Ympäristöterveyspäällikkö Olli Sjövall, ympäristölakimies Nina Mattila 28.12.2020:

Toimija

Kavli Oy

Keilaranta 1

02150 Espoo

Y-tunnus: 1610788-1

Toimipaikan nimi ja osoite                                                             

Kavli Oy

Non-Dairy-tehdas

Rieskalähteentie 68

20300 TURKU

Päätöksen kohde

Kavli Oy:n kasviperäisissä tuotteissa käytettävät pakkausmerkinnät.

Ympäristöterveyspäällikön määräys

Ympäristöterveyspäällikkö on 6.11.2020 § 141 määrännyt elintarvikelain 55 §:n nojalla, että Kavli Oy:n tulee tehdä muun muassa seuraavat toimenpiteet välittömästi tai viimeistään 2 viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaannista:

Kaikkiin Kavlin kasviperäisiin tuotteisiin tulee lisätä pakkausmerkintöihin tuotteelle lainsäädännön vaatimusten mukainen nimi. Määräys koskee kaikkia Planti-tuoteperheen tuotteita mukaan lukien soygurt- ja yogoat-tuoteperheen tuotteet ja muita toimijan markkinoille tuottamia kasviperäisiä tuotteita, joille ei ole lainsäädännön mukaista nimeä. Tuotteen nimen tulee olla tuotetta hyvin kuvaava ja nimen tulee olla hyvää ja ymmärrettävää suomen kieltä. Tuotteen nimi ei saa johtaa kuluttajaa harhaan. Tuote tulee nimetä ymmärrettävästi ja täsmällisesti.

Kaikissa Kavli Oy:n kasviperäisissä tuotteissa, joissa pakkausmerkinnöissä ilmoitetaan tuotteen olevan laktoositon ja maidoton, tulee nämä merkinnät poistaa. 

Kavli Oy:n tulee toimittaa kirjallisesti päätöksessä vaaditut asiakirjat sekä korjatut pakkausmerkinnät Turun kaupunkiympäristötoimialan ympäristöterveyteen viimeistään kaksi viikkoa päätöksen tiedoksiannosta. Virheellisin merkinnöin olevia tuotteita voi olla markkinoilla korkeintaan 30.5.2021 asti.

Samalla Turun kaupungin ympäristöterveyspäällikkö on päättänyt, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen tai vastaavasti oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen toisin määrää. (Elintarvikelaki 78 §)

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset

Toimija on tekemässään oikaisuvaatimuksessa vaatinut, että lautakunta kumoaa ympäristöterveyspäällikön määräyksen siltä osin kuin se koskee nimien ”hapatettu soijavalmiste, mansikka/ syrad sojaprodukt med jordgubb”,”hapatettu kauravalmiste, mansikka ja raparperi / syrad havreprodukt med jordgubb och rabarber” ja vastaavien nimien sekä merkintöjen ”maidoton” ja ” laktoositon” käyttöä ja vahvistaa, että liitteessä 1 luetellut elintarvikkeiden nimet ovat elintarvikelainsäädännön mukaisia.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että lautakunta pidentää määräyksellä toteutettavaksi määrättyjen pakkausmerkintämuutosten toteuttamisaikaa siten, että se on seitsemän kuukautta tässä asiassa annettavasta lainvoimaisesta päätöksestä lukien SoyGurt- ja YogOat-tuotteille ja viisitoista kuukautta tässä asiassa annettavasta lainvoimaisesta päätöksestä lukien muille Kavlin tuotteille. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että lautakunta pidentää määräyksellä Kavlin Turun kaupunkiympäristötoimialan ympäristöterveyteen toimitettavaksi määrättyjen korjattujen pakkausmerkintöjen toimittamisaikaa 31.12.2020 asti; ja määrää, että määräys ei ole täytäntöönpantavissa ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kavli katsoo, että Ruokaviraston kannanoton mukainen ympäristöterveyden näkemys kaikkien vegaanituotteiden laktoosittomuudesta ja maidottomuudesta on virheellinen, koska vegaanisina tuotteina markkinoitavat elintarvikkeet ovat voineet kontaminoitua maitotuotteiden kanssa. Kavlin oikaisuvaatimuksen mukaan muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa markkinoidaan kasvipohjaisia tuotteita samankaltaisilla nimillä kuin Kavlin esittämät nimet sekä merkinnöillä “maidoton” ja ”laktoositon”. Ruotsissa valvontaviranomainen on katsonut merkinnät ”mjölkfri” ja ”laktosfri” lainmukaisiksi erityisesti sen vuoksi, että ne tiedottavat kuluttajille tärkeää tietoa elintarvikkeen ominaisuuksista. Vaikka määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavaan toimenpiteeseen voitaisiin turvautua SEUT 36 artiklan nojalla, rajoituksen tulisi olla suhteellisuusperiaatteen mukainen. Toivottu vaikutus toteutuu Kavlin mukaan sen tuotepakkauksiin sisältyvillä totuudenmukaisilla ja riittävillä tiedoilla sekä pakkausmerkinnöillä, joten kyseisten ilmaisujen poistamisen edellyttäminen ei ole suhteellisuusperiaatteen mukaista

Perustelut

Elintarvikelain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on 1) varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu; 2) varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan; 3) suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta; 4) varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys; 5) turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta; ja 6) osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä.

Elintarvikelain 9 §:n mukaan elintarvikkeen pakkauksessa, esitteessä, mainoksessa tai muulla tavalla markkinoinnin yhteydessä: 1) elintarvikkeesta on annettava totuudenmukaiset ja lain 1 §:n 1, 3 ja 4 kohta huomioon ottaen riittävät tiedot; 2) elintarvikkeesta ei saa antaa harhaanjohtavia tietoja; 3) elintarvikkeella ei saa esittää olevan ihmisen sairauksien ennalta ehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen liittyviä ominaisuuksia eikä viitata sellaisiin tietoihin, ellei muualla lainsäädännössä toisin säädetä. Harhaanjohtavien tietojen antamista koskevasta kiellosta säädetään myös yleisen elintarvikeasetuksen 16 artiklassa. Tarkempia säännöksiä elintarvikkeen pakkauksessa, esitteessä, mainoksessa tai muulla tavoin markkinoinnin yhteydessä annettavista tiedoista annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. (9.11.2007/989).

Elintarvikelain 55 §:n mukaan valvontaviranomainen voi määrätä epäkohdan poistettavaksi, jos elintarvike tai siitä annetut tiedot, elintarvikkeen tuotanto-, jalostus- tai jakeluvaihe, elintarvikehuoneisto, alkutuotantopaikka tai niissä harjoitettava toiminta voivat aiheuttaa terveysvaaraa, vaarantaa elintarvikkeesta annettujen tietojen oikeellisuuden tai riittävyyden, johtaa kuluttajaa harhaan tai ovat muutoin elintarvikemääräysten vastaisia.

Elintarvikelain 78.1 §:n mukaan 7 luvun säännösten nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman tai ennen kuin oikaisuvaatimus on käsitelty, jollei valitusviranomainen tai vastaavasti oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen toisin määrää. Oikaisuvaatimus ja valitus on käsiteltävä viivytyksettä.

Yleisen elintarvikeasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002) 16 artiklan (esillepano) mukaan rajoittamatta yksityiskohtaisempien elintarvikelainsäädännön säännösten soveltamista elintarvikkeiden merkinnät, mainonta ja esillepano, myös niiden muoto, ulkonäkö ja pakkaukset, käytetyt pakkausmateriaalit, tapa, jolla ne on aseteltu, ja olosuhteet, joissa ne esitellään, sekä tiedot, joita niistä annetaan millä tahansa tavalla, eivät saa johtaa kuluttajia harhaan.

Elintarviketietoasetuksen (EPNAs (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille) 7 artiklan (hyvät tiedotuskäytänteet) mukaan

1. Elintarviketiedot eivät saa johtaa harhaan, erityisesti

a) elintarvikkeen erityispiirteiden ja erityisesti sen luonteen, yksilöllisyyden, ominaisuuksien, koostumuksen, määrän, säilyvyyden, alkuperämaan tai lähtöpaikan, valmistus- tai tuotantomenetelmän osalta;

b) liittämällä elintarvikkeeseen vaikutuksia tai ominaisuuksia, joita sillä ei ole;

c) antamalla kuva, että elintarvikkeella on erityisiä erityispiirteitä korostamalla erityisesti tiettyjen ainesosien ja/tai ravintoaineiden esiintymistä tai puuttumista, kun tosiasiassa kaikilla samanlaisilla elintarvikkeilla on sellaisia erityispiirteitä;

d) antamalla ulkoasulla, nimityksellä tai kuvallisilla esityksillä kuva tietystä elintarvikkeesta tai ainesosasta, vaikka tosiasiassa kyseessä olevassa elintarvikkeessa luontaisesti oleva tai normaalisti käytetty ainesosa on korvattu jollakin muulla ainesosalla.

2. Elintarviketietojen on oltava oikeellisia, selviä ja kuluttajalle helposti ymmärrettäviä.

3. Jollei luontaisia kivennäisvesiä ja erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevista unionin lainsäädännössä säädetyistä poikkeuksista muuta johdu, elintarviketiedoissa ei saa antaa sellaista kuvaa, että elintarvikkeeseen liittyy ihmisen sairauksia ennalta ehkäiseviä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia, eikä viitata sellaisiin ominaisuuksiin.

4. Edellä olevia 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan myös

a) mainontaan;

b) elintarvikkeiden esillepanoon, erityisesti niiden muotoon, ulkonäköön tai pakkaukseen, käytettyihin pakkausmateriaaleihin, tapaan, jolla ne on aseteltu, sekä olosuhteisiin, joissa ne ovat esillä.

Elintarviketietoasetuksen 9 artiklan (luettelo pakollisista tiedoista) 1 kohdan mukaan

1. Seuraavien tietojen ilmoittaminen on pakollista

10–35 artiklan mukaisesti, jollei tähän lukuun sisältyvistä poikkeuksista muuta johdu:

a) elintarvikkeen nimi;

b) ainesosaluettelo;

c) elintarvikkeen tuotannossa tai valmistuksessa käytetyt ainesosat tai valmistuksen apuaineet, jotka on lueteltu liitteessä II, tai liitteessä II luetelluista allergioita tai intoleransseja aiheuttavista aineista tai tuotteista johdetut ainesosat tai valmistuksen apuaineet, jotka ovat mukana valmiissa tuotteessa sellaisenaan tai jossakin muussa muodossa;

d) tiettyjen ainesosien tai ainesosien ryhmien määrät;

e) elintarvikkeen sisällön määrä;

f) vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta;

g) erityiset säilytysolosuhteet ja/tai käyttöolosuhteet;

h) 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu elintarvikealan toimijan nimi tai toiminimi ja osoite;

i) alkuperämaa tai lähtöpaikka siten kuin siitä on säädetty 26 artiklassa;

j) käyttöohje, jos elintarvikkeen tarkoituksenmukainen käyttö ilman sitä on vaikeaa;

k) juomien todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, jos alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia;

l) ravintoarvoilmoitus.

Elintarvikkeen nimen on sisällettävä tai siihen on oltava liitettyinä tarkat tiedot elintarvikkeen ominaisuuksista, kuten fysikaalisesta olomuodosta tai suoritetuista erityiskäsittelyistä (esimerkiksi jauhettu, uudelleen pakastettu, kylmäkuivattu, pakastettu, säilötty, savustettu), jos tällaisen tiedon poisjättäminen saattaisi johtaa ostajaa harhaan. (EPNAs 1169/2011 liite VI)

Elintarviketietoasetuksen 17 artiklan (elintarvikkeen nimi) mukaan

1. Elintarvikkeen nimen on oltava sen virallinen nimi. Jos tällaista nimeä ei ole, elintarvikkeen nimen on oltava sen tavanomainen nimi, tai, jos tavanomaista nimeä ei ole tai tavanomaista nimeä ei käytetä, on annettava elintarviketta kuvaava nimi.

2. Siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotetta pidetään kaupan, on sallittua käyttää sitä elintarvikkeen nimeä, jolla tuotetta laillisesti valmistetaan ja pidetään kaupan tuottajajäsenvaltiossa. Elintarvikkeen nimeä on kuitenkin täydennettävä nimen yhteydessä olevilla muilla kuvailevilla tiedoilla, jos se on tämän asetuksen muiden säännösten ja erityisesti sen 9 artiklan säännösten soveltamisen vuoksi tarpeen elintarvikkeen todellisen luonteen tunnistamisen mahdollistamiseksi sen jäsenvaltion kuluttajalle, jossa tuotetta pidetään kaupan, ja jotta kyseinen elintarvike voidaan erottaa muista elintarvikkeista, joihin se voitaisiin sekoittaa.

3. Poikkeustapauksissa tuottajajäsenvaltion elintarvikenimeä ei saa käyttää siinä jäsenvaltiossa, jossa elintarviketta pidetään kaupan, jos tuottajajäsenvaltion nimityksen tarkoittama elintarvike eroaa koostumukseltaan ja valmistustavaltaan niin paljon tällä nimellä tunnetusta elintarvikkeesta siinä jäsenvaltiossa, jossa elintarviketta pidetään kaupan, ettei 2 kohta riitä kuluttajille annettavan oikean tiedon varmistamiseksi siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotetta pidetään kaupan.

4. Elintarvikkeen nimeä ei saa korvata teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti suojatulla nimellä, kaupallisella merkillä tai kuvitteellisella nimellä.

5. Liitteessä VI ovat elintarvikkeen nimeä ja sitä täydentäviä tietoja koskevat erityissäännökset.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Ympäristöterveyspäällikön määräyksessä on arvioitu ”maidoton” ja ”laktoositon” merkintöjen käyttämistä seuraavasti: ”Ruokavirasto on todennut merkinnöistä ”maidoton” ja ”laktoositon” seuraavaa: ”Jos tuotteita mainostetaan vegaaneille, ei väitteitä ”maidoton” ja ”laktoositon” tule käyttää, koska kaikki vegaanituotteet ovat laktoosittomia ja maidottomia.” Suomessa asia tulkitaan siten, että vegaanituotteet katsotaan markkinoilla omaksi elintarvikeryhmäkseen, kun ne ovat samassa kategoriassa. Ruokavirasto on pyytänyt Kavlilta selvitystä siitä, mihin tämä väite perustuu, sillä viraston näkemyksen mukaan markkinoilla tulisi olla vastaavia tuotteita, joissa ko. ainesosia on.  Elintarviketietoasetuksen 7 artiklan mukaan elintarvikkeista annettavat tiedot eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan antamalla kuvaa, että elintarvikkeella on erityisiä erityispiirteitä korostamalla erityisesti tiettyjen ainesosien ja/tai ravintoaineiden esiintymistä tai puuttumista, kun tosiasiassa kaikilla samanlaisilla elintarvikkeilla on sellaisia erityispiirteitä. Toimija ei ole antanut asiassa perusteluita, joiden pohjalta merkintöjä laktoositon ja maidoton voisi ko. tuotteissa käyttää. Merkintä on täten elintarviketietoasetuksen 7 artiklan vastainen ja tulee poistaa.”

Korkein hallinto-oikeus on arvioinut tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä ratkaisuissaan KHO 2015:56, 18.1.2005/75, 8.10.2004/2504 ja 22.4.2014/1393.

SEUT (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta) 34 artiklan mukaan jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. SEUT 35 artiklan mukaan jäsenvaltioiden väliset viennin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. SEUT 36 artiklan mukaan mitä 34 ja 35 artiklassa määrätään, ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

KHO on päätöksessään 2015:56 todennut, että Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan 34 artiklassa tarkoitettuna määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavina toimenpiteinä pidetään kaikkia kauppaa koskevia jäsenvaltioiden säännöksiä, jotka voivat rajoittaa yhteisön sisäistä kauppaa suoraan tai välillisesti, tosiasiallisesti tai mahdollisesti. Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään erottanut myyntijärjestelyjä koskevat tilanteet sekä käyttörajoitustilanteet. Viimeksi mainittuja ovat tilanteet, joissa tuotteen myynti on sinänsä sallittua, mutta sen käyttöä on jossain suhteessa rajoitettu. Käytön rajoituksia koskevissa päätöksissä tuomioistuin on kiinnittänyt huomiota siihen, estävätkö rajoitukset tuotteiden käytön niille ominaisella tavalla, sekä toisaalta siihen, onko rajoitus oikeansuhtainen ja muutoin perusteltavissa. Lisäksi on arvioitava, onko toimenpiteellä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla huomattavaa vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen, mikä osaltaan vaikuttaisi kyseisen tuotteen pääsyyn asianomaisen jäsenvaltion markkinoille.

Tapauksessa 22.4.2014/1393 KHO totesi, että sillä, missä tuotetta valmistetaan, ei ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa, onko kysymyksessä SEUT 34 artiklassa tarkoitettu kielletty jäsenvaltioiden välinen tuonnin määrällinen rajoitus tai sitä vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Kyseisessä tapauksessa arvioinnin kohteena ollutta tuotetta valmistettiin kotimaassa.

Tapauksessa KHO 8.10.2004/2504 oli kyse pakkausmerkinnästä, joka katsottiin tuonnin määrällisiä rajoituksia vastaavaksi toimenpiteeksi. Elintarvikevirasto antoi yhtiölle, joka toi toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta aamiaisviljavalmisteita Suomeen, luvan lisätä näihin elintarvikkeisiin vitamiineja ja kivennäisaineita ehdolla, että elintarvikkeiden pakkauksiin tehtiin merkintä "Ei alle kolmivuotiaille". Rajoitus oli tuonnin määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Pakkausmerkintä oli vähemmän kauppaa rajoittava tapa suojella väestön, tässä tapauksessa pienten lasten, terveyttä kuin elintarvikkeiden Suomen markkinoille pääsyn estäminen kokonaan. Kun muulla kuin pakkausmerkinnällä annettavaa tietoa ei pidetty riittävänä toimenpiteenä, elintarvikeviraston edellyttämä pakkausmerkintä oli myös suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön perusteella voidaan arvioida, että tietyn pakkausmerkinnän vaatiminen tai sen sallimatta jättäminen voidaan katsoa tuonnin määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavaksi toimenpiteeksi. Vain tiettyihin vegaanisiin tuotteisiin tehty merkintä ”maidoton ja ”laktoositon” voi tosiasiassa antaa ainakin osalle kuluttajista virheellisen käsityksen siitä, että tuotteella on ominaisuuksia, joita muilla vastaavilla tuotteilla ei ole. Asetettuja vaatimuksia tai rajoituksia soveltaessaan toimija ei saa antaa tuotteesta kuvaa, että siitä puuttuisi tai sillä olisi joku ominaisuus, jota sillä ei tosiasiassa ole. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tilanne voi olla tulkinnanvarainen, jos sisällölliset vaatimukset tuotteen osalta on täytetty eikä lainsäädännönvastaisesti tuotteesta ole annettu väärää tietoa, mutta myynninedistämistarkoituksessa ilmoitetaan lisäseikka, jonka merkitystä kuluttaja ei välttämättä ymmärrä. Tällaisessa tapauksessa, kun tieto ei ole asiallisesti virheellinen, tiedon harhaanjohtavuutta on arvioitava keskivertokuluttajan käsityskyvyn pohjalta (Hollo: Elintarvikeoikeus. 2008, s. 71).

Maito on allergeeni, josta tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä selkeästi (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1169/2011 9 artikla, liite II). Markkinoilla ei siis lähtökohtaisesti voi olla tuotetta, joka sisältäisi maitoa ilman, että asia kävisi ilmi pakkausmerkinnöistä. Näin ollen markkinoilla ei tule olla myöskään vegaanituotteina markkinoitavia elintarvikkeita, jotka olisivat kontaminoituneet maidon kanssa, koska tuotteiden pakkausmerkinnöissä on pakko ilmoittaa niiden sisältävän maitoa, mikäli ne sitä sisältävät.

Asiassa täytyy huomioida, että merkintöjen ”maidoton” ja ”laktoositon” ei voida arvioida aiheuttavan välitöntä vaaraa kuluttajan terveydelle ja se, että kyseiset tuotteet ovat tosiasiassa maidottomia ja laktoosittomia. Elintarvikelainsäädännössä ei ole myöskään erikseen määritelty vegaanista elintarviketta. Komissio antanee tulevaisuudessa täytäntöönpanosäädöksen elintarvikkeiden soveltuvuudesta vegaaneille tai kasvissyöjille (Elintarviketietoasetus (EU) N:o 1169/2011, 36 art.). Vegaanisen elintarvikkeen määrittelyyn liittyvää epäselvyyttä on perusteltua tulkita elinkeinonharjoittajan eduksi. Toisaalta elintarvikeoikeudessa keskeisenä periaatteena on se, että kuluttajia ei saa johtaa harhaan. Ruokavirasto toimii keskusviranomaisena, joka suunnittelee, ohjaa, kehittää ja suorittaa valtakunnallisesti elintarvikevalvontaa siten kuin elintarvikelaissa säädetään (elintarvikelaki 30 §). Ruokaviraston näkemys edustaa kansallisen tason tulkintaa sallituista pakkausmerkinnöistä. Se, että yhden kunnan elintarvikeviranomainen sallisi tietyt pakkausmerkinnät, joita ei muissa kunnissa Ruokaviraston tulkintaan tukeutuen sallittaisi, voi johtaa kuluttajien kannalta sekavaan tilanteeseen ja toimijoiden näkökulmasta epätasapuoliseen kohteluun kansallisella tasolla. Se, että tuotteiden pakkauksista määrätään poistamaan kuluttajia harhaanjohtava tieto, on myös suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta perusteltu ratkaisu, koska muita toimenpiteitä ei ole pidettävä riittävinä. Käyttämällä negatiivisia ilmaisuja ”maidoton” ja ”laktoositon” toimija saisi perusteetonta markkinaetua vastaavien kasviperäisten valmisteiden ryhmässä korostamalla ominaisuuksia, jotka ovat muissakin vertailuryhmän valmisteissa.

Tuotteiden nimeämisen osalta ympäristöterveys katsoo, että toimijan ehdottamat nimet eivät ole selkeitä ja elintarviketta kuvaavia. Tuotteilla täytyy olla sitä kuvaava elintarvikkeen nimi. Elintarvikkeen nimi kuuluu elintarviketietoasetuksen mukaisiin pakollisiin tietoihin. Toimijalle on annettu nimeämisestä ohjeita määräyksestä ilmenevällä tavalla. ”Nimi tulee muodostaa siten, että se kuvaa hyvin kyseessä olevaa elintarviketta.  Katsomme, että ehdotus esim. ” soija hapatettu jogurttihapatteella” ei ole elintarviketta kuvaava nimi. Esimerkki kuvaavasta nimestä: ”soijapohjainen vaniljanmakuinen välipalajuoma.” Nimi tulee muodostaa siten, että se kuvaa hyvin kyseessä olevaa elintarviketta.

Ympäristöterveyspäällikön päätös on määrätty noudatettavaksi ennen kuin se on saanut lainvoiman tai ennen kuin oikaisuvaatimus on käsitelty, jollei valitusviranomainen tai vastaavasti oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen toisin määrää. Oikaisuvaatimus ja valitus on käsiteltävä viivytyksettä. Lautakunnalle ehdotetaan, että päätöstä ei määrätä noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska asia on tulkinnanvarainen eikä pakkausmerkinnöistä aiheudu välitöntä vaaraa kuluttajille. Lisäksi ehdotetaan, että määräyksen mukaisia määräaikoja pidennetään.

Sovellettu lainsäädäntö:

Elintarvikelaki 1 §, 9 §, 30 §, 55 §, 78 §

Hallintolaki 6 §

Yleinen elintarvikeasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002) 16 artikla

Elintarviketietoasetuksen (EPNAs (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille) 9 artikla, 17 artikla

Oheismateriaali 1Oikaisuvaatimus

Oheismateriaali 2Oikaisuvaatimuksen liitteet

Valvontajohtajan varahenkilönä vt. rakennusvalvontapäällikkö Andreas Salonen:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää pidentää ympäristöterveyspäällikön päätöksessä 6.11.2020 § 141 annettuja määräaikoja seuraavasti:

Kavli Oy:n tulee toimittaa kirjallisesti ympäristöterveyspäällikön määräyksessä vaaditut asiakirjat sekä korjatut pakkausmerkinnät Turun kaupunkiympäristötoimialan ympäristöterveyteen viimeistään 30 päivän kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista. Virheellisin merkinnöin olevia tuotteita voi olla markkinoilla korkeintaan 15 kuukauden ajan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Samalla päätetään, että päätöstä ei määrätä noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Muilta osin rakennus- ja lupalautakunta päättää hylätä Kavli Oy:n ympäristöterveyspäällikön päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Raekallio teki seuraavan muutosesityksen:

"Rakennus- ja lupalautakunta viittaa EUn kilpailulainsäädäntöön, joka on kriittinen sitä kohtaan, että eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla. Kavli Oyn tuotteissa tällä hetkellä olevat pakkausmerkinnät ovat samankaltaisia kuin esimerkiksi Oatlyn tuotteissa olevat. Rakennus-ja lupalautakunta päättää puoltaa Kavli Oyn valitusta Turun ympäristöterveyspäällikön 6.11.2020  § 141 tekemästä päätöksestä."

Raekallion ehdotus raukesi kannattamattomana.