Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 6.11.2020:

Ilmoituksen tekijä

Ilmoittaja 1: Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala

Ilmoittaja 2: Lehto Asunnot Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Herttuankulma, kortteli 25, 20200 Turku

Kiinteistö:

Osa kiinteistöistä 853-61-16-2, 853-61-9-1 ja 853-514-3-0

Kiinteistön haltija:

Turun kaupunki (16-2 ja 3-0)

Kiinteistö Oy Juhanankulma (9-1)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 8.9.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 9893-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Tutkimusraportti, Lehto Asunnot Oy, Golder Associates Oy, 17.8.2020, 20144916
• Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Hartela Turku Satamakeskus, Hartela Oy, Golder Associates Oy, 12.6.2012, 11-50212-0263/versio A0
• Ympäristöarviointi Lehto Asunnot Herttuankulma Turku, Lehto Asunnot Oy, Golder Associates Oy, 16.3.2018, 1895852 ver. A0
• Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, täydennys Lehto Asunnot Herttuankulma, Lehto Asunnot Oy, Golder Associates Oy, 25.7.2019, 18112096/versio A0
• Kunnostuksen yleissuunnitelma Herttuankulma kortteli 25, Golder Associates Oy, 4.9.2020, 20144916 A0
• Toimintaa koskevat viranomaisen lausunnot 7362-2012, 20.6.2012 ja 13781-2019, 25.11.2019
• Maanomistajan suostumus (Kiinteistö Oy Turun Montana) 5.11.2020
• Ilmoitetun alueen rajausta on päivitetty 5.11.2020

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ilmoituksen kohteena olevalle alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä.

Ympäristönsuojeluviranomainen on hyväksynyt lausunnollaan 20.6.2012 (7362-2012) osoitetta Nosturinkatu 5 koskevan riskinarvioinnin, jossa määritettiin mm. metalleille suurimmat haitattomat pitoisuudet. Ennen rakentamistoimia Herttuankulman alueelle laadittiin haitta-ainepitoisten maiden kaivamiseen ja poistoon liittyvät toimintaohje (6.8.2018), jossa tarkennettiin valvontaan liittyviä asioita ja täydennettiin suurimmat sallitut PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Ympäristönsuojelu hyväksyt toimintaohjeen sähköpostilla. Myöhemmin ympäristönsuojeluviranomainen on hyväksynyt lausunnollaan 25.11.2019 (13781-2019) täydennetyn riskinarvion, jossa määritettiin alueelle tulevien kunnostustöiden varalle riskinarviopohjaiset suurimmat haitattomat pitoisuudet öljy- ja bensiinihiilivedyille sekä BTEX-yhdisteille.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Ilmoitukseen kuuluva alue on ollut pitkään teollisessa tai vastaavassa käytössä eikä pilaantumisen aiheuttanutta tapahtumaa ole tiedossa. Herttuankulman aluetta on aikanaan täytetty sekalaisilla, mm. rakennusjätteitä sisältävillä täytöillä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Ilmoitukseen kuuluvien kiinteistöjen osat sijoittuvat 14.5.2018 voimaan tulleen asemakaavan (27/2013) alueelle ja ne on kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-2). Lisäksi ilmoitukseen kuuluvalla alueelle tulee sijoittumaan Malin Trällen kuja ja Elin Sågerin kuja sekä Aseenkantajan-aukio. Kaavan mukaisten rakennusalueiden rajat poikkeavat nykyisistä kiinteistörajoista.

Naapurikiinteistöjen käyttötarkoitus on jo osin muuttunut alueen itä- ja eteläpuolella voimassa olevan kaavan mukaiseen käyttöön. Ilmoituksen kohteena oleva alue rajautuu idässä kaavamerkinnällä AK-1 merkittyyn asuinkiinteistöön, etelässä korttelialueeseen, johon saa sijoittaa liiketilaa, toimistotilaa sekä yksityisiä ja julkisia palvelutiloja (KM-1), pysäköintihallin alueeseen sekä Fatabuurinkadun katualueeseen. Ilmoituksen kohteena oleva alue on vain osa kolmesta kiinteistöstä, jotka kaikki jatkuvat alueen länsipuolelle ja kiinteistö 853-61-16-2 myös alueen pohjoispuolelle.

Maaperä

Kohteen maanpinta on tasainen. Pohjarakennesuunnitelman mukaan alueella todettiin 1-1,5 metrin paksuinen täytemaakerros ja sen alla 0,5 metrin kuivakuorikerros. Tämän alla on 23-27 metrin paksuinen koheesiomaakerros, jonka alla on moreenia. Vuonna 2020 tehdyn ympäristöteknisen maaperätutkimuksen yhteydessä todettiin soraa ja moreenia sisältävä 0,7-1,7 metrin paksuinen täyttömaakerros. Täyttökerroksessa todettiin jätejakeita ja se rajoittui alla olevaan savi/silttikerrokseen.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Kaarnikko (0285352) sijaitsee n. 4,3 km kohteesta itäkaakkoon. Koekuopissa todettiin jonkin verran orsivettä ja sitä voi esiintyä alueilla, joissa täyttökerrokset ulottuvat yleistä tasoa syvemmälle. Orsivettä voi purkautua kohteen alueelta kunnallisteknisiä kaivantoja pitkin.

Kohteessa ei ole pohjavesiputkia eikä pohjaveden virtaussuunnasta ole mitattua tietoa. Pohjarakennesuunnitelman mukaan pohjaveden pinta on mahdollisesti kuivakuorikerroksen alapinnan tasossa.

Orsi- ja pohjaveden muodostuminen arvioidaan alueella vähäiseksi. Läheisyydessä ei ole pohjaveden käyttöä. Lähellä olevat kiinteistöt on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkkoon.

Pintavedet imeytyvät pääosin maaperään. Lähialueella on asfaltoituja ja kivettyjä alueita, joilla on hulevesiviemäröinti. Lähin pintavesistö Turun satama-allas sijaitsee n. 500 metrin etäisyydellä lännessä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa vuonna 2020 alueelle on tehty yhteensä 5 koekuoppaa, joista on otettu yhteensä 16 maanäytettä. Lisäksi vuoden 2012 tutkimuksissa alueelle on sijoittunut kaksi kairapistettä, joista on otettu näytteitä yhteensä 7 kpl. Tutkimukset on tehty alueen eteläosassa. Tutkimattomien alueiden maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tarkistetaan ennen rakentamistoimenpiteiden alkua.

Orgaanisista aineista naftaleenin, fenatreenin ja fluoranteenin maksimipitoisuudet ylittivät Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot. Öljyhiilivetyjen jakeiden C₁₀-C₂₁ ja C₂₁-C₄₀, PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus, bentso(a)pyreeni ja bentso(a)antraseenin maksimipitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot.

Epäorgaanisista haitta-aineista kuparin, sinkin ja elohopean maksimipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot. Lyijyn ja antimonin maksimipitoisuudet ylittivät alemman ohjearvon.

Lisäksi kuudessa tutkimuspisteessä todettiin asetuksen Vna 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia haitta-aineiden pitoisuuksia. Kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia arseenipitoisuuksia todettiin yhteensä 6 tutkimuspisteessä. Todetut arseenipitoisuudet voivat ainakin osittain kuvastaa alueen luontaista arseenipitoisuutta.

Kunnostustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa (2012 ja 2019) sekä ympäristöarvioinnissa (2018) määritettiin tarkasteltaville haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Vuoden 2020 tutkimuksissa alueella todettiin yhden tutkimuspisteen alueella elohopeapitoisuuksia, jotka ylittivät suurimmat sallitut haitattomat pitoisuudet. Maaperä luokitellaan kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa pilaantuneeksi kyseisen tutkimuspisteen alueella ja alueella on pilaantuneen maaperän kunnostustarve.

Lisäksi kaikki maaperässä todetut haitta-aineet otetaan huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä sekä sijoittamisessa, vaikka pitoisuudet eivät ylittäisikään määritettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia. Koekuopissa todetut jätejakeet poistetaan vain pilaantuneisuuden (maa-aineksen haitta-ainepitoisuus yli tavoitepitoisuuksien) tai rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Jätejakeet huomioidaan kaivumaiden sijoittelussa.

Tehtyjen tutkimuspisteiden perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta-ainepitoisen maa-aineksen esiintymisen laajuutta tai pilaantuneen maan määrää. Ilmoitukseen kuuluvilla tutkimattomilla alueilla tehdään ympäristöteknisiä tutkimuksia ennen rakentamisen aloittamista. Lisätutkimusten tulosten perusteella päivitetään tarvittaessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi uusien haitta-aineiden osalta.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Alueella tehdään kaivutöitä tulevan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Todetut pilaantuneet alueet (elohopea) tai myöhemmin todettavat pilaantuneet alueet kunnostetaan massanvaihdolla rakentamisen yhteydessä. Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Rakennettavan alueen eri osa-alueille on laskettu suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida olevan kulkeutumisriskiä tai terveys- tai ympäristöhaittaa. Kunnostustöiden ja rakentamisen yhteydessä alueelta poistetaan maa-aines, jossa em. pitoisuudet ylittyvät tai toteutetaan ilmoituksessa määritellyt riskinhallintatoimenpiteet.

Piha-alueilla esiintyvien metallien osalta riittävänä riskinhallintatoimena pidetään päällystämistä asfaltilla tai kiveyksellä taikka piha-alueen korottamista. PAH-yhdisteiden osalta noudatetaan maaperän pintakerrokselle ja päällystetyille alueille annettuja haitattomia pitoisuuksia. Piha-alueiden korottamista voidaan pitää myös riittävänä riskinhallintatoimena päällystämättömillä alueilla.

Öljy- ja bensiinihiilivetyjen sekä BTEX-yhdisteiden osalta piha- ja katualueilla käytetään liiketilojen alle määritettyjä haitattomia pitoisuuksia, millä varmistetaan se, etteivät haitta-aineet kulkeudu asuin- ja liiketilojen alle terveyshaittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Mikäli maaperään jää haitattomat pitoisuudet ylittäviä pitoisuuksia, estetään niiden haihtuminen rakennuksen sisäilmaan tiivistämällä alapohja ja/tai asentamalla alapohjan alle tuuletus.

Mikäli kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todetaan sellaisilla alueilla, joille riskinhallintatoimenpiteitä ei ole määritetty, kunnostustavoitteet ylittävät pitoisuudet varaudutaan erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun erottavaa rakennetta asennetaan. Rakenteet kuvataan loppuraportissa ja ne merkitään raporttiin liitettävään karttaan. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä ympäristönsuojeluun.

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita, arvioidaan, onko maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviota tarpeen päivittää. Jos todetaan yli kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina muita kuin arvioinnissa käsiteltyjä haihtuvia yhdisteitä, tarkastellaan niiden mahdollisesti aiheuttama riski erikseen.

Alueella tehtävien vesi- ja viemärikaivantojen täytöissä käytetään pilaantumattomia maa-aineksia.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, vesien johtamisesta jätevesiviemäriin sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja hulevesiviemäriin johtamisesta Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta ja/tai kohteesta kaivettua jätteetöntä, tarkoitukseen soveltuvaa maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Hyödyntämisessä huomioidaan osa-aluekohtaiset kunnostustavoitteet, jotka ovat osittain alhaisempia kuin alemmat ohjearvot sekä vesi- ja viemärikaivantojen alueita koskevat rajaukset.

Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille ja ympäristönsuojelulle.

Ilmoituksen mukainen alue tullaan rakentamaan monessa vaiheessa. Alueen maaperä kunnostetaan ja rakentamisen edellyttämää muuta kaivua toteutetaan vaiheittain alueen rakentamisen edetessä. Kulloinkin rakennettavan tai kunnostettavan alueen laajuus, aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan ympäristönsuojelulle viimeistään aloitusilmoituksen yhteydessä. Aloitusilmoitukseen kirjataan myös massojen vastaanottopaikkojen tiedot. Kunkin alueen/kohteen lopetusilmoitus toimitetaan ympäristönsuojelulle, kun kunnostustyöt on saatu päätökseen.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija, joka tarkistaa kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysien avulla sekä ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Ohjauksessa käytetään ensisijaisesti ennen kaivutöitä tehtävien lisätutkimusten tuloksia sekä aiemmin toteutetun ympäristöteknisen tutkimuksen tuloksia. Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Kunnostamisen yhteydessä alueelta poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (VNA 179/2012, 1.6.2015 alkaen VNA 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot täyttyvät.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn luokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista, kuten massojen sisältämistä jätejakeista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa etukäteen. Kaivu tehdään lajittelevana kaivuna, jolloin isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan erilleen maa-aineksista.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Poistettavat massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat VNA 214/2007 kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, ja jotka eivät rakennusteknisesti sovellu täyttöön, sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamana muulle vastaanottopaikalle. Mikäli niitä toimitetaan muualle, sijoittamisesta laaditaan erillinen suunnitelma, joka toimitetaan ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa maksimissaan n. 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Näytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita alueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Lisäksi n. 30 % jäännösnäytteistä varmistetaan laboratoriossa, jossa analysoidaan niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu. Tarvittaessa jäännösnäytteistä tehdään hiilivetyfraktiointeja, jos maaperässä on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai on toteutettu eri alueille määritellyt riskinhallintatoimenpiteet.

Koska alue rakennetaan ja kunnostetaan useassa eri vaiheessa, jokaisesta erillisestä hankkeesta laaditaan oma raportti. Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa arvioidaan puhdistustyön tavoitteiden toteutuminen ja esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus sekä näytepisteiden sijainti. Myös analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä esitetään raportissa. Raportissa huomioidaan puhdistustarpeen arvioinnin laskennassa käytetyt eri alueita koskevat oletukset ja esitetyt riskinhallintatoimenpiteet. Lisäksi esitetään mahdolliset toteutetut riskinhallintatoimenpiteet.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle. Melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja lastauksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi.

Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissään henkilökohtaiset suojavarusteet, joiden käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kirjanpito

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ja muut kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostusta ja rakentamisen edellyttämää kaivua toteutetaan vaiheittain alueen rakentamisen etenemisen mukaan. Rakennustyöt aloitetaan lokakuussa 2020.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät eri osa-alueille esitetyt puhdistustavoitteet tai toteuttaa yleisuunnitelmassa määritellyt riskinhallintatoimenpiteet.

2.  Massanvaihtokaivantojen rajoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3.  Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa, jossa näytteistä on tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta kaivettuja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (alle VNa 214/2007 alemmat ohjearvot) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä, jos ne täyttävät aluekohtaiset kunnostustavoitteet. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maarakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä alueelta poistettava maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11.  Kunkin vaiheen puhdistuksen aloitus- ja päättymisajankohdistaon ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

13. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

14. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

15. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille puhdistettavan alueen tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 13).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 14).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 15).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.