Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 19.11.2020:

Ilmoituksen tekijä

Aura Rakennus Oy, Itäinen rantakatu 74 D, 20810 Turku

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen haltija

Osoite:

Ruissalontie 13, 20200 Turku

Kiinteistö:

853-62-1-7

Kiinteistön haltija:

Kiinteistö Oy Kirstinpuiston Christine

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 21.9.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 10425-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Ruissalontie 13, 20200 Turku, Turun Citybus Oy, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 25.1.2018, P34441P001
• Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Ruissalontie 13, 20200 Turku, kiinteistö 853-62-1-7, Aura Rakennus Oy, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 17.9.2020, P41629P001
• Tontin nykyisen omistajan suostumus
• Kauppakirja 20.5.2020

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohde on toiminut vuosikymmenien ajan linja-autojen varikkoalueena. Muusta toiminnasta ole tietoa. Rakennuksen eteläpuolella on sijainnut polttoaineen säiliö- ja tankkausalue, jossa on aikaisemmin ollut maanalainen säiliö ja myöhemmin maanpäällinen säiliö. Säiliö- ja tankkausalue ei ole ollut enää käytössä ja sieltä on poistettu kaikki rakenteet lukuun ottamatta maanpäällisen säiliön betonijalustaa. Säiliö- ja tankkausalueen vieressä on maanalainen öljynerotusjärjestelmä. Öljynerotuskaivot ovat olleet käytössä toiminnan loppuun asti ja niihin on johdettu hallin huoltokuilun ja pesupaikan vesiä. Ajoneuvot on huollettu ja pesty sisätiloissa. Linja autoja on säilytetty piha-alueella, mikä on voinut vuosikymmenien aikana aiheuttaa maaperän pilaantumista. Lisäksi piha-alueella on mahdollisesti käytetty jäteöljyä pölynsidontaan. Öljyvahingoista ei ole tietoa.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kiinteistön käyttö linja-autovarikkona on päättynyt ja kohteen käyttö on muuttumassa asuinkäyttöön. Iso-Heikkilän asemakaavassa (853 2/2013) kohde on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1), jonka viherkerroin on vähintään 0,95. Asemakaava on tullut voimaan 16.3.2020.

Kiinteistön koko on 4000 m², josta noin 1600 m² on hallitilaa. Tutkimusten ja historiatietojen perusteella kohonneita haitta-ainepitoisuuksia voi esiintyä kiinteistön alueella missä päin tahansa

Kohteen kaakkois-/eteläpuolella on Ruissalontie. Muutoin kohde rajautuu kiinteistöihin, joissa on teollisuus- ja yritystoimintaa, mutta lähialueet ovat laajalti muuttumassa asuinkäyttöön.

Maaperä

Maanpinnassa on 0,5-2 metrin paksuinen täyttömaakerros, joka on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Täyttömaan alapuolella perusmaana on savea. Kairaukset ulotettiin syvimmillään noin 4 metrin syvyyteen. Osassa tutkimuspisteistä tuli mahdollisesti kallio tai iso kivi vastaan aiemmin, eikä kairausta jatkettu syvemmälle. Maanpinta viettää hieman etelään Ruissalontielle päin.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Kaarnikko (0285352), joka sijaitsee n. 3,8 km kohteesta kaakkoon ja Huhtamäki (0285304), joka sijaitsee n. 3,8 km koilliseen. Tutkimuspisteissä todettiin orsivettä noin 1-2 metrin syvyydellä. Tutkimusten yhteydessä ei otettu vesinäytteitä. Kohteen talousvesi tulee vesijohtoverkostosta eikä kohteessa ole kaivoja. Kohteen etäisyys lähimpään pintavesistöön, Aurajokeen on noin 900 metriä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Kohteessa on tehty ympäristöteknisiä tutkimuksia vuonna 2017, jolloin alueelle on tehty yhteensä 11 tutkimuspistettä, joista otettiin yhteensä 44 maanäytettä. Tutkimuspisteet kohdennettiin kattavasti koko alueelle painottaen niitä osia, joissa on harjoitettu mahdollisesti maaperää pilaavaa toimintaa.

Kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella alueella todettiin kahdessa pisteessä arseenin pitoisuuksia, jotka ylittivät VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot. niiden arvioidaan olevan ainakin osittain luontaista alkuperää. Muita epäorgaanisten haitta-aineiden kynnysarvojen ylityksiä ei todettu.

Kuudessa tutkimuspisteessä todettiin öljyhiilivetyjen C₁₀-C₄₀ kynnysarvotason ylittävä kokonaispitoisuus. Raskaiden öljyhiilivetyjen C₂₁-C₄₀ haitta-ainepitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot viidessä tutkimuspisteessä.

Keskiraskaiden öljyhiilivetyjen C₁₀-C₂₁ maksimipitoisuus oli 220 mg/kg ja raskaiden öljyhiilivetyjen C₂₁-C₄₀ 2000 mg/kg.

Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin kynnysarvon ylittävät bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin ja fluoranteenin pitoisuudet. Todetut ylitykset eivät ylittäneet alempia ohjearvoja eikä muita PAH-yhdisteiden kynnysarvojen ylityksiä todettu.

Tutkimuksessa ei ollut mahdollista rajata todettujen kohonneita hiilivetypitoisuuksia sisältävien alueiden laajuutta, mutta tulosten perusteella raskaat öljyhiilivedyt eivät ole kulkeutuneet syvälle maaperässä vaan ovat pääosin alueen täyttömaassa, noin 0,5-1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Kunnostussuunnitelmassa arvioidaan, että piha-alueella on noin 1500 m²:n alalla noin 1500 m³ktr alemman ohjearvotason ylittävää haitta-ainepitoista maa-ainesta.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohteessa arvioidaan olevan pilaantuneen maaperän kunnostustarve sen tulevan asuinkäytön ja tutkimuksissa todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Alemmat ohjearvotasot ylittävien haitta-aineiden poistaminen arvioidaan riittävän turvalliseksi toimenpiteeksi ympäristö- ja terveysriskin poistamiseksi.

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä kohteen pohjavettä hyödynnetä talousvetenä. Pohjaveden kunnostustarvetta ei arvioida olevan.  

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Riskinhallintatoimenpiteeksi esitetään massanvaihtoa, koska haitta-aineet sijaitsevat pääasiassa alueen pintamaassa ja ovat helposti kaivettavissa eikä kiinteistön maankäytölle jää kunnostamisen jälkeen enää rajoitteita. Rakentamisen yhteydessä alueella tullaan laajalti kaivamaan, jolloin haitta-ainepitoiset maat poistetaan joka tapauksessa kiinteistöltä. Kunnostuksella poistetaan kulkeutumis- ja altistumisriskistä ja pilaantuneisuudesta johtuvat tulevan maankäytön ja maaperän käsittelyn rajoitukset.

Maaperässä oleva öljynerotusjärjestelmä poistetaan kunnostuksen yhteydessä ja järjestelmään kuuluvat säiliöt ja putkistot tyhjennetään ja pestään ennen maasta poistoa. Ennakkotiedon mukaan polttoaineen tankkaustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettu jo aiemmin. Jos niitä havaitaan kunnostuksen aikana, ne poistetaan.

Kunnostus esitetään suoritettavaksi alempiin ohjearvotasoihin (VNa 214/2007). Mahdollisilla herkemmillä alueilla, kuten leikkialueilla, pintamaa (0-1 metri) esitetään kunnostettavaksi VNa 214/2007 mukaiseen kynnysarvotasoon. Näin varmistetaan alueen käytön riskittömyys ympäristölle ja ihmisille tulevassa asuinkäytössä.

Kunnostuksen yhteydessä tehdään tarvittaessa maaperätutkimuksia aiemmin tutkimattomille tai kunnostuksen yhteydessä kunnostamattomille alueille. Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan sellaisia haitta-aineita, joita ei ole aikaisemmin tutkimuksissa todettu, esitetään niiden osalta kunnostuksen tavoitetasoiksi samoja periaatteita ja kunnostustasoja.

Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä erikseen laadittavan riskinarvioin perusteella. Kunnostuksen loppuraportissa esitetään maaperään mahdollisesti jääneet haitta-aineet ja niiden vaikutukset.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ympäristötekninen valvoja, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Valvoja ottaa kaivettavista maista tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan.

Öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan työn aikana aistinvaraisesti ja kenttäanalyyseillä. Puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja reunoilta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte/ 200 m². Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä varmennetaan laboratoriossa. Kaivuseinämistä ja pitkänomaisen kaivannon pohjasta näytteitä otetaan vähintään yksi näyte jokaista alkavaa 10 metrin pituista aluetta kohti. 

Kenttähavaintojen ja -analyysien perusteella maat lajitellaan ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Osasta kaivun seurantanäytteistä tarkistetaan haitta-ainepitoisuudet myös laboratoriossa, jotta kenttäanalyysimenetelmien tulokset voidaan varmentaa ja kalibroida.

Kaivetut, haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitearvot alittavat maat käytetään ensisijaisesti kaivantojen alustäyttöihin. Jos ne eivät rakenteellisesti sovi tarkoitukseen, ne kuljetetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tms.

Kunnostuksessa erotellaan kaivamalla haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet alittavat maakerrokset ja pilaantuneet maakerrokset kaivamalla järjestelmällisesti enintään 0,5 metrin kerroksina. Isot kivet erotellaan maa-aineksesta kaivinkoneella. Jos maiden esikäsittely, kuten seulonta tai välivarastointi on tarpeen, sille laaditaan erillinen suunnitelma. Kunnostuksen yhteydessä mahdollisesti syntyvät jätteet seulotaan, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Mahdollisesti esiin tulevan jätteellisen maan käsittelystä sovitaan erikseen tilaajan kanssa.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottopaikkoihin. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Kuljetukset suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle ja tarvittaessa ajoreitit puhdistetaan työn jälkeen.

Pilaantumattomat kaivetut maat varastoidaan kiinteistöllä. Jos pilaantunutta maata joudutaan välivarastoimaan kiinteistöllä esim. yön yli, kasat peitetään.

Pohjaveden kunnostukselle ei arvioida olevan tarvetta. Pohja-, orsi- tai sadevettä voi kerääntyä kaivantoon kunnostuksen aikana, mutta työmaalla huolehditaan siitä, ettei pintavesiä valu kaivantoon. Öljyllä pilaantunut vesi poistetaan kaivannosta pumppaamalla se öljynerottimen tai aktiivihiilisuodattimen kautta maastoon tai viemäriin, mihin valvoja hakee luvan ennen pumppausta. Vesi voidaan myös pumpata suoraan kaivannosta imuautoon tai säiliöön ja toimittaa luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivantovedestä otetaan näytteet ennen pumppausta ja käsittelyn päätyttyä. Niistä analysoidaan ainakin C₁₀-C₄₀ -hiilivetyjen pitoisuudet. Jos vettä on vähän, se poistetaan kaivinkoneella kaivettavan maan mukana. Valvoja päättää öljyisen veden poistotavan ja sopii menettelystä ympäristöviranomaisen kanssa.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kunnostettavalta alueelta tai muuten todetaan erillisellä riskinarviolla haitta-aineiden määrän ja laadun olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kunnostustyön päättyessä kaivantoihin mahdollisesti kertyneet vedet on käsitelty, tarvittavat rakenteet alueelta on poistettu ja kaivannot täytetty pilaantumattomalla kitkamaalla tarvittavissa määrin. Alue muotoillaan tulevan käytön ja rakentamisen edellyttämään tasoon tilaajan kanssa sovitulla tavalla.

Maaperän puhdistustyöstä laadittava loppuraportti sisältää tiedot kunnostuksen toteutuksesta ja aikataulusta, kaivantojen sijainneista ja syvyyksistä, poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, näytteenotosta, analyysituloksista ja jäännöspitoisuuksista. Raportissa esitetään myös tiedot mahdollisesti asennetuista huomio- ja eristerakenteista, hyödynnetyistä pilaantumattomista maista sekä vesienkäsittelystä. Tarvittaessa esitetään myös riskinarvio saavutetusta tilanteesta ja arvioidaan mahdollinen jälkiseurantatarve.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Pilaantuneen maaperän puhdistustyö vastaa normaalia maarakennustyötä, joka kunnostussuunnitelman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaan toteutettuna ei aiheuta ympäristölle erityistä haittaa.

Kunnostustyömaan riskit kartoitetaan ennen kunnostustöiden aloittamista ja kohteeseen laaditaan turvallisuussuunnitelma. Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aitauksin ja varoituskyltein.

Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviämien ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeetonta liikkumista alueella ja peittämällä kuormat. Ruissalontien varteen asennetaan liikennemerkit varoittamaan työmaasta.

Valvoja seuraa koko ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muut normaalista poikkeavaa. Jos näitä löytyy, asiasta informoidaan heti urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan ja asia korjataan mahdollisimman pian.

Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita ja hygieniaan kiinnitetään huomiota. Työmaalla seurataan ilmanlaatua säännöllisin PID-mittauksien orgaanisten yhdisteiden osalta ja työntekijät käyttävät tarvittaessa hengityssuojainta. Kaikille työntekijöille ja aliurakoitsijoille järjestetään perehdyttämistilaisuus, jossa käydään läpi työhön mahdollisesti liittyvät terveysriskit.

Kirjanpito

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Kunnostuksen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus ympäristönsuojelulle. Ilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu, kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot ja pilaantuneen maan mahdolliset vastaanottopaikat.

Kunnostuksen aikataulu

Alustavan suunnitelman mukaan työt kohteessa aloitetaan marraskuussa 2020, mikäli kohteessa sijaitseva rakennus on ensin purettu. Työn arvioidaan kestävän 15-20 työpäivää.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät esitetyt puhdistustavoitteet. Tavoitteiksi on esitetty VNA 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja ja mahdollisilla herkemmillä alueilla, kuten leikkialueilla, pintamaan kunnostusta 0-1 metrin syvyydeltä kynnysarvoihin saakka. Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin tutkittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät puhdistustavoitteet, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta vastaavalla tavalla.

2.  Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavia pilaantumattomia ja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

13. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin, tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa maastoon, tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Päätöksessä tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille kiinteistön tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. Puhdistustaso yleisellä tasolla on asetettu VNA 214/2007 mukaiseen alempaan ohjearvotasoon ja herkemmillä alueilla, kuten leikkialueilla, kynnysarvotasoon. Määräyksessä asetetaan maaperätutkimuksen ja -kunnostuksen epävarmuustekijöiden vuoksi myös muille mahdollisille kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille tavoitetasoiksi vastaavat puhdistustasot. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12 ja13).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 15).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 16).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.