Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja 4.9.2020:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala (0204819-8)

Puolalankatu 5

20100 Turku

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Aviatie 2, Turku

Kiinteistöt:

853-89-1-2

Kiinteistöjen omistajat:

Turun kaupunki (0204819-8)

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 15.7.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 8496-2020). Hakemus päivitettiin kokonaan 27.8.2020.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 15.7.2020 päivitetty 26.8.2020, Aviatie 2, Turun kaupunki, Ramboll Finland Oy, 1510056309

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistön alueella ei ole tiedossa varsinaisia maaperää pilanneita toimintoja. Purettujen rakennusten kellarikerrokset on täytetty rakennusjätteen sekaisella maa-aineksella ja alueella on roskaantuneisuutta.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapuri

Ilmoitus koskee Turun Lentokentän kaupunginosassa osoitteessa Aviatie 2 sijaitsevaa kohdetta. Suunnittelualue rajautuu idässä Tolponpolkuun, etelässä Turun kehätiehen, lännessä teollisuuskiinteistöön ja pohjoisessa Aviatiehen. Kohdekiinteistön pinta-ala on noin 3,2 hehtaaria.

Voimassa olevassa asemakaavassa (853 26/2001) kohdekiinteistön alue on osoitettu toimitilanrakennusten korttelialueeksi (KTY).

Kohdekiinteistöllä on aiemmin sijainnut asuinkäytössä olleita omakotitaloja. Rakennukset on purettu kellareiden perustuksia lukuun ottamatta. Alue on roskaantunut ja talojen purkamatta jätetyt kellarikerrokset on täytetty rakennusjätteen sekaisella maa-aineksella. Alueen pohjoisosassa on harjoitettu pienimuotoista maa-ainesten ottamista. Tällä hetkellä alue on kokonaisuudessaan metsittynyt.

Alueelle on ilmoituksen mukaan suunniteltu rakennettavaksi toimitilarakennus ja siihen liittyvä pysäköintialue. Ennen rakentamista aluetta tasataan ja täytetään pilaantumattomilla ylijäämämailla. Kiinteistölle on suunnitteilla myös hulevesien imeytysratkaisuja.

Maaperä

Kiinteistön maanpinnan korkeustaso vaihtelee välillä +43,4...+49,7 m mpy. Tutkimusalue on osa kaakkoisluodesuuntaista harjujaksoa, joka kulkee Piispanristin alueelta Turun lentokentän alueelle. Suoritettujen maaperätutkimusten perusteella kohdealueen maaperässä on täyttömaa-aineskerroksia lähinnä purettujen rakennusten kohdalla. Muutoin alue koostuu pääasiassa luonnollisista maakerroksista: hienosta hiekasta ja silttisestä savesta.

Geologian tutkimuskeskuksen kallioperäaineistojen perusteella kohteen kallioperä koostuu pääasiassa syväkiviin kuuluvasta mikrokliinigraniitista sekä metamorfisiin kiviin kuuluvasta kiillegneissistä. Kallion pinnan tasoa ei ole tutkimusten puitteissa määritetty.

Pohja- ja pintavedet

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat noin 150 metriä kohteesta pohjoiseen (Lentokenttä, 2E-luokka, 0285302) ja noin 500 metriä kohteesta etelään (Huhtamäki, 2-luokka, 0285304).

Kiinteistöltä noin 300 metriä luoteeseen sijaitsee Pomponrahkan suoalue, joka kuuluu Natura 2000-alueiden verkostoon. Kiinteistöltä noin 220 metriä länteen sijaitsee Isosuon suoalue, joka kuuluu valtakunnalliseen soiden suojeluohjelmaan.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Ramboll Finland OY on tehnyt kohteessa ympäristöteknisiä maaperätutkimuksia vuosina 2018 ja 2020. Vuonna 2018 tutkimuskerralla koekuopat (23 kpl) pyrittiin sijoittamaan alueelle mahdollisimman kattavasti sekä keskittämään erityisesti niille alueille, joilla on havaittu jätettä. Vuonna 2020 koekuoppatutkimuksia täydennettiin sijoittamalla tutkimuspisteitä (12 kpl) purettujen rakennusten kohdalle. Näytteenotto ulotettiin luonnontilaiseen savikerrokseen, kalliopintaan tai 2,0 metrin syvyyteen asti.

Tutkimuspisteistä otettiin yhteensä 75 maanäytettä. Näytteistä tehtyjen aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittausten tulosten perustella valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa arseenin ja raskasmetallien (16 analyysi), öljyhiilivetyjen (8), PAH-yhdisteiden (12) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (4) pitoisuudet.

Tutkimuksissa todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot (400 mg/kg) ylittäviä sinkkipitoisuuksia tutkimuspisteistä KK10 (0,5-1 m), KK16 (0-0,5 m), KK27 (0-1m) ja KK28 (0-0,5m) otetuissa näytteissä.

Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä (250-400 mg/kg) olevia sinkkipitoisuuksia todettiin näytepisteissä KK3 (0-0,5m), KK25 (0-0,5m) ja KK30 (0-1m) otetuista näytteissä. Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä (150-200 mg/kg) oleva kuparipitoisuus todettiin näytepisteessä KK10 (0,5-1 m) otetussa näytteessä. Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä (200-750 mg/kg) oleva lyijypitoisuus (290 mg/kg) todettiin näytepisteessä KK28 (0-0,5 m) otetussa näytteessä.

Kynnysarvontason (5 mg/kg) ylittäviä arseenipitoisuuksia todettiin näytepisteistä KK10 (0,5-1 m), KK25 (0-0,5m), KK26 (0-0,5m), KK27 (0-1 m), KK28 (0-0,5m), KK31 (1-2 m), KK32 (0,5-1m) ja Lk3 (0-0,5m) otetuissa näytteissä.

Yksittäisten PH-yhdisteiden osalta asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia löydettiin muutamissa tutkimuspisteissä 0-0,5 m syvyydessä. Öljyhiilivetyjen C10-C40 ja haihtuvien hiilivetyjen osalta kynnysarvotason ylityksiä ei todettu.

Purettujen rakennusten kellarien perustukset oli täytetty 0,5-1 metrin syvyyteen asti maa-aineksilla sekä rakennusjätteillä ja muilla sekalaisilla jätteillä.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohteeseen suunnitellaan toimitilarakentamista. Kohde ei sijaitse ympäristön kannalta erityisen herkällä alueella (esim. luonnonsuojelualueella tai luokitellulla pohjavesialueella), mutta kohteen läheisyydessä (n. 150 m pohjoiseen) sijaitsee pohjavesialue. Alueen luoteispuolella sijaitsee myös Natura 2000-verkostoon kuuluva Pomponrahkan suoalue. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta, päiväkotia tai leikkipuistoa eikä alueella harjoiteta viljelyä.

Edellä mainitun perusteella ilmoituksessa katsotaan, että maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi voidaan tehdä ns. perusarviointina vertaamalla todettuja pitoisuuksia asetuksen 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Alueen maaperässä on todettu kohonneita pitoisuuksia metallien, pääasiassa sinkin osalta. Laboratorioanalyyseissä todetut pitoisuudet vaihtelevat sinkin osalta 36-1100 mg/kg välillä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen vertailuarvona voidaan kiinteistön tuleva käyttö ja alueella todetut haitta-aineet huomioiden käyttää asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Viitearvovertailun perusteella maaperää voidaan pitää tutkimuspisteiden KK10, K16, KK27 ja KK28 edustamilla alueilla raskasmetalleilla pilaantuneena. Lisäksi alueella tavattiin useassa pisteessä alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia sekä kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia pitoisuuksia. Alueen maaperässä todetut pitoisuudet tulee ottaa huomioon kaivutöissä ja kaivumassojen sijoittamisessa.

Kohteessa on poistettavaa haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmät ohjearvot ylittävää maa-ainesta arviolta noin 1200 m³ ktr. Arvio kohteesta poistettavan pilaantuneeksi luokitellun maa-aineksen määrästä on tehty olettaen, että kohteesta tullaan poistamaan puhtaaseen hiekka-/siltti-/savikerrokseen asti kaikki pilaantuneeksi luokiteltava maa-ainekset alueilla, joilla on todettu asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Arvio on laskennallinen ja perustuu olettamukseen, että maaperän pilaantuneisuus rajoittuu pääasiassa kellareiden perustusten alueella havaittuun täyttömaahan. Tutkimuspisteiden edustamilla alueilla pilaantuneen maakerroksen paksuudeksi on arvioitu 1 metri.

Lisäksi ilmoituksen mukaan alueelta poistetaan tulevien rakennusten kohdalta rakennusjätteellistä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Tällaista maa-ainesta on yhteensä noin 1000 m³ktr.

Pilaantuneeksi luokiteltavan maa-aineksen joukossa todettiin paikoitellen runsaasti (arviolta noin 100-250 m³) pääasiassa rakennusjätettä.

Haitta-ainepitoisuudeltaan asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kiinteistön alueella, mikäli se on rakennusteknisesti soveltuvaa kaivantojen täyttöihin. Kohteessa hyödynnettävien massojen sijainti dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Mikäli em. massoja ei hyödynnetä kohteessa, ne toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kiinteistön maaperä kunnostetaan massanvaihdolla, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja toimitetaan asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten.

Kunnostustyö aloitetaan siten, että kunnostettava alue aidataan ja varustetaan pilaantuneen maan kunnostustyöstä varoittavin kyltein. Kunnallisteknisten rakenteiden sijainti selvitetään ja alueelta poistetaan kasvillisuutta kuten puita ja kantoja. Maaperän puhdistustyön aloittamisesta tiedotetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelua kirjallisella aloitusilmoituksella ennen töiden aloittamista. Kiinteistöllä sijainneiden rakennusten perustukset puretaan. Lisäksi kiinteistöltä poistetaan kaikki maanpäällä olevat romut ja jätteet ennen maaperän puhdistustöiden aloittamista. Kunnostustyö aloitetaan ennakkotutkimuksissa pilaantuneiksi luokitelluilta alueilta.

Kunnostustyön aikana maaperän haitta-ainepitoisuuksia varmistetaan kiinteistön alueelle toteutettujen maaperätutkimusten yhteydessä tehtyjen tutkimuspisteiden välisillä alueilla.

Kiinteistön alueella maaperän täyttökerroksessa todettu jäte poistetaan maaperän puhdistustyön yhteydessä. Jäte erotetaan maa-aineksesta. Jätteiden laadun mukaan jätejakeet toimitetaan joko uusiokäyttöön, kierrätettäväksi, hyödynnettäväksi tai kaatopaikalle. Jätteen erottelun yhteydessä tarkistetaan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ja maa-aines luokitellaan edellä kuvatun mukaisesti.  Mikäli erotettava jäte ei ole eroteltavissa maa-aineksesta, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Haitta-ainepitoisuuksien mukainen luokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten ja kunnostustöiden aikana tehtävän näytteenoton tulosten perusteella. Massat pyritään lastaamaan kaivannoista suoraan kuorma-auton lavalle. Pilaantuneita maamassoja välivarastoidaan kiinteistön alueella tarvittaessa vain mahdollisten analyysitulosten valmistumisen ajan. Kasat peitetään tarvittaessa.

Kaivuuta laajennetaan siten, että asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kiinteistön alueella.

Kunnostustavoitteeksi esitetään asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja.

Pilaantuneita maa-aineksia sisältävien alueiden laajuuden ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi poistettavista maamassoista otetaan näytteitä. Näytteitä otetaan vähintään 1 näyte/200 m³ kaivettavaa maa-ainesta huomioiden tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä (Cu, Pb, Zn) XRF-kenttämittarilla. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kunnostusalueella maaperätutkimuksessa todetut haitta-aineet.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Pilaantuneiden maiden kunnostusta ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija/valvoja, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista.Valvoja ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimustulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Valvojan tehtäviin kuuluvat esimerkiksi kaivettujen pilaantuneiden maamassojen sijoituskohteen osoittaminen maanrakennusurakoitsijalle, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito ympäristöviranomaisiin sekä kunnostustyön raportointi.

Raskasmetallien (Cu, Pb ja Zn) kenttäanalyysit tehdään XRF-mittarilla. Mikäli työn aikana todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia.

Kohteesta poistettavat maamassat luokitellaan

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi
• maa-aines on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014/1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät

Kohteessa ei maaperätutkimuksen yhteydessä todettu merkittävää määrää orsi- tai pohjavettä. Mikäli kaivantoon kuitenkin kertyy vettä kaivutöiden yhteydessä siinä määrin, että se haittaa kaivutöitä, otetaan vedestä näyte, josta analysoidaan laboratoriossa ainakin öljyhiilivetyjen, haihtuvien yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kaivantovedessä ei todeta merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, pumpataan vesi sadevesiviemäriin. Mahdollisesta veden pumppauksesta sovitaan Turun kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Mikäli kaivantovedessä todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai siinä todetaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisista haitta-aineista (esim. öljykalvoja veden pinnalla) sovitaan veden johtamisesta jätevesiviemäriin Turun Vesihuolto Oy:n kanssa. Tarvittaessa vesi johdetaan viemäriin öljynerottimen kautta tai poistetaan loka-autolla ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneen maan kunnostustyö päätetään, kun maaperän kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävä maa-aines on poistettu kiinteistöltä. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle.

Pilaantuneen maaperän kaivun yhteydessä maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan ottamalla näytteitä kaivannon seinämistä ja pohjalta. Jäännöspitoisuusnäytteet kootaan siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100 m² suuruista aluetta. Kokoomanäytteistä mitataan kentällä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet XRF-analysaattorilla. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi. Laboratorioanalysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu. Tarvittaessa analysoidaan muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niistä todetaan merkkejä työn yhteydessä.

Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada kohdealueelta poistettua, dokumentoidaan alueet ja niille jäävät haitta-ainepitoisuudet. Dokumentointi esitetään kunnostustyöstä laadittavassa loppuraportissa. Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, laaditaan niille erillinen riskitarkastelu, joka esitetään kunnostustyön loppuraportissa.

Kunnostuksen jälkeen toimenpidealue siivotaan ja työn aikana muodostuneet kaivannot täytetään tai luiskataan turvallisiksi. Kaivantojen täyttötarvetta arvioitaessa huomioidaan tuleva rakentaminen.

Kunnostuksen jälkiseurantaa ei tarvita, mikäli asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kunnostettavalla alueella. Mikäli alueelle joudutaan jättämään kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, tarkastellaan jatkotoimenpiteiden tarve kunnostuksen loppuraportissa esitettävän riskinarvion perusteella.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa poikkeavaa pilaantuneisuutta, maasta otetaan näytteet ja ne toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi ja asiasta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarpeen mukaan kaivu keskeytetään tai massat siirretään loppusijoitukseen.

Mikäli maasta löytyy merkittävä määrä tunnistamatonta jätejaetta, kaivutyö keskeytetään ja löydetystä aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä jäte toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Mikäli maasta leviää ympäristöön voimakasta hajua, kaivutyöt keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten että hajupäästöt pienenevät.

Mikäli kaivutyön yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle, otetaan kaivurajalta jäännöspitoisuusnäytteet ja asennetaan huomio- tai eristerakenne. Tarvittaessa kunnostustyön jatkumisesta viereisen kiinteistön alueelle neuvotellaan ympäristöviranomaisen ja kiinteistön omistajan kanssa.

Mikäli kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään, tiedotetaan asiasta ympäristöviranomaisia ja laaditaan riskinarvio sekä tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut maa-aines erotetaan lähtökohtaisesti huomioverkolla. Mahdollisista eristerakenteista sovitaan aina ympäristönsuojelun kanssa ennen asentamista. Toteutuneet rakenteet esitetään loppuraportissa.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työmaa-alue aidataan ja merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy kunnostettavalle alueelle estetään. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovia kylttejä.

Kunnostustyö vastaa työtavoiltaan tavanomaista maankaivutyötä, eikä näin ollen aiheuta esimerkiksi poikkeavaa melu- tai tärinähaitta. Pilaantuneen maa-aineksen kaivusta ei arvioida aiheutuvan merkittävää pölyämishaittaa. Tarvittaessa työmaalla tehdään pölynsidontaa esimerkiksi kastelemalla kaivettavia/kuormattavia maa-aineksia. Mikäli työmaa-alueen ulkopuolelle kulkeutuu maata kunnostettavalta alueelta, se poistetaan ajoreittejä pesemällä ja harjaamalla. Maa-aineksen leviäminen kunnostettavan alueen ympäristöön estetään siten, että liikennöintiä pilaantuneeksi todetulla alueella ei sallita. Lisäksi pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maanrakennustyömaan suojautumista (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, huomiovaatetus, silmä- ja kuulosuojaimet). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävillä alueilla työskenneltäessä käytetään tarvittaessa lisäksi hengityssuojaimia. Suojaimien käytöstä päättää työmaan työsuojelusta vastaava henkilö kentällä tehtävien havaintojen tai mittausten perusteella.

Kohteeseen järjestetään työmaan sosiaali- ja toimistotilat selkä säilytystilat suojavarusteille ja -tarvikkeille. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa-alueella syöminen ja juominen on kiellettyä.

Kirjanpito

Maaperän kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista. Lisäksi kirjataan tiedot työskentelyolosuhteista ja tiedot ympäristönsuojeluviranomaisten käynneistä työmaalla. Lisäksi kirjataan raportoinnin kannalta olennaiset keskustelut ja sopimukset kunnostusta toteuttavan urakoitsijan kanssa sekä muut mahdolliset havainnot ja poikkeavat tilanteet. Kirjanpidosta vastaa ympäristötekninen valvoja ja kirjanpito pidetään ajan tasalla.

Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kohteen kunnostustyön toteutus, käytetyt laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrät, haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, poistetun jätteen määrät ja sijoituspakat, jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset, mahdollinen kaivantovesien käsittely, kaivualueet, mahdolliset huomio- ja eristerakenteet, aikataulu, arvio kunnostustavoitteen toteutumisesta, maaperään jääneiden haitta-ainepitoisuuksien riskitarkastelu ja kunnostustyön aikaiset poikkeavat tilanteet. Loppuraportti toimitetaan 3 kk kuluessa puhdistustyön valmistumisesta.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa loppukesällä/syksyllä 2020. Kunnostusten kestoksi arvioidaan noin 4 viikkoa.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1. Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että maaperässä olevat haitta-aineet eivät ylitä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylempiä ohjearvoja.

• sinkki 400 mg/kg
• kupari 200 mg/kg
• lyijy 750 mg/kg

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylemmät ohjearvot, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat ylemmät ohjearvot myös näiden haitta-aineiden osalta. Mikäli havaitut haitta-aineet ovat erityisen hyvin veteen liukenevia tulee näiden haitta-aineiden puhdistustavoite arvioida erikseen.

Kunnallisteknisten johtolinjojen (mm. vesi-, viemäri- ja sähkölinjat) alue yhden metrin etäisyydellä linjan yläpuolella ja kummallakin sivulla on puhdistettava siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja. Eri puhtaustasoille kunnostetut alueet on erotettava toisistaan soveltuvalla eristeellä.

Maaperästä tulee puhdistaa rakentamisen sekä puhdistamisen edellyttämässä laajuudessa jätejakeellisen maa-aines sekä jätejakeellinen maa-aines suunniteltujen hulevesien imeytysaltaiden alueelta.

2. Jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä.

Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

3. Näytteistä tulee kentällä mitata raskasmetallien pitoisuudet kenttäanalysaattorilla. Myös muita haitta-aineita tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä jatkotutkimuksen tai kaivun aikana saadaan viitteitä.

Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa kenttätestitulosten varmistamiseksi osalta. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4. Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut maa-ainesjäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, jos jäteasetuksen (179/2012) ja sen muutoksen (Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) sekä Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (333/2013) kriteerit täyttyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot alittavaa maa-ainesta, voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuudet (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen), voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija tulee myös huolehtia asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta.

7. Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja tai muin luotettavin menettelyin. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8. Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on myös ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä annetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimuksille tai -tarkkailulle. Lisäksi tulee olla tietoa mahdollisista eristävistä rakenteista ja niiden sijainneista. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaan maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei puhdistustyön päätyttyä siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa poistetaan uudisrakentamisen yhteydessä joka tapauksessa rakennusteknisistä syistä maata. Lisäksi pilaantuneet maat sisältävät myös erilaisia jätejakeita. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 133 §:n mukainen puhdistusvaatimus täyttyy esitetyssä maankäyttömuodossa, mikäli kunnostus toteutetaan esitetysti. Edellä mainittuja puhtaustasoja pidetään yleensä riittävinä esitetyn kaltaisessa käytössä olevilla alueilla.

Määräyskohtaiset perustelut

Koska alueella havaitut haitta-aineet olivat pääosin niukkaliukoisia raskasmetalleja, kunnostuksen tavoitetasoksi alueelle on määritetty Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvotason eikä asiaa ole arvioitu muutoin tarkemmin. Kunnostussuunnitelman mukaan kohteen olosuhteet, käyttö- ja todetut haitta-ainepitoisuudet huomioiden ylempien ohjearvojen taso voidaan havaittujen haitta-aineiden osalta katsoa riittäväksi puhdistustasoksi. Määräyksessä asetetaan maaperätutkimuksen ja -kunnostuksen epävarmuustekijöiden vuoksi myös muille mahdollisille kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille tavoitetasoksi valtioneuvoston asetuksen ylemmät ohjearvot. Mikäli myöhemmin havaitut haitta-aineet ovat hyvin vesiliukoisia tulee näiden puhdistustavoite arvioida erikseen, jotta voidaan varmistua, ettei kyseisistä haitta-aineista ole vaaraa pinta- tai pohjavesille.  Kunnallisteknisten johtojen alueelle on määritetty tiukemmat kunnostustavoitteet työturvallisuuden vuoksi. Jätejakeellisen maa-aineksen puhdistamista edellytetään myös alueilta, joilla on tarkoitus imeyttää runsaasti hulevesiä, jotta vältytään mahdollisilta ympäristöhaitoilta. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä. (Määräys 2 ja 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa sekä sen ulkopuolella on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Niiden ei katsota aiheuttavan merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. (Määräys 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. Tarkoituksena on varmistaa jätteiden asianmukainen kuljetus ja käsittelyyn toimittaminen. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12 ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeusantaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee tarpeen mukaan sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 5 vuotta eli 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Renja Rasimus

ympäristöinsinööri

ympäristönsuojelupäällikön varahenkilö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.