Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Renja Rasimus 7.7.2020:

Ilmoituksen tekijä

Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistaja

Osoite:

Nosturinkatu 4-6, Turku

Kiinteistö:

853-61-7-14

853-61-7-34

853-61-7-30

osittain 853-61-9-1

osittain 853-514-3-0

osittain 853-61-14-2

Kiinteistön haltija:

Turun kaupunki

Kiinteistön omistaja:

Turun kaupunki

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle (nykyinen rakennus- ja lupalautakunta) toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelupäällikölle 23.1.2020.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on tullut vireille 22.5.2020, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun (Dno 12743-2019).

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta
• Asemakaava ja selitykset
• Naapurikiinteistöjen omistajatiedot
• Tutkimusraportti, ympäristöarviointi Nosturinkatu 4-6 Turku, Schenker Oy, Golder Associates Oy, 5.10.2018, 18101055
• Ympäristötekninen lisätutkimus, Nosturinkatu 4-6, Turku, Schenker Oy, Golder Associates Oy, 13.6.2019, 18101055
• Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Schenker Nosturinkatu 4-6, Schenker Oy, Golder Associates Oy, 18101055, 23.10.2019
• Lausunto maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportista, Turku, Schenker Oy, Turun kaupunki, 13.1.2020
• Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Herttuankulma, 20200 Turku, Golder Associates Oy, 18101055, 20.5.2020

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Alueella on tehty kaksi ympäristöteknistä maaperätutkimusta. Tutkimukset sijoittuvat vain osalle ilmoituksen kohteena olevaa aluetta (kiinteistö 853-61-7-14 ja 853-61-7-34). Tutkimusten perusteella on laadittu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportti. Edellä mainittu arviointi koskee koko ilmoituksen kohteena olevaa aluetta.  Turun kaupungin ympäristönsuojelu on antanut maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia koskien lausunnon 13.1.2020 (dnro 12743-2019).

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Keskellä kohdealuetta toimii rekkaliikenteen terminaali. Terminaalirakennus on rakennettu 1969 ja eteläpäässä oleva huoltotila 1985. Terminaalirakennuksen etupäässä olevassa huoltotilassa on tilaajalta saadun tiedon mukaan harjoitettu korjaamotoimintaa ja mahdollisesti ajoneuvojen pesua. Kiinteistö on aiemmin ollut öljylämmitteinen. Maanalaisten säiliöiden mahdollinen poistaminen ei ole tiedossa. Kiinteistöllä 853-61-7-34 sijaitsee myös toimintaansa parhaillaan päättävä Nesteen tankkauspiste sekä siihen liittyvät maanalaiset polttoainesäiliöt. Tilaajalta saadun tiedon mukaan korjaamo/pesutoimintaan liittyneet erottimet sijaitsevat huoltotilan ja Juhana Herttuan puistokadun välisellä alueella. Alueella on aiemmin ollut myös kappaletavaran käsittelyä.

Kiinteistö 853-61-7-14 on pääasiassa toiminut rekkojen ja perävaunujen paikoitusalueen sekä varastoalueena. Herttuankulman kaavaselostuksessa (Turun kaupunki 27.9.2017 kiinteistölle on merkintä Sataman vanha kaatopaikka (kohde 71216). Aluetta on täsmennetty siten, että se on ollut jossain Rettigin ja Hankkijan välisellä alueella. Joten kaatopaikan tarkempaa sijaintia on vaikea arvioida.

Kiinteistön käyttö ja maaperäolosuhteet

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kohdealue sijaitsee Turun kaupungissa osoitteessa Nosturinkatu 4-6.

Kohde on aikaisemmassa ollut kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kiinteistöjen käyttötarkoitus tulee muuttumaan. Kiinteistöt sijoittuvat 14.5.2018 voimaan tulleessa asemakaavassa (27/2013) merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1, AK-2 ja AK-3), puistoksi (VP) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1). Lisäksi alueelle tulee sijoittumaan tiealueita.

Alueen kaavamuutoksen myötä naapurikiinteistöjen käyttötarkoitus alueen luoteispuolella on jo osittain muuttunut uuden kaavan mukaiseen käyttöön. Ilmoituksen kohteena oleva alue rajoittuu idässä rautatiealueeseen (Satamaraide), etelässä asuin-, liike- ja toimistokäyttöön kaavoitettuun kiinteistöön (kiinteistö 853-61-7-37), Satamakatuun , lännessä teollisuuskiinteistöihin (853-61-7-36 ja 853-61-7-35), lännessä katualueeseen (Juhana Herttuan puistokatu, osa kiinteistöstä 853-514-3-0) ja aukioon (Herttuanaukio, osa kiinteistöstä 853-61-9-1), luoteessa asuinkiinteistöihin(853-61-22-1 ja 853-61-24-2) sekä asuin-, liike- ja toimistokiinteistöön (853-61-21-1)

Maaperä

Kohdealue on pääosin täyttömaata ja sen alapuolella savea. Täyttömaakerroksen paksuus vaihtelu tutkimuspisteissä 1-2 m välillä. Täyttökerros rakennekerrosten alapuolella on lähinnä hiekkaa ja soraa. Savikerroksen paksuudesta ei ole tutkimustietoa. Savipatjan paksuuden arvioidaan olevan yli 10 metriä.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue on noin 4,5 km tutkimuskiinteistöstä koilliseen (Huhtamäki, 2-luokka, 0285304).

Tutkimuspisteissä ei todettu tutkimuksen yhteydessä orsi- tai pohjavettä. Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella kohteen alueella ei arvioida olevan yhtenäistä selvää orsivesikerrosta.  Pohjavesi virtaa todennäköisesti savikerroksen alapuolisissa mahdollisissa karkearakeisissa maakerroksissa. Pohjaveden virtaussuunnasta ei ole mitattua tietoa.

Terminaalin piha-alueet ja tieto ovat pääosin asfaltoituja. Alueen sadevedet valuvat kiinteistöillä oleviin sadevesikaivoihin tai kulkeutuvat ja imeytyvät aluetta ympäröivien viheralueiden kautta maaperään. Lähin pintavesiesiintymä on noin 800 metrin etäisyydellä alueen itäpuolella sijaitseva meri (satama-allas)

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän ja orsiveden haitta-aineet

Kohteessa 2018 ja 2019 tehdyissä maaperätutkimuksissa Nosturinkatu 4-6 alueelle on tehty yhteensä 12 tutkimuspistettä kairaamalla ja 10 koekuoppaa. Maanäytteitä on tutkimusten yhteydessä otettu yhteensä 84.

Orgaanisista haitta-aineista öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden C₂₁-C₄₀, bentseenin ja tolueenin sekä fluoranteenin ja bentso(a)pyreenin maksimipitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot (Vna 214/2007). Epäorgaanisista haitta-aineista kuparin, lyijyn, sinkin ja vanadiinin maksimipitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvot, arseenin maksimipitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Öljyhiilivetyjen raskaita jakeita C₂₁-C₄₀ oli _{enimmillään} 1960 mg/kg (S2), bentseeniä 0,628 mg/kg (S3), fluoranteenia 7,42 mg/kg (KK8), arseenia 55,3 mh/kg (KK5), kupari 492 mg/kg (KK5), lyijyä 1040 mg/kg (KK4), vanadiinia 493 mg/kg (KK8) ja sinkkiä 2300 mg/kg (S1). Lisäksi tutkimuspisteissä (S), S10, KK1, KK2, KK3, KK6, KK), KK10) todettiin asetuksen (Vna 214/2007) kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia haitta-aineita.

Arseenia todettiin kynnysarvon ja alemman ohjearvon välinen pitoisuus tutkimuspisteissä S4 ja S7. Arseenipitoisuuksia todettiin yhteensä 12 tutkimuspisteessä, joista yhdessä (KK5) pitoisuus oli yli alemman ohjearvon ja muissa pitoisuudet vaihtelivat välillä 5,6-23 mg/kg. Arseenipitoisuudet voivat ainakin osittain kuvastaa alueen luontaista arseenipitoisuutta. Arseenin osalta Turun alueen taustapitoisuusarvot vaihtelevat maalajista riippuen välillä 7-13 mg/kg (GTK, Turun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet 97/2019, 19.12.2019).

Tutkimuspisteissä KK1-KK10 todettiin täyttömaan seassa jätejakeita (tiili, metalli, lasi, puu). Jätemateriaalia oli lähinnä asfaltin alapuolisen mursketäyttökerroksen ja täyttökerroksen alapuolisen saven välisessä kerroksessa.

Nesteen dieselpisteen alueelle tehdyn tutkimuksen yhteydessä otettiin kaksi vesinäytettä. Mittarikentän pohjoispuolella todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä C₁₀-C₂₁ 0,09 mg/l ja raskaita jakeita C₂₁-C₄₀ 0,24 mg/l. Toisessa vesinäytteessä ei todettu laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Muiden tutkimusten yhteydessä ei todettu orsi- tai pohjavettä.

Muiden alueiden osalta (tutkimattomat) maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tarkistetaan myöhemmin viimeistään ennen rakennustoimenpiteiden alkua.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Asemakaavassa (27/2013) tutkittu alue on kaavoitettu mm. asuin-, puisto- ja pysäköintialueeksi. Lisäksi alueelle tulee tiealueita sekä piha-alueita. Maaperässä on todettu ohjearvopitoisuudet (Vna 214/2007) ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä, PAH-yhdisteitä ja raskasmetalleja. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa määritettiin tarkasteltaville haitta-aineille suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä suunnitellussa käytössä. Suurimmat haitattomat pitoisuudet määritettiin neljälle eri osa-alueelle: asuintuloihin, liike- ja muihin tiloihin (mm. pysäköinti-, varasto- ja huoltotilat), puistoalueen pintakerrokselle 0,2-0,5 m (puistoalueelle oletetaan lisäksi tulevan 0,2 m paksu kasvu tai rakennekerros pilaantumattomasta maasta) sekä puistoalueelle 0,5 m/katualueelle.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kohteen maaperä luokitellaan kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa pilaantuneeksi tutkimuspisteen S3 alueella (bentseeni ja tolueeni). Alueella on pilaantuneen maaperän kunnostustarve. Lisäksi kunnostustarvetta saattaa esiintyä puistoalueilla mm. tutkimuspisteen KK3 alueella (öljyhiilivetyjakeet C₂₁-C₃₅) riippuen tulevista maanpinnantasoista.

Kaikki maaperässä todetut haitta-aineet on lisäksi otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaivettujen maiden käsittelyssä ja sijoittamisessa, vaikka pitoisuudet eivät ylittäisikään määritettyjä haitattomia pitoisuuksia.

Tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole mahdollista arvioida haitta-ainepitoien maa-aineksen esiintymisen laajuutta tai pilaantuneen maan määrää.

Pilaantumisen aiheuttanutta erillistä tapahtumaa ei ole tällä hetkellä tiedossa. Ilmoituksen piiriin kuuluva alue on ollut pitkään teollisessa tai vastaavassa käytössä. Herttuankulman alueella on aikoinaan maanpintaa täytetty sekalaisella aineksella mm. rakennusjätteitä sisältävällä täytöllä.

Ilmoitukseen kuuluvilla tutkimattomilla kiinteistöillä tehdään ympäristöteknisiä tutkimuksia ennen rakentamisen aloittamista. Näiden osalta pilaantuneen maan määrää voidaan tarkemmin arvioida.

Puhdistussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän puhdistusmenetelmä ja -tavoitteet

Alueen kunnostustavoitteet on määritetty maaperä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportissa. Arvioinnissa rakennettavan alueen eri osa-alueille laskettiin suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa ei arvioida muodostuvan kulkeutumisriskiä tai terveys- tai ympäristöhaittaa. Riskinarviossa lasketut haitta-ainekohtaiset suurimmat haitattomat pitoisuudet esitetään päätöksen liitteessä 2. Alueelta poistetaan kunnostustöiden yhteydessä ja rakentamisen edellyttämien kaivutöiden yhteydessä maa-aines, jossa edellä mainitut pitoisuudet ylittyvät tai toteutetaan raportissa edellytetyt riskienhallintatoimenpiteet.

Mikäli kunnostuksen tai rakentamisen yhteydessä todetaan muita haitta-aineita kuin riskinarviossa käsiteltyjä haihtuvia yhdisteitä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia, on niiden mahdollisesti aiheuttama riski tarkasteltava erikseen.

Verrattaessa kohteesta otetuista maanäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksia kohteen maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin, otetaan huomioon käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit. Analyysien virhemarginaalit ilmoitetaan kohteen maaperän puhdistamisesta laadittavassa raportissa.

Mikäli maaperän puhdistustöiden ja rakentamisen edellyttämien kaivutöiden jälkeen alueelle jää asetetut haitattomat pitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, metallien, muiden PAH-yhdisteiden kuin naftaleenin ja öljyhiilivetyjen raskaampien jakeiden osalta ainekset peitetään vähintään 0,5 m paksuisella pilaantumattomalla maakerroksella.

BTEX-yhdisteiden, naftaleenin, alifaattisten C₅-C₁₂-jakeiden sekä aromaattisten C₈-C₁₆-jakeiden osalta riskienhallintatoimenpiteenä tulee kyseeseen rakennusten sisäilmaan haihtumisen estäminen alapohjan tiivistämisellä ja/tai asentamalla alapohjan alle tuuletus (vrt. radonputkisto).

Kiinteistölle tehtävien vesi- ja viemärikaivantojen täytöissä käytetään pilaantumatonta maa-ainesta.

Maaperässä todetut jätejakeet (koekuopat KK1-KK10) poistetaan pilaantuneisuuden (maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet yli tavoitepitoisuuden) ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Jätejakeiden esiintyminen huomioidaan kaivumaiden sijoittelussa.

Muiden kiinteistöjen osalta noudatetaan myös edellä mainittuja periaatteita.

Alueen kunnostus tullaan tekemään kaivamalla rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Todetut pilaantuneet alueet (tutkimuspiste S3) tai myöhemmin todettavat pilaantuneet alueet kunnostetaan massanvaihdolla rakennustöiden yhteydessä. Mikäli kunnostusmenetelmä vaihtuu tai täydentyy työn edetessä, muutoksista sovitaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteen aloittamista.

Alueen maaperä kunnostetaan ja rakentamisen edellyttämää kaivua toteutetaan vaiheittain rakentamisen etenemisen mukaan. Kulloinkin rakennettavan/kunnostettavan alueen laajuus ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle viimeistään aloitusilmoituksen yhteydessä.

Maaperän pilaantuneisuuden ja rakentamisen edellyttämän kaivun vuoksi kaivetut ja poistettavat maa-ainekset ohjataan vastaanottopaikkoihin em. tutkimustulosten, kohteen aiempien tutkimustulosten tai kaivutyön yhteydessä tehtyjen mittausten perusteella. 

Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarpeen poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja hulevesiviemäriin johtamisesta Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Kaivantojen täytössä käytetään muualta tuotua tarkoitukseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta ja/tai kohteesta kaivettua maa-ainesta.

Kunnostusta ei jatketa ilmoituksen kohteena olevan alueen ulkopuolelle.

Täydentävät tutkimukset

Ilmoituksen kohteena oleva alue on laaja ja tutkimustietoa ei ole kaikilta alueilta. Tutkimattomille alueille tehdään täydentäviä tutkimuksia hyvissä ajoin ennen uudisrakentamisen aloittamista. Lisätutkimuksia tehdään vaiheittain rakentamisen aikataulun ja kulloinkin rakentamiskohteena olevan alueen laajuuden mukaan.

Tutkimukset tehdään osittain kairakalustolla tai kaivinkoneella kaivetuista koekuopista. Tutkimuspisteistä otettavista maanäytteistä mitataan kenttämittarilla haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä sekä raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuudet. PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀ ja C₅-C₁₀ sekä BTEX-yhdisteet ja valituista näytteistä tehdään tarvittaessa öljyhiilivetyjen fraktiointi. Laboratoriossa analysoitavien haitta-aineiden valinnassa huomioidaan kullakin alueella aiemmin todetut haitta-aineet. Näytteistä määritetään myös muita haitta-aineita, mikäli näytteenoton yhteydessä tehtävät havainnot sitä edellyttävät. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia päivitetään tarvittaessa uusien haitta-aineiden osalta.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Ympäristötekninen valvoja valvoo maa-ainesten luokittelua ja poistamista kiinteistöltä. Kaivumaat luokitellaan maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien ja/tai jätteen mukaan Vna 214/2007 asetuksessa määritettyjen ohjearvojen sekä Valtioneuvoston jäteasetuksessa Vna 179/2012 ja sen muutoksessa Vna 86/2015 annettujen ohjeellisten vaarallisen jätteen raja-arvojen mukaan seuraavasti:

• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta
• haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävä, mutta alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi. Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (179/2012) ja sen muutokseen (Vna 86/2015).

Lajittelua tehdään tarvittaessa myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten (poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeet) mukaan.

Maa-ainesjätteen luokittelussa käytetään apuna julkaisun Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 (Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) liitteessä 14 esitettyjä pilaantuneeseen maa-ainesjätteeseen sovellettavia raja-arvoja, Ympäristöministeriön muistiota ”Maa-ainesten hyödyntäminen-opas kaivettujen maa-ainesten luokittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpoisuuden arvioinnista 3.7.2015” sekä Ympäristöministeriön julkaisemaa opasta (Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:2, Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi-päivitetty opas).

Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista (kuten massojen sisältämät jätejakeet) sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja analyysitulokset tai kaatopaikkakelpoisuusarviot toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa. Kaivutyö voidaan tehdä lajittelevan kaivuna siten, että isot kivet, lohkareet tai jätekappaleet erotellaan kaivinkoneen työtarkkuudella erilleen maa-aineksista. Pienempiä jätejakeita (mm tiili, betoni) ei ole suunniteltu eroteltavan maa-aineksesta kohteella.

Mikäli kohteesta kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksien perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia.

Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle.  Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätelain (46/2011) mukaiseen jätehuoltorekisteriin. 

Alueelta poistettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan Vna 214/2007 kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastaanottoasemalle. Mikäli em. massoja toimitetaan muualle kuin maankaatopaikalle tai luvanvaraiselle vastaanottoasemalle, laaditaan maiden sijoittamisesta erillinen suunnitelma, joka toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi.

Mahdollisten muiden jätteiden poistossa noudatetaan Lounais-Suomen jätehuoltomääräyksiä (LounaisSuomen jätehuoltolautakunta 2017).

Kiinteistön alueella voidaan käyttää kaivantojen täyttöön kohteesta kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat Vna 214/2007 alemmat ohjearvot, mikäli maa-ainekset eivät sisällä jätejakeita ja ne soveltuvat rakennusteknisesti tarkoitukseen. Alemman ohjearvon alittavien, kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kohteessa perustuu siihen, että kohteessa todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa niiden esiintyessä maaperässä alemman ohjearvon alittavina pitoisuuksina. Hyödyntämisessä tulee kuitenkin huomioida aluekohtaiset kunnostustavoitteet sekä vesi- ja viemärikaivantojen alueita koskevat rajaukset.

Vesien käsittely

Mikäli maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivannoista on tarpeen poistaa vettä, vesien jätevesiviemäriin johtamisesta sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa ja hulevesiviemäriin johtamisesta Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi poistetaan imuautolla.

Laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

Kohteen alueen maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa massojen kaivun aikana kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja tarvittaessa laboratorioanalyysein sekä ohjaa poistettavat massa haitta-ainepitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin. Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet.

Massojen ohjaukseen käytetään ensisijaisesti ennen kaivutöitä tehtävien lisätutkimusten analyysien ja kenttämittausten tuloksia sekä kohteen alueella aiemmin toteutetun ympäristöteknisen tutkimuksen yhteydessä tehtyjen analyysien tuloksia. Kaivun aikana massoista otetaan näytteitä, joista tarkkaillaan haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Lisäksi kaivumassoista analysoidaan tarvittaessa laboratoriossa öljyhiilivetyjen (C₅-C₁₀ tai C₁₀-C₄₀), PAH-yhdisteiden tai metallien pitoisuuksia. Kaivumassoista määritetään tarvittaessa muita haitta-aineita, mikäli kaivun aikana tehtävät havainnot sitä edellyttävät.

Massanvaihtokaivantojen rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 100-150 m²:n suuruista aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä mitataan kenttämittarilla ne haitta-aineet, joita e. työalueella on aiemmissa tutkimuksissa tai työn aikana todettu. Haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä mitataan PID-mittarilla, raskasmetallien ja arseenin kokonaispitoisuuksia XRF-kenttämittarilla sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag-kenttätestillä. Lisäksi noin 30 % kokoomanäytteistä varmistetaan laboratoriossa niiden haitta-ainepitoisuudet, joita em. alueella on todettu. Osasta jäännöspitoisuusnäytteitä tehdään hiilivetyfraktiointeja, mikäli maaperässä on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia.

Mikäli alueelle jää aluekohtaiset kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei voida poistaa, toteutetaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa esitetyt riskienhallintatoimenpiteet (mm. puistoalueilla peittäminen, asuinrakennusten alueella alapohjan tiivistys tai radonputkisto). Muuna riskienhallintatoimenpiteenä on vesi- ja viemärilinjojen täyttöjen toteuttaminen pilantumattomalla maa-aineksella.

Mikäli aluekohtaisen kunnostustavoitteen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia todetaan sellaisilla alueilla, joile riskienhallintatoimenpiteitä ei ole määritetty, kunnostustavoitteet ylittävät pitoisuudet varaudutaan erottamaan täyttömaista suodatinkankaalla. Ennen erottavan rakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Ympäristötekninen valvoja on paikan päällä, kun erottavaa rakennetta asennetaan. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Eristerakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään karttaan.

Maaperän kunnostustyö päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu tai kun riskienhallintatoimenpiteet on toteutettu esitetysti.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita (arvioidaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin päivittämistarve. Jos todetaan muita kuin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käsiteltyjä haihtuvia yhdisteitä Vna 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia, tarkastellaan niiden mahdollisesti aiheuttama riski erikseen. Jos odottamattomia haitta-aineita sisältäviä maita kaivetaan ja poistetaan kohteesta, maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on kyseisten massojen käsittelylupa.

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan kunnostettavan kiinteistön ulkopuolelle, ilmoitetaan asiasta ko. kiinteistöjen omistajille sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Kunnostusta ei jatketa kunnostuskohteena olevan alueen ulkopuolelle.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Pilaantuneen maaperän puhdistus ja lisätutkimukset tehdään aluekotaisesti uudisrakennustöiden yhteydessä. Purku/rakennustyömaa tullaan aitaamaan.

Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustöiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin kaivutyön aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autolla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi pölyämisen estämiseksi.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Tiedotus, kirjanpito ja raportointi

Alueen rakentaminen ja kunnostaminen tulee tapahtumaan useassa vaiheessa ja jokaisesta erillisestä hankkeesta laaditaan oma raportti. Kulloinkin toteutettavan alueen laajuus, aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ennen töihin ryhtymistä viimeistään aloitusilmoituksen myötä. Aloitusilmoitukseen kirjataan myös massojen vastaanottopisteiden tiedot. Maaperän kunnostuksen lopetusilmoitus toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle, kun maaperän kunnostustyöt kohteessa on saatu päätökseen.

Maaperän kunnostuksesta pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät, massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta. Verrattaessa kunnostustyön yhteydessä todettavia ja alueen jäännöspitoisuuksia arvioinnissa laskettuihin haitattomiin pitoisuuksiin, tulee huomioida puhdistustarpeen arvioinnissa laskennassa käytetyt eri alueita koskevat oletukset ja esitetyt riskienhallintatoimenpiteet. Raportissa esitetään lisäksi mahdolliset toteutetut riskienhallintatoimenpiteet ja erottavat rakenteet.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Puhdistuksen aikataulu

Alueen maaperää kunnostetaan ja rakentamisen edellyttämää kaivuuta toteutetaan vaiheittain alueen rakentamisen etenemisen myötä. Rakennustyöt alkavat luultavasti vuonna 2020.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätin hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitteen 1 kartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

Maaperän puhdistustuloksen toteaminen

1.    Puhdistettavan alueen maaperästä tulee poistaa ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät liitteen 2 eri osa-alueille edellytetyt puhdistustavoitteet.

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksista todettuja haitta-aineita kynnysarvoja ylittäviä pitoisuuksia, tulee näiden haitta-aineiden osalta arvioida uudelleen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

2.    Jäännöspitoisuusnäytteiden tulee edustaa toimenpidealueella jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata suoraan aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta kohti. Jokaisesta kaivannosta on sen pinta-alasta riippumatta otettava ainakin viisi jäännöspitoisuusnäytettä, kaivannon pohjalta yksi jäännöspitoisuusnäyte ja vähintään neljä jäännöspitoisuusnäytettä seinämistä.

Mikäli pohjan ja seinämien yhteenlaskettu pinta-ala on alle 5 m², on tällaisesta kaivannosta koottava vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä (pohja ja seinämä).

3.    Näytteistä tulee kentällä kenttämittarein mitata haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä, raskasmetallien ja arseenin pitoisuutta sekä tarvittaessa kokonaishiilivetypitoisuutta. Myös muita haitta-aineita kuten PAH-yhdisteitä tulee mitata kenttämittarein, mikäli niistä jatkotutkimuksen tai kaivun aikana saadaan viitteitä.

Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa niiden haitta-aineiden osalta, joita työalueella on todettu. Osasta näytteistä tulee tehdä hiilivetyfraktiointeja mikäli maaperässä todetaan kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia (jakeita C10-C21 yli 300 mg/kg). Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ne haitta-aineet, joita näytteen edustamalla alueella on todettu.

Mikäli jatkotutkimuksissa tai kunnostustyön aikana tehtävistä koekuopista tai kaivannoista havaitaan alkuperäisestä pilaantuneisuustutkimuksesta poikkeavia haitta-aineita, tulee myös kyseisten haitta-aineiden jäännöspitoisuudet määrittää laboratorioanalyysein. Analyysimenetelmän on oltava sellainen, että analyysituloksia voidaan verrata määräyksessä 1 asetettuihin puhtausarvoihin.

Poistettavien maiden luokittelu ja käsittely

4.    Toimenpidealueelta poistettavat maat on luokiteltava kuormakohtaisesti kenttämittaus- tai laboratoriomittausmenetelmän avulla kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti ja seuraavasti:

• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksen mukaiset kynnysarvot.
• Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, mikäli haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa alittavat asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot mutta ylittävät kynnysarvot.
• Pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, jos haitta-ainepitoisuudet maa-aineksissa ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt alemmat ohjearvot.
• Pilaantunut jäte katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, mikäli jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja muutos Vna 86/2015), CLP-asetuksen ja komission asetuksen (2014/1357/EU) sekä Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) kriteerit täyttyvät.
• Tarvittaessa lajittelua tulee tehdä myös vastaanottopaikkojen muiden edellytysten mukaan (esim. poikkeavat pitoisuusrajat, jätejakeiden esiintyminen)

5.    Vaaralliset jätteet tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa vastaanottaa tai käsitellä tällaista jätettä. Kohteesta poistettava pilaantuneeksi luokiteltu maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa vastaanottaa kyseisillä aineilla pilaantuneita maa-ainesjätteitä. Mikäli vaarallisiksi jätteiksi tai pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia sijoitetaan kaatopaikalle, tulee niiden kaatopaikkakelpoisuus kyseiselle kaatopaikalle selvittää Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 331/2013 mukaisesti.

Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen, voidaan suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) hyödyntää maarakentamisessa alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on kohollaan olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä), tulee toimittaa sellaiselle maakaatopaikalle, jonka ympäristölupa mahdollistaa kyseisten maa-ainesjätteiden vastaanoton. Näitä maa-aineksia voidaan suunnitelmallisesti hyödyntää maanrakentamiseen myös alueella tai alueen ulkopuolella, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

Maa-ainesten hyödyntämisessä tulee lisäksi huomioida aluekohtaiset kunnostustavoitteet, jotka ovat osittain alhaisempia kuin alemmat ohjearvot. Aluekohtaisen kunnostustavoitteen ylittäviä massoja ei voi hyötykäyttää kyseisellä alueella.

Mahdollinen jätettä sisältävä maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai vastaanottoon, jolla on ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa sellaista jätettä.

Muut määräykset

6.    Tutkimattomien alueiden maaperän haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ja tarpeen mukaan puhdistaa aina hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista.

7.    Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristöteknisen asiantuntijan on aina oltava paikalla, kun pilaantuneeksi todettuja maita tai jätettä sisältävää maa-ainesta poistetaan työmaa-alueelta asianmukaisten siirtoasiakirjojen laatimiseksi.

8.    Vaarallisen jätteen ja pilaantuneeksi luokitellun maa-ainesjätteen sekä mahdollisesta rakennus- ja purkujätteen kuljetuksista on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat, joissa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja –päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Haltijan tulee vahvistaa annettujen tietojen oikeellisuus. Vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto sekä vastaanotetun jätteen määrä allekirjoittamalla siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Kopiot siirtoasiakirjoista on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

9.    Pilaantuneeksi luokiteltuja maa-ainesjätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sille, jolla on jätelain (646/2011) 94 §:n mukaisen hakemuksen mukaisen kirjauksen perusteella oikeus kuljettaa ammattimaisesti Valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 maa- ja kiviaineksia.

10.  Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

11.  Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

12.  Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä ja ennalta arvaamattomista tilanteista on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat. Työn aikana muuttuvista tiedoista on myös ilmoitettava. Työnaikaisten riskien hallinnasta ja työsuojelusta ennen puhdistustöiden alkua laadittava suunnitelma. Suunnitelma tulee pyydettäessä toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle.

13.  Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden (esim. asfaltti, betoni- ja tiilijäte) käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

14.  Mikäli kaivantoihin kertyy kaivutyötä haittaavaa vettä siinä määrin, että vettä joudutaan poistamaan, tulee poistettavan veden mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein ja vesi toimittaa tarvittaessa käsiteltäväksi toiminnanharjoittajalle, jonka ympäristölupa sallii kyseisen jätteen vastaanottamisen.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesti johtaa jätevesiviemäriin tulee sopia asiasta Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja Turun Seudun Vesihuolto Oy:n kanssa.

Mikäli vettä aiotaan esikäsitellä ja/tai mahdollisesta johtaa hulevesiviemäriin tulee asiasta sopia Turun kaupungin ympäristönsuojelun ja kaupunkirakentamisen kanssa.

15.  Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä. Pilaantuneita jätteitä ei saa varastoida kunnostusalueen ulkopuolella.

16.  Ympäristönsuojelulle tulee ilmoittaa, mikäli alueelle on jäämässä kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita ei voida poistaa tai alueella on muutoin tarve kunnostuksen lisäksi toteutettaville muille riskinhallintatoimenpiteille tai eristerakenteille.

Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella ja riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamiseksi antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

Raportointi

17.  Maaperän puhdistustöistä on laadittava hankekohtaiset loppuraportit, jotka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun kyseessä oleva puhdistustyö on päättynyt. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet ja onko kohteessa tarvetta jatkotutkimukselle tai -tarkkailulle tai mahdollisista eristävistä rakenteista tai muista riskinhallintatoimenpiteistä. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä ilmoitus viranomaiselle.

Kohdealueen maankäyttö on muuttumassa Vuonna 2018 voimaan tulleessa kaavassa alue on kaavoitettu asuin- ja liikekäyttöön ja kohdealueen läpi kulkee kaksi puistoaluetta. Kunnostustarve maaperässä on arvioitu maaperässä erillisessä riskinarviossa. Alueen kunnostaminen on suunniteltu toteutettavan kestävästi. Riskinarviossa eri käytössä oleville alueille on asetettu suurimmat haitattomat pitoisuudet, joilla ei aiheudu kulkeutumisriskiä eikä terveys- tai ympäristöhaittaa. Kohdealueella havaittiin haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittivät osa-alueille määrätyt suurimmat haitattomat pitoisuudet. Kaavasuunnitelman mukaisilla asuinkortteleiden alueilla tällaista kunnostustarvetta esiintyy ainakin yhdessä paikassa.

Kunnostettaessa kohteesta poistetaan määritetyt haitattomat pitoisuudet ylittävät maa-ainekset sekä ne maat, jotka kaivetaan rakentamisen vuoksi. Kaivutarve ja maa-aineksen poistotarve on kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti pyritty minimoimaan siten, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista arvioida muodostuvan kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä. Pilaantunut maa-aines sekä ne rakentamisen edellyttämät maa-ainekset, joita ei voida hyödyntää kohteella, pyritään poistamaan mahdollisimman kestävästi.

Määräyskohtaiset perustelut

Lupamääräyksen mukaiset puhdistustavoitteet on määritetty tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella niille aineille, joita alueen tutkimuksissa havaittiin ja katsottiin tarpeelliseksi asettaa puhdistustavoite. Riskinarviossa oletettiin alueelle laaditun kaavan perusteella, että asuin- ja liikekortteleiden piha-alueille rakennetaan pihakansi, joka alle sijoitetaan mm. paikoitustiloja. Muille alueille oletetaan vähintään 20 cm paksuinen rakenne- ja kasvukerros tai asfalttinen päällyste. Pölyämistä ja pintavaluntaa ai siten riskinarviossa katsottu mahdolliseksi kulkeutumisreitiksi. Asuin- ja liikekortteleissa kulkeutumisreiteiksi katsottiin haihtuminen maaperästä sisäilmaan sekä kulkeutuminen orsiveden mukana tai haihtuminen orsivedestä sisäilmaan. Puistoalueilla kulkeutumisreiteiksi katsottiin haihtuminen ulkoilmaan ja puistoalueen pintakerroksessa myös suora kosketus maaperäeliöiden osalta.

Määräyksessä asetetaan myös muille mahdollisille jatkotutkimuksen ja kunnostuksen aikana havaittaville haitta-aineille arviointivelvoite, koska tutkittujen näytteiden määrä on alueen kokoon nähden ollut suppea ja tiettyyn alueeseen kohdistuva. (Määräys 1).

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, jotka analysoidaan kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Riittävä määrä näytteistä analysoidaan laboratoriossa, jotta voidaan varmistua tehtyjen kenttämittausten laadusta sekä asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttamisesta. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta tuloksia voidaan verrata aiempiin tutkimustuloksiin. Mikäli jatkotutkimuksissa tai kaivun yhteydessä saadaan viitteitä muista haitta-aineista, tulee myös näiden pitoisuudet tutkia tarkemmin. (Määräys 2 ja 3).

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista ja jotta jätteiden käsittelyssä toimittaisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Puhdistustyön yhteydessä alueelta poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella, jotta se voidaan toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottoon. Lajittelussa tulee huomioida myös maa-aineksen sisältämät jätteet. Maa-aineksen hyödyntämisessä alueella tulee huomioida maa-aineksen itsensä asettamat rajoitteet. (Määräys 4 ja 5).

Tutkimukset tulee aina tietyllä alueella toimittaessa, saattaa kattamaan ainakin kyseistä aluetta. (Määräys 6)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 7).

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle sekä viranomaisvalvontaa ja vastaanottavan tahon toimenpiteitä varten (Määräys 8).

Jätelain 29 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maa-ainesjätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on jätelain 94 §:n mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella oikeus kuljettaa kyseistä jätettä. Pilaantuneet maat ovat Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 tunnusnumeroiden 17 05 03* ja 17 05 04 mukaisia jätteitä. (Määräys 9)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 10)

Työmaakatselmus tulee tarpeen mukaan järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi (Määräys 11).

Puhdistustyön aloituksesta, päättymisestä, ennalta arvaamattomista tilanteista tai suunnitelmien muutoksista on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. Puhdistustyöhön saattaa liittyä terveysriskejä, joihin tulee varautua ennalta. (Määräys 12).

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ennen viemäriverkostoon johtamista ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta tulee kussakin tapauksessa sopia erikseen, kun tiedetään veden soveltuvuus esitettyihin käsittelyihin tai johtamiseen. (Määräys 13 ja 14).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 15).

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista ja suunnittelusta huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä. Samoin puhdistustyön ja rakentamisen aikana voi olla tarpeen antaa riskienhallintaa koskevia ohjeita tai lisämääräyksiä. (Määräys 16).

Hankekohtaisiin loppuraportteihin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot, jotta puhdistustyön lopputulosta voidaan arvioida. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Kohderaportista tulee selvitä muun muassa jäännöspitoisuudet karttaliitteineen. Kohteen orsi- ja pohjavesiin voi puhdistamisesta huolimatta jäädä haitta-aineita, josta syystä loppuraporttiin tulee sisältyä tieto esimerkiksi eristävistä rakenteista ja arvio esimerkiksi vesien tarkkailun tarpeesta. Lisäksi tehtyjen riskienhallintatoimenpiteiden tietojen antaminen on tärkeää esimerkiksi myöhemmin tehtävien mahdollisten muutosten myötä. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (Määräys 17).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa 31.12.2025 asti.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1300 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Liite 2Yhteenveto eri osa-alueille määritetyistä suurimmista haitattomista pitoisuuksista, kunnostustavoite

Renja Rasimus

ympäristöinsinööri

ympäristönsuojelupäällikön varahenkilö

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.