Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 25.8.2020:

Ilmoituksen tekijä

Asunto Oy Universum (2986864-7)

c/o Auratum Asunnot Turku Oy

Aurakatu 8

20100 TURKU

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Yliopistonkatu 5, Turku

Kiinteistöt:

853-6-10-4

Kiinteistöjen omistajat:

Asunto Oy Universum, Turku (2986864-7),

c/o Auratum Asunnot Turku Oy

Asunto Oy Yliopistonkatu 5 (0220515-7),

c/o Kiinteistöpiste Vuori Oy

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 14.8.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 8870-2020). Hakemukseen on 18.8.2020 toimitettu lisäselvityksenä maanomistajan suostumus.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Kunnostusalueen rajauskartta
• Kaavakartta ja merkkien selitykset
• Naapurikiinteistön omistajatiedot
• Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Yliopistonkatu 5, Turku, Auratum Asunnot Turku Oy, Golder Associates Oy, 20147566 B0, 13.8.2020

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Kohteen alueella ennakkotutkimusten ja arkeologisten kaivuiden aikana oltu yhteydessä ympäristönsuojeluun ja sovittu toimintatavoista.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kiinteistön alueella ei ole tiedossa maaperää pilanneita toimintoja. Maaperän pilaantuneisuus liittyy pääosin alueen maaperän täyttökerroksiin.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapuri

Ilmoituksen kohteena oleva alue rajoittuu koillisessa/idässä Multavierunkatuun, kaakossa/etelässä Yliopistonkatuun, lounaassa asuin-, liike- ja toimistokäyttöön kaavoitettuun kiinteistöön (853-6-10-2) ja luoteessa/pohjoisessa Nahkurinkatuun.

Kohteen alueella Nahkurinkatuun ja Yliopistonkatuun rajoittuneet rakennukset tullaan purkamaan. Multavierunkatuun sijoittuva asuinkerrostalo jää kiinteistölle. Kohteen alueelle tullaan rakentamaan kaksi kerrostaloa, toinen Nahkurinkatuun ja toinen Yliopistonkatuun rajoittuva. Kerrostalojen väliselle alueelle tulee pihakansi. Kaavan mukaan pihakannelle tulee rakentaa leikki- ja oleskelutilaa.

Kohteen kaavoitus ei ole muuttumassa. Alue on kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Alueella on lisäksi muinaismuistolain (295/1963) mukaan rauhoitettuja muinaisjäännöksiä tai niiden osia (kaavamerkintä sm-1 ja sm-2). Muinaismuistolain mukaan muinaismuistolain mukaisen alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kiellettyä. Kaavamääräysten mukaan merkinnällä sm-1 varustettu kohde voidaan muinaismuistolain 13 §:n mukaan käytyjen neuvottelujen perusteella poistaa kaavan toteuttamiseksi sen jälkeen, kun kohde on arkeologisesti riittävästi tutkittu. Tutkimukset edellyttävät muinaismuistolain 10 §:n edellyttämää tutkimuslupaa museovirastolta. Sm-2 merkinnällä varustetulla alueella aluetta koskevista ja siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä hyvissä ajoin museoviranomaisen lausunto. 

Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan museopalvelut on antanut lausunnon (23.3.2020, dnro 3591-2020) siitä, että sm-1 merkityn alueen muinaisjäännöksen poistamisen osalta on käyty muinaismuistolain 13 §:n mukaiset neuvottelut. Kohteelle ei rakennushanketta käynnistettäessä tarvitse hakea museovirastolta kajoamislupaa vaan tutkimuslupa. Lausunnon mukaan arkeologisissa kaivauksissa tulee kerralla avata mahdollisimman laaja alue ja Yliopistonkadun varren sm-1 alueella tutkimukset tulee tehdä arkeologisena konekaivuun valvontana. Purettavien rakennusten alalla ei edellytetä tehtäväksi arkeologista konekaivuun valvontaa. Muinaismuistot eivät siten ole este maaperän kunnostukselle.

Maaperä

Maanpinta nousee yliopistonkadulta Nahkurinkadulle päin mentäessä. Maanpinnantaso kiinteistön alueella on tasolla +10…+15. Maaperäkartan mukaan kiinteistö sijaitsee täytemaa-alueella (Ta).

Kohteen alueella tehtyjen pohjatutkimusten (SM Maanpää Oy, 2020) mukaan kallion pinta nousee lähellä maanpintaa kohteen pohjois/luoteisosassa. Kalliopinta laskee kohti Yliopistonkadun ja Multavierunkadun risteystä Em. alueella arvioidaan olevan täyttökerroksen alapuolella savea noin 7 m.

Ympäristöteknisissä tutkimuksissa todettiin piha-alueelle (kiinteistön keskiosa) tehdyissä koekuopissa maanpinnassa ohut täyttösora/hiekkakerros (enimmillään 0,5 m) ja sen alla kulttuurikerros (maaperä silttiä). Arkeologiset tutkimukset keskittyvät kulttuurikerrokseen.

Pohja- ja pintavedet

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on alueesta noin 3 km koilliseen sijaitseva Huhtamäen pohjavesialue (0285304).

Kohteen alueelta ei ole käytössä mitattua tietoa pohjaveden paintasosta tai virtaussuunnasta. Kohde sijaitsee kallioalueella, jossa maaperäkerrokset ovat ohuita. Karttatarkastelun perusteella pohjaveden arvioidaan virtaavan kohteen alueella kohti etelää/lounasta.

Tutkimuksen yhteydessä yhteen koekuoppaan suotautui vähäinen määrä vettä. Lähin pintavesistö on kiinteistön kaakkoispuolella noin 150 metrin etäisyydellä sijaitseva Aurajoki. Uudisrakentamisen jälkeen kiinteistön piha-alueet ovat pinnoitettuja. Pintavesien ei arvioida imeytyvän maaperään merkittävissä määrin.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Golder Associates Oy on ottanut kohteen alueella (kiinteistön alue ja Yliopistonkadun alue) maanäytteitä ennen arkeologisten kaivuiden aloitusta (1.7.2020) ja niiden aikana (17.7.2020->) näytteitä. Maanäytteistä on määritetty kentällä arseeni ja raskasmetallien pitoisuuksia. Osassa näytteitä on määritetty laboratoriossa arseeni- ja raskasmetallit (13 kpl), PAH-yhdisteet (12 kpl) ja öljyhiilivetyjakeet C₁₀-C₄₀ (7 kpl).

Laboratorioanalyyseissä on todettu 23.7.2020 mennessä seuraavat Vna 214/2007 alemman ohjearvotason ylittävät pitoisuudet:

• sinkki 360 mg/kg (tutkimuspiste S6)
• lyijy 350 mg/kg (KK2)
• elohopea 2,7 mg/kg
• kupari 200 mg/kg

Em. tutkimukset ja niiden tulokset esitetään tarkemmin työn päätteeksi maaperän kunnostamisesta laadittavassa tutkimusraportissa.

Kunnostustarpeen arviointi

Asemakaavassa kiinteistön alue on kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistokäyttöön. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tulee tehdä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (ns. PIMA-asetus) mukaisesti sijainti, käyttö, maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, todetut haitta-aineet ja olosuhteet huomioiden.

Koska alue on tulossa asuinkäyttöön, maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytetään apuna Vna 214/2007 alempia ohjearvoja. Kiinteistöjen alueella toteutettujen tutkimusten perusteella maaperä kiinteistöllä on paikoin pilaantunut elohopealla, lyijyllä, kuparilla ja sinkillä. Alueella on maaperän puhdistustarve.

Alueella ei ole tiedossa maaperää pilanneita toimintoja. Maaperän pilaantuneisuus liittyy pääosin alueen maaperän täyttökerroksiin. Kohteen alueella todetussa kulttuurikerroksessa todettiin paikoin käyttöhistoriasta johtuen vähäisiä määriä jätettä (mm. tiili, keramiikka, hiili).

Tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole mahdollista arvioida pilaantuneen maan määrää.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kiinteistön maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Kunnostusta ohjataan kohteen alueelta tehtyjen ennakkotutkimusten ja kaivuaikana tehtävien havaintojen ja kenttätestien laboratorioanalyysien perusteella. Kohteen alueelta tullaan uudisrakentamisen vuoksi kaivamaan ja poistamaan merkittävä määrä maa-aineksia. Käytössä olleen pohjarakennussuunnitelman mukaan merkittävästä osasta alueesta tullaan poistamaan kaikki irtomaa-aines kalliopintaan asti. Yliopistonkatuun rajoittuvan rakennuksen alueella yleiskaivuutaso on noin +5,5.

Kaivutyöt tehdään arkeologisten tutkimusten yhteydessä ja sen jälkeen. Kohteen maaperän kulttuurikerroksen kaivauksia tehdään arkeologien toimesta. Maaperän pilaantuneisuus liittyy merkittävin osin kulttuurikerrokseen. Tutkitut pilaantuneeksi luokiteltavat maat välivarastoidaan kohteella peitettynä. Golder Associates Oy ottaa näytteitä arkeologisten kaivuiden yhteydessä poistettavien massojen luokittelemiseksi. Pilaantuneiden maiden poisto kohteesta aloitetaan, kun päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saatu ja jos lupa massojen siirtoon on muuten saatu.

Arkeologiset kaivuut ovat käynnissä myös Yliopistonkadun alueelta hankitun määräalan alueella sekä Turun kaupungilta työmaan käyttöön vuokratulla Yliopistonkadun osalla. Vuokra-alue on lähinnä työvaraksi ja alueella on tarve siirtää myös kaapelia. Näiden toimenpiteiden yhteydessä kaivetut maat (pitoisuus yli alemman ohjearvon) välivarastoidaan kiinteistöllä peitettynä. Massat toimitetaan ympäristöviranomaisen kanssa sovittuun vastaanottopaikkaan päätöksen tultua. Yliopistonkadun osalta (katualueeksi jäävä osa) ei tehdä maaperän kunnostamista, vaan työn aikana poistetaan rakentamisen edellyttämät maa-ainekset.

Maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään kohdassa Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja todettujen haitta-aineiden osalta siten, että elohopea (Hg) 2 mg/kg, lyijy (Pb) 200 mh/kg, sinkki (Zn) 250 mg/kg ja kupari (Cu) 150 mg/kg.

Mikäli arkeologisten kaivausten ja/tai maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ai ole todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä puhdistustavoitteen ylittävinä pitoisuuksina, maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi kiinteistön 853-6-10-4 alueella esitetään myös em. haitta-aineiden osalta Vna 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Yliopistonkadun alueella tullaan kaivanto tukemaan ponttaamalla. Ponttiseinämä ulottuu kohteen rajasta Yliopistonkadun alueelle noin 2,5 metrin etäisyydelle tulevan rakennuksen seinälinjasta/kiinteistön rajasta. Kaivanto on avattuna noin 2,5 m leveydeltä Yliopistonkadun puolelta. Em osa Yliopistonkadusta on vuokrattu työmaan käyttöön rakentamisen ajaksi. Maa-ainekset tullaan poistamaan ponttirakenteen tontin puoleiselta osalta myös noin tasolle +5,5. Yliopistonkadulle sijoittuva Telian siirrettävä kaapeli asennetaan katselmuksen yhteydessä saatujen tietojen perusteella kaivantoon vasta sen jälkeen, kun rakennus on siinä vaiheessa, että ponttirakenne on poistettu. Katselmuksessa tuli esiin, että kaapelikaivantoa ei ole mahdollista levittää tässä yhteydessä lisää Yliopistonkadun puolelle. Yliopistonkadun alueella (katualueeksi jäävä osa) ei tässä yhteydessä tehdä maaperän kunnostustoimia, vaan rakentamisen vuoksi kaivettavat pilaantuneeksi luokiteltavat maat toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen.

Verrattaessa kohteesta otetuista maanäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia kohteen maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan huomioon käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit. Analyysien virhemarginaalit ilmoitetaan kohteen maaperän puhdistamisesta laadittavassa raportissa.

Mikäli alueelle jää puhdistustöiden jälkeen asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jakotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden aloittamista.

Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarkoitus poistaa vettä, vesien viemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesiliikelaitoksen ja ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteiden ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan loka-autolla.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Pilaantuneiden maiden kunnostusta ohjaa ja valvoo ympäristötekninen asiantuntija, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista. Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa massojen kaivun aikana kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa poistettavat massat asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Arkeologisten kaivutöiden ja pima-kaivutöiden aikana otetaan massoista riittävästi näytteitä, joista tarkkaillaan arseenin ja raskasmetallien pitoisuuksia tarkoitukseen soveltuvalla kenttämittarilla (esim. XRF). Kokoomanäytteistä noin 30 % varmistetaan laboratoriossa arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet. Mikäli kunnostuksen aikana todetaan maaperässä kenttämittausten perusteella kunnostustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia muita haitta-aineita (esim. PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀) määritetään niiltä alueilta myös em. alueella todetut haitta-aineet laboratoriossa.

Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet. Kiinteistöjen alueella kalliopinta on paikoin hyvin lähellä maanpintaa, jolloin kaivu ulottuu kalliopintaan asti. Em. alueilta jäännöspitoisuuksia ei voida ottaa.

Kohteesta poistettavat maamassat luokitellaan

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä oleva maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi
• maa-aines on vaarallista jätettä, mikäli jäteasetuksessa (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksessa ja komission asetuksessa (2014/1357/EU) esitetyt kriteerit täyttyvät

Maa-ainesjätteen luokittelussa käytetään apuna julkaisun Ympäristö-hallinnon ohjeita 2/2007 (Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) liitteessä 14 esitettyjä, pilaantuneeseen maa-ainesjätteeseen sovellettavia raja-arvoja ja Ympäristöministeriön muistiota ”Maa-ainesten hyödyntäminen-opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista 3.7.2015”.

Vaaralliseksi jätteeksi ja pilaantuneeksi luokiteltava maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitoksiin, joilla on lupa käsitellä kohteessa kyseistä maa-ainesta. Maa-ainekset kuljetetaan käsittelypaikkaan kuorma-autolla. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Maa-ainesten kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista. Ennen massojen toimittamista vastaanottopisteisiin, laaditaan tarpeen mukaan kaatopaikkakelpoisuuslausunnot.

Kiinteistön alueelta poistettava haitta-ainepitoisuudeltaan Vna 214/2007 kynnysarojen ja alemman ohjearvon välissä oleva, rakennusteknisesti täyttöön soveltumaton massa sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle, kaatopaikalle tai muulle vastaavalle alueella. Mikäli edellä mainittuja massoja toimitetaan muualle kuin maankaatopaikalle tai kaatopaikalle, laaditaan maiden sijoittamisesta erillinen suunnitelma, joka toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 kynnysarvot alittavaa maa-ainesta voidaan tarvittaessa hyödyntää suunnitelmallisesti myös muualla rakennustyömaalla.

Arkeologiset kaivuut ovat jo käynnissä alueella, Yliopistonkadun alueelta hankitun määräalan alueella ja Yliopistonkadulta vuokratulla alueen osalta. Arkeologisten kaivuiden lisäksi alueella tehdään Telian kaapelin siirtoon liittyviä kaivuita, jonka yhteydessä kaivetut pilaantuneet maat (pitoisuus yli alemman ohjearvon) välivarastoidaan kiinteistöllä peitettynä. Massat toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovitun mukaisesti vastaanottopaikkaan sen jälkeen, kun kohteen päätös on saatu. Myöhemmin kunnostuksen yhteydessä voidaan tarvittaessa välivarastoida tontilla kaivuumassoja lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- ja kuljetusteknisistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa vastaanottopaikkaan. Välivarastoidut pilaantuneet maat ja vaaralliseksi jätteeksi luokitellut maat peitetään tällöin varastoinnin ajaksi.

Kohteen alueelta kaivutöiden yhteydessä poistettava mahdollinen jäte käsitellään noudattaen Turun kaupungin jätehuoltomääräyksiä.

Kunnostettavalta alueelta kaivettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan alle Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvotason olevat massat sijoitetaan kaivantojen täyttöön, mikäli työn aikana todetaan täyttötarvetta ja ne ovat rakennusteknisesti käyttötarkoitukseen soveltuvia. Kaivettava aines hyödynnetään varmasti ja suunnitelmallisesti ilman muuntamistoimenpiteitä kohteen alueella ja hyödyntämisestä pidetään kirjaa.

Kunnostustavoitteet alittavien, kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen perustuu siihen, että kohteessa todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa niiden esiintyessä maaperässä kunnostustavoitteet alittavina pitoisuuksina. Kunnostustavoitteet alittavien, rakennusteknisesti käyttöön soveltuvien kaivumassojen kohteessa tapahtuvalla hyötykäytöllä voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja muita mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Kunnostus toteutetaan kiinteistöllä 853-6-10-4, eikä sitä jatketa kohteen ulkopuolisilla alueilla. Mikäli pilaantunut alue ulottuu kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle tai kiinteistöllä olevan sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan erottamaan pilaantumattomista täyttömaista erottavalla rakenteella. Erottavana rakenteena käytetään ensisijaisesti suodatinkangasta. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä ympäristönsuojeluviranomaiseen.

Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun rakennetta asennetaan. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista kuvia. Erotetut rakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään karttaan. 

Kunnostustyön päättyminen ja lopputuloksen toteaminen

Pilaantuneen maan kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai kiinteistön rajalle tai säilytettävien rakenteiden läheisyyteen mahdollisesti jäävät kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset on eristetty ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita noudatetaan niiden osalta myös puhdistustavoitteena Vna 214/2007 alempia ohjearvoja. Odottamattomia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi laitoksille, joilla on lupa käsitellä kyseisiä massoja.

Mikäli kaivutyön yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavien kiinteistöjen ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille sekä ympäristönsuojeluun.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä ympäristösuojeluun.

Työnaikaisten riskien hallinta, työsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Työmaa-alue aidataan ja merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy kunnostettavalle alueelle estetään.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi sekä maanrakennustyömaiden yleisten vaikutusten mukaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Vaarallista jätettä ja pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettaja on merkitty jätelain (646/2011) mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Kirjanpito

Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta.

Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljiltä pilaantunutta maata (pitoisuus yli Vna 214/2007) alemmat ohjearvot), määritetään mahdollisten toimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle 3 kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2020 välittömästi päätöksen saamisen myötä. Kestoksi arvioidaan 1-2 kk.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösTurun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on tarkastanut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta tehdyn ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisessä kaivualueella on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Maaperän puhdistustyö on toteutettava siten, että maaperässä olevat haitta-aineet eivät ylitä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja seuraavasti:

• elohopea (Hg) 2 mg/kg
• lyijy (Pb) 200 mg/kg
• sinkki (Zn) 250 mg/kg
• kupari (Cu) 150 mg/kg.

Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin havaittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot myös näiden haitta-aineiden osalta.

2.  Jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi ja seinämistä vähintään neljä. Kaivannon ulottuessa kallioon asti, jäännöspitoisuusnäytteet tulee ottaa siten, että ne kuvaavat toimenpidealueelle jäävän maan laatua kattavasti.

Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m³, on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

3.  Näytteistä tulee kentällä mitata raskasmetallien pitoisuudet kenttäanalysaattorilla. Myös muita haitta-aineita tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä jatkotutkimuksen tai kaivun aikana saadaan viitteitä.

Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa raskasmetallien osalta. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin tutkimusvaiheessa näytepisteen alueella havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää myös laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhdistusarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt kynnysarvot.
• Maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut maa-ainesjäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, jos jäteasetuksen (179/2012) ja sen muutoksen (Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) sekä Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (333/2013) kriteerit täyttyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ja siten alueen puhdistustavoitteen alittavaa maa-ainesta, voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli se rakennusteknisesti on tarkoitukseen soveltuvaa. Näiden maiden hyödyntäminen tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa ei ole kohollaan olevia haitta-ainepitoisuudet (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvojen), voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä sekä puhdistustyön raportoinnista. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta. Ympäristötekninen asiantuntija myös huolehtii asianmukaistensiirtoasiakirjojen laatimisesta.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai mittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta on myös ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

13. Mikäli kaivantoon kertyy kaivutyötä haittaava vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanoton.

Mikä vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen tai ilmoituksessa esitetyn työalueen ulkopuolella.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä annetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimuksille tai -tarkkailulle tai mahdollisista eristävistä rakenteista. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Kohteeseen soveltuu parhaiten massanvaihtomenetelmä, sillä kohteessa ollaan purkamassa vanhoja rakennuksia ja toteuttamassa maan kaivamista edellyttävää uudisrakentamista. Ennen varsinaista pilaantuneen maaperän kunnostusta, kohteessa tehdään arkeologisia kaivauksia kaavassa sm-1-merkinnällä varustetulla alueella. Museopalveluiden antaman lausunnon mukaan muinaismuistot voidaan poistaa, eivätkä ne siten ole este maaperän kunnostukselle massanvaihdolla.

Maaperän puhdistustavoitteen asettamisessa on käytetty apuna Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 §:n mukaisesti kyseisen asetuksen liitteessä säädettyjä haitallisten aineiden ohjearvoja.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostuksen tavoitetasoksi alueelle on määritetty Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos asuinkiinteistöjen alueella yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvotason eikä asiaa ole arvioitu muutoin tarkemmin. Kunnostussuunnitelman mukaan kohteen olosuhteet, käyttö- ja todetut haitta-ainepitoisuudet huomioiden alempien ohjearvojen taso voidaan katsoa riittäväksi tasoksi. Määräyksessä asetetaan maaperätutkimuksen ja -kunnostuksen epävarmuustekijöiden vuoksi myös muille mahdollisille kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille tavoitetasoksi valtioneuvoston asetuksen alemmat ohjearvot. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jota tutkimuspisteiden sijainti voidaan havaita. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee näiden pitoisuuksia tutkia myös jäännöspitoisuusnäytteistä. (Määräys 2 ja 3)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Lajittelu perustuu jäteasetukseen (Vna 179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015), CLP-asetukseen ja komission asetukseen (102/1357/EU) sekä ympäristöhallinnon ohjeeseen 2/2007. (Määräys 4)

Kaivettujen ja rakennusteknisesti erilaisiin täyttöihin soveltuvien maa-ainesten hyötykäyttö kohteessa sekä sen ulkopuolelle on sallittu luonnonvarojen käytön vähentämisen ja kuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä muiden mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. (Määräys 5)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten. (Määräys 7)

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Massanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoon mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin ja johtamiseen. (Määräys 12, ja 13)

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, joten viranomaiselle varataan oikeusantaa työnaikaisia lisäohjeita ja -määräyksiä asiaa koskien. (Määräys 15)

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen maaperään tai orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee sisältyä arvio vesien tarkkailun tarpeesta. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 16)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Päätös on voimassa 5 vuotta eli 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.