiden toteutuminen ja esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus, näytepisteiden sijainti sekä mahdollinen massojen hyötykäyttö kohteessa. Myös analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä esitetään raportissa. Mikäli maaperään jää pilaantunutta maata, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma ympäristönsuojelulle.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle. Melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja lastauksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi.

Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Työturvallisuusasioissa noudatetaan ajantasaista työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Kunnostustyö on suunniteltu toteutettavaksi uudisrakentamiseen liittyvän kaivun yhteydessä. Rakennuttaja laatii maanrakennushankkeeseen turvallisuusasiakirjan, jonka liitteeksi laaditaan ohje haitta-aineiden huomioimiseksi rakennustyön yhteydessä.

Kirjanpito ja tiedotus

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ja muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Lisäksi kirjataan mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainnit, kaivettujen hyötykäytettyjen massojen sijainti, laatu ja arvioitu määrä sekä eriste- ja havainnointimateriaalin sijainti.

Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot toimitetaan ympäristönsuojeluun ennen töihin ryhtymistä. Lopetusilmoitus toimitetaan, kun maaperän kunnostustyö on saatu päätökseen. 

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostuksen aikataulusta ilmoitetaan sen varmistuttua Turun kaupungin ympäristönsuojelulle lähetettävän aloitusilmoituksen yhteydessä. Alueen maaperää kunnostetaan ja rakentamisen edellyttämää muuta kaivua toteutetaan alueen rakentamisen etenemisen mukaan. Alustavan arvion mukaan rakennustyöt tulevat alkamaan touko-kesäkuussa 2021.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät esitetyt puhdistustavoitteet. Tavoitteiksi on esitetty VNA 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin tutkittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät puhdistustavoitteet, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta vastaavalla tavalla.

2.  Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta kaivettuja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 kynnysarvot) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 alemmat ohjearvot, voidaan hyödyntää maarakentamiseen muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä alueelta poistettava maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistuksen aloitus- ja päättymisajankohdista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustavoite. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen sekä mahdolliset eristerakenteet. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2026 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.