Kaupunkiympäristötoimiala, lakiharjoittelija Juuli Jaraskari ja ympäristölakimies Nina Mattila 13.10.2020:

Kohdekiinteistö

Osoitteessa Voimakatu 17 sijaitseva tontti 853-12-41-10

Kiinteistön haltija ja velvoitettu

Maanvuokramies RP-Yhtiöt Oy (y-tunnus 0234681-4)  

Asian tausta

Niklaamo Rautio Oy, jolla on ollut ympäristölupa metallien pintakäsittelyyn osoitteessa Voimakatu 17 (tontti 853-12-41-10), on lopettanut toimintansa. Ympäristönsuojelu on kehottanut Niklaamo Rautio Oy:tä 5.6.2019 mennessä siivoamaan jätteet tontilta ja toimittamaan kemikaalit/jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Toiminnanharjoittaja ei ole noudattanut ympäristönsuojelun kehotusta, minkä vuoksi ympäristönsuojelu on kehottanut tontin maanvuokramiestä RP-Yhtiöt Oy:tä 31.8.2019 mennessä siivoamaan jätteet ja toimittamaan kemikaalit/jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Kiinteistön haltija ei ole ympäristönsuojelun kehotuksesta huolimatta tehnyt tarvittavia toimenpiteitä, minkä vuoksi Rakennus- ja lupalautakunta on velvoittanut päätöksellään 12.12.2019 § 354 kiinteistön haltijaa siivoamaan jätteet ja toimittamaan kemikaalit/jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Velvoite on asetettu uhalla, että laiminlyödyt toimenpiteet teetetään RP-Yhtiöt Oy:n kustannuksella. Kiinteistön haltija ei ole noudattanut Rakennus- ja lupalautakunnan asettamia velvoitteita määräaikaan mennessä. Kiinteistön haltija katsoo, ettei sillä ole velvollisuutta huolehtia jätteiden siivoamisesta tai toimittamisesta vastaanottopaikkaan.

Ympäristönsuojelu on 20.8.2020 tehnyt kiinteistölle valvontatarkastuksen velvoitteen noudattamisesta. Tarkastuksessaan ympäristönsuojelu on todennut, että kemikaaleja, laitteita ja jätteitä ei ole poistettu kiinteistöltä. Osassa kemikaaleja sisältävissä säiliöissä ja kanistereissa havaittiin vuotoa. Lattiakaivon päälle oli asetettu metallinen levy, joka oli liimattu kaivon päälle käyttötarkoitukseen soveltuvalla liimauksella, jonka laadusta ei kuitenkaan saatu varmuutta. Ympäristönsuojelu oli 2.10.2019 pyytänyt RP-Yhtiöt Oy:tä asentamaan avoimen lattiakaivon päälle viemärinsulkumaton.

Kiinteistön haltija on valittanut lautakunnan teettämisuhan asettamista koskevasta päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että hallinto-oikeus kieltää Rakennus- ja lupalautakunnan päätöksen täytäntöönpanon siihen asti, kunnes valitusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Hallinto-oikeus ei ole antanut asiassa välipäätöstä ja asettanut kiinteistön haltijan vaatimaa teettämisuhan täytäntöönpanokieltoa.

Sovellettavat säännökset

Jätelain 5.1 §:n mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätelain 6.1 §:n 5 kohdan mukaan jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on.

Jätelain 13.1 §:n mukaan Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. 13.2 § Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa sekä jätteen käsittelylaitoksen tai -paikan sijoittamisessa, rakentamisessa,käytössä ja käytön jälkeisessä hoidossa on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan, laitoksen tai paikan on lisäksi sovelluttava ympäristöön ja maisemaan. Jätelain 20 §:n mukaan jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista (aiheuttamisperiaate).

Jätelain 28 §:n mukaan jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto, jollei jätelain 4, 5 tai 6 luvussa toisin säädetä. Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuolto, jos jätteen haltija ei huolehdi velvollisuudestaan tai tätä ei tavoiteta ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle.

Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).

Jätelain 73 §:n mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Jätelain 74.1 §:n 5 kohdan mukaan, jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, siivoamisvelvollinen on asemakaava-alueella tontin haltija. Jätelain 75.1 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.

Jätelain 126.1 §:n 1 kohdan mukaan valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä taikka jätteensiirtoasetusta, jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista menettelyä tai määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa. Jätelain 129.1 §:n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Uhkasakkoa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa säädetään.

Uhkasakkolain 14.1 §:n mukaan teettämisuhka asetetaan määräämällä päävelvoite noudatettavaksi uhalla, että tekemättä jätetty työ tehdään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakkolain 14.3 §:n mukaan teettämisuhkaa ja keskeyttämisuhkaa asetettaessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä uhkasakosta 6, 7 ja 12 §:ssä säädetään.

Uhkasakkolain 15 §:n mukaan teettämisuhan määrää täytäntöön pantavaksi uhan asettanut viranominen noudattaen, mitä uhkasakosta 10 §:n 1 momentissa ja 13 §:ssä säädetään. Tekemättä jätetty työ saadaan tehdä siitä huolimatta, että 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Uhkasakkolain 10.1 §:n mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Jätelaki 5 §, 6 §, 13 §, 20 §, 28 § 72 §, 73 §, 74 §, 75 §, 126, 129 §, 139 §

Uhkasakkolaki 7 §, 10 §, 13 §, 14 §, 15 §, 16 §, 17 §, 18 §, 19 §, 20 §, 22 §

Asianosaisten kuuleminen

RP-Yhtiöt Oy:lle on varattu tilaisuus antaa kirjallinen vastineensa tästä päätösehdotuksesta. RP-Yhtiöt on toimittanut vastineen, jossa on todettu muun muassa seuraavaa: Turun kaupunki on tehnyt ja hyväksynyt Niklaamo Rautio Oy:n kanssa kemikaalien ja jätteiden käytöstä sekä hoidosta ympäristöluvan 5 § 18.1.2018 mukaisen sopimuksen. Niklaamo Rautio Oy ei ole konkurssissa ja velvoite tulee kohdistaa siihen. Kiinteistölle jätetty poikkeuksellisen suuri määrä jätettä on seurausta kaupungin valvonnan laiminlyönnistä. RP-Yhtiöt on kuullut, että Niklaamo Rautiolla on kaupungin lupa säilyttää kemikaaleja, mutta ei ole hyväksynyt jätteiden jättämistä kiinteistölle tai edes voinut olla tietoinen jätteistä.

Vastineessa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella teettämisuhka tulisi jättää täytäntöön panematta. Ympäristölupa on hallintopäätös ei kaupungin ja toimijan välinen sopimus. Ympäristönsuojelu on valvonut kohdetta valvontasuunnitelman mukaisesti eivätkä tarkastuksilla havaitut puutteet olleet sellaisia, että niiden perusteella olisi pitänyt jättää ympäristölupa myöntämättä. RP-Yhtiöt on ollut tietoinen niklaamotoiminnasta kohteessa ja RP-Yhtiöitä on myös kuultu ympäristölupahakemuksesta. Kaupparekisterin mukaan Niklaamo Rautio Oy:n toiminta on lakannut ja yritys on poistettu kaupparekisteristä osakeyhtiölain 20 luvun 4 § 1 momentin 1 -kohdan nojalla. Kyseisen säännöksen mukaan rekisteriviranomaisen tulee määrätä yhtiö selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä, jos yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta.

Perustelut

Niklaamo Rautio Oy:tä on pidettävä tapauksessa jätelain 73 §:n mukaisena roskaajana, jonka olisi tullut ensisijaisesti poistaa roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Jätelain 74 §:n mukaan, jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, siivoamisvelvollinen on asemakaava-alueella alueen haltija. RP-Yhtiöt Oy hallitsee maanvuokrasopimuksen perusteella kyseistä tonttia.

Jätelain esitöissä on todettu, että toissijaisen siivoamisvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä olisi aina, että roskaantuminen on todettu ja että roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka että roskaaja ei huolehdi velvollisuudestaan. Roskaajan siivoamisvelvollisuuden laiminlyönnin toteamiseksi olisi riittävää, että häntä on kehotettu siivoamaan alue, mutta aluetta ei ole määräajassa siivottu. Jätelain esitöissä todetaan lisäksi, että toissijainen siivoamisvelvollisuus ei poistaisi roskaajan siivoamisvelvollisuutta. Toissijaisesti siivoamisvelvollinen voisi periä siivoamisen kustannukset roskaajalta jälkikäteen, jos roskaaja sittemmin tavoitetaan. Kustannukset olisi perittävä yksityisoikeudellisin keinoin. (HE 199/2010 vp 74 §:n yksityiskohtaiset perustelut). Ympäristönsuojelu on kehottanut roskaajaa siivoamaan tontin, mutta kehotusta ei ole noudatettu. Näin ollen velvoite on kohdistettu maanvuokramiehenä olevaan RP-Yhtiöt Oy:n.

Jätelain 28.2 §:n mukaan kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuolto, jos jätteen haltija ei huolehdi velvollisuudestaan tai tätä ei tavoiteta ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle. Jätelain 28 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 199/2010 vp) todetaan, että kiinteistön haltijalla voidaan katsoa olevan velvollisuus seurata ja valvoa kiinteistöllä harjoitettavaa toimintaa. RP-Yhtiöt Oy on ollut tietoinen kiinteistöllä harjoitettavasta niklaamotoiminnasta ja siitä, että toiminnasta syntyy nyt kiinteistöllä olevia jätteitä. Kuten Varsinais-Suomen ELY-keskuskin lausunnossaan on todennut, Niklaamo Rautio Oy:llä ei yhtiön varattomuuden, vuokrasopimuksen päättymisen sekä kiinteistön tosiasiallisen hallinnan luovuttamisen johdosta ole ollut oikeudellista ja tosiasiallista mahdollisuutta huolehtia kyseessä olevien kemikaalien/jätteiden osalta jätehuollosta. Kaupparekisterin tietojen mukaan Niklaamo Rautio Oy:n toiminta on lakannut. RP-Yhtiöt Oy on jätelain 28 §:n perusteella kyseisten jätteiden/kemikaalien haltija ja velvollinen huolehtimaan jätehuollosta niiden osalta.

Rakennus- ja lupalautakunta on velvoittanut päätöksellään 12.12.2019 § 354 RP-Yhtiöt Oy:tä teettämisuhalla siivoamaan jätteet ja toimittamaan kemikaalit/jätteet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Velvoitteen tueksi on voitu asettaa teettämisuhka uhkasakkolain 14.3 §:n ja 7 §:n nojalla. RP-Yhtiöt Oy on uhkasakkolain 7 §:n mukainen asianosainen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Uhkasakkolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 63/1990) on todettu, että oikeudellisella mahdollisuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi oikeudellista perustetta hallita kiinteistöä, jonka korjaamisvelvoitteesta on kysymys. Velvoite kiinteistön siivoamiseen ja jätteiden/kemikaalien toimittamiseen asianmukaiseen vastaanottopaikkaan on jätelain perusteella RP-Yhtiöt Oy:llä, joka hallitsee kiinteistöä.

Ympäristönsuojelun 20.8.2020 tekemän tarkastuksen perusteella RP-Yhtiöt Oy ei ole siivonnut jätteitä eikä toimittanut kemikaaleja/jätteitä asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Kyseessä oleva kiinteistö on siten edelleen jätelain vastaisessa kunnossa. Ympäristöön on päästetty ainetta, josta voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. RP-Yhtiöt Oy ei ole noudattanut Rakennus- ja lupalautakunnan asettamaa velvoitetta, minkä vuoksi teettämisuhka voidaan panna täytäntöön.

Teettämisuhan määrää täytäntöön pantavaksi uhkasakkolain 10 §:n mukaisesti uhan asettanut viranomainen, tässä tapauksessa Rakennus- ja lupalautakunta. RP-Yhtiöt Oy ei ole esittänyt pätevää syytä velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Teettämisuhka saadaan uhkasakkolain 10 §:n mukaisesti panna täytäntöön ainoastaan silloin, jos teettämisuhan asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Rakennus- ja lupalautakunnan päätös teettämisuhan asettamisesta on jätelain 139 §:n nojalla määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. RP-Yhtiöt Oy on valittanut päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka ei ole valittajan vaatimuksesta huolimatta kieltänyt päätöksen täytäntöönpanoa.

Teettämisuhan määräämistä täytäntöön pantavaksi koskevan uhkasakkolain 15 §:n 2 momentin mukaan tekemättä jätetty työ saadaan tehdä siitä huolimatta, että teettämisuhan täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Mikäli kiinteistön haltija hakee tämän ehdotuksen mukaiseen päätökseen muutosta, voidaan velvoitteen mukaiset toimenpiteet siitä huolimatta panna täytäntöön kiinteistön haltijan kustannuksella, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Päätöksen määrääminen noudatettavaksi muutoksenhausta riippumatta on perusteltua ja tarkoituksenmukaista.

Uhkasakkolain 16 §:n mukaan teettämisestä päättänyt viranomainen voi huolehtia teettämisestä suorittamalla tarpeelliset toimet itse tai antamalla ne muun viranomaisen tai yksityisen suoritettaviksi. Uhkasakkolain 17 §:n mukaan teettämiskustannukset maksetaan etukäteen valtion tai, jos teettämisestä päättää kunnallinen viranomainen, kunnan tai kuntainliiton varoista, ja peritään velvoitetulta tai 20 §:ssä tarkoitetulta luovutuksensaajalta siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.

Oheismateriaali 1Ympäristönsuojelun tarkastusmuistio 20.8.2020

Oheismateriaali 2RP-Yhtiöt Oy:n vastine 8.10.2020

Oheismateriaali 3Kaupparekisteriote 13.10.2020

Ympäristöterveyspäällikkö Olli Sjövall:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää yllä mainituin perustein teettää RP-Yhtiöt Oy:n kustannuksella seuraavat toimenpiteet

• pintakäsittelyssä käytettyjen kemikaalien, jotka sijaitsevat tontin 853-12-41-10 rakennuksessa altaissa sekä säilytysastioissa, toimittaminen käsiteltäväksi ja hävitettäväksi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisenlaisen jätteen vastaanottamiseen.
• tontin 853-12-41-10 piha-alueiden siivoaminen niklaamotoiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä.

Samalla lautakunta päättää, että jätteiden/kemikaalien siivoamisen ja toimittamisen asianmukaiseen vastaanottopaikkaan voi teettää Turun kaupungin Kaupunkiympäristötoimiala. 

Teettämiskustannukset maksetaan uhkasakkolain 17 §:n mukaisesti kunnan varoista ja peritään RP-Yhtiöt Oy:ltä siinä järjestyksessä kuin varojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.

Samalla määrätään, että tätä päätöstä on noudatettava uhkasakkolain 15.2 §:n mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Milloin uhkasakko, teettämisuhka tai keskeyttämisuhka on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite (uhkasakkolain 18 §).

Uhkasakkolain 19 §:n mukaisesti Maanmittauslaitokselle lähetetään ilmoitus tästä päätöksestä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.