Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 12.2.2021:

Ilmoituksen tekijä

Lehto Asunnot Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Fatabuurinkatu 5, 20200 Turku

Kiinteistö:

853-61-9-5

Kiinteistön omistajat:

Kiinteistö Oy Turun Henning

Kiinteistö Oy Turun Robert

Kiinteistö Oy Turun Fredric

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 21.12.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 14536-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Ympäristötekninen näytteenotto, Lehto Asunnot Oy, Golder Associates Oy, 6.6.2018, 1895852 ver. A0
• Tutkimusraportti, Lehto Asunnot Oy, Golder Associates Oy, 18.12.2020, 20394182_A0
• Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Hartela Turku Satamakeskus, Hartela Oy, Golder Associates Oy, 12.6.2012, 11-50212-0263/versio A0
• Ympäristöarviointi Lehto Asunnot Herttuankulma Turku, Lehto Asunnot Oy, Golder Associates Oy, 16.3.2018, 1895852 ver. A0
• Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, täydennys Lehto Asunnot Herttuankulma, Lehto Asunnot Oy, Golder Associates Oy, 25.7.2019, 18112096/versio A0
• Maaperän kunnostuksen Yleissuunnitelma, Lehto Asunnot Oy, Golder Associates Oy, 18.12.2020, 20394182 A0
• Kiinteistön omistajien suostumus Lehto Asunnot Oy:lle ilmoituksen tekemiseen, 3.2.2021

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena olevalle kiinteistölle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen on hyväksynyt lausunnollaan 20.6.2012 (7362-2012) osoitetta Nosturinkatu 5 koskevan riskinarvioinnin, jossa määritettiin mm. metalleille suurimmat haitattomat pitoisuudet. Ennen rakentamistoimia Herttuankulman alueelle laadittiin haitta-ainepitoisten maiden kaivamiseen ja poistoon liittyvät toimintaohje (6.8.2018), jossa tarkennettiin valvontaan liittyviä asioita ja täydennettiin suurimmat sallitut PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Ympäristönsuojelu hyväksyt toimintaohjeen sähköpostilla. Myöhemmin ympäristönsuojeluviranomainen on hyväksynyt lausunnollaan 25.11.2019 (13781-2019) täydennetyn riskinarvion, jossa määritettiin alueelle tulevien kunnostustöiden varalle riskinarviopohjaiset suurimmat haitattomat pitoisuudet öljy- ja bensiinihiilivedyille sekä BTEX-yhdisteille.

Nyt kunnostettavalle alueelle on laadittu ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, koska vuoden 2020 tutkimuksissa todettiin öljyhiilivetyjen aromaattisia yhdisteitä C₁₀-C₁₂ pitoisuuksia, jotka ylittävät suurimmat sallitut haitattomat pitoisuudet.

Lisäksi tulevalla piha-alueella elohopean, bentso(a)antraseenin ja bentso(a)pyreenin pitoisuuksia, jotka ylittävät pintamaalle 0-0,5 m määritetyt haitattomat pitoisuudet. Todetut pitoisuudet alkavat syvyydeltä 0,6-0,7 m. Näillä alueilla voi olla puhdistustarve, mikäli rakennusalueen maanpinnan taso tulee olemaan alempana kuin nykyinen maanpinnan taso eikä alueella toteuteta riskinhallintatoimenpiteitä, joilla estetään suora kosketus haitta-ainepitoiseen maahan.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Ilmoitukseen kuuluva alue on ollut pitkään teollisessa tai vastaavassa käytössä eikä pilaantumisen aiheuttanutta tapahtumaa ole tiedossa. Herttuankulman aluetta on aikanaan täytetty sekalaisilla, mm. rakennusjätteitä sisältävillä täytöillä. Ilmoituksen piiriin kuuluvalla alueella on aiemmin sijainnut tupakkavarastona toiminut rakennus, joka on purettu ennen vuoden 2020 tutkimusta.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Ilmoitukseen kuuluva kiinteistö sijoittuu 14.5.2018 voimaan tulleen asemakaavan (Herttuankulma 27/2013) alueelle ja se on kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1).

Kiinteistölle tullaan rakentamaan uudisrakennus, johon kuuluu mm. palveluasumisen tiloja ja päiväkoti. Kiinteistön keski- ja pohjoisosaan sijoittuvalle piha-alueelle on suunnitteilla päällystettyjä pysäköintipaikkoja pyörille, kulkuväyliä, oleskelupiha, viheralueita ja päiväkodin leikkipiha. Pihan pohjoisosaan tulee myös kivituhkapäällysteinen pelikenttä.

Naapurikiinteistöjen käyttötarkoitus on jo osin muuttunut voimassa olevan kaavan mukaiseen käyttöön. Ilmoituksen kohteena oleva alue rajautuu idässä Fatabuurinkatuun ja tulevaan Kreivinaukioon, etelässä tulevaan Karin Hakolan kujaan ja lännessä tulevaan Kolmen Katariinan bulevardiin. Pohjoispuolella on nykyinen liikerakennusten korttelialueeseen kuuluva rakennus ja koillispuolella kulmanaapurina pysäköintihalli.

Maaperä

Kohteen maanpinta on tasainen, noin tasolla +4,0. Maaperäkartan mukaan alue on täytemaa-aluetta (TA). Vuosina 2018 ja 2020 tehtyjen tutkimusten mukaan alueen pintaosissa on n. 1,5 - 2,5 metrin paksuinen sekalaisen täyttömaan kerros. Osassa tutkimuspisteitä täyttökerros on ohuempi. Täyttökerroksen alla on savea. Savikerroksen paksuuden arvioidaan olevan yli 10 metriä.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Kaarnikko (0285352) sijaitsee n. 4,3 km kohteesta kaakkoon. Osaan koekuopista suotautui tutkimusten yhteydessä orsivettä. Orsivettä voi esiintyä alueilla, joissa täyttökerrokset ulottuvat yleistä tasoa syvemmälle ja sitä voi purkautua alueelta kunnallisteknisiä kaivantoja pitkin.

Kohteen alueella ei ole mitattua tietoa pohjaveden painotasosta eikä virtaussuunnasta. Pohjaveden arvioidaan virtaavan savikerroksen alapuolisessa paremmin vettä johtavassa maaperässä.

Orsi- ja pohjaveden muodostuminen arvioidaan alueella vähäiseksi. Läheisyydessä ei ole pohjaveden käyttöä. Lähellä olevat kiinteistöt on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkkoon.

Pintavedet imeytyvät pääosin maaperään. Lähialueella on asfaltoituja ja kivettyjä alueita, joilla on hulevesiviemäröinti. Lähin pintavesistö, Turun satama-allas, sijaitsee n. 500 metrin etäisyydellä lännessä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa vuosina 2018 ja 2020 alueelle on tehty yhteensä 15 tutkimuspistettä, joista on otettu yhteensä 47 maanäytettä.

Orgaanisista aineista PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus sekä fenatreenin, fluoranteenin, bentso(a)antraseenin, bentso(a)fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin sekä öljyhiilivetyjen jakeiden C₁₀-C₂₁ ja C₂₁-C₄₀ maksimipitoisuudet ylittivät Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot. Antraseenin maksimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon.

Epäorgaanisista haitta-aineista lyijyn, kuparin, sinkin ja elohopean maksimipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot.

Kolmessa tutkimuspisteessä todettiin täyttömaan seassa vähäisiä määriä jätejakeita (tiiltä) ja yhdessä enemmän jätejakeita (mm. lasia ja muovia).

Kunnostustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa (2012 ja 2019) sekä ympäristöarvioinnissa (2018) määritettiin tarkasteltaville haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Haitattomat pitoisuudet on määritelty mm. asuinrakennusten alueille ja asuinrakennusten piha-alueille, joiksi hoivakorttelin rakennus ja sen piha-alue voidaan rinnastaa.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on toteutettu vertaamalla kohteessa todettuja haitta-ainepitoisuuksia asuinrakentamisen alueelle määritettyihin suurimpiin haitattomiin pitoisuuksiin. Suunniteltujen rakennusten alueella ei tutkimusten mukaan ole maaperän puhdistustarvetta. Suunnitellulla piha-alueella todettiin puhdistustarve näytepisteen KK9 alueella, jossa otetussa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjen aromaattisten yhdisteiden pitoisuuksia, jotka ylittivät piha-alueelle määritetyn suurimman sallitun haitta-ainepitoisuuden. Piha-alueella on öljyhiilivetyjen osalta oletettu, että maanpintaan tehdään kasvu- tai muu rakennekerros tai päällyste ja puhdistustavoite on määritetty 0,2 metriä syvemmälle osalle. Piha-alueen haitattomien pitoisuuksien mahdollisesti aiheuttama ulkoilmariski on myös tarkistettu laskennallisesti.

Kaikki maaperässä todetut haitta-aineet otetaan huomioon rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä ja sijoittamisessa, vaikka pitoisuudet eivät ylittäisikään määritettyjä haitattomia pitoisuuksia.

Koekuopissa todetut jätejakeet poistetaan vain pilaantuneisuuden (maa-aineksen haitta-ainepitoisuus yli tavoitepitoisuuksien) tai rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Jätejakeet huomioidaan kaivumaiden sijoittelussa. Isot jätejakeet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksista ja niiden esiintyminen otetaan huomioon toimitettaessa maita vastaanottopaikkoihin. Pienempiä jätejakeita, kuten tiilen, lasin ja muovikappaleita, ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta.

Maaperä luokitellaan kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa pilaantuneeksi tutkimuspisteen KK9 alueella ja alueella on pilaantuneen maaperän puhdistustarve. Tehtyjen tutkimuspisteiden perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta- ainepitoisen maa-aineksen esiintymisen laajuutta tai pilaantuneen maan määrää.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Alueella tehdään kaivutöitä tulevan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Koska suunnitellut rakennukset sijoittuvat kiinteistön rajalle, kaivutöitä tullaan tekemään kiinteistön rajojen ulkopuolella rakentamisen edellyttämän työvaran verran. Työvarat sijoittuvat tuleville katualueille. Todetut pilaantuneet alueet (tutkimuspiste KK9) tai myöhemmin todettavat pilaantuneet alueet kunnostetaan massanvaihdolla rakentamisen yhteydessä. Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Rakennettavan alueen eri osa-alueille on laskettu suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida olevan kulkeutumisriskiä tai terveys- tai ympäristöhaittaa. Kunnostustöiden ja rakentamisen yhteydessä alueelta poistetaan maa-aines, jossa em. pitoisuudet ylittyvät tai toteutetaan ilmoituksessa määritellyt riskinhallintatoimenpiteet.

Piha-alueilla esiintyvien metallien osalta riittävänä riskinhallintatoimena pidetään päällystämistä asemapiirustuksessa esitetyillä päällysterakenteilla tai piha-alueen korottamista. PAH-yhdisteiden osalta noudatetaan maaperän pintakerrokselle, päällystetyille alueille tai rakennuksen alla olevalle maaperälle annettuja haitattomia pitoisuuksia. Piha-alueiden korottamista voidaan pitää myös riittävänä riskinhallintatoimena päällystämättömillä alueilla.

Öljy- ja bensiinihiilivetyjen sekä BTEX-yhdisteiden osalta piha- ja katualueilla käytetään liiketilojen alle määritettyjä haitattomia pitoisuuksia, millä varmistetaan se, etteivät haitta-aineet kulkeudu asuin- ja liiketilojen alle terveyshaittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Mikäli maaperään jää haitattomat pitoisuudet ylittäviä pitoisuuksia, estetään niiden haihtuminen rakennuksen sisäilmaan tiivistämällä alapohja ja/tai asentamalla alapohjan alle tuuletus.

Mikäli kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todetaan sellaisilla alueilla, joille riskinhallintatoimenpiteitä ei ole määritetty, kunnostustavoitteet ylittävät pitoisuudet varaudutaan erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun erottavaa rakennetta asennetaan. Rakenteet kuvataan loppuraportissa ja ne merkitään raporttiin liitettävään karttaan. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä ympäristönsuojeluun.

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita, arvioidaan, onko maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviota tarpeen päivittää. Jos todetaan yli kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina muita kuin arvioinnissa käsiteltyjä haihtuvia yhdisteitä, tarkastellaan niiden mahdollisesti aiheuttama riski erikseen. Jos odottamattomia haitta-aineita sisältäviä maita kaivetaan ja poistetaan kohteesta, maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, vesien johtamisesta jätevesiviemäriin sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Mikäli vettä johdetaan hulevesiviemäriin, sen johtamisesta Turun kaupungin kaupunkirakentamisen ja ympäristönsuojelun kanssa. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta ja/tai kohteesta kaivettua jätteetöntä, tarkoitukseen soveltuvaa maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Hyödyntämisessä huomioidaan osa-aluekohtaiset kunnostustavoitteet, jotka ovat osittain alhaisempia kuin alemmat ohjearvot sekä vesi- ja viemärikaivantojen alueita koskevat rajaukset. Vesi- ja viemärikaivantojen täytöissä käytetään suunnitelmien mukaisia pilaantumattomia maa-aineksia.

Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Mikäli työn aikana ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistuksen kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä ympäristönsuojelulle.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Kunnostamisen yhteydessä alueelta poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (VNA 179/2012, 1.6.2015 alkaen VNA 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot täyttyvät.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista, kuten massojen sisältämistä jätejakeista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa etukäteen. Kaivu tehdään lajittelevana kaivuna, jolloin isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan erilleen maa-aineksista.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Poistettavat massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat VNA 214/2007 kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, ja jotka eivät rakennusteknisesti sovellu täyttöön, sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamana muulle vastaanottopaikalle. Mikäli niitä toimitetaan muualle, sijoittamisesta laaditaan erillinen suunnitelma, joka toimitetaan ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa maksimissaan n. 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Näytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita alueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Lisäksi n. 30 % jäännösnäytteistä varmistetaan laboratoriossa, jossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu. Osasta jäännöspitoisuusnäytteistä tehdään hiilivetyfraktiointeja, jos maaperässä on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai on toteutettu eri alueille määritellyt riskinhallintatoimenpiteet.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa arvioidaan puhdistustyön tavoitteiden toteutuminen ja esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus sekä näytepisteiden sijainti. Myös analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä esitetään raportissa. Raportissa huomioidaan puhdistustarpeen arvioinnin laskennassa käytetyt eri alueita koskevat oletukset ja esitetyt riskinhallintatoimenpiteet. Lisäksi esitetään mahdolliset toteutetut riskinhallintatoimenpiteet.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle. Melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja lastauksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi.

Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissään henkilökohtaiset suojavarusteet, joiden käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kirjanpito ja tiedotus

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ja muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Kunnostuksen aloittamisajankohta, valvojan yhteystiedot ja massojen vastaanottopisteiden tiedot toimitetaan ympäristönsuojeluun aloitusilmoituksen yhteydessä ennen töihin ryhtymistä. Lopetusilmoitus toimitetaan, kun maaperän kunnostustyö on saatu päätökseen. 

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostusta ja rakentamisen edellyttämää kaivua toteutetaan alueen rakentamisen etenemisen mukaan. Rakennustyöt tulevat alustavan arvion mukaan alkamaan keväällä 2021.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät eri osa-alueille esitetyt puhdistustavoitteet tai alueella tulee toteuttaa yleissuunnitelmassa määritellyt riskinhallintatoimenpiteet.

2.  Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivantojen reunoista ja pohjasta otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta kaivettuja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 alemmat ohjearvot) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä, jos ne täyttävät aluekohtaiset kunnostustavoitteet. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä alueelta poistettava maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11.  Kunkin vaiheen puhdistuksen aloitus- ja päättymisajankohdistaon ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2026 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.