Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 10.11.2020:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala (0204819-8)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Kunnallissairaalantie 36-40, Turku

Kiinteistöt:

853-31-17-8

Kiinteistöjen omistajat:

Turun kaupunki (0204819-8)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 24.9.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 10580-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

- Liite 1. Maaperän haitta-ainetutkimus, kunnallissairaalantie 36-40, 16.6.2020, 1510056078, Ramboll Finland Oy

- Liite 2. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kunnallissairaalantie 36-40, 18.9.2020, 1510058805, Ramboll Finland Oy

• Kunnostusalueeseen rajoittuvat kiinteistöt
• Ote asemakaavasta
• Aikaisemman maaperätutkimuksen analyysitulokset
• Sijaintikartta

- Täydennys 9.11.2020: maanomistajan valtakirja ilmoituksen tekemiseen

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Alueen maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiraportista on annettu lausunto 22.10.2019. Alueella ei ole aikaisempia maaperän kunnostusta koskevia päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella ei ole tiedossa erillistä pilaantumisen aiheuttanutta toimintaa. Ilmakuvan perusteella alue on ollut vielä 1930-luvulla peltomaata ja osin asuinpiha-aluetta. 1950-luvun ilmakuvassa alueen pohjoisosassa on havaittavissa puutarha-alue. Alueen kerrostalot on rakennusrekisterissä merkitty valmistuneeksi 1.1.1945 ja keskiosan kerrostalot 1.1.1965. Alueella ei ole tiedossa harjoitetun maaperää likaavaa toimintaa.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohde sijaitsee Turun kaupungissa, osoitteessa Kunnallissairaalantie 36-40. Suunnittelualue rajautuu lännessä Kunnallissairaalantien katualueeseen, pohjoisessa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeseen, idässä yleisten rakennusten korttelialueeseen ja etelässä asuinkerrostalojen korttelialueeseen sekä Harakkakallion puistoalueeseen. Alueen omistaa Turun kaupunki.

Suunnittelualueella voimassa olevassa 29.5.2017 hyväksytyssä asemakaava 853 11/2015, alue on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Suunnittelualue on tarkoitus rakentaa asemakaavan mukaiseen käyttöön ja vanhat asuinkerrostalot puretaan.

Maaperä

Keväällä 2020 tehdyissä ympäristöteknisissä tutkimuksissa todettiin maan pinnassa noin 0,5- 1 m syvyyteen asti sekalaista täyttömaata, jonka alla silttistä savea. Kallio todettiin yhden näytepisteen alueella noin 1 m syvyydessä. Maaperätutkimuksessa todettiin alueen maaperässä vähäisiä määriä rakennusjätettä, lähinnä tiiltä.

Pohja- ja pintavedet

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee kohteesta noin 2 km etäisyydellä kaakkoon (Kaarninko, II luokka, ID 0285352). Suunnittelualueella tehdyssä maaperätutkimuksessa ei todettu orsi-  tai pohjavettä.

Lähin pintavesiesiintymä on noin 850 m päässä luoteessa virtaava Aurajoki. Pintavedet alueella on johdettu hulevesiviemäriin. Viheralueilla pintavedet imeytyvät maaperään.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Kohteessa on suoritettu ympäristötekninen maaperätutkimus keväällä 2020 Ramboll Finland Oy:n toimesta. Alueelle kaivettiin 11 koekuoppaa. Alueella todettiin laboratorioanalyyseissä Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä elohopeapitoisuusnäytepisteessä KK1 (0,5-1 m) todetun arvon ollessa 5,4 mg/kg ja ylemmän ohjearvon ollessa 5 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus kuparia löytyi pisteestä KK7 (0,5-1 m) 180 mg/kg (alempi ohjearvo 150 mg/kg). Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä löytyi pisteestä KK10 (0,5-1 m) todetun pitoisuuden oltua 300 mg/kg (alempi ohjearvo 200 mg/kg). Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä löytyi pisteestä KK7 (0,1-1,0) todettujen pitoisuuksien ollessa 280-320 mg/kg (alempi ohjearvo 250 mg/kg). Lisäksi kaikista näytepisteistä löytyi kynnysarvon ylittäviä metallipitoisuuksia.

Suunnittelualueen kahdesta näytepisteestä KK7 ja KK11 todettiin laboratorioanalyyseissä kynnysarvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä ja yhdestä näytepisteestä KK7 kynnysarvon ylittävä pitoisuus fluoranteenia.

Kahdeksassa eri näytepisteessä todettiin täyttömaakerroksessa vähäisiä määriä (<2 %) jätettä sekä tiilin kappaleita. Tutkimuspisteessä KK9 (1,0-1,2 m) todettiin yhtenäinen tiilijätekerros täyttömaan seassa.

Puhdistustarpeen arviointi

Suunnittelualueelle ollaan rakentamassa asuinrakennuksia. Kohde ei sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella (esim. suojelualueella tai luokitellulla pohjavesialueella). Tämän perusteella maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarviointi tehdään perusarviointina vertaamalla todettuja pitoisuuksia Vna 214/2007 alempiin ohjearvoihin. Viitearvovertailun perusteella suunnittelualueen täyttömaakerrokset tutkimuspisteiden KK1, KK7 ja KK10 alueella ovat pilaantuneita raskasmetalleilla.

Kohdealueella todettiin myös asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia haittapitoisuuksia useassa eri tutkimuspisteessä sekä jätettä, jotka tulee ottaa huomioon kaivutöissä ja kaivumassojen sijoittamisessa.

Arvio kohteesta poistettavan pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen määrästä on tehty olettaen, että kohteesta tullaan poistamaan kaikki pilaantuneeksi luokiteltavat maa-ainekset alueilla, joilla on todettu asetuksen 214/2007 alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Suunnittelualueen (kiinteistö 853-31-17-8) pinta-ala on Turun kaupungin kiinteistörekisterin mukaan 9 846 m², josta rakennuksetonta pinta-alaa on 8 500 m².  Yhden tutkimuspisteen edustaessa noin 775 m² suuruista aluetta, laskennallisesti puolen metrin keskimääräisellä pilaantuneen maan kerrospaksuudella, pilaantuneeksi luokitellun jätteen määrä on noin 400 m³ eli noin 800 tonnia. Maa-aineksen laatu ja pilaantuneisuuden laajuutta tarkennetaan alueella suoritettavien maaperän puhdistustöiden yhteydessä.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihto, koska alueella tullaan tekemään myös rakentamisen edellyttämiä kaivutöitä. Kunnostustoimet rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle.

Kiinteistöllä olevat rakennukset puretaan. Lisäksi kiinteistöltä poistetaan kaikki maan päällä olevat jätteet ennen maaperän kunnostustöiden aloitusta.

Pilaantunut maaperä poistetaan kaivamalla. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen aloitetaan alueilta, joilla on ennakkotutkimuksissa todettu pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta. Maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 mukaista alempaa ohjearvotasoa.

Pilaantunutta maa-ainesta on arvioitu olevan noin 400 m³ eli noin 800 tonnia. Kaivusyvyyden arvioidaan tutkimusten perusteella yltävän 1,0 m syvyyteen maan pinnasta.

Pilaantuneisuutta ja maa-ainesten laatua tarkennetaan alueella suoritettavien maaperän puhdistustöiden yhteydessä.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja haitta-ainepitoisten maiden poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristöteknisen asiantuntijan yhteystiedot ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle työn aloitusilmoituksen yhteydessä. Valvoja ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimusten tulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Ympäristötekninen valvoja ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin, pitää kirjanpitoa massamääristä ja tuloksista sekä pitää yhteydenpito ympäristöviranomaisiin.

Massojen haitta-ainepitoisuuksien mukainen luokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten ja kunnostustöiden aikana tehtävän näytteenoton perusteella. Massat pyritään lastaamaan kaivannoista suoraan kuorma-auton lavalle. Poistettaville pilaantuneen maan (pitoisuudet yli Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon) kuormille tehdään kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ympäristöteknisen valvojan toimesta.

Kiinteistön maaperän haitta-ainepitoisuuksia tarkistetaan kunnostustöiden yhteydessä kiinteistöillä sijaitsevien purettavien rakennusten alueilla kaivannoista ja/tai koekuopista. Alueille tehdään koekuoppia, joista otettavista näytteistä analysoidaan ainakin raskasmetallien, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Tulosten perusteella maaperän kunnostustöitä tehdään tarvittaessa myös muilla alueilla.

Raskasmetallien kenttäanalyysit tehdään XRF-mittarilla ja tarvittaessa öljyhiilivetyjen kenttätestit tehdään PetroFlag-kokonaishiilivetyanalysaattorilla. Mikäli työn aikana kaivumassoissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia.

Pilaantuneita maa-aineksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan näytteitä vähintään 1 näyte/200 m³ kaivettavaa maa-ainesta, huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä (Cu, Pb, Zn) XRF-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuusmäärityksiä PetroFlag-kenttätestillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kunnostusalueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet.

Jos kiinteistön alueella maaperän täyttökerroksessa todetaan jätettä, se poistetaan maaperän puhdistustyön yhteydessä. Mikäli jäte ei ole erotettavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivun yhteydessä maamassoista erotellaan tarvittaessa kaivinkoneella isot kivet.

Pilaantuneita maamassoja välivarastoidaan kiinteistön alueella tarvittaessa vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Mahdollinen haitta-aineiden leviäminen varastokasalla olevista massoista estetään peittämällä kasat tarvittaessa esim. kevytpeitteellä.

Kaivumaat luokitellaan maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien ja/tai jätteen mukaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien kaivumaiden mahdollinen hyödyntäminen kaivantojen täytöissä dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Kohteessa ei maaperätutkimuksen yhteydessä todettu orsi- ja pohjavettä. Mikäli kaivantoihin kuitenkin kertyy vettä kaivutöiden yhteydessä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, otetaan vedestä näyte. Näytteestä analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedessä ei todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumpataan vesi sadevesiviemäriin. Mahdollisesta pumppauksesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. 

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvoja veden pinnalla), sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin hiekan ja/tai öljynerottimen kautta tai poistetaan loka-autolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Mahdollisesta viemäröitävästä vedestä otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä. Viemäröinti toteutetaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Viemäröidyistä vesistä pidetään kirjaa työmaalla ja tiedot liitetään puhdistuksesta laadittavaan loppuraporttiin.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kiinteistöltä. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle.

Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan näille massoille erillinen riskitarkastelu, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Maaperän kunnostustyön päätyttyä toimenpidealue siivotaan. Työn aikana muodostuneet kaivannot täytetään tai luiskataan turvallisiksi. Kaivantojen täyttötarvetta arvioitaessa huomioidaan tuleva rakentaminen. Maaperän kunnostuksen yhteydessä syntyneet jätejakeet toimitetaan asianmukaisiin käsittelypaikkoihin.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivun yhteydessä kaivualueen maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100 m² suuruista aluetta kaivannon pohjalla tai noin 10 m osuutta kaivannon seinämästä maaperän kerroksellisuus huomioon ottaen. Mikäli kunnostuksen yhteydessä syntyy kaivantoja, jotka ovat pienempiä kuin 100 m², otetaan kaivannosta vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte joka seinämältä. Kokoomanäytteistä mitataan kentällä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XRF-analysaattorilla ja tarvittaessa hiilivetypitoisuudet PetroFlag-kenttätestillä. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Laboratoriossa analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä.

Mikäli kiinteistön rajalla tai kaivantojen seinämissä todetaan kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, asennetaan kaivurajaan joko huomiorakenne tai tapauskohtaisesti suunniteltava eristerakenne. Huomiorakenteena voidaan käyttää esimerkiksi keltaista huomioverkkoa. Mahdollisista eriste- ja huomiorakenteiden asennuksista sovitaan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen asennusta. Huomio- ja/tai eristerakenteen toteutuneet sijainnit esitetään maaperän kunnostuksen loppuraportissa.

Lähtökohtaisesti jälkiseurantaa ei kohteessa tarvita, mikäli asetetut kunnostustavoitteet toteutuvat ja alueelta poistetaan alemman ohjearvotason ylittävät maa-ainekset. Mikäli alueelle joudutaan jättämään puhdistustasot ylittäviä maa-aineksia, tarkastellaan jälkiseurantatarve loppuraportissa esitettävän riskitarkastelun yhteydessä.

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yhteydessä syntyneet kaivannot täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueella todetaan aiemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta tai tunnistamatonta jätettä, otetaan siitä näytteet ja toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Asiasta ilmoitetaan myös valvovalle viranomaiselle ja tilanteesta riippuen kaivutyö keskeytetään. Laadun selvittyä maa-ainekselle tai jätteelle selvitetään vastaanottopaikka. Mikäli kunnostuksen yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt vähenevät.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle, kaivurajalta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan eriste/huomiorakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkamisesta viereisen kiinteistön puolelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajan kanssa.

Mikäli kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan asiasta ympäristöviranomaista ja laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Sivullisten pääsy työmaa-alueella estetään ja kunnostettava alue aidataan sekä varustetaan pilaantuneen maan kunnostustyöstä varoittavin kyltein.

Kaivutyöstä vastaava maanrakennusurakoitsija varmistaa vesijohtojen, viemäreiden sekä sähkö-, puhelin- ym. kaapeli-, putki- ja johtorakenteiden sijainnit ennen työn aloittamista. tarvittaessa alueelta poistetaan kasvillisuutta, kuten esimerkiksi puita ja kantoja.

Maaperän kunnostustöissä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja -lakeja. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat tällä kohteella ovat kaivantoturvallisuus ja suojautuminen haitta-aineilta. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikaisia terveysriskejä voi aiheuttaa haitta-aineille altistuminen. Mahdollisia altistumisreittejä ovat lähinnä haitta-ainepitoisen pölyn tai haihtuvien yhdisteiden hengittäminen, maan nieleminen ja suora ihokosketus pilaantuneeseen maa-ainekseen.

Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, huomiovaatetus, silmä- ja kuulosuojaimet). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla työskenneltäessä tarvitaan lisäksi hengityssuojaimia. Suojaimien käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilö kentällä tehtävien havaintojen tai mittausten perusteella.

Kohteeseen järjestetään työmaan sosiaali- ja toimistotilat sekä säilytystilat suojavarusteille ja tarvikkeille. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä ma-aineksia käsiteltäessä kaivualueen yhteydessä työmaa-alueella on syöminen ja juominen kiellettyä.

Kunnostustyön aikana pilaantuneita maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla.

Kunnostustyö massanvaihtona toteutettuna vastaa työtavoiltaan tavanomaista maankaivuutyötä, eikä näin ollen aiheuta esimerkiksi poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa. Pilaantuneen maa-aineksen kaivusta ei arvioida aiheutuvan merkittävää pölyämishaittaa. Tarvittaessa työmaalla tehdään pölynsidontaa esimerkiksi kastelemalla kaivettavia /kuormattavia maa-aineksia.

Maa-aineksen leviäminen kunnostettavan alueen ympäristöön estetään siten, ettei liikennöintiä pilaantuneeksi todetulla alueella sallita. Tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kirjanpito

Maaperän kunnostustyön toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista, työskentelyolosuhteista, viranomaisten käynneistä, raportoinnin kannalta oleellisista keskusteluista ja sopimisista urakoitsijan kanssa sekä muista havainnoista ja mahdollisista poikkeavista tilanteista.

Kunnostustyön päättyessä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kuukauden kulussa kunnostustyön päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on suunniteltu aloitettavaksi syksyn/talven 2020 aikaan ja kestoksi arvioidaan kaksi viikkoa.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperänhaitta-ainepitoisuudet alittavat Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot:

• kupari 150 mg/kg
• lyijy 200 mg/kg
• sinkki 250 mg/kg
• elohopea 2 mg/kg

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä edellä mainittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen alemmat ohjearvot, tulee maaperä puhdistaa kyseisten aineiden osalta siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet kyseisten haitta-aineiden osalta alittavat asetuksen alemmat ohjearvot.

2.  Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

3.  Näytteitä tulee kentällä mitata kenttämittarein. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi osalta. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maankaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ja kohteen puhdistustavoitteet alittavaa maa-ainesta, voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen), voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava.

Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä esittää Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspaikat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, yhteenveto analyysituloksista, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet. Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan joka tapauksessa uudisrakentamisen yhteydessä rakennusteknisistä syistä maata. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyissä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Esitettyä puhtaustasoa pidetään riittävänä esitetyn kaltaisessa käytössä olevalla alueilla.

Määräyskohtaiset perustelut

Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet on määritetty Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 alempien ohjearvojen suuruiseksi niille haitta-aineille, joita alueella on tehtyjen tutkimusten perusteella havaittu. Mikäli alueella havaitaan muita haitta-aineita, tulee maaperä kyseisten haitta-aineiden osalta puhdistaa samaan tasoon. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä. (Määräys 2 ja 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-a

ineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Niiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemmat ohjearvot ja kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeusantaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.