Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 23.10.2020:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala (0204819-8)

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Nuutintie 3,

Ruissalontie 15, 17, 19, 23, 27, 29,

Artturinkatu 1,

Kirstinpolku,

Iso-Heikkiläntie,

Tukholmankatu,

Aakenkatu,

Akselintie 2,4, 6, 8, 10,

Artturintasku 1, 2,

Kiinteistöt:

853-62-45-3

853-62-3-2

853-62-28-7

853-62-1-10

853-621-8

853-62-2-25

853-62-63-1

853-62-1-5

853-62-1-4

853-62-1-3

Osa kiinteistöistä

853-62-2-15

853-427-2-9

853-427-2-11

853-62-42-1

853-514-3-0

853-62-50-7

853-514-3-0

853-62-9901-0

853-62-9903-0

Kiinteistöjen omistajat:

Turun kaupunki (0204819-8)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 3.7.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 7810-2020). Ilmoituksen kohteena olevaa aluetta ja naapurilistausta päivitettiin 11.8.2020.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Liite 1. Sijaintikartta ja kunnostettavan alueen rajaus, päivitetty 118.8.2020
• Liite 2. Asemakaava ja selitykset
• Liite 3. Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Bonava Oy, Ympäristöarviointi, Turku, Kirstinpuisto, 28.6.2016 Golder Associates Oy, 1653102
• Turun kaupunki ja Bonava Oy, Tutkimusraportti, Kirstinpuisto, PIMA-selvitykset, 8.8.2018, Golder Associates Oy, 1898019_AO
• Turun kaupunki ja Bonava Oy, Raportti, Turun Kaupunki, Kirstinpuisto, Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi, 23.11.2018, Golder Associates Oy, 1898019/AO
• Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kirstinpuisto, 20200 Turku, 25.6.2020, Golder Associates Oy, 20145893 AO
• Lausunto maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiraportista Kirstinpuiston kaava-alueella, Turun Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristönsuojelu 2.10.2019 (9060-2019)

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Alueen maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointiraportista on annettu lausunto 22.10.2019. Alueella ei ole muuta päätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella ei ole tiedossa erillistä pilaantumisen aiheuttanutta tapahtumaa. Ilmoituksen piiriin kuuluva alue on ollut pitkään teollisessa tai vastaavassa käytössä (yli 60 vuotta). Aluetta on todennäköisesti jonkin verran täytetty sekalaisella aineksella mm. rakennusjätteitä sisältävillä täytöillä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Alueen käyttötarkoitus tulee muuttumaan. Kiinteistöt sijoittuvat uudelle Kirstinpuiston asemakaava-alueelle (2/2013). Ilmoituksen kohteena olevia alueita on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-4 ja AL-5), puistoksi (VP), liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1, LPA-2). Lisäksi alueelle tullaan sijoittamaan tiealueita. Kaavanmukaisten rakennusalueiden rajat poikkeavat paikoin nykyisistä kiinteistörajoista.

Ilmoituksen kohteena olevan alueen omistaa Turun kaupunki. Kirstinpuiston kaava-alueella olevat muut alueet eivät kuulu tämän ilmoituksen piiriin. Kirstinpuiston kaava-alueen pohjoisosassa olevalla alueella (kiinteistöt 853-427-2-9, 853-62-2-17, 853-62-2-8, 853-62-27, 853-62-2-14, 853-62-2-15) on voimassa oleva 16.3.2020 myönnetty pilaantuneen maaperän kunnostusta koskevasta ilmoituksesta annettu päätös (1355-2020). Osa edellä mainituista kiinteistöistä ja kiinteistörajoista ovat muuttuneet 23.6.2020.

Ilmoituksen kohteena oleva alue rajautuu kaakossa rautatiealueeseen (Satamaraide), kapeaan viheralueeseen (kiinteistö numero 853-8-9903-0) ja Ratapolkuun, idässä asuin-, liike- ja toimistokäyttöön kaavoitettuun kiinteistöön (853-62-1-2), pohjoisessa rata-alueeseen (853-871-5-1), tulevaan tiealueeseen (853-62-46-3) ja teollisuuskäytössä olevaan kiinteistöihin (853-62-46-6, 853-62-46-5), luoteessa tiealueeseen (Akselintie), lännessä paikoitusalueeseen (853-62-9906-0) ja teollisuuskäytössä oleviin kiinteistöihin (853-62-5-0-6, 853-62-41-6, 853-62-9-5) ja Ruissalontiehen (osa kiinteistöstä 853-514-3-0), eteläpuolella toimitila- sekä suin-, liike- ja toimistorakennuskäyttöön kaavoitettuun kiinteistöön (853-62-30-3).

Lisäksi ilmoituksen kohteena olevan alueen sisällä on tähän ilmoitukseen kuulumattomia kiinteistöjä 853-62-28-6, 853-61-1-11, 853-61-1-7, 853-62-1-6, 853-427-2-9 (osa), jotka 853-62-28-6, 853-62-1-11, 853-62-1-7, 853-427-2-9 (osa), jotka on kaavoitettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi, asuinkerrostalojen korttelialueeksi, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Lisäksi alueella on kiinteistöt 853-62-2-8-11 ja 853-62-28-9, jotka on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi.

Ilmoitusta täydennettiin 11.8.2020, jolloin kunnostusilmoituksen aluetta täydennettiin katualueilla Kirstinpolun, Ruissalontien ja Tukholmankadun alueelta.

Maaperä

Maanpinnan korkeus kohdealueella on noin 3-6 m. Maaperäkartan mukaan (Geologian tutkimuskeskus) kohde sijaitsee täytemaaksi kartoitetulla alueella.

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa todettiin pääosin 0,6-1,9 m paksuinen täytekerros, jonka alapuolella todettiin savista silttiä ja savea. Savikerroksen paksuudesta ei ole tietoa.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimpään pohjavesialueeseen (Huhtamäki, 0285304) on matkaa yli 4,5 km. Vuoden 2015 tutkimuksessa (Golder Associates Oy) korttelin 2 koekuoppiin KK15 ja KK16 suotautui jonkin verran orsivettä. Koekuoppien syvyydet olivat 1,8 m ja 2,1 m. Vuoden 2018 lisätutkimuksessa Tukholmankadun viereisellä tontilla (tutkimuspiste S113) todettiin orsivesi noin 1 metrin syvyydellä maanpinnasta. FCG Oy:n tutkimuksessa (2010) orsivettä todettiin korttelin 1 alueella noin 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Orsiveden gradientin todettiin kyseisessä tutkimuksessa olevan kohti länttä. Pohjavettä saattaa virrata savikerroksen alapuolella.

Kohteen alueella hulevesiä tullaan imeyttämään hulevesialtaisiin. Puistoalueella vesien oletetaan imeytyvän suoraan maaperään. Lähin pintavesistö sijaitsee noin 900 m kohteelta kaakkoon.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Alueella on tehty kaksi ympäristöteknistä maaperätutkimusta. Tutkimukset sijoittuivat vain osalle ilmoituksen kohteena olevasta alueesta, osan tutkimuspisteistä sijoittuessa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle. Lisäksi ilmoituksessa olevan alueen ulkopuolelle on tehty kolmas tutkimus. Näiden tutkimusten perusteella on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi (Golder Associates Oy, Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi, 23.11.2018), joka koskee koko Kirstinpuiston kaava-aluetta. Ympäristönsuojelu on antanut maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista lausunnon 2.10.2019 (9060-2020).

Ympäristöteknisessä maaperätutkimuksessa 2016 öljyhiilivetyjakeiden keskitisleiden C₁₀-C₂₁ ja raskaiden jakeiden C₂₁-C₄₀ maksimipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot. PAH-yhdisteistä fenantreenin, fluornateenin, bentso(a)antraseenin, bentso(k)fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin maksimipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot. Antraseenin maksimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Metalleista kuparin, antimonin, vanadiinin ja sinkin maksimipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot. Arseenin, nikkelin ja lyijyn maksimipitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot. Haihtuvia aineita kohdealueella määritettiin yhteensä 14 näytteestä. Yhtä lievää ksyleenipitoisuutta (0,09 mg/kg)) lukuun ottamatta haihtuvia hiilivetyjä ei todettu laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina.

Maaperätutkimuksessa 2018 todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleiden C₁₀-C₂₁ ja raskaiden jakeiden C₂₁-C₄₀ maksimipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot. PAH-yhdisteistä naftaleenin, fenantreenin, antraseenin, fluoranteenin, bentso(a)antraseenin, bentso(k)fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin maksimipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot. Metalleista kuparin maksimipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon. Arseenin, lyijyn ja sinkin maksimipitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot. Haihtuvia haitta-aineita määritettiin yhteensä kolmesta näytteestä. Yhdessä näytteessä todettiin vähäisiä pitoisuuksia etyylibentseeniä ja ksyleenejä (0,09mg/kg ja 0,12 mg/kg).

Maaperätutkimuksessa 2010 metalleja ei todettu alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Haihtuvia hiilivetyjä ei todettu laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina lukuun ottamatta yhtä triklooribentseenin 0,11 mg/kg pitoisuutta. Korttelin 2 alueella todettiin öljyhiilivetytisleiden C₁₀-C₂₁ pitoisuudet 2400 mg/kg (KK5) ja 1450 mg/kg (KK3). Muiden haitta-aineiden todetut maksimipitoisuudet alittivat kesäkuussa 2016 ja heinäkuussa 2018 todetut maksimipitoisuudet.

Vuoden 2016 tutkimuksen yhteydessä otettiin kolme näytettä kohteen orsivesistä. Yhdessä näytteessä todettiin pieni MTBE-pitoisuus (0,0018 mg/l) ja toisessa vesinäytteessä vähäisiä PAH-pitoisuuksia (PAH-summa 0,0012 mg/l). Todetut pitoisuudet alittivat luokitelluille pohjavesialueille suositellut vertailuarvot.

Vuoden 2018 lisätutkimuksessa otettiin yksi orsivesinäyte, jossa todettiin 0,3 mg/l öljyhiilivetyjen keskitisleitä C₁₀-C₂₁ ja 0,1 mg/l raskaita jakeita C₂₁-C₄₀. Näyte otettiin tutkimuspisteestä, jossa todettiin öljyhiilivetyfraktioinnissa öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus C₂₁-C₄₀ 4790 mg/kg.

Vuoden 2010 tutkimuksessa otettiin kaksi orsivesinäytettä. Yhdessä vesinäytteessä todettiin 0,1 mg/l öljyhiilivetyjen keskitisleitä C₁₀-C₂₁ ja 0,18 mg/l raskaita jakeita C₂₁-C₄₀. Kyseinen näyte otettiin noin 20 m lounaaseen siitä koekuopasta, jossa todettiin 1450 mg/kg keskitisleitä ja noin 45 m lounaaseen siitä koekuopasta, jossa todettiin 2400 mg/kg keskitisleitä samassa tutkimuksessa. Samassa vesinäytteessä todettiin luokitelluille pohjavesialueille suositellun vertailuarvon 0,030 mg/l ylittävä 0,038 mg/l pitoisuus vanadiinia. Toisessa vesinäytteessä todettiin vertailuarvon 0,010 mg/l ylittävä 0,022 mg/l pitoisuus arseenia.

Puhdistustarpeen arviointi

Tutkittu alue on asemakaavassa kaavoitettu asuin-, liike ja toimistokäyttöön sekä puisto- ja paikoitusalueeksi. Lisäksi alueelle kaavoitetaan tiealueita sekä piha-alueita. Maaperässä on todettu ohjearvopitoisuudet (Vna 214/2007) ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja. Kohteelle on tehty maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa määritettiin tarkasteltaville haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Suurimmat haitattomat pitoisuudet määritettiin kolmelle eri osa-alueelle; rakennusten alapuoliselle maaperälle, piha-, pysäköinti ja katualueelle sekä puistoalueelle.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kohteen maaperä luokitellaan kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa pilaantuneeksi tutkimuspisteen S113 alueella (naftaleeni). Alueella on maaperän kunnostustarve. Lisäksi kunnostustarvetta saattaa esiintyä puistoalueilla mm. tutkimuspisteiden KK6, KK31 ja S107 alueella (pintakerroksessa esiintyvien arseeni- ja/tai raskasmetallipitoisuuksien vuoksi), riippuen tulevista maanpinnantasoista. Jos alueille tulee täyttöjä puhtaasta maasta, ei kunnostustarvetta ole. Hulevesialtaiden alueella voi lisäksi esiintyä kunnostustarvetta tutkimuspisteiden S23 ja KK17 alueella. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa riittäviksi toimenpiteiksi on arvioitu haitattomat pitoisuudet ylittävän maan poisto tai raportissa esitettyjen muiden riskinhallintatoimenpiteiden toteuttaminen.

Lisäksi kaikki maaperässä todetut haitta-aineet on otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä ja sijoittamisessa, vaikka pitoisuudet eivät ylittäisikään määritettyjä haitattomia pitoisuuksia.

Tehtyjen tutkimuspisteiden perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta-ainepitoisen maa-aineksen esiintymisen laajuutta tai pilaantuneen maan määrää.

Ilmoitukseen kuuluvilla tutkimattomilla kiinteistöillä tehdään ympäristöteknisiä tutkimuksia ennen rakentamisen aloittamista. Niiden osalta pilaantuneen maan määrää voidaan arvioida kohdekohtaisesti ennakkotutkimusten perusteella.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Maaperän kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihto, koska alueella tullaan tekemään rakentamisen edellyttämiä kaivutöitä. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään aluekohtaisesti uudisrakennustöiden yhteydessä. Muiden kunnostusmenetelmien ei arvioida olevan kustannustehokkaita ja järkeviä.

Maaperän kunnostustavoitteet on määritetty riskiarvioperusteisesti maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportissa. Kaivutarve ja maaperän puhdistustarve on pyritty minimoimaan. Arvioinnissa rakennettavan alueen eri osa-alueille laskettiin suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumisriskiä tai terveys- tai ympäristöhaittaa. Alueelta poistetaan kunnostustöiden ja rakentamisen edellyttämien kaivutöiden yhteydessä maa-aines, jossa em. pitoisuudet ylittyvät tai toteutetaan em. raportissa esitetyn mukaiset riskienhallintatoimenpiteet. Alueelta poistetaan ainoastaan maa-ainekset, joissa haitattomat pitoisuudet ylittyvät ja rakentamisen vuoksi kaivettavat maa-ainekset, joita ei voida hyödyntää alueella.

Mikäli kohteen suunnitelmat muuttuvat siitä, mikä on otettu riskinarvion perustiedoksi, tulee riskinarvio päivittää ja toimittaa viranomaisen arvioitavaksi tältä osin.

Mikäli maaperään puhdistustöiden ja rakentamisen edellyttämien kaivutöiden jälkeen jää asetetut haitattomat pitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee toteuttaa alla esitetyt riskinhallintatoimenpiteet. Metallien, muiden PAH-yhdisteiden kuin naftaleenin, ja öljyhiilivetyjen raskaampien jakeiden (C₂₁-C₄₀) osalta riskinhallintatoimenpiteeksi soveltuu peittäminen vähintään 0,5 m paksuisella pilaantumattomalla maakerroksella. Naftaleenin, alifaattisten C₁₀-C₁₂- jakeiden ja aromaattisten C₁₀-C₁₂ ja C₁₂-C₁₆-jakeiden osalta riskinhallintatoimenpiteinä tulee kyseeseen rakennusten sisäilmaan haihtumisen estäminen alapohjan tiivistämisellä ja/tai asentamalla alapohjana alle tuuletus (vrt. radonputkisto).

Kiinteistölle tehtävien vesi- ja viemärilinjojen täytöissä käytetään pilaantumatonta maa-ainesta.

Ilmoituksen kohteena olevana olevan alueen maaperässä todettiin jätejakeita (mm. tiili, betoni, metalli, muovi, puu) yhteensä 12 tutkimuspisteessä (KK1, KK3, KK8, KK17-KK21, KK28, S6 ja S19). Lisäksi paikoin maaperässä on todettu kivilouhetta. Jätejakeet poistetaan vain pilaantuneisuuden (maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet yli kunnostuksen tavoitepitoisuuksien) ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Jätejakeiden esiintyminen huomioidaan kaivumaiden sijoittelussa.

Alueella tullaan tekemään kaivutöitä tulevan rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Todetut pilaantuneet alueet (tutkimuspiste S113) tai myöhemmin todettavat pilaantuneet alueet kunnostetaan massanvaihdolla rakennustöiden yhteydessä. Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Ilmoitukseen sisältyvä alue tullaan rakentamaan useassa vaiheessa. Alueen maaperä kunnostetaan ja rakentamisen edellyttämää muuta kaivua toteutetaan vaiheittain alueen rakentamisen etenemisen mukaan. Kulloinkin rakennettavan/kunnostettavan alueen laajuus ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle viimeistään aloitusilmoituksen yhteydessä.

Maaperän pilaantuneisuuden ja rakentamisen edellyttämän kaivun vuoksi kaivetut ja poistettavat maa-ainekset ohjataan vastaanottopaikkoihin em. tutkimustulosten, kohteen aiempien tutkimustulosten tai kaivutyön yhteydessä tehtyjen mittausten perusteella.

Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannosta on tarve poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun vesihuolto Oy:n ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Mahdollisesta hulevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta ja/tai kohteesta kaivettua maa-ainesta.

Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle.

Ilmoituksen kohteena oleva alue on laaja ja tutkimustietoa ei ole saatavilla kaikilta alueilta. Tutkimattomille alueille tehdään täydentäviä tutkimuksia hyvissä ajoin ennen uudisrakentamisen aloittamista. Lisätutkimuksia tehdään vaiheittain rakentamisen aikataulun ja kulloinkin rakentamisen kohteena olevan alueen laajuuden mukaan.

Tutkimukset tehdään ottamalla näytteitä kairakalustolla tai kaivinkoneella kaivetuista koekuopista. Tutkimuspisteistä otettavista maanäytteistä mitataan kenttämittarilla haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä sekä raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuudet. Lisäksi osasta näytteistä määritetään laboratoriossa arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀ ja C₅-C₁₀ sekä BTEX-yhdisteet ja valituista näytteistä tehdään tarvittaessa öljyhiilivetyjen fraktiointi. Laboratoriossa analysoitavien haitta-aineiden valinnassa huomioidaan kullakin alueella aiemmin todetut haitta-aineet. Näytteistä määritetään myös muita haitta-aineita, mikäli näytteenoton yhteydessä tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Lisätutkimusten tulosten perusteella päivitetään tarvittaessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi uusien haitta-aineiden osalta.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja haitta-ainepitoisten maiden poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa massojen kaivun aikana kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein sekä laboratorioanalyysein. Massojen ohjauksessa käytetään ennen kaivutöitä tehtyjä lisätutkimusten analyysien ja kenttämittausten tuloksia sekä kohteen alueella aikaisemmin toteutetun ympäristöteknisen tutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia. Lisäksi kaivun aikana otetaan massoista näytteitä, joista tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa öljyhiilivetyjen (C₅-C₁₀ tai C₁₀-C₄₀), PAH-yhdisteiden tai metallien pitoisuuksia. Kaivumassoista määritetään tarvittaessa myös muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehdyt havainnot sitä edellyttävät.

Kaivumaat luokitellaan maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien ja/tai jätteen mukaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

Maa-ainesjätteen haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista (kuten massojen sisältämät jätejakeet) sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja analyysitulokset tai kaatopaikkakelpoisuusarviot massoista toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa. Kaivutyö voidaan tehdä lajittelevana kaivuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksesta. Pienempiä alueella esiintyviä jätejakeita ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta kohteella.

Mikäli alueelta ylös kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätelain (646/20119 mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Alueelta poistettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat, rakennustekniset täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvonnan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli em. massoja toimitetaan muualle kuin maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastaanottoasemalle, tulee maiden sijoittamiseen olla erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Alueen maaperässä mahdollisesti olevien muiden jätteiden (esim. asfaltti, betoni, tiili) käsittelyssä noudatetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

Ilmoituksen piiriin kuuluvalla alueella voidaan kaivantojen täyttöön tai maarakenteisiin käyttää alueelta kaivettua jätteetöntä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 alemmat ohjearvot. Koska alue rakentuu vaiheittain, voidaan kaivettuja ja täyttöön soveltuvia maita välivarastoida rakentamisen aikana alueella tai muulla erikseen sovittavalla välivarastoalueella. Kaivumassoja voidaan hyödyntää kyseisen vaiheen tai muun ilmoituksen piiriin kuuluvan vaiheen kaivantojen täytöissä tai maarakenteissa. Hyödynnettävien maa-ainesten tulee soveltua rakennusteknisesti suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Maa-ainesten hyödyntämisessä tulee lisäksi huomioida aluekohtaiset kunnostustavoitteet, jotka ovat osittain alhaisempia kuin alemmat ohjearvot.

Alemman ohjearvon alitavien ja kunkin alueen kunnostustavoitteet alittavien, kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kohteessa perustuu siihen, että kohteessa todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa. Kaivumassojen kohteessa tapahtuvalla hyötykäytöllä voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneiden massojen poistamisen jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet tarkistetaan. ottamalla kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita em. työalueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä mitataan PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-mittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta PetroFlag-kenttätestillä. Lisäksi noin 30 % kokoomanäytteistä varmistetaan laboratoriossa niiden haitta-ainepitoisuudet, joita em. työalueella on todettu. Lisäksi osasta jäännöspitoisuusnäytteitä tehdään hiilivetyfraktiointeja, mikäli maaperässä on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia (jakeita C₁₀-C₂₁ yli 300 mg/kg).

Pilaantuneen maan kunnostustyö massanvaihdolla päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu. Mikäli alueelle jää aluekohtaiset kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei voida poistaa, toteutetaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa esitetyt riskinhallintatoimenpiteet (mm. puistoalueella peittäminen, asuinrakennusten alueella alapohjan tiivistys tai radon putkisto).

Muuna riskienhallintatoimenpiteenä on vesi- ja viemärilinjojen täyttöjen toteuttaminen pilaantumattomalla maa-aineksella.

Mikäli aluekohtaiset kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todetaan sellaisilla alueilla, joille riskienhallintatoimenpiteitä ei ole määritetty, kunnostustavoitteet ylittävät pitoisuudet varaudutaan erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Ympäristötekninen asiantuntija on paikalla, kun erottavaa rakennetta asennetaan. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Erottavat rakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävän karttaan.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli alueille tehtävissä lisätutkimuksissa tai kaivun aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita, päivitetään maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia tarvittaessa. Jos odottamattomia haitta-aineita sisältäviä maita kaivetaan ja poistetaan kohteesta, maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan alueen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistön omistajille sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Kunnostusta ei jatketa kunnostuskohteena olevan alueen ulkopuolelle.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Rakennustyömaa-alue tullaan aitaamaan.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Lähtökohtaisesti pilaantuneen maan kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin kaivutyön aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kirjanpito

Alueen rakentaminen ja kunnostaminen tulee tapahtumaan useassa vaiheessa ja jokaisesta vaiheesta laaditaan oma raportti.

Maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivantojen rajaus ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukko alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Verrattaessa kunnostustyön yhteydessä todettavia ja alueen jäännöspitoisuuksia arvioinnissa laskettuihin haitattomiin pitoisuuksiin, tulee huomioida puhdistustarpeen arvioinnin laskennassa käytetyt eri alueita koskevat oletukset ja esitetyt riskinhallintatoimenpiteet. Raportissa esitetään lisäksi mahdolliset toteutetut riskinhallintatoimenpiteet. Toimenpideraportti toimitetaan ympäristönsuojeluun 3 kk kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Alueen maaperän kunnostus ja rakentamisen edellyttämä kaivu tehdään vaiheittain alueen etenemisen mukaan.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että puhdistettavan alueen maaperässä olevat haitta-aineet eivät saa ylittää puhdistustavoitteita eli riskinarviossa (Maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi 23.11.2018, 1898019/AO) esitettyjä suurimpia haitattomia pitoisuuksia eri osa-alueilla. Tavoitepitoisuudet on esitetty myös oheisessa taulukossa.

Riskinarvion mukaiset puhdistustavoitteet

Mikäli kohteessa ei päästä puhdistustavoitteisiin, tulee haittojen ehkäisemiseksi toteuttaa maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa edellytetyt (25.6.2020, 20143893 AO) riskinhallintatoimenpiteet.

Mikäli puhdistustyön yhteydessä havaitaan, että alueen maaperässä on aiemmin havaittujen ja riskinarviossa huomioitujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, tulee riskinarvio sekä tavoitepitoisuudet päivittää.

Kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) alue yhden metrin etäisyydellä linjan yläpuolella ja kummallakin sivulla on puhdistettava siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Eri puhtaustasoille kunnostetut alueet on erotettava toisistaan soveltuvalla eristeellä.

Maaperästä tulee poistaa rakentamisen sekä puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa jätejakeellisen maa-aines.

2.  Massanvaihtokaivantojen reunoilta otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 150 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

3.  Näytteitä tulee kentällä mitata kenttämittarein. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi osalta. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot. Maa-ainesjäte luokitellaan tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, Vna 86/2015) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ja kohteen puhdistustavoitteet alittavaa maa-ainesta, voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuudet (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen), voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Kiinteistöllä hyötykäytettävien maa-ainesten välivarastointia ei voi puhdistuspäätöksenvaraisesti tehdä ilmoitusalueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspakat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen ja määräysten toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu, jatkotutkimusten tai tarkkailun tarve sekä kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet. Loppuraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyissä maankäyttömuodoissa, mikäli puhdistus toteutetaan esitetysti. Edellä mainittuja puhtaustasoja pidetään yleensä riittävinä esitetyn kaltaisessa käytössä olevilla alueilla. Mikäli kyseisiin puhtaustasoihin ei päästä, tulee kohteessa toteuttaa riskinarvioraportissa esitetyt riskinhallintatoimenpiteet. Myös mikäli kohteen suunnitelmat muuttuvat riskinarvion perustiedoista, tulee riskinarvio ja sitä kautta tavoitepitoisuudet päivittää.

Määräyskohtaiset perustelut

Maaperän haitta-aineiden puhdistustavoitteet on määritetty niille haitta-aineille, joita alueella on tehtyjen tutkimusten perusteella havaittu. Puhdistustavoitteet perustuvat kohteelle tehdyssä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa (23.11.2018, 1898019/AO) määritettyihin suurimpiin haitattomiin pitoisuuksiin eri alueille, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumisriskiä tai terveys- ja ympäristöhaittaa. Kunnallisteknisten johtojen alueelle on määritetty tiukemmat kunnostustavoitteet työturvallisuuden vuoksi. Jätejakeellisen maa-aineksen puhdistamista edellytetään myös alueilta, joilla on tarkoitus imeyttää runsaasti hulevesiä, jotta vältytään mahdollisilta ympäristöhaitoilta. Mikäli alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin havaittu, tulee kyseisten haitta-aineiden aiheuttama riski arvioida. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä. (Määräys 2 ja 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Niiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. Kaivettuja aineksia ei tämän päätöksen varaisesti voi hyötykäyttää tai välivarastoida ilmoitusalueen ulkopuolella, koska maa-aineksen hallinnolliset menettelyt määräytyvät kaivettujen ainesten jäteluonteen perusteella. Jotta maa-aines ilmoitusalueella ei saisi jäteluonnetta, aineksen haitta-ainepitoisuus ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista sekä lisäksi aineksen tulee olla käytettävissä ilman muuntamistoimia. Käytön varmuutta osoittaa yleisesti se, että maa-ainesta ei varastoida pitkään ja että maa-aineksen käyttötarkoitus/kohde on tiedossa jo maa-aineksen varastoinnin alkaessa. Lähtökohtaisesti hyötykäytölle alueella tulee olla tarve. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeusantaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta sekä tieto mahdollisista eriste- ja huomiorakenteista jne. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta eli 31.12.2030 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.