Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Rakennus- ja lupalautakunta2328.01.20211

8210-2018 (10 03 01, 02 08 00)

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Turun kaupungin Lauttarannan esirakentamiseen liittyvistä vesirakentamistöistä ja jätemateriaalien hyödyntämisestä maa- ja merialueen täytöissä, Lauttaranta

Tiivistelmä:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen kaupungin hakemukseen koskien vesilain mukaista lupaa vesialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen sekä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden hyödyntämiseen Lauttarannan esirakentamisessa Turun kaupungissa.

Rlupalk § 23

Ympäristöinsinööri Renja Rasimus 14.1.2021:

Turun kaupungille on Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 14.12.2020 (nro 440/2020 dnro ESAVI/12955/2018 ja Nro 441/2020, dnro ESAVI/12983/2018) myönnetty vesilain mukainen lupa vesialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen sekä ympäristönsuojelulain mukainen lupa ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden hyödyntämiseen Lauttarannan alueen esirakentamiseen Turun kaupungin Hirvensalossa.

Alueelle on tarkoitus vastaanottaa ja sijoittaa ruoppausmassoja, jotka syntyvät Turun Satama Oy:n, Pernon väylän sekä Turun kaupungin vesirakennushankkeiden ruoppauksissa.

Hanke pitää sisällään merenpuoleisen rantapenkereen rakentamisen, koheesiomaiden ruoppausta rakennettavan penkereen alta, proomuväylän ruoppaamisen, vesialueen täyttämisen sekä ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden hyötykäytön alueen esirakentamisessa. Ruoppausmassa stabiloidaan teknisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä metallien liukoisuuden pienentämiseksi.

Ulkopenkereen rakentaminen suoritetaan yhtäjaksoisesti. Pesimärauhan turvaamiseksi melua aiheuttavia toimenpiteitä on 1.4.-15.6. välisenä aikana rajattu klo 10-18 väliseen aikaan. Alueelta syntyvää melua tulee lisäksi mitata lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Ennen ruoppauksen aloittamista ja reunapenkereen rakentamista hankealue tulee ympäröidä merenpohjasta vedenpintaan ulottuvalla suojaverholla. Suojaverho tulee pitää paikoillaan ruoppauksen ja reunapenkereen rakentamisen ajan.

Reunapenkereen massa on noin 25 000 m3ktr ja alueelta ruopattavien massojen määrä noin 54 000 m3ktr. Vesialueelle saa sijoittaa ruoppausmassoja enintään 520 m3ktr. Maa- ja vesialueelle maa-aineksia enintään 110 000 m3ktr.

Vesialueen täytöissä saadaan käyttää ruoppausmassoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Lisäksi vesialueen ja maa-alueen täytöissä saa käyttää puhtaita maa-aineksia, joiden sisältämät haitta-ainepitoisuudet alittavat edellä mainitun asetuksen mukaiset kynnysarvot. Täytössä hyötykäytettävät massat tutkittava kohdekohtaisesti tai on annettava riittävä selvitys massojen laadun varmentamiseksi.

Kaikki alueelle tuotavat ruoppausmassat on käsiteltävä stabiloimalla. Stabiloinnissa saa käyttää jätteeksi luokiteltavia sideaineita; kivihiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa, turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa syntyvää lentotuhkaa, savukaasujen rikinpoistossa syntyvää kalsiumpohjaista reaktiojätettä sekä rinnakkaispoltossa syntyvää lentotuhkaa. Stabiloidulle ruoppausmassalle on annettu tietyt raja-arvot haitallisten aineiden liukoisuuden osalta. Liukoisuusarvot on määritetty pääosin valtioneuvoston asetuksessa (331/2013) pysyvän jätteen kaatopaikalle asetettujen liukoisuusarvojen mukaan, koska massasta ei saa pitkänkään ajan kuluessa aiheutua maaperän pilaantumista tai haittaa vesiympäristölle alueen sijaitessa vesialueen läheisyydessä. Sideaineita tulee käyttää vaan sellaisia määriä, jotka ovat tarpeen tavoitellun haitallisten aineiden liukoisuusarvojen saavuttamiseksi. Lisäksi tulee saavuttaa tietty leikkauslujuus sekä vedenläpäisevyys. Kunkin ruoppausmassaerän käsittelysuunnitelma tulee hyväksyttää erikseen ELY-keskuksella ennen käsittelyjakson aloittamista.

Hulevesien osalta alueen ulkopuolisten vesien johtaminen alueelle on kielletty samoin kuten myös alueella muodostuvien vesien johtaminen viitasammakoiden suojavyöhykealueelle. Viitasammakkojen elinympäristössä on toteutettava säännöllistä luontovaikutusten tarkkailua. Lisäksi toiminta-alueelta johdettavien hulevesien kiintoainepitoisuus saa olla enintään 100 mg/l seitsemän vuorokauden keskiarvona.

Toiminnanharjoittajan tulee tehdä tarkkailusuunnitelma, joka sisältää jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman ja toimittaa se ELY-keskukselle hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä ne toimenpiteet, jotka toteutetaan kiintoainepitoisuuden ylittäessä hulevesien suurimman sallitun kokonaiskiintoainepitoisuuden arvon.

Alueella saa välivarastoida pilaantumattomia maa-ainesjätteitä yhteensä enintään kolme vuotta ja käsittelemättöminä ruoppausmassoja enintään 150 000 tonnia enintään kaksi vuotta ennen käsittelyn aloittamista.

Oheismateriaali 1Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhdistelmäpäätös vesilain mukaisesta luvasta ja ympäristönsuojelulain mukaisesta luvasta 14.12.2020 Nro 440/2020, dnro ESAVI/12955/2018 ja Nro 441/2020 dnro ESAVI/12983/2018

Ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.