Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 18.5.2021:

Ilmoituksen tekijä

Lehto-Asunnot Oy (0189229-0)

Puhdistettava alue

Osoite:

Artturinkatu 2, Turku

Kiinteistö/Määräala:

853-62-30-3-M502

Määräalan omistaja:

Kiinteistö Oy Turun Artturinkatu 2 (2752976-4)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 25.3.2021, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 3943-2021). Ilmoitusta täydennetty maanomistaja luvalla 18.5.2021.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Kunnostettavan alueen rajaus ja suunnitelmapiirustus
• Liite 2. Ote asemakaavasta
• Liite 3. Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Liite 4.1. Maaperätutkimus, Saippuacenter, Turku, Tutkimusraportti, vastaanottaja MBM Group Oy, 6.5.2015, 1510019092, Ramboll Finland Oy
• Liite 4.2. Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi, Turun kaupunki, Kirstinpuisto, Tilaaja Turun kaupunki ja Bonava Suomi Oy, 23.11.2018, 1898019/AO, Golder Associates Oy
• Liite 5. Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Artturinkatu 2, Turku, tilaaja: Lehto Asunnot Oy, 25.3.2021, 20449773 AO, Golder Associates Oy
• Liite 6. Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala, Lausunto maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiraportista Kirstinpuiston kaava-alueella (9060-2019)

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Kohde kuuluu Kirstinpuiston kaava-alueeseen. Kohdealueella ei ole aikaisempia maaperän kunnostusta koskevia päätöksiä, mutta Kirstinpuiston kaava-alueella on kaksi muuta pilaantuneen maaperän kunnostusilmoituksesta annettua päätöstä.

Kirstinpuiston kaava-aluetta koskien on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiraportti Golder Associates Oy:n toimesta 23.11.2018. Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on antanut hyväksyvän lausuntonsa 2.10.2019 (9060-2019).

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on ollut Suomen Unileverin (Lever faberge) toimintaa 1930-2002 välisenä aikana.  Rakennuksissa on ollut tehdas-, varasto-, pesula- ja toimistotiloja. Nykyään rakennukset ovat pääosin toimisto- ja harrastekäytössä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Ilmoituksen kohteena oleva alue rajautuu pohjoisessa Ruissalontiehen, idässä Artturinkatuun, etelässä Tukholmankatuun sekä lännessä Saippuatehtaan toimitilarakennusten korttelialueeseen (KTY-1). Toimitilarakennusten korttelialue sijaitsee kiinteistöllä853-62-30-3.

Alue sijoittuu 16.3.2020 voimaan tulleen Kirstinpuiston asemakaavan (2/2013) alueelle. Ilmoituksen kohteena oleva alue on kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-4). Alueen käyttötarkoitus on muuttumassa uuden kaavan mukaiseksi. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi viisi asuinkerrostaloa. Uuden kaavan mukaisen alueen rajaus poikkeaa paikoin nykyisistä kiinteistörajoista. Uudesta määräalasta muodostuu lohkomisen myötä uuden lainvoimaisen asemakaavan mukainen tontti 853-62-30-5.

Ilmoituksen kohteena olevalla alueella sijaitseva nykyiset rakennukset tullaan purkamaan ennen rakennustöiden alkua keväällä 2021.

Maaperä

Alueen pintaosa koostuu noin 1,0-2,0 metrin syvyyteen saakka sekalaisesta täyttömaasta (Hk, Sr, kiviä), jonka alla on savi. Paikoin täyttömaan joukossa havaittiin tutkimuksissa rakennusjätettä (betonia, tiiltä).

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Kaarninko, ID0285352) sijaitsee yli 3 kilometrin päässä. Puhdistusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole pintavesistöjä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Ilmoituksen kohteena olevalla alueella on tehty ympäristötekninen maaperätutkimus vuonna 2015 (Ramboll Finlnad Oy, Maaperätutkimus, Saippuacenter, Turku, 4.6.2012). Tutkimus koski koko kiinteistöä 853-62-30-3, josta kunnostuksen kohteena oleva alue on lohkottu. Tällöin alueelle on tehty 6 ja aikaisemmassa SCC Viatek Turku toimesta vuosina 2002-2003 tehdyssä tutkimuksessa 11 tutkimuspistettä.

Tutkimuksessa orgaanisista haitta-aineista PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus sekä fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin maksimipitoisuudet ylittivät Vna 214/2007 ylemmät ohjearvot. Öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden C₂₁-C₄₀-pitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Epäorgaanisista haitta-aineista sinkin, antimonin ja kuparin maksimipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot, ja lyijyn maksimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon.

Arseenia on Kirstinpuiston alueen tutkimuksissa todettu Vna 21472007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisiä pitoisuuksia monin paikoin. Arseenipitoisuudet voivat ainakin osittain kuvastaan alueen luontaista arseenipitoisuutta. Arseenin osalta Turun alueen taustapitoisuusarvot vaihtelevat maalajista riippuen välillä 7-13 mg/kg.

Alueella tarkoitus suorittaa tarkentavia tutkimuksia ennen rakennustöiden alkua.

Puhdistustarpeen arviointi

Alue on asemakaavassa (272013) kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistokäyttöön. Alustavan suunnitelman mukaan alueelle tulee autopaikkoja, kulkuväyliä, viher/istutusalueita, oleskelualue sekä leikkialue. Maaperässä on todettu ohjearvopitoisuudet (Vna 214/2007) ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa (GA Oy 23.11.2018) määritettiin tarkasteltaville haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet (liite 1), joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Suurimmat haitattomat pitoisuudet määritettiin kolmelle eri osa-alueelle: 1) rakennusten alapuoliseen maaperään, 2) piha-, pysäköinti- ja katualueille sekä 3) puistoalueille. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa riittäviksi toimenpiteiksi on arvioitu haitattoman maan poisto tai arvioinnissa esitettyjen riskienhallintatoimenpiteiden toteuttaminen.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kohteen maaperää ei luokitella kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa pilaantuneeksi. Kaivutöiden yhteydessä kaivetaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Kaikki maaperässä todetut haitta-aineet on kuitenkin otettava huomioon rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä ja sijoittamisessa, vaikka pitoisuudet eivät ylittäisikään määritettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia. Turun kaupungin ympäristönsuojelu on lausunnossaan (2.10.2019) edellyttänyt PIMA-ilmoituksen laatimista, jos alueelta kaivetaan pilaantuneita maa-aineksia.

Tutkimattomille alueille tehdään täydentäviä tutkimuksia (purettujen rakennusten alue ja tulevien rakennusten alue) ennen uudisrakentamisen aloittamista. Tutkimukset tehdään, kun alueella sijaitsevat rakennukset on purettu. Lisätutkimusten perusteella tarvittaessa päivitetään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän kunnostustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportissa. Maaperän kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Mahdolliset myöhemmin todettavat pilaantuneet alueet kunnostetaan ja alueella tehdään kaivutöitä rakentamisen edellyttämästi. Mikäli kaivutöiden yhteydessä alueelta ei poisteta maa-aineksia, joissa suurimmat haitattomat pitoisuudet ylittyvät, toteutetaan edellytetyt riskienhallintatoimenpiteet.

Maaperästä kaivettavat maa-ainekset ohjataan vastaanottopaikkoihin sekä toteutuksen yhteydessä tehtävien että tehtyjen tutkimusten tulosten, että kenttämittausten perusteella.

Tavoitepitoisuudet alueella on asetettu öljyhiilivedyille ja PAH-yhdisteille. Riskinarviossa arseenille eikä raskasmetalleille ei ole asuinrakennusten alueella eikä piha-, pysäköinti- ja katualueilla annettu kunnostustavoitteita. Asuinrakennusten alueella oletuksena on käytetty, että pohjalaatan alapuolelle tulee noin 0,5 m rakennekerros ja ettei laatan alle tule esim. radonputkistoa. Asuinrakennusten alapuolella ja 3 metrin etäisyydellä rakennuksen seinälinjasta noudatetaan asuinrakennuksen alueelle laskettuja haitattomia pitoisuuksia. Piha-, pysäköinti- ja katualueilla oletuksena on pidetty, että pinnat on osittain päällystetty vettä läpäisevällä pintamateriaalilla (rakennekerros) niin, että suora kosketus, pölyäminen ja pintavalunta on näillä alueilla estynyt, mutta hulevedet pääsevät ainakin osittain imeytymään maaperään.

Kunnostussuunnitelmassa on asetettu tarkennuksena piha-alueen tavoitepitoisuuksiin, että viher- ja istutusalueilla on vähintään 0,2 m kasvukerros, joka estää suoran kosketuksen ja pölyämisen. Oleskelualueilla on päällyste/rakennekerros, joka estää suoran kosketuksen ja pölyämisen samoin kuin autopaikoilla ja kulkuväylillä sekä leikkialueilla. Leikkialueiden osalta on lisäksi todettu, että mikäli sille sijoitetaan hiekkalaatikko ja hiekkalaatikon ja sen alapuolisen maaperän välissä on asfaltti, kiveys, turva-alueesta tai muu vastaava päällyste, noudatetaan piha-alueelle määritettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia. Mikäli hiekkalaatikon alueella ei ole em. päällystettä, leikkihiekkakerroksen alatasosta 0,5 m syvyyteen haitta-ainepitoisuuksien tulee olla alle kynnysarvo. Oletuksena on, että hiekkalaatikko on kokonaan maanpinnantason yläpuolella ja leikkihiekkakerroksen paksuus on noin 0,5 m, jolloin hiekkalaatikon kohdalla on noin 1 m kerros pitoisuuksiltaan kynnysarvot alittavaa maata.

Mikäli puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut puhdistustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, riskinhallintatoimenpiteeksi on öljyhiilivetyjen raskaampien jakeiden (C₂₁-C₄₀) ja muiden PAH-yhdisteiden kuin naftaleenin osalta soveltuu peittäminen vähintään 0,5 m paksuisella pilaantumattomalla maakerroksella. Naftaleenin, alifaattisten C₁₀-C₁₂-jakeiden sekä aromaattisten C₁₀-C₁₂ ja C₁₂-C₁₆-jakeiden osalta riskienhallintatoimenpiteenä tulee kyseeseen rakennusten sisäilman haihtumisen estäminen alapohjan tiivistämisellä ja/tai asentamalla alapohjan alle tuuletus (vrt. radonputkisto). Kiinteistöllä tehtävien vesi- ja viemärikaivantojen täytöissä käytetään pilaantumatonta maa-ainesta.

Alueen maaperässä on todettu jätejakeita (mm. tiili, betoni, puu, metalli) yhteensä 13 tutkimuspisteessä. Jätejakeet poistetaan ainoastaan pilaantuneisuuden ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja haitta-ainepitoisten maiden kaivuuta ja kohteesta poistettavien massojen toimittamista vastaanottopisteisiin ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle työn aloitusilmoituksen yhteydessä. Valvoja ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimusten tulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Ympäristötekninen valvoja ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Maaperän kunnostustyön toteuttamisesta pidetään työmaalla pöytäkirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tuloksista sekä poistetuista massoista ja niiden sijoituspaikoista, työskentelyolosuhteista.

Kaivun aikana otetaan massoista näytteitä, joista tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Petroflag-kenttätestejä tehdään mm. K3 alueella sekä muilla alueilla, joissa lisätutkimuksissa mahdollisesti todetaan kohonneita öljypitoisuuksia. Petroflag-kenttätestejä tehdään tarvittaessa myös muualla, mikäli PID-mittauksessa todetaan kohonneita pitoisuuksia tai epäillään aistinvaraisesti öljyhiilivetyjen esiintymistä. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa öljyhiilivetyjen (C₅-C₁₀ tai C₁₀-C₄₀), PAH-yhdisteiden tai arseenin ja raskasmetallien pitoisuuksia. Kaivumassoista määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Kaivumaat luokitellaan maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien ja/tai jätteen mukaan Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 määriteltyihin ohjearvoihin, Vna 179/2012 ja sen muutoksessa Vna 86/2015 annettuihin ohjeellisiin vaarallisen jätteen raja-arvoihin perustuen seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi.
• maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012) ja muutoksen (Vna 86/2015) mukaisesti. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

Maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin haitta-aineiden koostumuksen ja kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen perusteella. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistamisen aloittamista ja analyysitulokset tai kaatopaikkakelpoisuuslausunnot massoista toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa.

Kaivutyö tehdään lajittelevan kaivuuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivinkonetarkkuudella erilleen maa-aineksesta. Pienempiä alueella esiintyviä jätejakeita ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta kohteella.

Mikäli alueella kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksien perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettaja tulee olla merkitty jätehuoltorekisteriin.

Alueelta poistettavat haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli em. massoja toimitetaan muualle kuin maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastaanottoasemalle, tulee maiden sijoittamiseen olla erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mikäli kunnostustöiden yhteydessä on tarve poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, vedestä otetaan ympäristöteknisen valvojan toimesta vesinäytteitä. Vesien johtamisestä jätevesiviemäriin sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Mikäli vettä johdetaan hulevesiviemäriin, sen johtamisesta sovitaan Turun kaupungin kaupunkirakentamisen ja ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta tai alueelta kaivettua jätteetöntä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 21472007 alemmat ohjearvot. Hyödynnettävien massojen tulee soveltua rakennusteknisesti suunniteltuun tarkoitukseen. Maa-ainesten hyödyntämisessä tulee huomioida vesi- ja viemärikaivantojen alueita koskevat rajaukset sekä aluekohtaiset kunnostustavoitteet, jotka ovat osittain alhaisempia kuin alemmat ohjearvot.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneen maa-aineksen kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100-150 m² suuruista puhdistettua aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita em. työalueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä mitataan PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla ja tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Lisäksi jäännösnäytteitä toimitetaan laboratorioanalyysiin siten, että noin 30 % kunnostetun alueen pinta-alasta tulee varmistettua laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita em. työalueella on todettu. Osasta jäännöspitoisuusnäytteistä tehdään hiilivetyfraktiointeja, mikäli alueen maaperässä on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia (jakeita C₁₀-C₂₁ yli 300 mg/kg).

Mikäli alueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei voida poistaa, toteutetaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa esitetyt riskienhallintatoimenpiteet (mm. piha- ja pysäköintialueella peittäminen/päällystäminen, asuinrakennusten alueella alapohjan tiivistys tai radonputkisto). Muuna riskienhallintatoimenpiteenä ovat vesi- ja viemärilinjojen täyttöjen toteuttaminen pilaantumattomalla maa-aineksella.

Mikäli kaikkia pitoisuudeltaan puhdistustavoitteet ylittäviä massoja ei ole mahdollista poistaa tai niitä jää kiinteistön rajalle, kunnostustavoitteet ylittävät pitoisuudet varaudutaan erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla tai tarvittaessa eristämään esim. bentoniittimatolla. Ennen erottavan/eristävän rakenteen asentamista ollaan yhteydessä ympäristönsuojeluun. Ympäristötekninen valvonta on paikalla eristävää rakennetta asennettaessa ja dokumentoi työn sekä merkitsee eristeen raporttiin liitettävään karttaan.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai kunnostussuunnitelman mukaiset riskienhallintatoimenpiteet on toteutettu. Kunnostuksen päättymisestä tehdään ilmoitus ympäristönsuojeluun.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan lisätutkimuksissa tai kaivutyön aikana muita kuin aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita, päivitetään maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tarvittaessa. Jos odottamattomia haitta-aineita sisältäviä maita kaivetaan tai poistetaan kohteesta, maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitokselle, jolla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, asiasta ilmoitetaan ympäristösuojelulle. Kunnostusta ei jatketa kunnostuskohteena olevan alueen ulkopuolelle. Kaikista pilaantuneisuuden ja puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävästä ilmoitetaan viipymättä ympäristösuojeluun.

Kestävä kunnostaminen sekä työnaikaisten riskien ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on määritetty suurimmat haitattomat pitoisuudet kohteessa todetuille haitta-aineille, joiden alittuessa niistä ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihto, koska rakentamisen edellyttämästä kaivuusta johtuen se on katsottu järkevimmäksi ja kustannustehokkaimmaksi. Kohteesta poistetaan ainoastaan maa-ainekset, joissa edellä mainittujen aineiden haitattomat pitoisuudet ylittyvät ja ne kaivuumaat, jotka ovat tarpeen kaivaa ja poistaa rakentamisen edellyttämästi. Maa-aineksen poistotarve sekä kuljetusmatkat on pyritty minimoimaan. Lisäksi kohteeseen on suunniteltu jo riskienhallintatoimenpiteet, mikäli maaperän joudutaan jättämään tavoitepitoisuudet ylittäviä pitoisuuksia.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle aiheuttaen. Maaperän puhdistamisen aiheuttama melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristöhaitat arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Esimerkiksi pölyämistä pyritään tarvittaessa estämään kastelulla ja kuljetettavat kasat peittämällä. Maa-ainesten kuljetuksen ei arvioida aiheuttavan haittaa muulle liikenteelle ja kuljetusmatkat pyritään minimoimaan.

Kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet.

Kirjanpito

Maaperän puhdistustyön päättyessä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. Raportissa esitetään poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti sekä analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta oteuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Raportissa tulee lisäksi esittää mahdolliset toteutetut riskienhallintatoimenpiteet. Raportti toimitetaan ympäristönsuojeluun kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on suunniteltu toteutettavan huhti-toukokuussa 2021.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1. Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportissa määritetyt liitteessä 2 eri osa-alueille edellytetyt puhdistustavoitteet.

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä edellä mainittujen haitta-aineiden lisäksi on muita haitta-aineita, tulee niiden pitoisuudet määrittää ja maaperän pilaantuneisuus sekä puhdistustarve arvioida uudelleen kyseisten haitta-aineiden osalta.

2.  Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Massanvaihtokaivantojen reunoilta ja pohjalta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Näytteistä tulee kentällä mitata kenttämittarein vähintään raskasmetallien, arseenin ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi osalta. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli lisätutkimuksissa tai kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

3.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

4.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ja kohteen puhdistustavoitteet alittavaa maa-ainesta, voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa eikä sisällä jätejakeita. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen) eikä jätejakeita, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

5.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä sekä laatia asianmukaiset siirtoasiakirjat sekä kunnostusraportoinnit. Asiantuntijalla tulee olla voimassa oleva ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus tai kokemus vastaavan puhdistusmenetelmän ohjauksesta. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

6.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

7.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

8.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

9.  Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

10. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

11. Jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) poistamisesta ja asianmukaiseen vastaanottopaikkaan toimittamisesta tulee huolehtia vähintään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Alueen maaperässä olevien mahdollisten muiden jätteiden poistamistarpeesta ja käsittelystä tulee tarvittaessa keskustella ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia ohjeita.

12. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää tiiviillä pohjalla peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella. Välivarastoinnin tulee olla mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, pilaantuneiden vesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Puhdistustyöstä laaditaan kunnostuskohdekohtainen loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, yhteenveto analyysituloksista, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet sekä muut riskienhallintatoimenpiteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet. Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa uudisrakentamisen yhteydessä maata (rakennustekniset syyt). Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät jonkin verran myös erilaisia jätejakeita. Kaivutarve on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyissä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportissa esitettyjä puhtaustasoja pidetään riittävinä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kaavan mukaisesti kunnostettavalle alueelle tulee ainoastaan asuinrakennuksia sekä piha-, pysäköinti- ja katualueita. Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet on määritetty tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perustella koko Kirstinpuisto kaava-alueella aluekohtaisesti niille aineille, joita tutkimuksissa havaittiin ja katsottiin tarpeelliseksi asettaa puhdistustavoite. Puhdistustavoitteiden pohjana on käytetty tiettyjä rakenteellisia oletuksia, jotka tulee huomioida rakentamista toteutuksessa. Puhdistustavoitteiden lisäksi alueelle on määritetty tiettyjä riskienhallintatoimenpiteitä, joita toteutetaan, mikäli alueelle jää asetetut haitattomat pitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei voida poistaa. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä. (Määräys 2)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 3)

Määräys on annettu eri maa-ainesjätteiden toimittamiseksi asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Lisäksi kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien kunnostustavoitteet sekä alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Niiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet ja alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 4)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 5).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 6)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 7)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 9)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä mm. terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 10)

Puhdistustyössä saattaa syntyä ja löytyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen. (Määräys 11 ja 12)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeusantaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 14)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio jatkotarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista sekä muista riskienhallintatoimenpiteistä jne. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 15)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2026 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Liite 2Puhdistustavoitteet

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.