Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 3.12.2020:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Puolalankatu 5, 20100 Turku

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Veljenkuja 14, 20900 Turku

Kiinteistö:

853-153-46-14

Kiinteistön omistaja:

Turun Kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 30.9.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 10818-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Maaperän haitta-ainetutkimus Veljenkuja 14, Turku, Turun kaupunki, Ramboll, 7.8.2020, 1510057618
• Veljenkuja 14, Turku, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Turun kaupunki, Ramboll, 21.9.2020, 1510057618-001

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohteen maaperässä todetut kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat peräisin ajalta, jolloin kiinteistö kuului lähellä sijainneeseen maataloon. Kohteessa on varastoitu sekalaista tavaraa. Maaperän pilaantuminen on tapahtunut toiminnan seurauksena pitkällä aikavälillä. Tiedossa ei ole yksittäisiä kemikaalivuotoja tai -vahinkoja.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistö on historiatietojen perusteella kuulunut lähellä sijaitsevaan maataloon. Vuosina 1990-2005 kiinteistön halki on ilmakuvien mukaan kulkenut tie tai traktoriväylä, jonka varressa on ollut sekalaista tavaraa. Kesällä 2020 kiinteistöä on siivottu, mutta paikoin alueella on jäänyt edelleen sekalaista tavaraa.

Voimassa olevassa asemakaavassa (853 22/2008) kiinteistö on merkitty yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueeksi AO-2.

Kiinteistö rajautuu eteläreunasta Veljenkujaan ja muilta osin naapurikiinteistöihin, jotka ovat rakentamattomia metsäisiä asuintontteja. Kohdekiinteistön pinta-ala on noin 1000 m².

Maaperä

Alueen maaperä on tutkimusten mukaan saven ja siltin sekaista maata, jonka pintakerrokset ovat muokkautuneet. Kiinteistön pohjoisosassa maasto kohoaa ja koillisnurkassa on kalliopaljastumia, joiden länsipuolella on maastossa erottuva, koholla oleva täyttömaa-alue. Maanpinnan korkeustaso vaihtelee välillä +6,7 - +9,7 m mpy. Tutkimuspisteissä saavutettiin kallion pinta tasolla + 6,3 - +7,3 m mpy. Muutoin täyttömaakerroksen alapuolella oli luonnontilaista savea.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 6 km päässä idässä (Kaarnikko 0285352). Lähimpään merenrantaan kiinteistöltä on matkaa 1,7 km. Noin 400 metrin päässä on Illoistenjärvi, joka laskee mereen Mustalahden alueella, noin 1,7 km päässä kohteesta lounaaseen.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Kohteessa on tehty ympäristötekninen maaperätutkimus kesällä 2020, jolloin maanäytteitä otettiin kohteeseen tehdystä seitsemästä koekuopasta. Näytteenotto ulotettiin luonnontilaiseen saveen tai kallioon asti. Tutkimuspisteistä otettiin yhteensä 20 maanäytettä. Aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittausten perusteella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa arseenin ja raskasmetallien, öljyhiilivetyjen ja PAH- yhdisteiden pitoisuudet.

Laboratorioanalyysien perusteella todettiin Vna 214/2007 mukaisten ylemmät ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia kahdesta tutkimuspisteestä otetuissa näytteissä sekä alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia metallipitoisuuksia yhdestä tutkimuspisteestä otetussa näytteessä. Korkeimmat metallipitoisuudet olivat alle puolen metrin syvyydellä olevassa pintamaakerroksessa.

Öljyhiilivetyjä (C₁₀-C₄₀) ei todettu kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin laboratorioanalyyseissä asetuksen kynnysarvotason ja alemman ohjearvotason välissä oleva pitoisuus bentso(a)pyreeniä.

Kiinteistön pohjoisosissa ja kallioalueen edustalla täyttömaan seassa todettiin sekalaisia jätejakeita, kuten tiiltä, metalliromua ja muovia. Ennen näytteenottoa kiinteistö oli siivottu, mutta alueella todettiin edelleen paikoin roskaisuutta, esim. hirsiä, metalliromua ja autonrenkaita.

Kunnostuksen yleissuunnitelmassa arvioidaan, että kiinteistöllä on noin 250 tonnia poistettavia, pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia. Arvio pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen määrästä on tehty olettaen, että kohteesta poistetaan kaikki pilaantuneeksi luokiteltavat maa-ainekset puhtaaseen savimaahan tai kalliopintaan asti niillä alueilla, joilla on todettu asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Arvio pilaantuneen maa-aineksen määrästä tulee tarkentumaan maaperän puhdistustyön aikana.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohteessa arvioidaan olevan pilaantuneen maaperän kunnostustarve sen tulevan asuinkäytön ja tutkimuksissa todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Viitearvovertailun perusteella maaperä on pilaantunut raskasmetalleilla (Cu, Sb ja Zn) kolmen tutkimuspisteen alueella. Kunnostustavoitteeksi esitetään Vna 214/2007 mukaisia alempia ohjearvotasoja.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kiinteistön alueella, mikäli se on rakennusteknisesti soveltuvaa kaivantojen täyttöön. Hyödynnettävien massojen sijainti dokumentoidaan ja esitetään loppuraportissa. Mikäli massoja ei hyödynnetä kohteessa, ne toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kohde kunnostetaan massanvaihdolla, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten. Puhdistustöiden yhteydessä maaperän haitta-ainepitoisuuksia tarkistetaan vielä tutkimattomilta alueilta, jos se katsotaan tarpeelliseksi ja kunnostustöitä tehdään tarvittaessa myös näillä alueilla. Kaivu tehdään ympäristöteknisen asiantuntijan ohjauksessa siten, että asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kiinteistön alueella.

Kiinteistön alueella maan pinnalla ja täyttökerroksessa todettu jäte poistetaan maaperän puhdistustyön yhteydessä ja erotetaan maa-aineksesta. Jätteiden laadusta riippuen ne toimitetaan uusiokäyttöön, kierrätettäviksi tai hyödynnettäviksi. Mikäli ne eivät kelpaa näihin tarkoituksiin, ne toimitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätteen erottelun yhteydessä tarkistetaan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet. Mikäli jätettä ei voida erottaa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin päästä, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Jos kohteeseen jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan niille erillinen riskitarkastelu. Dokumentointi ja riskitarkastelu esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ympäristötekninen asiantuntija, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin.

Raskasmetallien (Cu, Sb ja Zn) kenttäanalyysit tehdään XRF-mittarilla. Mikäli työn aikana todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia.

Maaperän puhdistustyön aikana kaivumassat luokitellaan haitta-ainepitoisuuksien perusteella seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.
• Maa-aines on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014/1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetukset suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle ja tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä.

Massat pyritään lastaamaan kaivannoista suoraan kuorma-auton lavalle. Pilaantuneita massoja varastoidaan kiinteistöllä vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Haitta-aineiden mahdollinen leviäminen kasoista estetään peittämällä ne kevytpeitteillä.

Maaperätutkimuksen aikana savikerroksen pinnalla ei havaittu orsivettä. Mikäli kaivantoihin kertyy vettä, joka haittaa kaivutöitä, otetaan siitä näyte, josta analysoidaan laboratoriossa ainakin raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli vedessä ei todeta merkittäviä pitoisuuksia, se pumpataan sadevesiviemäriin, mistä sovitaan etukäteen ympäristönsuojelun kanssa.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita pitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä haitta-aineista, sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan hiekan- ja/tai öljynerottimen kautta tai poistetaan loka-autolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa työmaalla ja tiedot liitetään kunnostuksen loppuraporttiin.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kiinteistöltä. Kunnostus rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle. Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan ympäristönsuojelulle. Kunnostustyön päätyttyä toimenpidealue siivotaan, kaivannot täytetään tai luiskataan turvallisiksi. Täyttötarvetta arvioitaessa huomioidaan tuleva rakentamien. Puhdistuksen yhteydessä syntyneet jätejakeet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100 m² suuruista aluetta. Kokoomanäytteistä mitataan kupari-, sinkki- ja antimonipitoisuudet XRF-analysaattorilla ja vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä.

Mikäli jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä poistamaan alueelta, varaudutaan haitta-ainepitoinen maa-aines eristämään tai erottamaan puhtaasta maa-aineksesta. Mahdollisista huomio- tai eristerakenteista sovitaan etukäteen ympäristönsuojelun kanssa ja niiden sijainnit esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Mikäli alueelle joudutaan jättämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, arvioidaan jatkotoimenpiteiden tarve loppuraportissa esitettävän riskitarkastelun avulla.

Maaperän puhdistustyöstä laadittava loppuraportti sisältää tiedot kunnostuksen toteutuksesta ja aikataulusta, kaivantojen sijainneista ja syvyyksistä, poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, näytteenotosta, analyysituloksista ja jäännöspitoisuuksista. Raportissa esitetään myös tiedot mahdollisesti asennetuista huomio- ja eristerakenteista, hyödynnetyistä pilaantumattomista maista sekä vesienkäsittelystä. Tarvittaessa esitetään myös riskintarkastelu maaperään jääneestä haitta-ainepitoisesta maa-aineksesta sekä ilmoitetaan mahdolliset poikkeavat tilanteet. Loppuraportti toimitetaan ympäristönsuojelulle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua puhdistustyön valmistumisesta.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Pilaantuneen maaperän puhdistustyö massanvaihtona vastaa normaalia maarakennustyötä, joka ei aiheuta esimerkiksi poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa eikä kaivusta arvioida aiheutuvan merkittävää pölyämishaittaa. Kunnostuksen yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin on varauduttu ja yleissuunnitelmassa esitetään toteutettavat toimenpiteet, jos odottamattomia tilanteita ilmenee.

Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aitaamalla alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviämien ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeetonta liikkumista alueella ja peittämällä kuormat. Ajoreittejä pestään ja harjataan, jos työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta.

Valvoja seuraa koko ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos näitä löytyy, asiasta informoidaan heti urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan ja asia korjataan mahdollisimman pian.

Kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Työmaalla noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla käytetään lisäksi hengityssuojaimia. Niiden käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilö kentällä tehtävien havaintojen tai mittausten perusteella.

Kirjanpito

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Kunnostuksen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus ympäristönsuojelulle ennen töiden aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot ja työtä valvovan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

Kunnostuksen aikataulu

Suunnitelman mukaan kunnostustyö toteutetaan syksy/talven 2020 aikana ja sen kestoksi arvioidaan noin 1 viikko.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät esitetyt puhdistustavoitteet. Tavoitteiksi on esitetty VNA 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin tutkittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät puhdistustavoitteet, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta vastaavalla tavalla.

2.  Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavia pilaantumattomia ja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin, tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa sadevesiviemäriin, tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Päätöksessä tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille kiinteistön tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. Puhdistustaso yleisellä tasolla on asetettu VNA 214/2007 mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Määräyksessä asetetaan maaperätutkimuksen ja -kunnostuksen epävarmuustekijöiden vuoksi myös muille mahdollisille kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille tavoitetasoiksi vastaavat puhdistustasot. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.