Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 11.1.2021:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Puolalankatu 5, 20100 Turku

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Peter Thorwösten tie 37-43, 20900 Turku

Kiinteistö:

853-402-1-74

Kiinteistön omistaja:

Turun Kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 27.11.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 13418-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Maaperän jätteisyyskartoitus Peter Thorwösten tie 44, Turku, Turun kaupunki, Ramboll, 21.10.2020, 1510058298
• Peter Thorwösten tie 37-43, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Turun kaupunki, Ramboll, 18.11.2020, 1510058805-001

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Tietoja alueella harjoitetusta maaperää likaavasta toiminnasta ei ole. Ilmakuvatarkastelun mukaan alueella on ollut 1930-luvulla peltomaata ja asuintalojen piha-alueita. 1970- luvun ilmakuvassa ojan uoma on muodostunut eikä alueella ole enää rakennuksia. Maahan haudatut jätteet ovat vanhoja ja ne ovat olleet haudattuina maahan jo muutaman vuosikymmenen ajan.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Suunnittelualue sijaitsee osoitteessa Peter Thorwösten tie 37-43, tien länsipuolella, noin 70 m pituisella alueella. Alueen länsipuolella on Peter Thorwösten tie ja kauempana asuinrakennuksia, itäpuolella on oja, pohjoispuolella vesijättömaata sekä meri ja eteläpuolella oja.

Suunnittelualueen pinta-alaksi on tehdyn maaperätutkimuksen perusteella arvioitu noin 1000 m².

Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 853 48/1952, joka on hyväksytty 20.3.1953. Kaavassa alue on puistoaluetta (VP, Pikisaarenpuisto). Alueen käyttö jatkuu puistona ja virkistysalueena.

Maaperä

Syksyllä 2020 tehdyissä ympäristöteknisissä maaperätutkimuksissa todettiin jätettä maan pintaosissa, pääosin noin 5-30 senttimetrin syvyydellä, ja sen alla pääosin savea ja jossain kohtaa kallio. Maaperä on paikoitellen kivinen. Alueen keskiosasta kaakkoon todettiin pintamaassa pääosin rakennusjätettä ja keskiosasta luoteeseen sekalaista jätettä, joka sisälsi mm. kotitalousjätettä, puuta, lasia, metallia ja muovia. Koekuoppatutkimuksen perusteella paksuin jätekerros sijaitsee koekuoppa KK1:n ja rantapenkereen välisellä kaistaleella. KK4:n ja KK5:n alueella todettiin vanhojen rakennusten kiviperustukset.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 5,3 km päässä idässä (Kaarninko 0285352). Maaperätutkimuksissa ei todettu orsi- tai pohjavettä.

Suunnittelualueen vieressä on oja, joka johtaa noin 35 metrin etäisyydellä olevaan mereen. Pintavedet imeytyvät maaperään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Kohteessa on tehty syksyllä 2020 ympäristötekninen maaperätutkimus, jossa alueelle kaivettiin 10 koekuoppaa.

Laboratorioanalyyseissä todettiin Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittäviä metallipitoisuuksia kolmessa näytepisteessä. Lisäksi kenttämittarilla mitattiin korkeita pitoisuuksia kolmessa pisteessä. Pitoisuudet olivat seuraavat:

KK1              

Pb 3 100 mg/kg

Zn 11 000 mg/kg

Sb 67 mg/kg

As 170 mg/kg

Cu 410 mg/kg

KK4              

Zn 812 mg/kg (XRF-kenttämittari)

KK5              

Zn 779 mg/kg (XRF-kenttämittari)

KK7              

Zn 440 mg/kg

KK8              

Pb 1 481 mg/kg (XRF-kenttämittari)

KK9              

Pb 1 200 mg/kg

Koekuopissa KK2 ja KK3 todettiin kenttämittarilla kynnysarvotason ylittäviä lyijypitoisuuksia. Alemman ohjearvotason ylittäviä lyijyn ja sinkin pitoisuuksia todettiin koekuopassa KK6 (Pb 282 mg/kg ja Zn 290 mg/kg).

PAH-yhdisteitä tutkittiin kolmesta näytteestä. Koekuopassa KK1 todettiin Vna 214/2007 alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä ja kynnysarvotason ylittävät pitoisuudet bentso(a)antraseenia, bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia, fluoranteenia ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus. Näytteessä KK7 todettiin kynnysarvotason ylittävä pitoisuus bentso(a)antraseenia, bento(a)pyreeniä, fenantreenia, fluoranteenia ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus. Näytteessä KK9 todettiin kynnysarvotason ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä.

Kunnostustarpeen arviointi

Suunnittelualue on virkistysaluekäytössä. Se ei sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella, mutta on ojan/meren rannassa ja veden aiheuttama eroosio on paljastanut haudatun jätekerroksen rannalla näkyviin. Laivaliikenne aiheuttaa rantavallin sortumista ojaan ja sitä pitkin hienoainesta, roskaa ja haitta-aineita kulkeutuu myös mereen.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tehtiin perusarviointina vertaamalla todettuja pitoisuuksia Vna 214/2007 alempiin ohjearvoihin. Vertailun perusteella pintamaa tutkimuspisteiden KK1, KK4, KK5. KK6, KK7, KK8 ja KK9 alueella on pilaantunut raskasmetalleilla ja tutkimuspisteen KK1 alueella myös PAH-yhdisteillä.

Kohdealueella todetut asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevat pitoisuudet ja monessa tutkimuspisteessä todetut jätteet otetaan huomioon kaivutöissä ja kaivumassojen sijoittelussa.

Kohteesta poistettavan pilaantuneen maa-aineksen määräksi on arvioitu n. 600 tonnia olettaen, että kohteesta poistetaan kaikki pilaantuneiksi luokiteltavat maa-ainekset alueilla, joilla on todettu asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Maa-aineksen laatua ja pilaantuneisuuden laajuutta sekä jätteiden esiintymistä tarkennetaan alueella suoritettavien maaperän kunnostustöiden yhteydessä.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kohde kunnostetaan massanvaihdolla, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten. Kunnostustyö aloitetaan alueen pohjoisosasta, joka on lähinnä merta.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu tehdään ympäristöteknisen asiantuntijan ohjauksessa ja kaivuuta laajennetaan siten, että asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko alueella. Kunnostuksen yhteydessä syntyneet kaivannot täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien jätteettömien kaivumaiden mahdollinen hyödyntäminen kaivantojen täytöissä dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Pilaantunut maa-aines poistetaan kaivinkoneella. Kaivusyvyyden arvioidaan yltävän 0,3 – 0,5 metrin syvyyteen maan pinnasta. Tarvittaessa alueelta poistetaan kasvillisuuttaa, kuten esimerkiksi puita ja kantoja. Poistettaville pilaantuneen maan kuormille tehdään kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Täyttökerroksessa oleva jäte poistetaan kunnostuksen yhteydessä. Mikäli jäte ei ole erotettavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ympäristötekninen asiantuntija, joka ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimusten tulosten, aistinvaraisten havaintojen, kenttätestien ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Valvojan tehtäviin kuuluvat myös esimerkiksi massamäärien kirjanpito, yhteydenpito ympäristöviranomaisiin ja puhdistustyön raportointi.

Raskasmetallien (Cu, Sb ja Zn) kenttäanalyysit tehdään XRF-mittarilla ja tarvittaessa öljyhiilivetyjen kenttätestit tehdään PetroFlag -kokonaishiilivetyanalysaattorilla. Massanvaihtoa ohjataan myös laboratorioanalyysien avulla. Mikäli työn aikana todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia.

Maaperän puhdistustyön aikana kaivumassat luokitellaan haitta-ainepitoisuuksien perusteella seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.
• Maa-aines on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014/1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneita maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaan ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Massat pyritään lastaamaan kaivannoista suoraan kuorma-auton lavalle. Pilaantuneita massoja varastoidaan kiinteistöllä vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Haitta-aineiden mahdollinen leviäminen kasoista estetään peittämällä ne kevytpeitteillä.

Maaperätutkimuksen aikana kohteessa ei todettu orsi- tai pohjavettä. Mikäli kaivantoihin kertyy vettä, joka haittaa kaivutöitä, otetaan siitä näyte siinä tapauksessa, että vesi tulee maaperästä eikä läheisestä ojasta. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa ainakin raskasmetallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Mikäli vedessä ei todeta merkittäviä pitoisuuksia, se pumpataan läheiseen ojaan. Pumppauksesta sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa ennen toimenpidettä.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita pitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä haitta-aineista, sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan hiekan- ja/tai öljynerottimen kautta tai poistetaan loka-autolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa työmaalla ja tiedot liitetään kunnostuksen loppuraporttiin.

Mahdollisesta viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä ja viemäröinti toteutetaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset ja jätteet on poistettu suunnittelualueelta. Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan ympäristönsuojelulle. Kunnostustyön päätyttyä toimenpidealue siivotaan, kaivannot täytetään tai luiskataan turvallisiksi. Täyttötarvetta arvioitaessa huomioidaan meriveden aiheuttaman eroosion vaikutukset. Puhdistuksen yhteydessä syntyneet jätejakeet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 50 m² suuruista aluetta kaivannon pohjalla tai noin 10 metrin osuutta kaivannon seinämästä maaperän kerroksellisuus huomioiden. Mikäli kunnostuksessa syntyy 50 m²:ä   pienempiä kaivantoja, otetaan kaivannosta vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjalta ja yksi joka seinämältä.

Kokoomanäytteistä mitataan kupari-, sinkki- ja lyijypitoisuudet XRF-analysaattorilla ja tarvittaessa hiilivetypitoisuudet PetroFlag -kenttätestillä. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on havaittu ja tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä.

Mikäli jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä poistamaan alueelta, asennetaan kaivurajaan joko huomiorakenne tai kohteeseen suunniteltava eristerakenne. Mahdollisista huomio- tai eristerakenteista sovitaan etukäteen ympäristönsuojelun kanssa ja niiden sijainnit esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Mikäli alueelle joudutaan jättämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, arvioidaan jälkiseurantatarve loppuraportissa esitettävän riskitarkastelun avulla.

Maaperän puhdistustyöstä laadittava loppuraportti sisältää tiedot kunnostuksen toteutuksesta ja aikataulusta, kaivantojen sijainneista, poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, poistetun jätteen määrästä ja sijoituspaikasta, näytteenotosta, analyysituloksista ja jäännöspitoisuuksista sekä käytetyistä laadunvarmistusmenetelmistä. Raportissa esitetään myös tiedot jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnista ja analyysituloksista, mahdollisesti asennetuista huomio- ja eristerakenteista sekä vesienkäsittelystä. Tarvittaessa esitetään myös riskintarkastelu maaperään jääneestä haitta-ainepitoisesta maa-aineksesta sekä ilmoitetaan mahdolliset poikkeavat tilanteet. Loppuraportissa esitetään arvio kunnostustavoitteiden toteutumisesta ja se toimitetaan ympäristönsuojelulle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua puhdistustyön valmistumisesta.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Pilaantuneen maaperän puhdistustyö massanvaihtona vastaa normaalia maarakennustyötä, joka ei aiheuta esimerkiksi poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa eikä kaivusta arvioida aiheutuvan merkittävää pölyämishaittaa. Kunnostuksen yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin on varauduttu ja yleissuunnitelmassa esitetään toteutettavat toimenpiteet, jos odottamattomia tilanteita ilmenee.

Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aitaamalla alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneeksi todetulla alueella ei sallita liikennöintiä, mutta jos työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan pesemällä ja harjaamalla. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Massoja välivarastoidaan alueella vain analyysitulosten valmistumisen ajan, jolloin kasat peitetään tarvittaessa kevytpeitteellä.

Valvoja seuraa koko ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos näitä löytyy, asiasta informoidaan heti urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan ja asia korjataan mahdollisimman pian.

Kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Työmaalla noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla käytetään lisäksi hengityssuojaimia. Niiden käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilö kentällä tehtävien havaintojen tai mittausten perusteella.

Kirjanpito

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja.

Kunnostuksen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus ympäristönsuojelulle ennen töiden aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot ja työtä valvovan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

Kunnostuksen aikataulu

Suunnitelman mukaan kunnostustyö toteutetaan talven 2020 tai kevään 2021 aikana ja sen kestoksi arvioidaan 5-8 päivää.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät esitetyt puhdistustavoitteet sekä jätteet. Tavoitteiksi on esitetty VNA 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja lyijyn, sinkin, antimonin, arseenin, kuparin ja PAH-yhdisteiden osalta.  Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin tutkittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät puhdistustavoitteet, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta vastaavalla tavalla.

2.  Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 50 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti tai 10 metrin seinämäosuutta kohti maaperän kerroksellisuus huomioon ottaen. Näytteistä on selvitettävä ainakin alueella todettujen raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet, PAH-yhdisteiden pitoisuudet sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuus.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavia pilaantumattomia ja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy maaperästä kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin, tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa viereiseen ojaan, tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kiinteistön huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Päätöksessä tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille kiinteistön tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. Puhdistustaso yleisellä tasolla on asetettu VNA 214/2007 mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Määräyksessä asetetaan maaperätutkimuksen ja -kunnostuksen epävarmuustekijöiden vuoksi myös muille mahdollisille kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille tavoitetasoiksi vastaavat puhdistustasot. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.