Ympäristönsuojelu, ympäristötarkastaja Virpi Laine 31.7.2020:

Ilmoituksen tekijä

Aura Rakennus Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Linnankatu 24, 20100 Turku

Kiinteistö:

853-7-2-14

Kiinteistön omistaja:

Kaikot Oy

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 26.6.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 7627-2020).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Valtakirja
• Asemakaava
• Kiinteistörekisterikartta ja naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Ympäristötekninen maaperätutkimus, Linnankatu 24, Turku, Turun Yliopistosäätiö, Golder Associates Oy, 10.12.2018, 18112657
• Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Linnankatu 24, Turku, Aura Rakennus Oy, Golder Associates Oy, 24.6.2020, 18112657
• Maanäytteenotto, Linnankatu 24, Turku, Turun Yliopistosäätiö, Golder Associates Oy, 20.12.2019, 18112657

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Saatujen tietojen mukaan alueelle ei ole aiemmin laadittu pilaantuneita maita koskevia päätöksiä tai lausuntoja.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on ollut toimintaa 1600 -luvulta lähtien. siinä on toiminut mm. kehräämö, kutomo, värjäämö ja palokunta. On mahdollista, että kohteessa on ollut tai on edelleen öljysäiliöitä maaperässä.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohdealue sijaitsee Turun kaupungin VII kaupunginosassa osoitteessa Linnankatu 24. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Linnankatuun, etelässä ja lounaassa Läntiseen rantakatuun sekä lännessä ja idässä asuinkiinteistöihin.

Voimassa olevassa asemakaavassa (853/23/2015) kohdekiinteistön alue on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1).

Nykyisin kohdekiinteistön alueella toimii mm Turun ylioppilasteatteri ja Kirjan talo. Kiinteistöllä olevat 2 rakennusta ovat suojeltuja. Kiinteistölle suunnitellaan 2 asuinkerrostalon rakentamista Linnankadun varteen sekä maanalaisen pysäköintihallin rakentamista sisäpihalle. Asuinrakentamiseen varattu alue on tällä hetkellä rakentamatonta piha-aluetta. Kiinteistön pinta-ala on 3044 m², josta 1250 m² on tulevaan uudisrakentamiseen varattua aluetta

Maaperä

Ympäristöteknisessä tutkimuksessa todettiin noin 1-2 metrin syvyydeltä pääosin hiekkavaltaista täyttömaata, jonka alla oli savikerros. SM Maanpää Oy:n alustavan geotarkastelun mukaan savikerroksen paksuus on luokkaa 37-48 metriä. Täyttökerroksessa todettiin lähes jokaisessa tutkimuspisteessä merkkejä jätemateriaaleista tai vanhasta rakenteesta.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kaarninko sijaitsee n. 2,7 km kohteesta kaakkoon (2. luokka, 0285352).

Kohteen pohjavesiolosuhteista ei ole mitattua tietoa. Tehdyn tutkimuksen yhteydessä näytepisteissä ei todettu vettä.

Alue on asfaltoimaton ja pintavedet imeytyvät pääosin maaperään. Alueen eteläosassa on lisäksi pintavesiviemäröinti. Kiinteistöllä olevat rakennukset on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Noin 35 metrin etäisyydellä kiinteistöltä kaakkoon virtaa Aurajoki.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Kohteessa on tehty maaperätutkimus vuonna 2018 ja maanäytteitä on otettu lisäksi arkeologisten kaivausten yhteydessä vuonna 2019. Tutkimuksissa todettiin VNA 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä elohopeapitoisuus (2,8 mg/kg) näytepisteestä S2 otetussa maanäytteessä. Lisäksi näytepisteessä S14/0-0,4 m todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijyä (291 mg/kg), antimonia (25 mg/kg) ja sinkkiä (393 mg/kg).

Lisäksi näytteissä todettiin paikoin VNA 214/2007 kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia fluoranteenia, bentso(a)pyreeniä, arseenia, kadmiumia, elohopeaa, lyijyä ja sinkkiä. Osassa näytepisteitä todettiin maa-aineksen seassa tiili- ja betonijätettä.

Kunnostustarpeen arviointi

Kohdealueen asemakaava, todettujen haitta-aineiden ominaisuudet ja kohteen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioiden maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on perusteltua tehdä viitearvovertailuna vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempiin ohjearvoihin.

Viitearvovertailun perusteella kohteen maaperä luokitellaan suunnitellussa käyttötarkoituksessa elohopealla pilaantuneeksi näytepisteen S2 alueella ja lyijyllä, antimonilla ja sinkillä pilaantuneeksi näytepisteen S14 alueella. Kohteessa arvioidaan olevan pilaantuneen maaperän kunnostustarve.

Tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta-ainepitoisen maa-aineksen esiintymisen laajuutta tai pilaantuneen maan määrää. Pilaantumisen aiheuttanutta erillistä tapahtumaa ei ole tiedossa, vaan haitta-aineita esiintyy kohteen täyttömaissa.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kohteessa tullaan poistamaan pilaantuneeksi luokiteltava maa-aines rakentamiseen liittyen. Maat ohjataan vastaanottopaikkoihin pitoisuuksien perusteella.

Mikäli muuten todetaan puhdistustavoitteet ylittävää maata, kunnostetaan pilaantuneeksi todettu alue massanvaihdolla. Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, sovitaan muutoksista etukäteen Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Kunnostusta jatketaan, kunnes pilaantunut maa on poistettu ja kaivurajapinnoista otettavien näytteiden pitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetasot.

Maaperän kunnostustavoitteiksi asuinkiinteistön alueelle esitetään VNA 214/2007 alempia ohjearvoja seuraavasti:

Antimoni 10 mg/kg

Elohopea 2 mg/kg

Lyijy 200 mg/kg

Sinkki 250 mg/kg

Mikäli puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei ole tiedossa tai joita ei tutkimuksissa ole todettu alempia ohjearvoja ylittävinä pitoisuuksina, maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään myös em. haitta-aineiden osalta VNA 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Mikäli maaperän puhdistustöiden jälkeen alueelle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Kunnostuksen yhteydessä alueelle kaivetaan koekuoppia kunnostettavien alueiden laajuuden ja tutkimattomien alueiden haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Koekuoppien maanäytteistä määritetään kenttämittarilla raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet ja tarvittaessa osa näytteistä analysoidaan laboratoriossa. Tarvittaessa näytteistä määritetään myös muita haitta-aineita, mikäli kaivun yhteydessä tehtävät havainnot edellyttävät sitä.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarve poistaa vettä, vesien johtamisesta jätevesiviemäriin sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja hulevesiviemäriin johtamisesta Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Kaivantojen täytöissä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta tai kohteesta kaivettua jätteetöntä puhdistustavoitteet alittavaa ja tarkoitukseen soveltuvaa maa-ainesta.

Maaperän puhdistustyön aloittamisesta ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kirjallisesti aloitusilmoituksella ennen töiden aloittamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan puhdistustyön aloittamisajankohta, työtä valvovan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ja massojen vastaanottopaikkojen tiedot. Kunnostuksen lopetusilmoitus toimitetaan ympäristönsuojelulle, kun kunnostustyöt on saatu päätökseen.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa massanvaihtoa aikaisempien tutkimustulosten, aistinvaraisten havaintojen sekä työn yhteydessä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla. Valvojan tehtäviin kuuluvat kaivettujen maamassojen sijoituskohteiden osoittaminen maarakennusurakoitsijalle, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito ympäristöviranomaisiin sekä kunnostustyön raportointi.

Raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia tarkkaillaan XRF-mittarilla. Tarvittaessa niitä analysoidaan laboratoriossa. Mikäli työn aikana kaivumassoissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, määritetään myös niiden pitoisuuksia.

Kohteesta kaivettava maa-aines luokitellaan Vna 214/2007 mukaisesti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (VNA 179/2012, 1.6.2015 alkaen VNA 86/2015) luokitusnumeroin17 05 04 tai 17 05 03. Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksiin perustuvat haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot täyttyvät.
• Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen).

Luokittelu tehdään aikaisemmin tehtyjen tutkimusten ja kunnostustöiden aikana tehtävän näytteenoton tulosten perusteella. Kaivuuta laajennetaan siten, että asetetut kunnostustavoitteet saavutetaan koko kiinteistön alueella. Kunnostustyöt rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle.

Ympäristötekninen valvoja tekee luokitellulle poistettavalle maa-ainekselle kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja ohjaa ne haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan jatkokäsittelyä varten kuorma-autoilla, joiden lavat on peitetty pölyämisen estämiseksi. Kuljetuskalusto on merkitty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Massojen kaivu pyritään tekemään siten, ettei pilaantuneita massoja välivarastoida alueella pitkiä aikoja. Lyhytaikaisesti varastoitaessa ne peitetään varastoinnin ajaksi.

Kaivuiden yhteydessä poistettava mahdollinen jäte käsitellään noudattaen Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä. Massojen mahdollisesti sisältämistä tiilen tai betoninkappaleista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista. Tarvittaessa laaditaan kaatopaikkakelpoisuuslausunnot ennen massojen toimittamista vastaanottopisteisiin.

Poistettavat massat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat VNA 214/2007 kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamana muulle vastaanottopaikalle. Mikäli niitä toimitetaan muualle, laaditaan maiden sijoittamisesta erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään Turun kaupungin ympäristönsuojelussa.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100-150 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Näytteistä määritetään raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Lisäksi n. 30 % kokoomanäytteistä varmistetaan laboratoriossa.

Tulevan paikoitushallin alueelta kaivetaan ja poistetaan maa-aineksia 2-3 metrin syvyyteen asti rakentamisen vuoksi. Kaivu ulottuu em. alueella todetun pintatäyttökerroksen alapuoliseen savikerrokseen.  Näiltä alueilta otetaan myös jäännöspitoisuusnäytteet pintatäytöstä ja syvän kaivannon reunoilta, mikäli alueella todetaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai jätettä sisältävää täyttöä.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kunnostuksen aikana kenttähavaintojen perusteella.

Mikäli kunnostusalueelta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todetaan Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei pystytä poistamaan alueelta, varaudutaan haitta-ainepitoinen maa-aines erottamaan tai eristämään puhtaasta maa-aineksesta. Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut maa-aines erotetaan lähtökohtaisesti esim. suodatinkankaalla. Mahdollisia orgaanisia haitta-aineita sisältävä maa-aines varaudutaan erottamaan eristävällä rakenteella (esim. HDPE-kalvo tai bentoniitti). Mahdollisista huomio- ja eristerakenteiden asennuksista sovitaan ympäristönsuojelun kanssa erikseen ennen asennusta ja ympäristötekninen valvoja on paikalla niitä asennettaessa. Rakenteiden sijainnit esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille ja Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Mahdollisista muista pilaantuneisuuden tai kunnostuksen kannalta yllättävistä asioista ilmoitetaan viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu kiinteistöltä tai kun kunnostustavoitteen ylittävät maa-ainekset on eristetty ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kunnostustoimenpiteet rajoitetaan kohdekiinteistön alueelle.

Maaperän puhdistustyöstä laadittavassa raportissa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Myös analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä esitetään raportissa. Lisäksi esitetään mahdolliset eristävä rakenteet. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta ja se toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä.

Mikäli kohdealueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä massoja, määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei aiheuteta haittaa ympäristölle. Melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivun ja lastauksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi, eikä kuljetusten arvioida aiheuttavan haittaa muulle liikenteelle.

Massojen pölyämistä seurataan työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissään henkilökohtaiset suojavarusteet, joiden käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kirjanpito

Maaperän kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista massoista ja niiden sijoituspaikoista ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Kunnostuksen aikataulu

Alustavan suunnitelman mukaan työt kohteessa aloitetaan elo-syyskuussa 2020.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.  Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät eri osa-alueille edellytetyt puhdistustavoitteet. Mikäli kunnostustyön yhteydessä havaitaan, että kiinteistön maaperässä on aiemmin tutkittujen haitta-aineiden lisäksi muita haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemmat ohjearvot, tulee maaperä kunnostaa kyseisten aineiden osalta siten, että maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot myös näiden haitta-aineiden osalta.

2.  Jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti.

3.  Näytteistä mitataan kentällä raskasmetalli- ja arseenipitoisuudet XRF-analysaattorilla. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli kunnostustyön aikana havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.  Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) kriteerit täyttyvät.

5.  Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan käyttää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyksi alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavia pilaantumattomia ja jätteettömiä maa-aineksia, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan käyttää hyödyksi kohteen kaivantojen täytöissä. Mikäli ne eivät sovellu tarkoitukseen, ne tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan hyödyntää maanrakentamiseen myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.  Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

7.  Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

8.  Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

9.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

13. Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

14. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

15. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

16. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettaviin rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Määräyskohtaiset perustelut

Päätöksessä tavoitearvot on määritetty niille aineille, joille kiinteistön tulevassa käytössä on tehtyjen tutkimusten perusteella ollut tarpeen asettaa puhdistustaso. Puhdistustaso yleisellä tasolla on asetettu VNA 214/2007 mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Määräyksessä asetetaan maaperätutkimuksen – ja kunnostuksen epävarmuustekijöiden vuoksi myös muille mahdollisille kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille tavoitetasoksi alemmat ohjearvot. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan lisäksi laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. (Määräys 4 ja 5).

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 6).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 7).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 8)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 10).

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 11).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 12 ja13).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 14).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä (Määräys 15).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 16).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.